Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 2/2015

Sisällys 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 3 2.1 Toimintaympäristön muutokset... 3 2.2 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset... 7 2.3 Toiminnan rahoitus... 8 3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS... 12 3.1 Jäsenkunnat... 12 3.2 Kuntayhtymän organisaatio... 12 3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset... 14 3.4 Perustehtävä, visio ja arvot... 15 3.5 Strateginen kehittäminen... 15 3.5.1 Strategiset toimenpiteet 2016-2017... 16 3.5.2 Pedagogiikka... 20 3.5.3 Henkilöstösuunnittelu... 22 3.5.4 Hanketoiminta... 22 3.5.5 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta... 23 4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET... 25 4.1 Koulutuspalvelut... 26 4.1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto... 26 4.1.2 Varkauden lukio ja aikuislinja... 29 4.1.3 Tuloskortti... 30 4.2 Työelämäpalvelut... 30 4.2.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto... 31 4.2.2 Savon oppisopimuskeskus... 33 4.2.3 Tuloskortti... 34 4.3 Kehityspalvelut... 35 4.3.1 Tuloskortti... 36 4.4 Yhteiset palvelut... 37 4.4.1 Tuloskortti... 38 4.5 Tilapalvelut... 38 4.5.1 Tuloskortti... 40

5 TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2018... 41 5.1 Taloussuunnittelu... 41 5.3 Poistot... 43 5.4 Talousarvion sitovuus... 44 5.5 Käyttötalousosa... 45 5.6 Tuloslaskelmaosa... 47 5.7 Rahoitusosa... 47 5.8 Investointiosa... 48 5.8.1 Vuosien 2016-2018 rakennusinvestoinnit... 48 Tuloslaskelmaosa... 50 Käyttötalousosa... 53 Rahoitusosa... 54 Tuloslaskelmaosa, koulutuspalvelut ja työelämäpalvelut... 55 Käyttötalousosa, koulutuspalvelut ja työelämäpalvelut... 56 Tuloslaskelmaosa, koulutuspalvelut... 57 Käyttötalousosa, koulutuspalvelut... 58 Tuloslaskelmaosa, työelämäpalvelut... 59 Käyttötalousosa, työelämäpalvelut... 60 Tuloslaskelmaosa, kehityspalvelut... 61 Käyttötalousosa, kehityspalvelut... 62 Tuloslaskelmaosa, yhteiset palvelut... 63 Käyttötalousosa, yhteiset palvelut... 64 Tuloslaskelmaosa, tilapalvelut... 65 Käyttötalousosa, tilapalvelut... 67 Investointiosa... 68 Liite 1 Henkilöstösuunnitelma 2016 Liite 2 Hankeluettelo Liite 3 Kuntayhtymän riskit Liite 4 Kuntayhtymän, koulutuspalvelujen ja työelämäpalvelujen tuloskorttien mittariseloste Liite 5 Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trendit

1 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Savon koulutuskuntayhtymän strategiaa ja organisaatiota uudistettiin merkittävästi vuoden 2015 alusta. Uudistustyö käynnistettiin jo vuoden 2014 aikana, ja lähtökohtana näille toimenpiteille oli nopeat ja isot muutokset toimintaympäristössä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) oli suunniteltu toteutettavaksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen rakenteellinen uudistus siten, että uusi rahoitusjärjestelmä ja uudet järjestämisluvat olisivat astuneet voimaan vuoden 2017 alusta alkaen. Tämä uudistus kaatui kuitenkin eduskunnassa edellisen hallituskauden lopussa. Uuden hallituskauden ohjelmaan on kirjattu ammatillisen koulutuksen reformi, jonka tarkoituksena on poistaa koulutuksen päällekkäisyyksiä sekä nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat. Koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kootaan reformissa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi OKM:n alle. Lisäksi reformissa lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Savon koulutuskuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 on laadittu siten, että siinä on huomioitu toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja strategisia toimenpiteitä on päivitetty muutosten edellyttämällä tavalla. Tiivis yhteistyö alueen työja elinkeinoelämän kanssa on perusedellytys toimenpiteiden onnistumiselle. Työpaikalla tapahtuu -hanke on aloittanut onnistuneesti toimintansa, ja se tulee olemaan yksi tämän suunnittelukauden tärkeimmistä hankkeista. Kumppanuustoiminta on täydessä käynnissä; kuntayhtymä on solminut jo yli 100 kumppanuussopimusta alueen elinkeinoelämän eri toimijoiden kanssa. Kumppanuudet ovat erinomainen väline syvällisen työelämäyhteistyön ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamisessa.

2 Kuntayhtymällä on käynnissä tai käynnistymässä historiansa suurimmat toimitiloihin liittyvät ratkaisut. Suurin investointitarve, noin 67 milj. euroa, kohdistuu Savilahden alueelle. Hankkeen suunnittelu jatkuu vuoden 2016 aikana, ja uusien toimitilojen rakentaminen on mahdollista aloittaa vuonna 2018. Muita suuria investointikohteita toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella 2016-2018 ovat Siilinjärven Toivalan ja Varkauden toimipisteiden uudisrakennukset ja muutostyöt. Kuntayhtymän strategian toteutuksessa ja tavoitteiden saavuttamisessa henkilöstösuunnittelulla on suuri merkitys. Tilanteessa, jossa entistä pienemmällä henkilöstömäärällä on saatava aikaan entistä parempia tuloksia, tärkeää on henkilöstön suorituskyvyn turvaaminen. Osaaminen, työhyvinvointi ja työpaikkojen turvallisuus ovat keskeisiä. Palvelutuotannon suunnittelu edellyttää ennakointia henkilöstön osaamisen, määrän sekä palveluprosesseihin sijoittumisen ja kohdentumisen suhteen. Henkilöstön mahdollisuutta vaikuttaa kuntayhtymän kehittämiseen ja päätöksentekoon tullaan lisäämään entisestään. Opiskelijoiden osallistuminen kuntayhtymän johtoryhmän, eri tulosalueiden johtotiimien ja kehittämistiimien työskentelyyn lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa oppimisympäristöjen ja opetuksen kehittämiseen. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 sekä talousarvio vuodelle 2016 on rakennettu siten, että toiminta on sopeutettu pienenevän tulorahoituksen edellyttämällä tavalla, kuitenkaan vaarantamatta perustehtävämme menestyksellistä hoitamista. Tulevien vuosien kasvava investointitarve pystytään hoitamaan vuosina 2016-2018 kuntayhtymän tulorahoituksella ja kassavaroilla. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset luovat epävarmuutta ja tulevat jatkossakin vaikuttamaan toimintaamme monella tavalla. Kuntayhtymän toiminnalle on kuitenkin asetettu selkeät strategiset tavoitteet, ja niiden toteuttamista varten meillä on käytössämme osaava henkilöstö ja omistajien tuki. Näistä lähtökohdista meillä on kaikki edellytykset kehittää toimintaamme ja varmistaa perustehtävämme menestyksellinen hoitaminen. Tämän toiminta- ja taloussuunnitelman myötä haluan toivotta kaikille hyvää yhteistyötä ja menestystä tuleville vuosille. Timo Lampinen va. kuntayhtymän johtaja

3 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNAN- OHJAUS 2.1 Toimintaympäristön muutokset Koulutuksen toimintaympäristössä tapahtuu suuria muutoksia. Tilanteessa, jossa julkinen talous supistuu, koulutuksen tulee vähitellen pysyvästi vähenevillä resursseilla pystyä vastaamaan kasvaviin osaamistarpeisiin. Maakuntamme nuorisoikäluokka pienenee, työelämästä poistuu eläköitymisen kautta enemmän työntekijöitä kuin sinne tulee, joidenkin alojen yrityksillä on vaikeuksia saada rekrytoitua osaavaa työvoimaa ja saman aikaisesti Pohjois-Savon alueen työttömyysaste on edelleen korkealla tasolla. Lisäksi elinkeinoelämän osaamistarpeet muuttuvat voimakkaasti mm. digitaalisuuden lisääntyessä eri aloilla ja moniosaamisen vaateiden kasvaessa. Hallitusohjelman mukaisesti OKM on käynnistänyt ammatillisen koulutuksen reformin. Reformin päätavoitteina on - toteuttaa ammatillisen koulutuksen toimintaprosessien ja järjestäjärakenteen uudistus - toteuttaa ammatillisen koulutuksen rahoituksen, säätelyn ja ohjauksen uudistus - edistää työpaikoilla tapahtuvaa oppimista mm. luomalla uusi koulutussopimusmalli käytännönläheisen oppimisen edistämiseksi - uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa sitä - poistaa nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja purkaa sääntelyä - jatkaa ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä.

4 Reformiin liittyvät lainsäädäntömuutokset on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 2018 siten, että reformin toteutus on saatettu päätökseen samana vuonna. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta tilanne on se, että julkinen rahoitus koulutukseen vähenee ja rahoituksen perusteet muuttuvat. Rahoituksen perusteena opiskelijamäärän merkitys vähenee ja tutkintosuoritusten sekä koulutuksen vaikuttavuuden merkitys lisääntyy. Koulutuksen järjestäjien tuloksellisuutta ja laatua arvioidaan, järjestäjiä vertaillaan ja tuloksellisuuden onnistumisesta palkitaan. Valtion taloudellinen tilanne ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen aiheuttavat ammatilliselle ja lukiokoulutukselle taloudellisia uhkia. Kuntayhtymän täytyy varautua siihen, että toiminnan sopeuttamista tarvitaan muuttuvien toimintaedellytysten mukaisesti, mutta kuitenkin siten, että perustehtävä pystytään toteuttamaan. On varmistettava, että koko henkilöstö ja luottamushenkilöt ymmärtävät hyvin talouden tulevaisuudelle asettamat haasteet. Jäsenkuntien määrä suunnittelukautena vähenee edelleen kuntarakenneuudistuksen vuoksi. Jäsenkuntien yhteenlaskettu väestömäärä pysyy ennallaan tai on lievästi kasvava. Jäsenkunnista suurin väestön kasvu kohdistuu Kuopioon. Useimmissa Pohjois-Savon kunnissa väestön määrä vähenee. Myös nuorten ikäluokka vähenee. (kuvat 1 ja 2) Kuva 1. Pohjois-Savon väestökehitys 16-vuotiaiden ikäluokassa väestöennusteen 2012 mukaan.

5 Kuva 2. Pohjois-Savon väestökehitys 16-vuotiaiden ikäluokassa vuosina 2010-2014. Vuonna 2015 alkanut voimakas maahanmuuton lisääntyminen tulee heijastumaan koulutustarpeina sekä nuoriso-, että aikuiskoulutuksessa. Erityisesti ns. kotouttamiskoulutuksen tarpeen ennakoidaan kasvavan, mutta kasvava tarve on odotettavissa myös perustutkintokoulutuksiin. Ammatillisen koulutuksen määrälliseen tarpeeseen ja sisällölliseen kehittämiseen vaikuttavat alueen työ- ja elinkeinoelämässä tapahtuvat muutokset, tarve saada kaikille peruskoulunsa päättäville jatko-opintopaikka ja oma osaaminen. Koulutus- ja osaamistarpeiden määrällisiä ja laadullisia toimintaympäristön muutoksia pyritään ennakoimaan maakunnallisella ennakoinnilla. Ennakoinnin menetelmiä kehitetään, jotta analysoitua tietoa pystyttäisiin tehokkaammin hyödyntämään päätöksenteossa. Osana ammatillisen koulutuksen reformia tullaan toteuttamaan toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen rakenneuudistus. Koulutuksen ohjausjärjestelmää uusitaan ja järjestäjäverkkoa tiivistetään. Ennakoitavissa on, että ohjausjärjestelmän muutoksessa OKM:n rooli tavoitteiden asettajana korostuu, mutta järjestäjäverkkoon liittyvät prosessit ja päätökset tapahtuvat ylläpitäjien ja omistajien toimesta alueellisesti. Ammatilliselta koulutukselta edellytetään yhä läheisempää yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa sekä kykyä vastata työelämän kiihtyviin muutoksiin. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja poistuu. Ammatillinen koulutus nähdään kasvavassa määrin alueen työ- ja elinkeinoelämän voimavarana, kehittäjänä ja osaavan työvoiman turvaajana. Työelämä kansainvälistyy ja se edellyttää ammatilliselta sekä lukiokoulutukselta uudenlaisia kansainvälistymisvalmiuksia. Voimakas maahanmuutto lisää tarvetta vieraskielisen koulutustarjonnan kehittämiselle. Yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja koulutustasojen välillä tulee lisääntymään ja tutkintojärjestelmä uudistuu ja sen joustavuus lisääntyy. Työelämävalmiuksien omaksumisen merkitys jo opiskeluaikana lisääntyy. Ammattien ja ammattitaitojen uudistuminen edellyttää muutosvalmiutta ammatillisessa koulutuksessa ja sen opetussuunnitelmissa. Kestävän kehityksen merkitys vahvistuu.

6 Ammatillisen opettajan työ muuttuu oppilaitoskeskeisestä opetuksesta yhä enemmän työtilanteissa ja työpaikalla tapahtuvaan oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin. Aikaisemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen merkitys lisääntyy. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisääntyy oppimisessa. Ammatillinen koulutus on yhä enemmän kokonaisuus, joka edellyttää järjestäjältä joustavaa kykyä palvella sekä työelämään siirtyvien että työssä olevien koulutustarpeita. Asiakkuuksien kokonaisvaltaiset osaamisen kehittämisratkaisut ja kumppanuuksien rakentaminen kilpailutekijöinä lisääntyy. Nuorten elämänhallintaan liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet, mikä edellyttää henkilöstön valmiuksien lisäämistä opiskeluhuollon toteuttamisessa ja opiskelijoiden kokonaisvaltaisessa tukemisessa. Myös nuorten arvopohjan muutokset vaikuttavat oppimiseen ja opetukseen. Opiskelijoiden odotukset ja vaatimukset opiskeluympäristön toiminnallisille puitteille ja opetusjärjestelyjen laadulle lisääntyvät. Yksilöllisten opintopolkujen joustavuuden tarve sekä opiskelijoiden tarve vaikuttaa koulutuksen järjestämiseen lisääntyy. Opiskelupaikan valintaan vaikuttaa entistä enemmän koulutuksenjärjestäjän maine ja julkisuuskuva. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma vuoteen 2030 korostaa keskeisesti työvoiman riittävyyttä ja osaamista. Maakunta on määritellyt kehittymiseensä ja uudistumiseensa vaikuttavat alat kuvan 3 mukaisesti. Kuva 3. Pohjois-Savon taloutta uudistavat innovaatiokärjet (Pohjois-Savon liitto). Ammatillisen koulutuksen tulee sisällöllisesti ja määrällisesti tukea maakunnan kehittämislinjauksia. Pohjois-Savon maakuntaohjelma vuosille 2014-2017 painottaa erityisesti koulutuksen ja osaamisen merkitystä maakunnan hyvinvoinnin kehittymisen takeena. Ohjelmassa painotetaan toimivan koulutusketjun toteuttamista sekä koulutuksen vahvaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Koulutuksen merkitystä on

7 ohjelmassa painotettu myös syrjäytymisen ehkäisijänä sekä nuorten työelämään sijoittumisen tukijana. Pohjois-Savon aikuiskoulutusstrategian 2014-2017 toteuttamisen tavoitteena on aikuiskoulutuksen kentän toimijoiden yhteistyöllä turvata osaavan työvoiman saatavuutta maakunnassa ja linkittää keskenään työ- ja elinkeinoelämän tarpeet, aikuiskoulutus eri muodoissaan sekä yksilötason elinikäinen ohjaus. 2.2 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset Toiminnassamme huomioitavia lakeja ovat perusopetuslaki (628/1998), lukiolaki (629/1998), laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), laki taiteen perusopetuksesta (633/1998), laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) ja laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) sekä lisäksi edellä mainittuihin lakeihin tehdyt muutokset ja lisäykset niiden säätämisen jälkeen. OKM on myöntänyt kuntayhtymälle seuraavat toimintaamme ohjaavat koulutuksen järjestämisluvat: Koulutuksen järjestämislupa ammatillisessa peruskoulutuksessa (dnro 200/531/2013) - koulutusta voidaan järjestää jäsenkunnissa ja Pieksämäellä - koulutusta voidaan järjestää seuraavilla koulutusaloilla: kulttuuriala; yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala; luonnontieteiden ala; tekniikan ja liikenteen ala; luonnonvara- ja ympäristöala; sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala - vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään 5610 opiskelijaa vuonna 2016 - lupa järjestää ammatilliseen perustutkintoon johtavaa/valmistavaa oppisopimuskoulutusta myös muualla kuin jäsenkunnissa - lupa välinehuoltoalan perustutkinnon, sosiaali- terveys- ja liikunta-alan perustutkinnon perustason ensihoidon osaamisalan ja tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon hyvinvointiteknologiaan painottuvan osaamisalan kokeilukoulutuksiin 31.12.2018 saakka - Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen - Erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä: Koulutuksen järjestäjällä on lupa erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän vuotuisen kokonaisopiskelijamäärän puitteissa järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (Valma) ja/ tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (Telma). Erityistehtävän mukainen opiskelijamäärä on enintään 30 opiskelijaa. * - velvoite aktiivisten toimenpiteiden käynnistämiseen ministeriön suositusten (2.4.2009, dnro 5/500/2009 ja 31.3.2011, dnro 1/500/2011) mukaisten järjestäjäfuusioiden aikaan saamiseksi - lupa toimia kuorma- ja linja-auton kuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena

8 *Ammatillisen koulutuksen järjestämislupaan sisältyvän koulutustehtävän muuttaminen (OKM 24.3.2015, tiedoksi 10.4.2015): OKM on muuttanut hakemuksesta kuntayhtymän 17.12.2013 päivättyyn järjestämislupaan (200/531/2013) sisältyvää koulutustehtävää tutkintoon johtamattoman valmentavan koulutuksen osalta 1.8.2015 lukien seuraavasti: Koulutuksen järjestäjällä on lupa järjestää vuotuisen kokonaisopiskelijamääränsä puitteissa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (Valma). Valma korvaa lakanneet koulutukset eli ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen ja maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen sekä muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa (dnro 214/531/2012) - voi järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena kaikilla koulutusaloilla myös muualla kuin jäsenkunnissa - opiskelijatyövuosien vuotuinen vähimmäismäärä on 387 - oppisopimusten vuotuinen vähimmäismäärä on 667 - työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, jolla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja Lukiokoulutuksen järjestämislupa (dnro 45/530/2008) - lupa järjestää lukiokoulutusta Varkauden kaupungissa Kuntayhtymällä on eri tutkintotoimikuntien kanssa järjestämissopimus näyttötutkintoperusteisiin 32 perustutkintoon, 81 ammattitutkintoon ja 43 erikoisammattitutkintoon. Järjestämissopimuksia on yhteensä 156 eri näyttötutkintoon (tilanne 15.10.2015). Järjestämissopimuksessa on sitouduttu järjestämään tutkinto tutkintotoimikunnan hyväksymän näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman mukaisesti, henkilökohtaistamaan tutkintoprosessit ja kehittämään omaa toimintaa näyttötutkinnon järjestäjänä. Kehittäminen kohdistuu erityisesti näyttötutkintotilaisuuksien järjestämiseen ja arviointiprosessien kehittämiseen siten, että yhteistyö työelämän kanssa syvenee. 2.3 Toiminnan rahoitus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää. Oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen rahoitus perustuu vielä tällä hetkellä koulutuksen järjestäjien tilastointiajankohtina ilmoittamiin opiskelijamääriin. Rahoitus määräytyy todellisen kustannuspohjan perusteella.

9 Ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja rakenteita uudistetaan jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä tehdään yhtenäinen kokonaisuus yhdistämällä ammatillisen perus-, ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen erilliset säätely-, ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät. Uudistus valmistellaan vuoden 2016 aikana. Ammatillista koulutusta säädellään yhdellä toimintalailla ja yhdellä järjestämisluvalla, joihin sisältyvät kokonaisuudessaan ammatillinen perus- ja lisäkoulutus sekä oppisopimuskoulutus. Lisäksi käynnistetään tulosneuvotteluihin perustuvan tulosohjausmenettelyn kokeiluhankkeet vuonna 2016. Ammatillisen koulutuksen rahoitus tulevaisuudessakin myönnetään suoraan koulutuksen järjestäjälle. Hallitusohjelman mukaan toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta leikataan 190 miljoonaa euroa vuonna 2017. Aikaisemmin päätetyt säästöt leikkaavat ammatillisesta koulutuksesta 160 miljoonaa euroa vuosina 2014-2016. Myös oppisopimusjärjestelmästä säästetään 19 miljoonaa euroa vuodesta 2018 alkaen. Rahoitusjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on kannustaa koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen lisäämällä koulutuksen vaikuttavuuden (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen), opiskelijoiden osaamisen kertymisen (suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat) ja toiminnan tehokkuuden (läpäisy, aikaisemman osaamisen tunnustaminen) painoarvoa rahoituksessa. Kehitetään rahoitusta siten, että mahdollistaa koulutuksen eri muotojen joustavan yhdistelyn työelämän ja yksilöiden tarpeiden mukaisesti. Myös lukiokoulutuksessa valmistellaan rahoitusjärjestelmän uudistamista siten, että suoritusten ja vaikuttavuuden painoarvo rahoituksen perusteena on merkittävä. Rahoitusjärjestelmä tukee, kannustaa ja ohjaa koulutuksen järjestäjiä toiminnan vaikuttavuuden, laadun ja tehokkuuden parantamiseen ja turvaa koulutuksen alueellisen saatavuuden. Ammatillisen peruskoulutuksen kokonaispaikkaleikkaus valtakunnan tasolla vuosina 2014-2016 on 1941 paikkaa. Opiskelijakohtaista rahoitusta on alennettu 1,5 % vuonna 2014, vuonna 2015 alennus on 1,35 % kuluvan vuoden yksikköhinnoista. Vuodelle 2016 yksikköhintoja on alennettu 4 % vuoden 2015 tasosta, koska yksikköhintoihin vaikuttava määräaikainen säädös investointien poistojen takuusummasta päättyy 31.12.2015. Vuoden 2016 hintoihin ei tehdä kustannusten noususta aiheutuvaa indeksitarkistusta. Kuntayhtymässä koulutuspaikkoja vähennetään yhteensä 235 vuosien 2014-2016 aikana. Leikkausten johdosta vuonna 2014 vähenee 15 paikkaa, vuonna 2015 vähenee 110 paikkaa ja vuonna 2016 vähenee 110 paikkaa. Vähennysten jälkeen kokonaisopiskelijamäärä järjestämisluvan mukaan vuonna 2016 on 5610 opiskelijapaikkaa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan ja koulutusalakohtaisten yksikköhintojen perusteella. Valtioneuvosto vahvistaa keskimääräisen yksikköhinnan. Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 10 465,32 euroa opiskelijaa kohti vuodelle 2016. Yksikköhinnat

10 perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Ammatillisen peruskoulutuksen koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. Koska porrastuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta ammatilliseen peruskoulutukseen siitä, mitä keskimääräisillä yksikköhinnoilla saadaan, tasataan porrastukset kaikilta erillisillä tasauskertoimilla. Tasausta ei tehdä niihin korotuksiin eikä rahoituksiin, jotka perustuvat ammatillisen koulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan, esim. majoituskorotus, ammatillisen peruskoulutuksen valmentava koulutus ja erilliseen työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Ammattiosaamisen näytöillä parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tehostetaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ne ovat osa opetussuunnitelmaperusteista koulutusta ja opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset otetaan huomioon yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella käyttäen koulutuksen järjestäjille laskettua tulosindeksiä. Opiskelijoiden työllistymistä, jatko-opintoihin sijoittumista, opintojen läpäisyä ja keskeyttämistä mitataan vaikuttavuusmittarilla. Tulosindeksiä laskettaessa vaikuttavuusmittarin painoarvo on 90 %, opettajien kelpoisuusmittarin painoarvo on 7 % ja henkilöstön kehittämismittarin painoarvo 3 %. Tuloksellisuuden perusteella jaetaan 3 % tulosindeksin laskennan piirissä olevien koulutuksen järjestäjien valtionosuuden laskennallista perustetta vastaavasta euromäärästä. Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä määräämällä se tulosindeksin arvo (pistemäärä), josta lähtien yksikköhintaa porrastetaan. Lukiokoulutuksen keskimääräiseksi yksikköhinnaksi valtioneuvosto on vahvistanut 6 060,06 euroa vuodelle 2016. Yksikköhintaa leikataan 3 %. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden määrästä, jotka opintonsa aloittaessaan ovat täyttäneet 18 vuotta, otetaan huomioon 58 % koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta. Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta tai ammatillista lisäkoulutusta, joka järjestetään pääosin työpaikalla perustuen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen eli oppisopimukseen. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2016 on 21 262 (19 650 vuonna 2015). Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun oppisopimuksena toteutettavan ei tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta on 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden (samat kuin vuonna 2015). Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoituksen osuus rahoitusvuodelle budjetoidusta rahoituksen kokonaismäärästä on noin 3 %.

11 Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen vuoden 2016 yksikköhinta on 63,13 % ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vuonna 2016 yksikköhinta on 6 606,76 euroa. Valtion osuutta ja -avustusta oppisopimuskoulutukseen myönnetään arvion mukaan106 650 000 euroa (102 578 000 euroa vuonna 2015). Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen sekä niihin valmistavan koulutuksen sekä muun kuin näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen toteuttamiseen. Lisäkoulutuksena valtionosuusrahoitusta myönnetään myös ilman valmistavaa koulutusta, näyttötutkintoina suoritettavien ammatillisten perustutkintojen toteuttamiseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus määräytyy OKM:n vahvistamien opiskelijatyövuosien määrän ja opiskelijatyövuotta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoituksen perusteena käytettävä opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa yksikköhintoja porrastetaan eri hintaryhmiin kuuluvassa koulutuksessa ja erityisopetuksessa. Yksikköhintoja porrastetaan tuloksellisuuden mukaan, tulosrahoitus lisätään erikseen omaehtoiseen ja henkilöstökoulutukseen. Vuodelle 2016 valtion osuutta ja -avustusta ammatilliseen lisäkoulutukseen myönnetään talousarvioesityksen mukaan 131 805 000 euroa, (säästö edelliseen vuoteen 1,3 milj. euroa). Määrärahaa saa käyttää enintään 1 550 000 euroa koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen ja näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan ja aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen myönnetään 37 347 000 euroa (57 480 000 euroa vuonna 2015). Koulutuksen järjestäjä antaa myös työvoimakoulutusta sekä yrityksille kohdennettuja koulutuksia, jotka yritykset itse rahoittavat. Työvoimakoulutus on työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamaa koulutusta. Se on ensi sijassa suunniteltu työttömille työnhakijoille sekä työttömyysuhan alaisille aikuisille, jotka ovat suorittaneet oppivelvollisuutensa. Tavoitteena on antaa koulutusta, joka parantaa työhön sijoittumisedellytyksiä. Sekä työvoimakoulutukset että henkilöstökoulutukset koulutuksen järjestäjä saa toteutettavakseen kilpailutuksen kautta.

12 3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS 3.1 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia (17) ovat Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto. 3.2 Kuntayhtymän organisaatio Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Yhtymävaltuustossa on 25 jäsentä, joista Kuopiosta viisi, Varkaudesta kolme, Iisalmesta ja Siilinjärveltä kaksi ja muista kunnista yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

13 Yhtymähallitus Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Yhtymähallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet, jotka yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen. Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon yhtymävaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten viisi (5) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Sora-toimielin Kuntayhtymässä toimii ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen monijäseninen toimielin, joka päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin Kuntayhtymässä toimii ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen toimielin ammattiosaamisen näyttöjä varten.

14 Kuntayhtymän organisaatiokaavio Kuva 4. Savon koulutuskuntayhtymän organisaatio 1.1.2015 alkaen. 3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset Kuntalain mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista ja niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kuntayhtymän toimintaa ohjaavat seuraavat yhtymävaltuuston hyväksymät sopimukset ja säännöt: - kuntayhtymän perussopimus - hallintosääntö Lisäksi toimintaa ohjaavat yhtymähallituksen erikseen antamat ohjeet (mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet).

15 3.4 Perustehtävä, visio ja arvot Perustehtävä Lisäämme nuorten ja aikuisten osaamista, vastaamme alueen työelämän osaamistarpeisiin ja kehitämme alueen työelämää. Edistämme työllisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää. Visio Huippukouluttaja 2020 Visio on saavutettu, kun kuntayhtymä on tuloksellisuuskriteereissä suurten ja monialaisten koulutuksen järjestäjien 10 %:n kärjessä ja kuntayhtymälle on myönnetty valtakunnallinen laatupalkinto. Arvo Luottamus 3.5 Strateginen kehittäminen Perustehtävässä onnistuminen ja vision saavuttaminen edellyttävät kuntayhtymän onnistumista - työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämisessä - työ- ja elinkeinoelämäyhteistyössä - osaamisperusteisuuden toteuttamisessa - toimipiste- ja toimitilaratkaisuissa. Kuntayhtymän strategiana on varmistaa kuvassa 5 mainittujen tavoitteiden toteutuminen määriteltyjen strategisten toimenpiteiden avulla. Strategiset toimenpiteet määriteltiin laajassa yhteistyössä omistajien, henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa ja yhtymähallitus vahvisti ne keväällä 2014. Tähän toiminta- ja taloussuunnitelmaan strategisia toimenpiteitä on päivitetty toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten takia.

16 Kuva 5. Kuntayhtymän strategiset tavoitteet. 3.5.1 Strategiset toimenpiteet 2016-2017 Osaava, hyvinvoiva ja osallistuva opiskelija Toteutamme ammatillisesta peruskoulutuksesta vähintään 50 % työpaikalla tapahtuvana oppimisena 1.8.2017 jälkeen alkavissa perustutkinnoissa. Tätä ennen lisäämme työpaikalla tapahtuvaa oppimista tavoitteen saavuttamiseksi. Luomme työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen yhteiset käytänteet. Varmistamme opetuksen toteuttamisen ajantasaisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Tehostamme aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Edistämme tutkintoon valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä ja/tai yrittäjyyttä. Parannamme opintojen läpäisyä ja vähennämme keskeyttämisiä. Tehostamme ja selkeytämme opiskelijahuoltoprosessia. Vahvistamme koko henkilöstömme opiskeluhuollon osaamista ja toimimme tiiviissä yhteistyössä oppilaitoksessa toimivan sijaintíkuntien opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Kehitämme oppimisympäristöjä tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi sekä varmistamme terveelliset ja turvalliset toimitilat myös työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa.

17 Kehitämme opiskelijoiden työelämätaitoja. Vahvistamme opiskelijoiden edustusta, osallistumista ja vaikuttamista kuntayhtymän toimintaan. Parannamme toiminnan läpinäkyvyyttä. Oppimisen ja opetuksen tulee liittyä kaikkiin toimintoihin. Tarjoamme vapaasti valittavat opinnot joko omalta alalta, työssäoppimisena, toisen tutkinnon opintoina osallistumalla olemassa oleviin opiskelijaryhmiin, lukio-opintoina tai aikaisemman osaamisen tunnustamisena. Osallistumme aktiivisesti ammattitaitokilpailuihin yhteisesti sovittujen käytänteiden mukaisesti. Jatkamme asuntolatoiminnan ylläpitämistä eri toimipisteissä ennakoidun tarpeen perusteella. Jatkamme Kuopion asuntolatoimintaa yhteistyössä Kuopion Opiskelijaasunnot Oy:n kanssa. Osaava, hyvinvoiva ja osallistuva henkilöstö Vahvistamme henkilöstön osaamista suunnitelmallisella resursoinnilla ja osaamisen kehittämisellä. Kehitämme kehityskeskustelukäytäntöä. Jokainen käy vuosittain esimiehensä kanssa kehityskeskustelun, jossa asetetaan tavoitteita tulevaan, seurataan sovittujen asioiden toteutumista ja sovitaan kehittämistoimenpiteistä. Kehitämme päivittäisjohtamista. Lisäämme opetushenkilöstön työelämävalmiuksia ja -osaamista. Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oleva opetushenkilöstö käy työelämäjaksolla vähintään kerran strategiakaudella. Kannustamme ja ohjaamme henkilöstöä työkiertoon. Järjestämme esimiehille yhteisen strategisten toimenpiteiden toteuttamista edistävän koulutuksen. Tiedotamme muutoksista avoimesti ja annamme henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa asioiden valmisteluvaiheessa. Valmistelemme ja toteutamme strategiset toimenpiteet yhdessä henkilöstön kanssa. Kannustamme henkilöstöä aloitteiden tekemiseen. Tuloksellinen ja toimiva organisaatio Perustehtävässä onnistumalla varmistamme sen, että kuntayhtymän talous pysyy kunnossa. Kuntayhtymä ei tarvitse jäsenkuntiensa taloudellista tukea.

18 Tarvittaessa sopeutamme toimintamme niin, että talous pysyy aina kunnossa. Kehitämme talouden seuranta- ja ennakointijärjestelmiä siten, että ne tukevat perustehtävää ja johtamista. Kehitämme tuloskortin toimivaksi oikea-aikaisen tiedon tuottajaksi. Vähennämme kuntayhtymän toimitilat vuoden 2014 toimitiloista lähes puoleen vuoteen 2020 mennessä tavoitteena kiinteiden tilakustannusten merkittävä vähentäminen ja tarpeettomista tiloista luopuminen. Tilakustannusten osuus suhteessa ulkoisista toimintatuotoista ei saa nousta. Lisäämme nuorten koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa tilojen, laitteiden ja henkilöstön yhteiskäyttöä. Kehitämme opetukseen uusia toimintatapoja digitaalisuutta hyödyntäen. Koulutamme kaikkia ikäluokkia ja kehitämme koulutuksia meille myönnetyn järjestämisluvan mukaisesti sisältäen valmentavat ja erityisopetuksen erityistehtävän mukaiset koulutukset. Lisäämme tutkintojen ja tutkinnon osien suoritusten määrää vuositasolla. Lisäämme aikuiskoulutuksen volyymiä. Toteutamme oppisopimuskoulutuksena järjestettävän tietopuolisen koulutuksen kuntayhtymässä niillä opintoaloilla, joissa koulutusta järjestetään. Selkiinnytämme vastuunjaon opetussuunnitelmapohjaisen ja näyttötutkintopohjaisen koulutuksen osalta. Lisäämme saumatonta yhteistyötä eri tulosalueiden välillä. Kohdennamme ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja työelämän tarpeiden mukaisesti. Kohdentaminen pohjautuu vaikuttavuuskriteeristöön. Järjestämme kunkin opintoalan ammatillista peruskoulutusta samalla paikkakunnalla vain yhdessä toimipisteessä. Siirrymme opintoaloilla päivittäiseen kahteen vuoroon tai viikoittaiseen vuorottelujärjestelmään tietopuolisen opetuksen ja työpaikalla tapahtuvan opetuksen välillä. Otamme käyttöön kesälukukauden. Teemme tunnetuksi avoimen ammattiopiston. Kehitämme tiimien toiminnan tukemaan tuloskortin tavoitteiden saavuttamista. Kehitämme johdon ja muun henkilöstön talousosaamista ja kustannustietoisuutta. Vahvistamme sisäistä valvontaa ja kokonaisvaltaista riskienhallintaa osaksi päivittäistä johtamista ja toimintaa. Kehitämme työkykyä ja työhyvinvointia edistävää esimiestyötä ja johtamista.

19 Tiedotamme säännöllisesti opiskelijoiden ja henkilöstön menestystarinoista. Otamme käyttöön osallistavan markkinoinnin (opiskelijat, henkilökunta, yhteistyökumppanit, sidosryhmät) ja kehitämme uusia välineitä sen toteuttamiseksi. Vahvistamme koulutuksen järjestäjän toiminnan laadun kehittämistyötä. Tavoitteena on saada valtakunnallinen laatupalkinto vuoteen 2020 mennessä. Huomioimme kestävän kehityksen (ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen näkökulma huomioiden) kaikessa toiminnassamme. Toteutamme työolobarometrin vuosittain helmikuussa ja kiinnitämme erityistä huomiota tulosten analysointiin ja ilmenevien epäkohtien korjaamiseen. Täsmennämme hankkeiden käynnistämiselle kriteerit. Hankkeiden tulee edistää perustehtävää. Esitämme hankkeiden tulokset tuloskortin näkökulmissa. Perustamme osakeyhtiön kilpailluilla markkinoilla toimimista varten. Vähennämme henkilöstökustannusten osuutta ulkoisista toimintatuotoista. Selvitämme mahdollisuuden opetushenkilöstön virkaehtosopimuksien yhtenäistämiseen. Aktiivinen kehittäjä yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän sekä verkostojen kanssa Järjestämme ammatillisen koulutuksen työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta ja vastaamme kysyntälähtöiseen oppisopimuskoulutukseen. Edistämme työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Lisäämme työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä kuntayhtymän kaikilla tulosalueilla. Teemme pitkäjänteisiä kumppanuussopimuksia alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa ja kehitämme kumppanuustoiminnan vaikuttavuutta. Lisäämme koulutuksen järjestäjien välistä sekä kansainvälistä yhteistyötä perustehtävässä onnistumiseksi. Luomme opiskelijoille edellytykset toimia kansainvälisissä työympäristöissä. Kehitämme koulutusvientiä verkostoitumalla koulutusvientiä toteuttavien organisaatioiden kanssa. Kirkastamme koulutuskuntayhtymän brändi-identiteetin. Kehitämme työ- ja elinkeinoelämän palautejärjestelmäämme.

20 3.5.2 Pedagogiikka Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteet muuttuivat 1.8.2015 alkaen. Ammatillisten perustutkintojen uusien opetussuunnitelmien perusteiden keskeisinä teemoina ja tavoitteina ovat ammatillisten tutkintojen osaamisperusteisuus, työelämälähtöisyys sekä tutkinnon osiin perustuva rakenne. Tämä rakenne edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa ja samalla tukee opiskelijoiden joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista. Kaiken kaikkiaan ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistyön tavoitteena on ollut luoda puitteet selkeämmälle ja entistä paremmin työelämän vaatimuksia vastaavalle tutkintorakenteelle. Ammatillinen perustutkinto on mahdollista suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena, jolloin keskeisenä osaamisen hallinnan osoittamistapana ovat ammattiosaamisen näytöt. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintojärjestelmän mukaisesti näyttötutkintona em. perusteet huomioiden. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalla perusteet ja vaatimukset säilyvät ennallaan. Suomen hallituksen hallitusohjelmassa OKM:n vastuualueella hallituskauden tavoitteena ovat mm. oppimisympäristöjen modernisointi sekä digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen oppimisessa. Samoin tavoitteena on koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen lisääminen. Hallituskauden yhtenä kärkihankkeena on toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin toteutus. Tämä tarkoittaa ammatillisen koulutuksen uudistamista osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi niin ammatillisen peruskoulutuksen kuin aikuiskoulutuksenkin osalta. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja lisätään. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat puretaan ja sääntelyä ja päällekkäisyyksiä poistetaan. Luodaan ja otetaan käyttöön koulutussopimusmalli. Kuntayhtymän vuosien 2015-2018 strategisten toimenpiteiden linjauksissa keskeisiä toimenpiteitä pedagogiikan näkökulmasta ovat työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen, yksilölliset opintopolut mahdollistavat opetusjärjestelyt ja niihin liittyvät oppimisympäristöt, opintojen läpäisyn edistäminen, keskeyttämisen ehkäisy sekä yrittäjyyden ja työllistymisen edistäminen. Nämä tavoitteet on huomioitu myös uudistettujen ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien sisällöissä. Tutkintojärjestelmän muutokseen liittyvät kehittämistoimenpiteet kohdistuvat koulutuksen järjestäjäkohtaisen opetussuunnitelman yhteisen osan sekä perustutkintojen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien sisältöjen suunnitteluun, opetuksen ja ohjauksen toteutukseen sekä arviointi-, palaute ja muutosmenettelyihin. Tutkintojärjestelmän muutoksesta tiedottaminen ja opinto-ohjaus ovat oleellisessa roolissa uusien käytäntöjen luomisessa ja toteutuksessa. Tutkintojen toimeenpanoon liittyvistä valtakunnallisista ja koulutuksen järjestäjän ajankohtaisista linjauksista ja päätöksistä tiedotetaan opiskelijoita, opetus- ja tukipalveluhenkilöstöä sekä sidosryhmiä. Osaamisperusteisuuden, yksilöllisten opintopolkujen sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen myötä tutkintojen ja tutkinnon osien suorittaminen ja niihin liittyvät pedagogiset järjestelyt vaativat erityisiä toimenpiteitä. Osaamisperusteiseen opetuksen toteutukseen siirtymisessä keskeistä on ajattelutapojen muutostarve, jonka

21 toteutumiseksi tarvitaan opetushenkilöstön ja koulutuksen tukipalveluhenkilöstön osallistamista muutokseen. Henkilöstön koulutuksessa painotetaan em. teemoja ja osaamisen kehittämisellä turvataan tuloksellinen toiminta jatkossakin. Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen lähtökohtana olevan työelämälähtöisen toimintatavan perustana on oltava tiivis sidosryhmäyhteistyö maakunnan työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyö ohjaa koulutuksen opetus- ja toteutussuunnitelmien sisältöjä sekä niiden toteutusta. Opetushenkilöstön työelämän tuntemusta ja kontakteja tuetaan sekä rohkaistaan työelämälähtöiseen toimintatapaan mm. mahdollistamalla opetushenkilöstön työelämäjaksojen toteutuminen sekä ammatillisten neuvottelukuntien ja muiden työelämäyhteistyöfoorumien yhteistyötä tiivistämällä. Työpaikalla tapahtuu -hankkeen toimintojen kautta luodaan menettely- ja toimintatavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamiseksi kuntayhtymän strategian mukaisesti yhdessä työelämän edustajien kanssa. Pedagogiikkaa kehitetään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi myös Opetushallituksen kautta saatavalla rahoituksella ja hankkeiden tavoitteet ja toimenpiteet koordinoidaan opetussuunnitelmatasolla tehtäväksi kehittämistyöksi. Opiskelijoiden opintoja tukevia taitoja, yksilöllisten opintopolkujen rakentamista sekä opintojen läpäisyä edistetään kehittämällä huolenpidon pedagogiikkaan liittyviä menettelytapoja ja käytänteitä. Opetushenkilöstön valmiuksia lisätään osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä oppimista tukevaan arviointiin ja osaamisen arviointiin. Yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseksi kehitetään sekä henkilöstön osaamista että oppilaitoksen toimintajärjestelmiä niin, että polkujen rakentaminen mahdollistuu. Mahdollistetaan opintojen suorittamista erilaisilla suoritustavoilla, kuten työpaikalla tapahtuva oppiminen ja verkko-oppiminen. Verkko-opetuksen toteutuksessa hyödynnetään eri verkostojen mahdollisuudet entistä tehokkaammin. Kehitetään tietoteknistä osaamista ja laitteistoa ja valmistaudutaan sähköiseen ylioppilastutkintoon. Kuntayhtymän oman lukion opintotarjonnan mahdollisuuksia hyödynnetään valinnaisten opintojen tarjonnassa sekä toteutuksessa. Oppilaitoksen koko henkilöstön valmiuksia opiskelijahuollon, ohjaus- ja erityisopetuksen suunnitelmien mukaiseen työskentelyyn ja opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen lisätään. Huolenpidon pedagogiikka ohjaa myös tukipalveluita koskevien ohjeiden ja työmenetelmien laatimista ja päivittämistä. Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen näkyy opintojen järjestelyissä ja toiminnan tuloksissa. Opiskelijoiden osallistumista kuntayhtymän kehittämiseen ja päätöksenteon valmisteluun tuetaan ja kehitetään nykyisestä. Opiskelijakuntatoimintaa tuetaan ja sitä tullaan vahvistamaan. Osallisuuden lisäämistä tehostetaan myös kehittämishankkeiden avulla. Ammattiosaamisen näyttöjen oppimistulostietoja ja eri palautekyselyissä sekä sisäisissä arvioinneissa saatua tietoa hyödynnetään opetus- ja toteutussuunnitelma sekä osaamisen arviointien kehittämistyössä niin, että varmistetaan ammattiosaamisen näyttöjen laatuvaatimusten täyttyminen. Ammattiosaamisen toimielimen jäsenet toteuttavat laadunvalvontatehtävää jalkautumalla ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointitilaisuuksiin. Ammattiosaamisen toimielimen laadunvarmistustyössä hyödynnetään kehittämishankkeita sekä koulutuksen järjestäjien toimielinten verkostossa tapahtuvassa yhteistyössä.

22 Kuntayhtymän tavoitteena on yhdessä sidosryhmien kanssa kantaa vastuuta nuorisotakuun toteutumisesta mm. siten, että jokainen peruskoulun päättävä sijoittuu johonkin jatkokoulutuspaikkaan. Koulutuksen järjestäjille asetettu nuoriso- ja koulutustakuun toteuttaminen edellyttää opetushenkilöstön osaamiselta, opetustoiminnalta, oppimisympäristöjen suunnittelulta sekä sidosryhmäyhteistyöltä uudenlaista ajattelutapaa sekä yhteistyön muotoja oppimisen toteutumiseksi. Opiskelijahuolto ymmärretään liittyväksi jokaisen opiskelijan kanssa työskentelevän tehtäviin. Kuraattori- ja psykologitoiminta sekä opiskeluterveydenhuollon toiminta tukee vahvasti opiskelijahuollollista työtä. Opintojen etenemistä tukevien toimenpiteiden keskiössä ovat osaamisperusteisuutta tukevat erilaiset ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen sekä uraohjauksen toimintamallit, ryhmänohjaajien ohjaus- ja huolenpitovalmiuksien lisääminen sekä opettajien keskinäisen vertaistukemisen vahvistaminen. Näillä toimenpiteillä puututaan opiskelijan opintojen laiminlyönteihin mm. runsaisiin poissaoloihin. Kehittämistyössä korostuvat myös opintoihin kiinnittymisen tukemisen ja opintojen keskeyttämistä harkitsevien tunnistamiseen liittyvät toimintamallit. Moniammatillisena verkostotyönä kehitetään yhteistyökäytäntöjä ja toimintamalleja, joilla vahvistetaan opiskelukuntoa ja mahdollistetaan yksilölliset elämäntilanteet huomioivia joustavia opintopolkuja. 3.5.3 Henkilöstösuunnittelu Kuntayhtymän strategian toteutuksessa ja tavoitteiden saavuttamisessa henkilöstösuunnittelulla on suuri merkitys. Tilanteessa, jossa entistä pienemmällä henkilöstömäärällä on saatava aikaan entistä parempia tuloksia, on tärkeää henkilöstön suorituskyvyn turvaaminen. Osaaminen, työhyvinvointi ja työpaikkojen turvallisuus ovat keskeisiä. Palvelutuotannon suunnittelu edellyttää ennakointia henkilöstön osaamisen, määrän sekä palveluprosesseihin sijoittumisen ja kohdentumisen suhteen. Henkilöstösuunnittelun puitteet ja linjaukset vuodelle 2016 on kuvattu henkilöstösuunnitelmassa (liite 1). 3.5.4 Hanketoiminta Hanketoiminta on tärkeä osa kuntayhtymän kehittämistoimintaa, jolla toteutetaan työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää ja oman toiminnan kehittämistä. Hankeideat lähtevät perustyön tekemisestä ja kehittämishankkeet tukevat perustehtävän toteuttamista, parantavat opetuksen laatua ja rakentavat verkostoja ja yhteistyötä sidosryhmien välille. Kehittämishankkeet ovat aina strategia-, tavoite- ja asiakaslähtöisiä. Hanketoiminnassa hyödynnämme tehokkaasti eri rahoituslähteitä ja tuotamme hyötyä maakuntamme elinkeinoelämälle sekä oman organisaatiomme kehitykselle. Yritysyhteistyössä erityisinä painopisteinä ovat pienten ja keskisuurten yritysten prosessien kehittäminen, osaamisen kasvattaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Hanketoiminnassa vahvistamme osaamistamme verkostoitumalla yhdessä muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa maakunnassa, kansallisesti ja kansainvälisesti.

23 Vuonna 2016 on käynnissä kaksi strategisesti ja toiminnallisesti merkittävää hanketta. Työpaikalla tapahtuu -hankkeen tavoitteena on etsiä ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen kehittämällä yhteistyössä elinkeinoelämän, opiskelijoiden ja ammatillisen koulutuksen kanssa kokonaisvaltaista työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimintamallia. TeknoStePS2018 -hankkeella kehitetään Pohjois-Savon energia- ja teknologiateollisuuden yritysten ja niiden henkilöstön osaamista siten, että yritykset pystyvät kasvamaan ja paremmin vastaamaan kovenevan kilpailun haasteisiin. Hankkeella turvataan teollisuudelle osaavaa työvoimaa, jonka ammattitaito vastaa teollisuuden vaatimuksia. Hankkeessa kehitetään myös ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun henkilöstön osaamista siten, että oppilaitosten koulutukset vastaavat työelämän tarpeita. Hanke toteutetaan yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän kanssa. Kaikki kuntayhtymässä vuonna 2016 käynnissä olevat hankkeet on koottu liitteeseen 2. 3.5.5 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Kuntalakiin (365/1995) lisättiin 15.6.2012/325 säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa ja kuntakonsernissa. Kuntalain muutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2014. Yhtymävaltuusto päätti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista 18.11.2014. Uudistamisen kohteena on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje. Yhtymävaltuusto edellyttää, että kuntayhtymän toiminnot on järjestettävä siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Yhtymävaltuusto asettaa talousarviossa kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, joiden toteutumista se valvoo. TTS-prosessissa riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Kunkin asetetun tavoitteen kohdalla tunnistetaan tavoitteen saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit. Tunnistetut riskit analysoidaan sekä arvioidaan riskin merkitys ja päätetään tarvittavista toimenpiteistä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Käytännössä sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Sen tarkoituksena on tukea kuntayhtymää sen perustehtävän laadukkaassa toteutuksessa, strategian ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä riskien ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa. Sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvä tehtävien ja vastuiden jako sisältyy kuntayhtymän hallintosääntöön. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kiinteä osa päätöksentekoa ja niiden on oltava tehokasta ja systemaattista sekä tulevaisuuteen katsovaa. Yhtymähallitus raportoi vuosittain toimintakertomuksessa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Tilintarkastaja tarkastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden. Taloussuunnittelukaudella 2016-2018 sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kehitetään osana kuntayhtymän toiminnanohjausjärjestelmän kehitystyötä.