Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17)
Esityksen teemat Asiantuntijoiden käyttö Henkilöpätevyydet Erikoisosaaminen Viranomaismääräykset Hankintaosaaminen Asiantuntijapalvelut Korjaustyöt Muuta Ajoissa liikkeelle Julkisivukorjaamisen tavoitteet 2(17)
Henkilöpätevyydet Suomeen on luotu 2000-luvun alussa kattava kiinteistö- ja rakennusalan henkilöpätevyysjärjestelmä FISE 3(17)
Henkilöpätevyydet FISE-pätevyydet ovat osin lakisääteisiä, mutta korjausrakentamisen pätevyydet ovat ns. markkinaehtoisia Betonirakennusten A-vaativuusluokan kuntotutkijan pätevyys Betonirakennusten A-vaativuusluokan korjaussuunnittelijan pätevyys Betonirakenteiden A-vaativuusluokan korjaustyönjohtajan pätevyys Muurattujen rakenteiden ja rappausten A-vaativuusluokan kuntotutkijan ja korjaussuunnittelijan pätevyys Kosteusvaurioiden A-vaativuusluokan kuntotutkijan pätevyys Kosteusvaurioiden A-vaativuusluokan korjaussuunnittelijan pätevyys 4(17)
Henkilöpätevyydet Korjausrakentamisen FISE-pätevyyksissä rima on pidetty korkealla. FISE-pätevyyden omaavat kuntotutkijat, korjaussuunnittelijat ja työnjohtajat ovat varmuudella ammattilaisia. Käyttämällä korjaushankkeissa FISE-pätevyyden omaavia ammattilaisia on helppo välttyä ainakin karkeimmilta virheiltä. Vastuu asiassa on lopulta tilaajalla. 5(17)
Korjaaminen on erikoislaji Meillä on runsaasti osaajia, jotka hallitsevat erinomaisesti uudisrakentamisen suunnittelun Korjausrakentaminen edellyttää siihen pätevöityneitä erikoisosaajia - Rakenteiden käyttäytyminen - Uudisrakentamisen vaatimusten soveltaminen korjaamiseen - Laadunvarmistuksen järjestäminen 6(17)
Energiatehokkuus ja rakennusfysiikka Julkisivukorjausten yhteydessä parannetaan yhä useammin rakenteiden energiatehokkuutta. Tässä yhteydessä puututaan lähes aina rakenteiden rakennusfysikaaliseen toimintaan, mikä edellyttää erityisosaamista, erityisesti ongelmakohteissa. - Järkevä lisäeristämisen määrä - Korjatun rakenteen kosteustekninen toimivuus - Tehokkaiden lämmöneristeiden käyttö 7(17)
Viranomaisvaatimukset Uusi ehdotus EU:n Energiatehokkuusdirektiiviksi annettu kesäkuussa 2011. Direktiivi esittää vaatimuksia myös olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiselle. Ympäristöministeriö valmistelee määräyksiä olemassa olevien rakennusten energiatehokkuudelle. On ennakoitavissa, että viranomaismääräykset eivät voi johtaa kovinkaan optimaaliseen lopputulokseen yksittäisen rakennuksen kannalta. Siksi kiinteistönomistajien on hyvä varautua itse pohtimaan nämä asiat kuntoon. 8(17)
Osto-osaamisen haasteet Kiinteistöjen korjaushankkeet ovat aina vaativia ja kalliita operaatioita, joissa on syytä onnistua kerralla. Erilaiset valmistelevat toimet ovat yleensä äärimmäisen halpoja verrattuna itse korjaamiseen. Niissä kuitenkin monesti ratkaistaan korjauksen onnistuminen. Niistä ei ole siis kovin järkevää säästää. Hankkeisiin kannattaa pestata parhaat asiantuntijat. Niitä saa harvoin hinnalla kilpailuttamalla. 9(17)
Esimerkkinä kuntotutkimusten kilpailuttaminen Kuntotutkimuspalvelut hankitaan monesti kilpailuttamalla. Tämän seurauksena kuntotutkimusten tekijät ovat pakotetut tarjoamaan myös sisällöllisesti minimoituja töitä. Seuraus 1: Tuloksena syntyy ylimalkaisia selvityksiä, jotka eivät anna riittävän tarkkaa tietoa korjaustarpeesta. Seuraus 2: Korjaussuunnittelija on huomaa, että kuntotutkimukseen ei voi luottaa ja suunnittelee korjauksen ns. varman päälle, mikä tarkoittaa usein todellista tarvetta kalliimpaa korjausta. 10(17)
Esimerkki keskikokoisen betonielementtikerrostalon julkisivujen korjausvaihtoehdoista Kunnostus 50 /m 2 100.000 Korjaus 150 /m 2 300.000 Uusiminen 250 /m 2 500.000 Kunnon selvittäminen 5.000 Jos kelvottoman kuntotutkimuksen johdosta joudutaan valitsemaan todellista tarvetta raskaampi korjaus, kuntotutkimuksessa saavutettu säästö menetetään moninkertaisesti. Vastaavasti, jos päädytään liian kevyeen korjaukseen, tappiot voivat olla vielä paljon suuremmat. 11(17)
Korjaustöiden ostaminen Korjaustyöstä sopimiseksi laaditaan korjaussuunnitelma, joissa esitetään tehtävien määrät ja laatuvaatimukset. Tässä löydään lukkoon korjaustyön kustannukset. Riskiä määristä ei kannata yrittää siirtää urakoitsijalle. Määrät tulee pyrkiä arvioimaan mahdollisimman realistisiksi ja kirjata urakkasopimukseen hyvitys/veloitus suhteessa tähän määrään. 12(17)
Motto: Mikään tuote tai palvelu ei kehity (ainakaan rakennus- tai kiinteistöalalla) fiksummaksi kuin sen käyttäjät 13(17)
Mistä osaamista? Ammattitaitoinen tekninen isännöitsijä Luottamuksen ansaitsevat asiantuntijat Oma kiinnostus ja perehtyminen Juko-materiaali, www.julkisivuyhdistys.fi JUKO Käsikirja julkisivujen korjaamisesta internetissä 14(17)
Ajoissa liikkeelle oikein eteenpäin Hankesuunnitelma Korjaussuunnitelma Korjaustarve Korjausurakka ja laadunvarmistus Kuntotutkimus Vastaanotto ja takuuasiat 15(17)
Kohti ennakoivaa kunnossapitoa Suomalaiseen kunnossapitokulttuuriin liittyy usein se, että ryhdytään korjaamaan vasta kun se on välttämätöntä. - Silloin käytössä on monesti vain melko raskaita ja kalliita korjausvaihtoehtoja. - Myös mahdollisuudet ehkäistä vaurioiden syntymistä eri tavoin suojaamalla menetetään. Aika usein kuitenkin kysytään, miten tätä rakennetta voisi vielä suojata. Vain ehjää voi suojata! 16(17)
Julkisivukorjauksen tavoitteet 1. Laadukkaan sisäilman ylläpitäminen 2. Talon rakenteiden vaurioitumisen estäminen 3. Turvallisuusriskien välttäminen 4. Energiakulutuksen leikkaaminen 5. Rakennuksen ulkoasun parantaminen 6. Rakennuskannan, kiinteistön ja huoneistojen arvon säilyttäminen 17(17)