Koko Liipola oppimisympäristönä Asuinalueiden ja koulutuksellisen tasa-arvon kehittämishankkeet yhtenä kokonaisuutena Lahdessa 2013-2015
Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpiteet hanke 2013-2014 Suunnittelukokous 8.8.2013 Hankkeen tavoitteet kertauksena Lyhyt kertaus ja keskustelu; kuinka hanke integroituu hyvinvointityöhön Lahdessa? Toiminnan suunnittelua alueittain; Konkretiaa; mitä tavoitteita meillä on nyt, mitä aiomme tehdä? Kuka ja ketkä tekevät? Integrointi alueen ja yksikön toiminnan suunnitteluun lukuvuoteen Projektin eteneminen; aikataulut, työryhmät
Hyvinvointi on.. Ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristössään. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. (Stakes 2004) Mikä on kaupungin vastuu asukkaiden hyvinvoinnista?
ASUINALUEOHJELMA, LIIPOLA Työryhmä: Lassi (Siv), Eeva (Sote), Ari ja Theodora (Teky), Vesa (Ladec) ASUINALUEEN UUDISTAMINEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN PUISTOT, INFRA, OSTARI ESTEETTÖMYYS, hissit TEKY, rahoitus YM /ARA LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMINEN KOULUTUKSELLINEN TASA-ARVO Liikunta, kulttuuri, harrastustoim SIVISTYS + SOTE, rahoitus OKM MAAHANMUUTTAJAT - TYÖTTÖMYYS OHJAUSRYHMÄ PROJEKTIRYHMÄT PROJEKTITYÖNTEKIJÄT TUTKIMUS PALMENIA ja LUT Rahoitus ARA LIIPOLAN MONITOIMITALO Käyttäjäryhmät, asukkaat V.2013-2015 ASUKAS- JA HARRASTUSTOIMINTA ASUKASTUPA HARJULA, rahoitus YM + RAY?
Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpiteet hanke 2013-2014 Koulutuksellisissa tasa-arvoa edistävissä hankkeissa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta hyvinvointia, osallisuutta ja syrjäytymisen ehkäisyä edistäväksi. Hanke toteutetaan neljällä asuinalueella: Liipolassa, Kärpäsessä, Mukkulassa ja keskustan alueella. 1. Toimijoiden väliset rajapinnat ja nivelkohdat; neuvolan, varhaiskasvatuksen, esikoulun ja perusopetuksen yhteistyö alueella. Nivelkohtien prosessikuvaukset ja toimintatavan muutos on jo nyt suunniteltu hyvin pitkälle ja ovat osa Lahden kaupungin Sivistystoimialan sitovia talousarviotavoitteita 2013. 2. Lasten ja lapsiperheiden tarvitsema tuki hyvinvoinnille yhteistyössä sosiaalija terveystoimialan kanssa (kokonaisvaltainen ja kohdennettu tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa)
Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpiteet hanke 2013-2014 3. Lasten ja nuorten kerho- ja harrastustoiminta osana syrjäytymisen ehkäisyä. "Koko kaupunki oppimisympäristönä"-ajattelu; asuinalueen ja toimijoiden välinen tiivistynyt yhteistyö - osallisuus lähiympäristössä. Koulujen kerhotoimintaa ei toteuteta valtionavustuksella, vaan avustus kohdennetaan tiivistettyyn yhteistyöhön kodin ja koulun välillä kerhotyön rinnalla. Lasten ja nuorten toiminnassa erityisenä huomioitavana näkökulmana maahanmuuttajataustaiset perheet ja varhaisnuorisotyö (2-5. luokkalaiset). 4. Liipolassa on käynnissä uuden monitoimitalon suunnittelu, jossa alueen asukkaiden tarpeet, osallisuus ja yhteisöllisyys ovat keskeisinä teemoina. Mukkulassa on juuri peruskorjattu koulukiinteistö, jossa hyvät puitteet laajennetulle yhteistyölle jo olemassa, samoin useita alueen koulun vetovoimaisuutta edistäviä suunnitelmia. Kärpäsessä on käynnistymässä peruskorjauksen 2. vaihe ja samalla tilaisuus myös toimintakulttuurin ja osaamisen uudistumiselle.
Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpiteet hanke 2013-2014 5. Riittävä henkilöstöresurssi oppilaiden tuen tarpeen mukaisesti on keskeinen syrjäytymiskehitykseen vaikuttava tekijä. Lisärahoituksella saadaan uusia ja tiivistettyjä yhteistyömalleja, joilla on vaikutusta ennaltaehkäisevästi syrjäytymiskehitykseen.
Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpiteet hanke 2013-2014 Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpiteet; Lasten ja nuorten hyvinvointityön toimintamalli käytännössä Uusia toimintatapoja ja toimijoita Oppilashuollon lainsäädäntöuudistuksen huomioiminen Koulukuraattorin työroolin muutos Lahdessa käynnistyneen koulunuorisotyön kehittämis- ja tutkimushanke osa samaa kokonaisuutta Kohdennettua perhetyötä varhaiskasvatuksesta alkaen Liipolan Ice Hearts -toiminnan lisääminen
Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpiteet hanke 2013-2014 Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpiteet; Henkilöstöresurssi: Hankkeeseen erillinen projektipäällikkö Perhetyötä, koulunuorisotyötä, oppilashuollollista tukea Järjestöt, yhdistykset, taiteen perusopetus ja urheiluseurat mukaan toimintaan asuinalueilla
TUTKIMUSHANKKEEN KEHYKSENÄ EKOLOGINEN MALLI (Peirson et al 2011; Bronfenbrenner 1995; Bronfenbrenner & Evans 2000) MAKROSYSTEEMI Yhteiskunnan rakenne Kansalliset ja kansainväliset resurssit Kulttuurien ja alakulttuurien arvot & normit EKSOSYSTEEMI Systeemit ja tekijät, jotka vaikuttavat epäsuorasti lasten, nuorten ja aikuisten toimintaan meso- ja mikrosysteemin kautta (esim. sosiaali-, koulutus- ja asuntopolitiikka) MESOSYSTEEMI Yhteydet yhden tai useamman mikrosysteemin välillä (esim. koti, koulu, työpaja, työpaikka) MIKROSYSTEEMI Toiminta, roolit ja suhteet toimittaessa muiden yksilöiden kanssa Lapset, nuoret, vanhemmat: hyvinvointi 10
KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Pedagoginen hyvinvointi Kokemus oppimisesta koulun arjessa oppijan minäkäsitys itsestään oppijana suhtautuminen oppimiseen. (esim. Pyhältö, Soini & Pietarinen 2010) Positiivinen & subjektiivinen hyvinvointi Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen tasapainotila Subjektiivisuus: mm. hyvinvointi määritellään toimijalähtöisesti (lapsi, nuori, lapsiperheiden vanhemmat), ei ns. ulkoapäin. (Bradshaw, Geung, Rees & Hardugan 2011; Poikolainen, tulossa; Marjanen & Poikolainen 2012) Hyvinvointioppiminen - Lapsi oppii hyvinvointia ja pahoinvointia kehitysyhteisöissään ja niiden kasvatuskumppanuudessa. (Rimpelä 2013) - Lapset ja nuoret oppivat hyvinvointia esimerkiksi kotona, koulussa, kadulla ja harrastuksissa. - Hyvinvoinnin opettamisen olisi hyvä olla tietoista, lasta voidaan opettaa arvioimaan omaa hyvinvointiaan jo varhaislapsuuden aikana. 18.6. 2013
TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Selvitetään miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinympäristöt vaikuttavat syrjäytymisen / positiivisen hyvinvoinnin kokemuksiin Samalla hankitaan tietoa siitä miten esim. sosioekonomisilla mittareilla tarkasteltuna haasteellisina näyttäytyviä elinympäristöjä voidaan kehittää positiivista hyvinvointia tukeviksi pyritään saamaan kuuluville eri sukupuolten ja kantasuomalaisten lisäksi erilaisten kieli- ja kulttuuriryhmien ääni. Hanke tuottaa toimijalähtöistä tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä tekijöistä hankitun tiedon pohjalta työstetään hyvinvointia tukeva ja syrjäytymisen ehkäisyyn soveltuva toimintamalli, jota voidaan käyttää poikkihallinnollisesti Lahden alueella tuloksia voidaan hyödyntää sekä paikallisessa että valtakunnallisessa syrjäytymisen ehkäisyn kehittämistoiminnassa: osa myös koulutuksellisia tasa-arvoistamispyrkimyksiä. (Ahola ym. ; Kauppinen 2009; Kilpi-Jakonen 2012; Poikolainen 2012; Ruohola 2012.)
TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuskysymykset, joita tarkennetaan kehittävän tutkimusotteen (esim. Toiviainen, Kerosuo & Syrjälä 2009) mukaisesti hankkeen käynnistyessä ja sen edetessä: 1. Mitä asioita lapset, nuoret ja vanhemmat itse pitävät tärkeinä omalle hyvinvoinnilleen? Millaista on lapsiperheiden toimijuus ja osallisuus asuinalueillaan? 2. Millaisen merkityksen toimijat antavat asuinalueelleen fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kasvu- ja oppimisympäristönä? Millainen merkitys asuinalueella on hyvinvointikokemuksiin? 3. Millaisia palveluita lapsiperheet ja nuoret käyttävät, ja miten ne tukevat hyvinvointia? Millaista on palveluiden saatavuus ja millaisia lisätarpeita heillä on? esim. millaiseen suuntaan Liipolalaiset (ks. Seppänen ym 2012) haluaisivat tulevaa uutta koulua ja monitoimitilaa kehittää? Lisäksi: 4. Pedagogisen hyvinvoinnin suhde koulutukselliseen tasa-arvoon?
KANSALAISTEN / ASIAKKAIDEN / AMMATTILAISTEN KÄSITYKSISTÄ MALLINNUKSEEN LÄHESTYMISTAPA Kansalais / asiakasasiantuntijuus; kohteena subjektiiviset näkemykset lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista sekä hyvinvoinnin tukipalvelujen käytöstä ja tavoitettavuudesta TUOTETAAN tietoa toimijoiden (sivi, sote ym.) väliseen yhteistyöhön ja toimintakulttuurin hiomiseen TAVOITTEENA lapsiperheiden jäsenten hyvinvointia tukeva ja syrjäytymistä ehkäisevä toimintamalli rajapinnoille 18.6. 2013
Hyvinvoinnin haasteet ja niitä tukevat kaupungin palvelut HAASTE lapset ja nuoret työikäiset ikääntyneet Syrjäytyminen ja yksinäisyys tavoitteena syrjäytymisen ehkäisy sekä omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen -opettajilla ja esiopettajilla velvollisuus oppilashuoltoon ja ohjaukseen -oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimien järjestäminen esi- ja perusopetuksessa (esim. kiusaamisen ehkäisy, kuraattorit) -ehkäisevän lastensuojelun ja lastensuojelun palveluiden järjestäminen -kerhotoiminnan järjestäminen -nuorten sosiaalisen median yhteisöihin osallistuminen -lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen - sosiaalipalveluiden tarjoaminen syrjäytyneille (perustoimeentulotuki, päihdepalvelut, kuntoutus, asumispalvelut jne.) -kuntouttava- ja työllisyystukitoiminta -ympäristökummitoiminta -päivätoiminnan järjestäminen tavoitteena toimintakyvyn ylläpito -ikääntyneiden ja veteraanien liikunta- ja opintoryhmät -ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen -kaupungin tarjoamat vapaa-ajanviettomahdollisuudet -matalan kynnyksen tuettuja opintoryhmiä lähipalveluna Wellamo-opistossa -kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö ja tukeminen (esim. avustukset, tilojen vuokraus, liikunta- ja kulttuurikummit) -matalan kynnyksen pisteet, johon ilman ajanvarausta (esim. terveyskioski) -pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toteuttaminen -talous- ja velkaneuvonnan sekä sosiaalisen luototuksen tarjoaminen
Hyvinvoinnin haasteet ja niitä tukevat kaupungin palvelut Väestön matala koulutus- ja tulotaso tavoitteena nykyisen väestön koulutustason nostaminen ja uuden koulutetun väestön houkuttaminen sekä perustoimeentulon turvaaminen -kaikille lapsille luodaan mahdollisuudet oppia ja tarjotaan tarvittavat tukitoimet (ml. kouluterveydenhoito) -otetaan käyttöön aktiivisesti uusia opetusmenetelmiä -annetaan opinto-ohjausta, hyödynnetään koulutustarve-ennusteita -2. asteen koulutuksen järjestäminen -autetaan nuoria löytämään töitä/opiskelupaikan, tavoitteena vähintään 2. asteen tutkinto (nivelvaihetyö, etsivä nuorisotyö, timeout -toimintamalli) -aikuiskoulutuksen tukeminen (yliopistokeskus, kesäyliopisto, kansanopisto, kansalaisopisto) - työttömille etuuksia kurssimaksuissa Wellamoopistossa -aikuiskoulutuksen tukeminen (yliopistokeskus, kesäyliopisto, kansanopisto, kansalaisopisto) -tuetaan ja tehdään yhteistyötä alueella toimivien 2. ja ylemmän asteen kouluttajien kanssa -matalan kynnyksen opintoryhmät Wellamo-opistossa - turvataan perustoimeentulo -osa sosiaali- ja terveyspalveluista tulosidonnaisia
Hyvinvoinnin haasteet ja vahvuudet Tunnistetut hyvinvointia tukevat kaupungin palvelut säilytettävä ja niitä edelleen kehitettävä Erityisesti saman haasteen tai vahvuuden kanssa toimivien yksiköiden yhteistyötä tulee lisätä sekä opettaa toimijoita tunnistamaan yhteinen hyvinvointipäämäärä ja toimijan rooli tässä kokonaisuudessa Moniammatillista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä on edistettävä Kaikessa toiminnassa tulee kehittää erityisesti ennaltaehkäisevää näkökulmaa ja edistää varhaista puuttumista Ohjelmilla tulee olla myös nimetyt seuranta- ja raportointivastuut sekä toteuttamisaikataulut
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖ ALUEELLA Hyvinvoinnin edistäminen Vahvistavat tekijät Koko alueen lapset ja nuoret Tarpeiden määrittely alueen indikaattoreista Kaupunkitasoinen arviointitieto Alueen arviointitieto Myös koetut hyvinvoinnin haasteet Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Toimintatavat Yhteistyön rakenteet ja toimintamallit Alueen prosessit käytössä Lapsi- ja perhelähtöinen auttaminen Riskin ilmetessä nopea tukitoimien ratkaiseminen
Tarpeiden määrittely alueen indikaattoreista Kaupunkitasoinen arviointitieto Alueen arviointitieto Myös koetut hyvinvoinnin haasteet Mitä? ajattelu alueellisen hyvinvointiryhmän oman toimintaympäristön tilanteen arvioinnissa
Hyvinvoinnin edistäminen Vahvistavat tekijät Koko alueen lapset ja nuoret Positiivinen ja kannustava lähestymistapa Kasvatuskumppanuus kotien ja palveluiden välillä. Kasvatuskumppanuus myös eri toimijoiden välillä. Aktiivinen ja kokonaisvaltainen meidän kylän mahdollisuudet ajattelu palveluissa palvelumuotoilu alueellisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään siellä, missä kaikki lapset ovat päivittäin aikuisen ammattilaisen ohjauksessa; varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen merkitys keskeinen Lasten ja nuorten harrastus- ja kerhotoiminnan tukeminen, koulunuorisotyö, joustava koulupäivä, vanhemmuuden tukeminen, ikäihmiset mukaan lasten palveluihin jne
Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Toimintatavat Miten? ajattelu peruspalvelujen toiminnan suunnittelussa; huomio selkeissä toimintaperiaatteissa: osallisuuden ja yhteisöllisyyden sekä vuorovaikutuksen korostaminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa Kasvatuskumppanuuden syvempi ulottuvuus
Lapsi- ja perhelähtöinen auttaminen Riskin ilmetessä nopea tukitoimien ratkaiseminen Huoli puheeksi periaatteesta seuraa toimintaa Kokonaisvastuu lapsen, nuoren tai perheen tukemisessa säilyy kaikilla toimijoilla Alueellisissa hyvinvointiryhmissä on sovittu kuinka yksittäisissä tapauksissa toimitaan Tilanteen ja tukitoimien seuranta kokonaisvaltaisesti kuuluu kaikille toimijoille (kunnes tukitoimien tarve on poistunut) Kenellä on kokonaisvastuu asiakkaan tukitoimien järjestämisestä ja tilanteen seurannasta ja arvioinnista?
Yhteistyön rakenteet ja toimintamallit Alueen prosessit käytössä Alueellisen hyvinvointiryhmän työskentelyn seurauksena on syntynyt yhteistyön ja yhteisen vastuun toimintakulttuuri; Toimijat tuntevat toistensa työn rajapinnat ja työtehtävät menetelmineen Eri ammattiryhmien ja toimijoiden yhteistyö synnyttää uutta osaamista lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa Jatkuvan toiminnankehittämisen periaatteet käytössä: PDCA
LIIPOLAN MONITOIMITALO KAIKKIEN LIIPOLALAISTEN UUSI OLOHUONE KOULU, PÄIVÄKOTI JA KIRJASTO SEKÄ KOKOONTUMIS- JA HARRASTUSTILOJA AVOIN JA MUUNNELTAVA KÄYTTÄJÄT JA ASUKKAAT KIINTEÄSTI MUKANA TALON SUUNNITTELUSSA KESKEINEN ASUKKAIDEN OSALLISTAMISEN VÄLINE RAKENTAMINEN V. 2013 2015, SRV OSTARILLE TULEVASSA ASUKAS- JA HARRASTUSTILASSA HARJOITELLAAN MONITOIMITALON KÄYTTÖÄ PROJEKTITYÖNTEKIJÄ ASUKASISÄNTÄNÄ / EMÄNTÄNÄ