Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Samankaltaiset tiedostot
Kuntien tuottavuuden parantaminen - puheita vai tekoja. Tuottavuuden parantaminen. Miksi PARAS-hanke?

TILAAJA-TUOTTAJAMALLI MIKÄ SE ON JA MIHIN SILLÄ VAIKUTETAAN? Palvelujen järjestämisen näkökulma

Pentti Meklin emeritusprofessori

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan Kuntaliitto

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

ARTTU kuntaseminaari. Kuntatalo Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin (toim.)

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Pentti Meklin emeritusprofessori

KUNTIEN TUOTTAVUUSKEHITTÄMINEN MAHDOLLISUUDET JA SUDENKUOPAT

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta

Minkälaisia haasteita osaamiselle ja innovaatioille sote-uudistus asettaa? SOTE Ennakointiseminaari Metropolia ammattikorkeakoulu

mivat nykyisin usein myös kumppanuusperiaatteella, jolloin molemmat hyötyvät yhteistyöstä.

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa

Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle

Johdatus ARTTU-ohjelman välitulosraportointiin. Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntaliitto

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

VAIKUTTAVUUSJOHTAMINEN

Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola

Kuntapalvelujen tuotteistuksen haasteet

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Harkittua omistajuutta kuntatekniikkaan, kyselyn tuloksia

Kuntakonsernin rakenne ja talouden ohjaus ARTTU2-kunnissa

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Kuntauudistukset menestyksen edellytyksinä. Salo Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Toimintakykyiset kuntakonsernit

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja

Kunnan odotukset tilaajana

PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA ARTTU ARTTU-OHJELMAN JATKOTYÖSKENTELYN ESITTELYÄ ARTTU-KUNTASEMINAARI

KUVAT. Kansainvälisen toiminnan rahoitus

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen

Lähipalvelut seminaari

Yleistä Maisema-mallista

Tutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta

SOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.

Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kuntauudistuksen työkalupakki. Vesa Silfver Johtava konsultti, Deloitte Kuntamarkkinat

Syrjässä syrjäytyneet

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Sote-uudistuksen kriittisiä onnistumisen edellytyksia Jari Stenvall HTT Hallintotieteen professori Johtamiskorkeakoulu/Tampereen yliopisto

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

SOTE III hankkeen projektisuunnitelma

Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi Aika

JULKISHALLINNON JA -TALOUDEN TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

Kustannustehokkuus. pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola

Kumppanuus yrityksen näkökulmasta

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Sote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen. Heli Leskinen, lehtori, TAMK

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Ulkoinen tarkastus ja arviointi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Valtionhallinnon ydintoiminnot haltuun

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

Museotoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Modulaarisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteena. Sh, TtM, FT, Mervi Vähätalo Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset ja PoSoTe

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Ikäihmisten palvelut

Sote- tilaisuus , kommenttipuheenvuoro

Havaintoja Kankaanpään kaupungin taloudesta

Uuden sukupolven organisaatio

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Transkriptio:

ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi Kallio Lisätietoja prof. Pentti Meklin 050-5642 595 pentti.meklin@uta.fi Pentti Meklin 1

Miksi PARAS-hanke? Keskeisin syy: Useat kunnat eivät tulevaisuudessa kykene turvaamaan riittäviä (hyvinvointi)palveluja kuntalaisilleen. Ongelma on oppikirjan mukainen talouden perusongelma: tarpeiden ja voimavarojen ristiriita Pentti Meklin 2

PARAS-hankkeen tarjoamat keinot 4 Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen kuntaliitokset kuntien välinen yhteistyö kuntayhtymät muu yhteistyö uudet toimintatavat kaupunkiseutujen toimintaedellytysten vahvistaminen Yhdistävä tekijä: suurtuotannon etujen tavoittelu! Pentti Meklin 3

Kehittämispotentiaali Em. keinot tarjoavat vain kehittämispotentiaalia, joka kunnan on otettava käyttöön esim. kuntaliitoksessa! ARTTU-hankkeessa on tutkittava, kuinka kunnat ovat tuota potentiaalia hyödyntäneet? Mitä kunnat ovat tehneet kunnassa ja paikallistaloudessa? Pentti Meklin 4

Näkökulmat talouden tutkimiseen 1. Talouden kaksi puolta: reaali- ja rahatalous. Ne kulkevat käsi kädessä ja niitä on tarkasteltava ehdottomasti yhdessä 2. Kunta organisaationa ja paikallistaloutena 3. PARAS-hankkeen aikaansaama muutos eri talouden osissa 1. paikallistalouden kehitys 2. kuntakonsernin/emokunnan talouden kehitys 3. palvelujen tuloksellisuuden kehitys 4. toimenpiteet ja muutokset reaalitaloudessa Pentti Meklin 5

Reaali- ja rahatalouden (kustannusten) suhde. Miten kustannukset riippuvat suoritteiden määrästä ja laadusta? Millainen on kustannuskäyrän muoto? Suoritteet Pentti Meklin 6

.. Kunnan talousnäkökulmat - kunta organisaationa - kunta paikallistaloutena 1 Kunta palvelujen järjestäjänä 11. Taloudellinen tila 13. Kuntien menot - kuntalaisten palvelut 12. Kuntien tulot - kuntalaisten verot 2. Kunta paikallistaloutena 21.Kuntalaisten elämisen edellytykset 22. Elinkeinoelämän mahdollisuudet 23. Imago 24. identiteetti yritys a, kuntalainen aa, kuntalainen ab, yritys b, yritys n Pentti Meklin 5 Pentti Meklin 7

Kunta palveluja järjestävänä organisaationa: mitkä asiat oltava päällimmäisiä? A K ehittäm istarve ja kehittämiskyky Tuloksellisuus 3 Taloudellisuus, tuottavuus Vaikuttavuus Tuot. tekijäm arkkinat T uot. tekijät Toimintaprosessi S uoritteet K untalaiset Tulonsiirrot M enot Rahaprosessi Tulot V altio Väestö ja elinkeinoelämä Ympäristön muutos B Rahoitusmarkkinat B Ympäristön muutos Väestö ja elinkeinoelämä Tuloslaskelma 2 Vakavaraisuus ja maksuvalmius Y li-/alijääm ä 1 Tulojen ja menojen tasapaino, rakenne Pentti Meklin 8

Talousosio: Kunnat (osa) eivät selviä palvelujen järjestämistehtävästään, koska palvelutarpeet kasvavat voimavaroja (käytettävissä olevat tulot) nopeammin. Mitä kunnat ovat tehneet ja tekevät selviytyäkseen velvoitteistaan? 2007 2008 2009 2010 2011 2012 I ) Paikallistalous a) lähtötilanteen kartoitus X b) muutos lähtötilanteesta vuoteen 2012 X X Selvitettävä mitä kunnat ovat tehneet paikallistalouden edistämiseksi. II) Kuntatalous a) lähtötilanteen kartoitus (talouden X tunnuslukuja, ali-/ylijäämä, ym.) b) muutos lähtötilanteesta vuoteen 2012 x x X x X III Kunnan toimialojen tuloksellisuuden kehitys a). Kuvaus palvelukokonaisuuden taloudellisuuden ja vaikuttavuudesta lähtökohtatilanteessa - Miten palvelut on tuotetaan (kuvaus)? X - Toiminnan taloudellisuus/kustannustehokkuus X - Toiminnan vaikuttavuus X b) Miten taloudellisuus ja vaikuttavuus ovat muuttuneet 2008-2012 x x X x X Jatkuu Pentti Meklin 9

IV Mitä kunnat ovat tehneet? Miten kuntaliitoksen/yhteistyön kehittämispotentiaali on hyödynnetty? 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1. Miten palvelun tarve on muuttunut? x x X x X 2. Mitä kunnat ovat tehneet x x X x X a) palvelujen tuotteistus, ulkoistus, b) kapasiteetin käyttöaste c) palveluverkosto d) henkilöstövoimavarat, jne. e) tiltu-mallin käyttöönotto f) konsernirakenteen hyödyntäminen V Mistä taloudellisuus- ja vaikuttavuushyödyt syntyivät? Syntyikö suurtuotannon etuja? x x X x X VI Mitä fuusiokustannuksia syntyi? (Väliaikaiset/pysyvät) Siirrettiinkö kustannuksia kuntalaisille? Syntyikö suurtuotannon haittoja? x x X x X Rajaukset: 1. Mitä kuntia ja mitä reaalipuolen palveluja otetaan mukaan analyyseihin? 2. Kuinka monta analyysiä tehdään lähtötilanteen kartoituksen lisäksi? Pentti Meklin 10

3. Hankkeen aikaansaama muutos talouden näkökulmista, hahmotelma 2007 2008-2009 - 2010-2011 - 2012 Kunnan talouden tila -Tulo meno tasapaino - Vakavaraisuus x Palvelun tuloksellisuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus x Mitä on tehty reaaliprosesseissa? -Tuotteistaminen (1) -Kilpailutus, ulkoistamista (2) -Palveluverkosto; kapasiteetti, yksiköt (3) Johtopäätökset: Mistä hyödyt (tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantuminen) johtuvat Miten fuusioon ja/tai yhteistyöhön sisältyvä kehittämispotentiaali hyödynnetty? 1 2 3 Pentti Meklin 11

Mistä suurtuotannon etuja? Entä haittoja? Miten on fuusiokustannusten laita? Pentti Meklin 12

Palveluverkon (horisontaaliset) ja palveluyksikköjen kustannukset (vertikaaliset/lajeittaiset) Kunta 1 Kunta 2 Kunnan keskusjohto Esim. 5 % Toimialanhallinto Esim. 2 % n. 3 % n. 2 % Vertikaaliset, hierarkkiset kustannukset Kunnan keskusjohto Esim. 5 % Toimialan hallinto Esim. 2 % Päiväkoti 1 Päiväkoti 2 Päiväkoti 3 Päiväkoti N Päiväkoti 1 Päiväkoti 2 Päiväkoti 3 Päiväkoti N n. 95 % Horisontaaliset kustannukset 13

Hierarkkiset ja tuotannontekijälajeittaiset kustannukset Pentti Meklin 14

Johtamisjärjestelmä ja toimintatavat Konsernijohtaminen: erilaisten tuotantoyksikköjen ohjaus uudet/vaihtoehtoiset toimintatavat Pentti Meklin 15

Poliittiset päättäjät ja heidän edustajansa BUDJETIT SÄÄDÖKSET HIERARKKINEN TOIMINTATAPA - Oma tuotanto - Resurssiohjaus Menolajibudjetti Tuotannontekijät Toimintayksiköt MARKKINASUUNTAUTUNEET TOIMINTATAVAT - Eri tuottajia - Tulosohjaus Näennäismarkkinat Tulosbudjetti Kehysbudjetti Tilaaja- ja tuottajamalli Palvelusetelit Aidot markkinat Palvelut Tulonsiirrot Vaikutukset Vaalit Verot Kansalaiset rahoittaja vallankäyttäjä asiakas Hyvä vastike veromarkoille Kustannus-vakuuttavuus Tuloksellisuus Pentti Meklin 16

Kunnan keskusjohto Erilainen vallan ja vastuun jako Sisäinen konserni Ulkoinen konserni Markkinat Kunnan budjettitalouden Kunnan omistuksessa tai Kunnan määräysvallassa oleva ja kolmas yksikkö määräysvallassa oleva sektori Bruttoyksikköt Liike laitos Nettoyksikkö Osakeyhtiö Kuntayhtymä Kuntien välinen yhteistyö Järjestöt Yritys / Järjestö Kumppanuus Kilpailuttaminen (kumppanuus) Kilpailuttaminen, kumppanus Viime vuosien kehityssuunta >>>>>>>>>>>>>> Kunnan toimintayksikkövaihtoehtoja Pentti Meklin 17

Kehittämispotentiaali henkilöstövoimavaroissa: eläköityminen ja mahdolliset suurtuotannon edut Pentti Meklin 18

Suurtuotannon etuja henkilöstövoimavaroissa sarjatuotannon hyödyntäminen erikoistuminen ja osaamisen laajentaminen kehittämistehtäviin panostaminen uusiin tehtäviin varautuminen osaamisensynergia henkilöstöriskit joustavuus koulutus- ja urakehitys työyhteisön vetovoimaisuus jämäkkä henkilöstöpolitiikka Pentti Meklin 19