SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUOSILLE 2014-2016

1 SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUOSILLE 2014-2016 Asukkaat ja palvelut Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön perustehtävänä on opetus- ja oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja kehittäminen. Palveluina järjestetään esiopetusta kouluissa, perusopetus 1-9 luokilla, lisäopetus 10 -luokalla, toisen asteen lukiokoulutus sekä aikuislukion palvelut. Palvelujen järjestämisessä tehdään kuntien välistä yhteistyötä ja palvelujen valtionosuudet ohjautuvat clearingjärjestelmän avulla järjestäville kunnille. Kaupungin tuki Espoon yksityiskouluille ohjautuu myös suomenkielisen tulosyksikön budjetin kautta. Palveluissa huomioidaan uudistetun perusopetuslain ja opetussuunnitelman mukaan opetuksen yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sitä tarvitseville oppilaille, sairaalaopetus ja kuntouttavat pienluokat, oppilashuolto- ja tukipalvelut, kerhotoiminta, iltapäivätoiminnan avustaminen, opetussuunnitelmalliset painotukset, maahanmuuttajien valmistava- ja oman äidinkielen opetus sekä kansainvälinen opetus. Valtuustokauden tavoitteena on, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti ja yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Suomenkielinen opetus tarjoaa kaikille ilman tosien asteen koulutuspaikkaa jääneille lisäopetusta tai muuta koulutusta. Oppilaan tarvitsema erityinen tuki ja valmistava opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan omassa koulussa. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan tarjoamalla harrastusmahdollisuuksia ja positiivisia sosiaalisia verkostoja ja rakentavaa toimintaa omassa kasvuympäristössä. Opetussuunnitelmatyötä tehdään osallistavin menetelmin. Sähköisen ylioppilaskirjoitusten vaatimat toimenpiteet on aloitettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kasvatuskumppanuuden tueksi laaditaan vanhempien osallistamista tukevia toimintamalleja. Oppivelvollisuusiän ylittäneille Suomeen tulleille nuorille maahanmuuttajille tarjotaan perusopetusta ja vuonna 2014 käynnistetään Espoossa maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus. Esiopetus Esiopetuksen järjestämisvastuu on varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Esiopetusta järjestetään kuitenkin edelleen myös kouluissa. Koulujen esiopetuksessa on talousarviovuonna 888 lasta. Maahanmuuttajataustaisten lasten valmistava esiopetus järjestetään suomenkielisen opetuksen

2 tulosyksikössä. Koulupolun alku -hankkeessa nivotaan yhteen valmistava opetus ja esiopetus siten, että vieraskieliset ja suomenkieliset oppilaat toimivat integroidusti yhdessä. Perusopetus Suomenkielisessä perusopetuksessa on 24 540 oppilasta, heistä 16 992 luokilla 0-6 ja 7 548 luokilla 7-10. Alakoululaisten määrä kasvaa 365 oppilaalla, joista vieraskielisiä 70 ja yläkoululaisten 95 oppilaalla vuonna 2014. Opetusryhmät muodostetaan niin, että perusopetusryhmän koko on 1.- ja 2.- luokalla enintään 23 ja 3.- 6. luokalla enintään 32 oppilasta. Luokilla 7-9 muodostetaan ryhmät pääsääntöisesti niin, että ryhmän koko on enintään 24 oppilasta. Opetuksen järjestämisessä tehdään yhteistyötä etenkin pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Lastensuojelulain perusteella toisiin kuntiin on sijoitettuna 200 lasta/ nuorta. Heidän opetuskulunsa ohjautuvat Espoon kautta opetusta järjestävään kuntaan. Perusopetuksen päättäneille järjestetään lisäopetusta 10-luokalla 149 oppilaalle, mukaan lukien vammaisopetus. Lisäopetuksen yhteistyötä toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen Omnian kanssa jatketaan. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Leppävaaran ja Saarnilaakson kouluissa toimii yhteensä 3 joustavan perusopetuksen JOPO-ryhmää. Osallisena Suomessa hankkeen avulla aloitettiin myöhäisellä iällä Suomeen tulleille nuorille perusopetus Espoon aikuislukiossa. Hankerahoitus loppui keväällä 2013, mutta opetus jatkuu 120 oppilaalle. Lukiokoulutus Espoon päivälukioissa opiskelee 4676 opiskelijaa ja aikuislukiossa 1925 opiskelijaa, joista yksittäisten kurssien lisäksi tutkintotavoitteisesti 520 opiskelijaa. Lukioiden oppilasmäärä pienenee 50 oppilaalla talousarviovuonna 2014 ikäluokan pienenemisen takia. Lukuvuonna 2013-2014 lukioiden aloituspaikkamääräksi päätettiin 1460 eli 60,5 % perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Tästä huolimatta lukioon pääsyn keksiarvo nousi 7,5 vaikka lukioon pääsyn edellytyksenä Espoossa on lukuaineiden keskiarvo vähintään 7,00. Lukuvuodelle 2014-2015 lukion aloituspaikkamääräksi esitetään 61,5 % perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Espoosta käydään lukiokoulutuksessa myös pääkaupunkiseudun muissa kunnissa kuten Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla, eteenkin kuntien erityistehtävälukioissa. Valtakunnallinen eritystehtävä on matemaattisluonnontieteellisissä aineissa Olarin lukiossa ja musiikissa Tapiolan lukiossa. Etelä- Tapiolan lukiossa on kansainvälinen IB-opetus. Tämän lisäksi lukioihin hakeudutaan lukioiden eri painotusten mukaan. Lukioiden kehittämisen pääpaino on oppimisympäristön kehittämisessä sähköistä ylioppilaskirjoitusta silmällä pitäen. Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuollon palvelut tulee lakisääteisesti antaa kaikille perusopetuksen oppilaille, lukiokoulutuksessa opiskelijat ohjataan palvelujen piiriin. Espoossa ovat sekä koulupsykologit että kuraattorit suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä. Perusopetuksen lisäksi palvelut kattavat koulujen esiopetuksen ja lukioiden opiskelijahuollon palveluun ohjauksen. Peruskouluissa toimii 32 koulupsykologia ja 31 koulukuraattoria, lukioissa on 3 psykologia ja 2 kuraattoria. Tämä tarkoittaa keskimäärin 770 oppilasta oppilashuollon henkilöä kohden perusopetuksessa ja yli 1500 opiskelijaa lukiokoulutuksessa pelkästään päivälukioiden osalta. Vuosien mittaan kasvanut oppilasmäärä ja

3 lukiokoulutuksen opiskelijahuolto edellyttäisivät oppilashuollon henkilöstön lisäämistä. Lisäksi eduskunnassa on valmisteilla oppilas- ja opiskelijahuollon lain valmistelu, joka voi tuoda tullessaan muutoksia ja lisäpaineita eteenkin toisen asteen opiskelijahuollon resurssointiin. Oppilas- ja opiskelijahuollon lain valmistelun myötä oppilashuollon henkilöstö voi myös tulevaisuudessa siirtyä sosiaali- ja terveystoimeen. Vuoden 2014 talousarvioon ei ole lisätty oppilashuollon henkilöstöä. Kouluruokailu ja koulukuljetus luetaan tukipalvelujen piiriin. Ruoka- ja koulukuljetuspalvelut kuuluvat sisäisten palvelujen ostoihin, koulukuljetuspalvelut ostetaan kilpailutuksen perusteella. Kouluruokailumenoja lisää oppilasmäärän kasvu 193 000 euroa. Tämän lisäksi palvelun hinta voi korottua. Koulukuljetuspalvelujen kulut kasvavat 240 000 eurolla ja väistötilojen kuljetukset vaativat yhteensä 320 000 euroa eli yhteensä 560 000 eurolla. Kouluruokailun ja kuljetusten hinnankorotuksiin ei ole varauduttu. Koulukuljetusten järjestäminen siirtyy vuoden vaihteessa palveluliikelaitokseen. Erityinen tuki Uudistettu perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet muuttivat erityisopetuksen järjestämisen ja hallinnoinnin tapaa. Myös käsitteistö muuttui ja samalla muuttui tilastointitapa. Puhutaan opetuksen yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Ennen erityiseen tukee siirtoa, oppilaalle tulee tarjota suunnitelmallisesti yleistä ja tehostettua tukea. Tähän opetuksen järjestäjän tulee varata resursseja. Espoossa muutos tehtiin kustannusneutraalisti. Suomenkielisessä opetuksessa on kaikkiaan 1859 erityisen tuen rakenteilla opiskelevaa oppilasta. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä tämä on 7,6 %. Heistä 1635 opiskelee erityisluokilla ja 224 integroituna yleisopetukseen. Lukuvuonna 2014-2015 aloitetaan erityisen tuen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestäminen pääsääntöisesti omassa koulussa. Erityinen tuki ja eteenkin vaikeasti kehitysvammaisten opetus sitoo paljon avustavaa henkilökuntaa. Vaativien erityisopetusryhmien avustajapalvelut hoidetaan pääsääntöisesti vakinaisen henkilökunnan avulla. Uhka- ja vaaratilanteet sekä avustavan henkilöstön sairaspoissaolot ovat korkeita vaativissa erityisopetusryhmissä. Osaava vakituinen henkilöstö on tärkeä osa henkilöstön jaksamisessa. Määräaikaiset koulunkäyntiavustajien palvelut ostetaan Seuresta. Henkilöstösuunnitelmassa esitetään vakinaistettavaksi 30 avustajaa. Koulunkäyntiavustajien määrää tulisi lisätä 20 hengellä. Tämän kustannusvaikutus on 320 000 euroa. Vakinaisen henkilöstön kulut tulevat Seuren palvelujen ostosta. Henkilöstön lisäystä kehysmääräraha ei pidä sisällään. Iltapäivätoiminta Lakisääteisen koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteet uudistettiin vuonna 2012. Lukuvuoden 2012 13 iltapäivätoiminnan järjestämisessä on toimittu uusien periaatteiden pohjalta. Espoo saa iltapäivätoimintaan valtionosuutta 1,9 milj. euroa. Opetustoimen kehyksestä iltapäivätoimintaan käytetään yhteensä 5 milj. euroa, mm. avustuksiin, avustajiin ja tilavuokriin. Tämän lisäksi iltapäivätoiminnan tuottajat saavat käyttöönsä koulujen tilat ilman korvausta. Osa iltapäivätoiminnasta järjestetään koulun lähellä sijaitsevissa erillisyksiköissä. Näissä yksiköissä toimivia iltapäiväkerhoja tuetaan vuokra-avustuksin (noin 180 000 euroa/lukuvuosi). Vuonna 2014 toiminta pyritään keskittämään koulujen tiloihin. Iltapäivätoimintaan on ohjattu avustajia noin 900

4 000 eurolla. Tämän lisäksi huoltajat maksavat toiminnasta Kaupunginhallituksessa 13.2.2012 päätettyjen maksuperusteiden mukaan. Tällä hetkellä iltapäivätoimintaan osallistuu yhteensä 3806 oppilasta. Heistä 2260 (59 %) on 1. luokan oppilaita, 305 (8 %)erityisoppilaita ja 1241 (33 %) 2- luokan oppilaita. Vuoden 2014 kehys mahdollistaa iltapäivätoiminnan järjestämisen vain 1-luokan oppilaille ja erityisoppilaille. Kehitysvammaisten lasten päivä- ja lomatoiminta on ollut Espoossa sosiaali- ja terveystoimen järjestämää. Kehitysvammalain alaista toimintaa ollaan siirtämässä suomenkielisen opetuksen järjestettäväksi. Talousarvion valmisteluvaiheessa palvelun kustannus ja tehtävän työn henkilöstöresurssin selvittäminen on vielä kesken. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus sekä kansainvälinen opetus Suomenkielisessä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opiskelee noin 3600 vieraskielistä oppilasta. Suomea toisena kielenä opiskelee noin 3300 oppilasta ja opiskelijaa. Oman äidinkielen opetusta tarjotaan 33 kielellä. Vieraskieliset oppilaat tuovat mukanaan myös katsomusaineiden kirjon; Espoossa opetetaan tällä hetkellä 8 eri katsomusainetta. Vasta Suomeen tulleiden maahanmuuttajien määrä on kasvussa ja se on viisinkertaistunut Espoossa kymmenen vuoden aikana. Esi-valmistavaa ja valmistavaa opetusta järjestetään ensi vuonna noin 500 oppilaalle. Opetus annetaan pienryhmissä ja siihen saadaan erillinen valtionosuus. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat integroituvat yleisopetuksen luokkiin.. Suomeen perusopetusiän jälkeen tai sen loppuvaiheessa tulleet nuoret opiskelevat Espoon aikuislukion perusopetusryhmässä. Osallisena Suomessa hankkeen kautta lukuvuonna 2012-13 opetuspaikka tarjottiin 100 nuorelle. Hankkeen loputtua koulutusta tarjotaan 120 nuorelle osana nuorten koulutustakuuta. Koulutus maksaa 965 000 vuodessa. Espoo- strategian yhtenä näkökulmana on elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki. Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. Hyvin ja laadukkaasti toteutettavat peruspalvelut ovat tärkeä osa kaupungin kilpailukykyä. Kansainväliset koulutuspalvelut ja hyvin toteutetut kieli- ja kulttuuriryhmien palvelut lisäävät Kansainvälistä opetusta englannin kiellä annetaan 1-6 -luokilla Komeetan ja Postipuun kouluissa sekä 7-9 -luokilla Espoo Internationalin tiloissa Pohjois-Tapiolassa. Kansainväliselle koululle on suunnitteilla yhteiset tilat Suurpellon Opinmäkeen. Etelä-Tapiolan lukio järjestää kansainvälistä IBopetusta. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Espoon valtuustokauden tavoitteessa todetaan, että kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Suomenkielisen opetuksen tavoitteena on, että espoolaisten koululaisten oppimistulokset ovat kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa. Opinmäen sisällöllisen toimintaa kehitetään yhdessä sivistystoimen muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälisyyssuunnitelma laaditaan. Osallistutaan sivistystoimen Twinning-hankkeisiin Shanghain ja Kosovon kanssa. Kaikkiin kouluihin luodaan

5 kestävän kehityksen suunnitelma. Espoon lukiot edistävät yrittäjyyttä osallistumalla mm. innolukiohankkeeseen. Kehittämishankkeet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on mukana monissa Opetushallituksen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamissa opetuksen kehittämishankkeissa. Lukuvuonna 2013-14 jatkuvat seuraavat Perusopetus paremmaksi eli POP hankkeet: perusopetuksen laatuhanke jatkuu, rahoitusta on 65 000 euroa ja hankkeessa kehitetään sekä koulujen että viraston itsearviointijärjestelmää. Kerhotoiminnan kehittämishanke sai rahoitusta 230 000 euroa ja hankkeessa on mukana 67 peruskoulua. Opetusryhmien pienentämiseen koulut ovat saaneet 3,2 miljoonaa euroa. Rahan saaminen edellyttää, ettei opetusryhmien kokoa kasvateta kunnassa tuntiresurssia leikkaamalla. Tämän lisäksi lukuvuonna on käytössä 20 koululla opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksena tasa-arvorahaa 1,7 milj. euroa. Kielen opetuksen kehittämisessä jatkuu pääkaupunkiseudun yhteinen Maailma koulussa kotikansainvälisyys- ja kielenopetuksen kehittämishanke, joka sai rahoitusta 50 000. Opetushallituksen rahoituksella tuetaan edelleen romanioppilaiden perusopetusta. Osaava- pääkaupunkiseudun yhteinen opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämishanke, Muuttuva oppiminen ja tulevaisuuden taidot, sai rahoitusta 350 000 euroa. Rahoituksen painopiste on opetussuunnitelma 2016 työn ennakoinnissa ja siihen valmistautumisessa. Liikkuva koulu -hanke sai rahoitusta 65 000 euroa, mukana on 13 peruskoulua. Autismiopetuksen kehittämiseen on saatu 65 000 euroa. Suomenkielinen opetus on mukana kestävän kehityksen RCE-(Regional Cenre on Expertise) verkostohankkeessa. Tavoitteena on kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen vieminen osaksi koulujen toimintakulttuuria. Lisäksi suomenkielisessä opetuksessa on koulujen omia hankkeita, joihin ne ovat saaneet ulkopuolista rahoitusta suoraan Euroopan Unionilta tai Opetushallitukselta. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uudistetut opetussuunnitelmat tulevat voimaan 1.8.2016. Tulevina vuosina kehittämishankkeissa painottuvat opetussuunnitelmauudistusten teemat, mm. sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen. Taiteen perusopetuksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaiden harrastusmahdollisuuksien ja osaamisen parantamiseksi. Tieto- ja viestintätekniikka Tieto- ja viestintätekniikan määräraha sisältää kaikki peruskoulujen ja lukioiden keskitetyt tietotekniikkakustannukset mm. ylläpito-, tukipalvelu- ja koulujen langattomat tietoliikennekustannukset, tietotekniikkalaitteiden leasingvuokrat sekä tietotekniikkakoulutuksesta aiheutuvat menot.

6 Tällä hetkellä perusopetuksen normaalikokoisista OT2-3-luokkatiloista noin 90 % on varustettu esitystekniikalla (dataprojektori, dokumenttikamera, interaktiivinen valkotaulu). Lukioiden opetustilat on varustettu esitystekniikalla. Määrärahojen vähyys on hidastanut koulujen oppimisympäristöjen kehittämistä ja varustamista. Vuoden 2014 aikana varustetaan esitystekniikalla n. 100 jäljellä olevaa OT2-3-opetustilaa. Vuosina 2007 ja 2008 varustettujen opetustilojen tekniikka on elinkaarensa loppupäässä. Laitteiden huollosta ja elinkaarivaihdoista aiheutuvat kustannukset tulevat nousemaan 2014. Ylioppilastutkinto on uudistumassa portaittain. Syksyllä 2016 on ensimmäiset uuden tutkintomallin mukaiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Ylioppilastutkintolautakunta koordinoi kehittämistä ja ohjeistaa koulutuksen järjestäjiä. Ylioppilastutkinnon uudistuminen vaikuttaa merkittävästi myös peruskoulujen toimintakulttuuriin ja osaamisen haasteisiin. Peruskoulujen tulee tarjota oppilaille sellainen menetelmällinen ja tekninen toimintaympäristö, joka tukee oppilaiden menestymistä hakautumisessa 2. asteen opintoihin sekä myöhemmin jatko-opintoihin ja työelämään. Ylioppilastutkinnon uudistus tulee aiheuttamaan merkittäviä kehittämispaineita lukioiden ja koulujen sähkö- ja tietoliikenneverkoihin. Lukioiden teknisen infrastruktuurin varmistamiseen on 2014 budjettiesityksessä 800 000 euron varaus. Sähköisen oppimisympäristö Fronterin käytön voimakas kehittäminen sekä sähköisiin Ylioppilaskirjoituksiin tähtäävä tekninen ja toimintakulttuurinen kehittäminen ovat lisänneet peruskoulujen ja lukioiden opettajien täydennyskoulutuksen tarvetta. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kehitetään ja tehostetaan erilaisilla kehittämis- ja koulutushankkeilla. Opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen täydennyskoulutuksen järjestämiseen on 150 000 euron varaus. Tavoitteena on Espoon lukioiden vetovoimaisuus ja erinomainen oppiminen. Vuoden 2014 keskeisenä kehittämishankkeena on lukioiden tietoteknisen infrastruktuurin sekä etäopetuksen ja verkko-oppimisen kehittäminen. Tätä varten on perustettu erillinen projekti. Vuonna 2014 varaudutaan hankkimaan uusia opetuksen ja hallinnon tietokoneita siten, että koulujen eriarvoisuus työasemien määrässä suhteessa koulun oppilasmäärään tasaantuu. Tällä hetkellä tietoja viestintätekniikan keskitetyn varustelun keskiarvo on noin 5 oppilasta/ työasema ja lukioissa noin 4,8 opiskelijaa/ työasema. Peruskouluista 22 koulussa suhdeluku on enemmän kuin 6 oppilasta/ työasema. Nykyisen ja uuden opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää riittäviä tieto- ja viestintätekniikan laitemääriä opettajien ja oppilaiden käyttöön. Tavoitteena on, että kolmen vuoden aikana kaikilla opettajilla on asianmukaiset työvälineet opetuksen suunnittelua ja toteutusta varten ja kouluilla on riittävästi kannettavia tietokoneita joustavasti oppilaiden oppimisen tueksi. Vuoden 2014 budjetissa tähän ei ole määrärahoja. Koulujen langattomat lähiverkot rakennetaan kuntoon uuden puhe- ja tietoliikennepalvelusopimuksen käyttöönottoprojektin yhteydessä syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana. Langattomien verkkojen jatkuvat kustannukset kohdistuvat kuukausivuokrina käyttömenoihin. Resurssit ja johtaminen Espoon valtuustokauden tavoitteessa todetaan, että kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

7 Suomenkielinen opetus yhdessä sivistystoimen kanssa selvittää tilojen käyttöasteen ja tekee suunnitelman tilojen riittävästä ja tehokkaasta käytöstä. Talousarviossa pysytään. Henkilöstön työhyvinvointi on hyvällä tasolla. Tulosyksikön prosessit on ajantasaistettu suomenkielisen opetuksen ja sivistystoimen uudessa organisaatiossa. Dialogista johtamista kehitetään PLCryhmissä. Henkilöstö ja johtaminen Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä on kaikkiaan töissä noin 3245 henkilöä. Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta. Vuonna 2014 keskitytään vielä perusopetuslain muutoksen ja sen mukanaan tuomien uusien pedagogisten toimintatapojen ja oppilashuollon kouluttamiseen. Koulutuksissa ennakoidaan myös peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien uudistusta. Uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön 1.8.2016. Lisäksi koulutuksen avulla pidetään huolta oppiaineiden ajantasaisesta osaamisesta. Myös koulujen johtamiseen ja hallintoon laki tuo muutoksia ja tähän järjestetään koulutusta. Lisäksi Espoo jatkaa rehtoreiden koulutusta johtamisen kulmakivien ja PLC-mallin mukaisesti ja mahdollistaa heille myös JET-koulutuksen. Osa koulutusrahoista tulee kehittämishankkeiden kautta. Uusina virkoina esitetään 30 luokanopettajan, kaksi erityisluokanopettajan, kaksi erityisopettajan, 10 lehtorin ja kolme opinto-ohjaajan virkaa sekä Niipperin koulun rehtorin virka. Lisäksi esitetään jo olemassa olevien 40 luokanopettajan ja 30 lehtorin virkojen perustamista. Näiden avulla vastataan kasvaneeseen oppilasmäärään ja määräaikaisten virkojen vakinaistamiseen. Suomenkielisen opetuksen johtamisjärjestelmää kehitetään sivistystoimen organisaatiouudistuksen yhteydessä paremmin Espoon strategian mukaisesti alueellisia palveluja kehittäväksi ja koulujen johtamistyötä tukevaksi. Sähköisiä palveluja kehitetään sähköisten oppilaaksiotto päätösten muodossa. Tämä koskee vuosittain noin 10 000 päätöstä ja niiden postittamistyön poistumista. Talous Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön talousarvion 2014 kehyslisäys on 4,7 milj. euroa. Lisäksi tulotavoitetta on nostettu 800 000 euroa. Oppilasmäärän lisäys kasvattaa opetuksen menoja 2,6 milj. eurolla. Oppilasmäärän kasvuun on arvioitu vain opetuksen menot. Koulu- ja väistötilakuljetukset lisäävät menoja 560 000 euroa, uusien oppilaiden kouluruokailu 193 000 euroa. Tieto- ja viestintätekninen varustaminen sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten lisää menoja 800 000 euroa. Palkantarkistukset (1 %) lisäävät menoja 1,6 milj. euroa. Sisäisten erien, kuten toimitilavuokrien, siivouksen ja kouluruokailun hinnankorotukset ovat 2,7 milj. euroa. Vain toimitilavuokrien ja siivouksen hinnankorotuksiin on varauduttu. Annetussa kehyksessä pysyminen edellyttää pakollisten menojen karsimista 1,8 milj. euroa. Tähän päästään siirtämällä erityinen tuki lähikouluihin (0,3 milj. euroa), poistamalla erityisluokkien ja maahanmuuttajaopetuksen oppilaskohtaiset kertoimet (0,8 milj. euroa), keskittämällä

8 iltapäivätoiminta pääosin koulutiloihin (0,5 milj. euroa) ja supistamalla hankintoja (0,2 milj. euroa). Näin taataan perusopetuksen pienet ryhmäkoot ja siihen saatava erillinen valtionosuus (3 milj. euroa). Tuloarviota korotetaan 0,8 milj. euroa suomenkielisen perusopetuksen tasa-arvoon ensi keväänä saatavaa avustusta vastaavasti. Karsimalla toimintaa 1,8 milj. euroa pystytään varautumaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja hyödyntämään perusopetuksen tasa-arvoon saatu erillinen valtionosuus. Suomenkielisen opetuksen keskeiset palvelut ovat lakisääteisiä, mutta tarjottujen palveluiden määrää ja toimintatapaa voidaan tarkastella. Vammaisneuvoston esitykset on huomioitu talousarviomäärärahojen puitteissa. Investoinnit Palveluverkon kohdalla suomenkielinen opetus pyrkii mahdollisimman tehokkaasti käyttämään palvelujen järjestämiseen jo olemassa olevia tiloja. Siirtokelpoisista ja epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan. Tilojen peruskorjaustarve on kuitenkin mittava. Väistötiloihin kuljetukset ja muut tilapäismenot tuottavat opetustoimelle vuositasolla menoja noin 500 000 euroa. Suomenkielisten koulujen ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen määräraha sisältää sekä opetus- ja oppimisteknologian hankinnat että tilojen kalustamisen ja muun varustamisen. Espoonlahden koulun ja lukion peruskorjaus on valmistumassa loppuvuodesta 2013. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen määrärahatarve on 1 244 000 euroa josta vuodelle 2013 on varattu 700 000 euroa ja vuodelle 2014 esitetään 544 000 euroa. Karakallion koulun peruskorjaus valmistuu kesällä 2014. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusarvio on 901 000 euroa. Tästä esitetään vuodelle 2014 700 000 euroa ja vuodelle 2015 201 000 euroa. Pienten perusparannusten yhteydessä tarvittaviin hankintoihin ja kielten opetuksen kuuntelulaitteisiin esitetään yhteensä 164 000 euroa.

9 TOT 2012 311 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Muutettu TA 2013 TAE 2014 2 015 2 016 TOIMINTATULOT 45 0 0 0 0 TOIMINTAMENOT 10 556 17 157 18 153 18 153 18 153 TOIMINTAKATE -10 511-17 157-18 153-18 153-18 153 312 Peruskoulut TOIMINTATULOT 5 756 5 769 6 569 6 708 6 851 TOIMINTAMENOT 216 738 232 606 235 977 242 080 247 519 TOIMINTAKATE -210 982-226 837-229 408-235 372-240 668 313 Lukiot TOIMINTATULOT 511 400 400 400 400 TOIMINTAMENOT 34 226 36 583 36 896 36 896 36 896 TOIMINTAKATE -33 715-36 183-36 496-36 496-36 496 A31 SUOMENKIELINEN OPETUS TOIMINTATULOT 6 312 6 169 6 969 7 108 7 251 TOIMINTAMENOT 261 520 286 346 291 027 297 130 302 569 TOIMINTAKATE -255 208-280 177-284 058-290 022-295 318 INVESTOINNIT Ensikertainen kalustaminen 1 144 1 224 1 408 3 399 2 498 TVT-hankinnat, lähi- ja kuituverkot 802 1 300 2 300 2 300 2 300