1 1. VERKOSTOSTA VOIMAA -PROJEKTIN TAUSTA Itä-Hämeen seudun kehittämisstrategian 2020 Osaamisen ja työvoiman saannin turvaaminen - päämäärässä todetaan mm. seuraavaa: Tulevaisuudessa alueidenkin menestymisen kriittinen menestystekijä tulee olemaan työvoiman oikea määrä ja laatu sekä korkeatasoinen osaaminen. Asian tekee entistäkin tärkeämmäksi väestön ikääntymisen aiheuttama työvoiman suuri poistuma työmarkkinoilta tulevina vuosikymmeninä. Itä-Hämeelläkin koulutustason nousu ja osaavan työvoiman riittävyys on jatkossa kohtalon kysymys. Itä-Hämeen seudun kehittämisstrategiassa 2020 on asetettu tavoitteeksi: Aktiivinen työvoiman määrällinen ja laadullinen turvaaminen sekä työttömyyden vähentäminen. Tavoitteen asettamisen taustalla on tieto siitä, että Itä-Hämeen yrityksillä on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta ja ne arvioivat lähitulevaisuudessa työvoimapulan muodostuvan erääksi kasvunsa ja kehittymisensä esteeksi. Pitkällä aikavälillä työvoimapula kasvaa Suomessa teollisuudessa, rakennusalalla, raskaissa avustavissa tehtävissä, seka- ja maataloustöissä, palvelu- ja hoiva-aloilla sekä eri erikoisammattitaitoja vaativissa tehtävissä. Samalla, kun työnantajilla on vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman saamisessa, oli Heinolan työvoimatoimiston alueella vuoden 2007 syyskuun lopulla kuitenkin työttömänä 9,5 % työvoimasta. Yli vuoden työttömän olleita oli 377 henkilöä. Vaikka toisaalta on työvoimaa tarjolla, niin työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa riittävän hyvin. Samalla kun työvoiman kysyntä yhä kasvaa ja työvoiman tarjonta vähenee, osaavasta työvoimasta on tulossa yhä kovempi kilpailu työnantajien kesken. Työvoiman saatavuudesta on tulossa varmasti myös Itä-Hämeessä yksi tärkeimmistä alueen ja sen yritystoiminnan kehittämisen haasteista. Vähenevä osaavan työvoiman tarjonta ohjaa yhä enemmän yritysten sijaintipäätöksiä ja vaikuttaa myös muiden työnantajien kehittymisedellytyksiin. Uudet työllistävät yritykset syntyvät sinne, missä on tarjolla koulutettua työvoimaa. Toisaalta tarvitaan lisää uusia yrityksiä ja muita työnantajia, jotka voisivat työllistää alueen työvoimareserviä ja joihin voisi täsmäkouluttaa niitä työnhakijoita, jotka eivät ole sijoittumassa nykyisten työnantajien palvelukseen. Alueella tarvitaan monipuolisia toimia työllisyyden lisäämiseksi. Tällaisia toimia ovat mm. työvoiman saatavuuden edistäminen, yrittäjyyden edistäminen, uusien yritysten perustaminen ja aloittamisen tukeminen yritystoiminnan alkumetreillä, yritysten kasvumahdollisuuksien varmistaminen, alueen markkinointi sijaintipaikkana työpaikkoja tuovalle yritystoiminnalle, kolmannen sektorin aktivointi työllistämiseen jne. Heinolan työvoimatoimiston alueella on toiminut syksystä 2003 vuoden 2007 loppuun kestävä Yhteistyöllä työtä projekti, joka on ESR rahoitteinen Hartolan kunnan hallinnoima hanke, jossa on toteutettu yhteistyöhön perustuvaa työtapaa, joka on osoittautunut hyvin toimivaksi ja projektille on muodostunut laaja yhteistyöverkko työnantajista, työvoimaviranomaisista, kunnista ja elinkeinojen kehittämisyhtiöstä, työpajoista, järjestöistä, työnhakijoista, eri koulutusorganisaatioista ja toisista projekteista.
2 Projektista saatujen kokemusten perusteella on edelleen todennäköistä, että ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaamisessa, työllisyyden lisäämisessä ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa tarvitaan tehostettuja toimenpiteitä, joilla tulevaisuuden haasteisiin pystyttään tehokkaasti vastaamaan. Erityisesti pienissä yrityksissä ja muilla pienillä työnantajilla on piilotyöpaikkoja, jotka on löydettävä. Lisäksi monella pk-yrityksellä työvoimatarpeita, jotka eivät ole konkretisoituneet, johtuen mm. rektytoinnin vaikeudesta. Pk-yritysbarometri 1/2007 mukaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on nyt pk-yrityksissä useammin kehittämisen pahin este kuin kireä kilpailutilanne. Työllistäminen ja työpaikan täyttäminen on tehtävä työnantajille niin helpoksi, jotta he uskaltavat ja haluavat lähteä työllistämään sekä kasvattamaan toimintaansa. Kokemukseen perustuen yritykset tarvitsevat neuvontaa ja konkreettista apua työllistämisessä ja muissa kehittämiseen liittyvissä asioissa. Uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiseksi on välttämätöntä, että pystytään tarjoamaan kokonaisvaltainen, tapauskohtaisesti räätälöity toteuttamispaketti, jossa hyvän yritysidean, yritysten laajentamistarpeen tai perustellun muun syyn pohjalta sovitaan ja toteutetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi tai entisen toiminnan laajentamiseksi. Yhteistyöllä työtä -projektissa on käytännössä todettu, että tarvitaan laajempaa alueellista yhteistyötä eri toimijoiden välille. Verkostomainen, avoin ja yhteistyöhön perustuva toimintatapa eri sidosryhmien ja alueellisten yhteistyökumppaneiden välillä antaa paremman mahdollisuuden tuloksiin pääsemisessä. Projektissa on hakeuduttu vahvasti toisiaan täydentävään yhteistyöhön muiden alueella toimivien hankkeiden ja organisaatioiden kanssa. Projektin toimintamalli, jossa erityisesti Hartolan kunnan elinkeinotoimi, projekti ja Heinolan työvoimatoimisto ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä, on taattu työllistävien yrityksen riittävä työvoiman saanti ja se on osoittautunut hyväksi keinoksi vakuuttaa uutta yritystoimintaa kuntaan suunnittelevat tahot työvoimaan liittyvien yritysriskien hallinnasta ja muihin uuden yrityksen käynnistämiseen liittyvien asioiden hoitamisesta. Toimintamallilla on edistetty myös olemassa olevien yritysten ja muiden työnantajien kasvua ja työllistämismahdollisuuksia. Yhteistyöllä työtä projektissa toteutuneen toiminnan keskeiset edellytykset ja toimintamuodot, tulokset ja johtopäätökset esim. Hartola 1. Projektissa ja sen käytettävissä oleva asiantuntemus ja muut resurssit kunnan elinkeinotoimen, yritystoiminnan ja työvoimatoimiston toimialaan liittyvissä asioissa - Projektissa mukana virkavapaalla oleva työvoimatoimiston työnantajapalveluiden asiantuntija sekä yritys- ja projektikokemuksen omaava asiantuntija - Projektin tukena kunnan elinkeinotoimen joustava päätöksenteko sekä työvoimatoimiston palvelut - Projektin muiden sidosryhmien asiantuntemus - Riittävät resurssit projektin omiin toimenpiteisiin - Aktiivinen, ennakoiva, yhteistyökumppanuutta ja kokonaisvaltaista vastuuta ja asioiden hoitoa korostava työote
2. Projektissa on liikuttu aktiivisesti yritys-, työnhakijakentässä, joille on tarjottu projektin omia sekä yhteistyökumppaneiden toimenpiteitä ja palveluja työvoiman rekrytointiin, työllistämiseen, uusien yritysideoiden eteenpäin vientiin ja yritysten toimintaan liittyvissä asioissa, tuomalla esiin uusia mahdollisuuksia ja keinoja ratkaista näihin asioihin liittyviä ongelmia ja kehittämistarpeita. - Tiivis yhteydenpito yrityksiin ja muihin työnantajiin sekä heidän ongelmien ratkaisuhakuinen kuuntelu ja esiinnousseiden asioiden eteenpäin vienti - Luottamuksen rakentaminen yhteistyökumppaneiden kanssa, erityisesti työvoimatoimisto, kunnan elinkeinotoimi ja työnantajat - Pyyteetön työ yhteistyökumppaneiden hyväksi ja samalla myös heidän tuki projektissa tehtävälle työlle. - Projektissa tunnetaan ja osataan juosta kokoon työvoimatoimiston ja kunnan elinkeinotoimen palvelutarjonta sekä muut kuhunkin yksittäiseen projektiin liittyvät asiat. Esim. Työvoimakoulutusasiat, joista varsinkin yritysten kanssa toteutettava yhteishankintakoulutus on tehokas työkalu yritysten työvoimansaannin turvaamisessa. 3. Projektin ja yhteistyökumppaneiden toiminnan piirissä, joissa projekti on ollut vähintäänkin osatoimija, on syntynyt tai käynnistetty vuoden 2007 syyskuun loppuun mennessä: - Yli 200 uutta työpaikkaa. - Toteutettiin 261 eri henkilöön kohdistuneena 354 työvoimapoliittista aktiivitoimenpidettä. - Työllistyi 271 eri henkilöä 288 määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. - Järjestettiin 13 työvoimakoulutusta, joista 9 yhteishankintakoulutusta. - 1501 yritys- ja työnantajakontaktia. - 1467 työnhakijakontaktia. - 915 kontaktia muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. - Alueelle muuttaneita työnhakijoita, joiden kanssa projekti on ollut yhteistyössä, on yli 100 henkilöä. - Projektin tavoitteita eteenpäin vieviä erillisiä hankkeita on suunniteltu ja käynnistynyt 3 kpl. - Uusia yrityksiä syntyi 3 kpl. Tähän tilastoon on kerätty mm. tiedot niistä henkilöistä, jotka ovat Yhteistyöllä työtä - projektin, Heinolan työvoimatoimiston ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteistyön tuloksena siirtyneet työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin tai työllistyneet. Mukana on myös kansallisella rahoituksella työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin siirtyneet henkilöt. Hyvin toimiva yhteistyö eri osapuolten välillä oli ratkaisevaa tuloksiin pääsemisessä. 3
4. Projektin hyödyt taustaorganisaatioille 4 Projektista on suuresti ollut hyötyä erityisesti Heinolan työvoimatoimistolle ja Hartolan kunnan elinkeinotoimelle heidän työssään. Saadut hyödyt eivät ole olleet ristiriidassa vaan tukeneet toisiaan. On synnytetty uutta yhteistyötä ja syvennetty eri organisaatioiden toimintatapojen ja -kulttuurin tuntemusta. Projektissa syntyneessä toiminnasta ja aikaansaaduista tuloksista voi ainakin Yhteistyöllä työtä projektista nähden todeta, että tällainen yhteistyömuoto, jossa on riittävä asiantuntemus, toiminnalliset resurssit ja aktiivinen työote, on erittäin perusteltua ja sillä on pystytty parantamaan kummankin taustaorganisaation perustehtävän työn tuloksellisuutta. Tämänlaisella toiminnalla, jossa on tiiviisti mukana työvoimatoimiston asiantuntemus ja palvelut, kunnan elinkeinotoimi tai seudullinen kehittämisyhtiö sekä yrityskenttä, pystytään palvelemaan yrityksiä varsinkin kasvuun ja työvoimatarpeisiin liittyvissä asioissa. Myös muutosten ennakointi ja tiedon siirtäminen yrityskentästä työhallintoon päin on helpottunut ja päinvastoin. 2. VERKOSTOSTA VOIMAA -PROJEKTIN TOTEUTUSAIKA JA TOIMINTA-ALUE Projektin kesto on 36 kuukautta ja arvioitu alkamisaika 01.04.2008. Projekti toimii pääasiassa Heinolan työvoimatoimiston alueella Heinolassa, Hartolassa ja Sysmässä. Projekti tekee yhteistyötä myös Päijät-Hämeen, Joutsan ja Mäntyharjun työvoimatoimistojen kanssa. Projekti voi järjestää yksittäisiä toimenpiteitä ja neuvotteluja kokeiluluontoisesti työperäistä maahanmuuttoa koskevissa asioissa Suomen lähialueella ja verkostokumppanina eri pilottialueilla. 3. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ Projektin kohderyhmänä ovat - yritykset ja muut työnantajat, työnhakijat - neuvonta-, työvoimapalvelu-, yrityspalvelu- ja kehittämisorganisaatioiden henkilöstö - kuntien elinkeinoasioista ja niiden hoitamisesta vastaavat tahot - koulutus-, ja kehittämisorganisaatiot ja verkostot - opiskelijat - maahanmuuttajat 4. PROJEKTIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TARVITTAVAT YHTEISTYÖKUMPPANIT Projekti toimii työhallinnon, erityisesti työvoimatoimiston ja kunnallisten/alueellisen elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden välimaastossa. Toiminnallaan projektin on tarkoitus saada aikaan uutta yhteistyötä ja käytännönläheisiä toimenpiteitä yhteistyöverkostossa työnantajakentästä lähtevien tarpeiden pohjalta. Erityisesti panostetaan työvoiman saatavuuteen liittyviin prosesseihin, työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisen edistämiseen. Alueen yritystoiminnan vahvistaminen ja uuden yritystoiminnan edistäminen ovat myös projektin tavoitteita. Projektissa toteutetaan innovatiivista työtapaa ja katsotaan työllistämiseen ja työpaikkojen syntymiseen liittyviä asioita kokonaisvaltaisesti. Projektissa korostuu eri kumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö, erityisesti Heinolan työvoimatoimiston, Heinolan kaupungin, Hartolan ja Sysmän kunnan, Lahden alueen kehittämisyhtiön LAKESIN, Sysmän Kehitys Oy:n, yrittäjäjärjestöjen, työnantajayhdistysten sekä, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden, muiden hankkeiden, välityömarkkinoilla toimivien tahojen, eri työnantajien ja järjestöjen kanssa.
Tällainen toimintamalli, jossa on mukana alueen kunnat, erityisesti elinkeinotoimen sektori, työvoimatoimisto ja sen asiantuntemus, työnantajat ja muut yhteistyökumppanit antavat hyvän pohjan onnistuneelle projektityölle. Projektissa hyödynnetään Yhteistyöllä työtä projektista saadut kokemukset, syntyneet yhteistyöverkostot ja toimintatavat sekä kehitetään niitä edelleen. Projektille haetaan koko projektin ajaksi kehittämis- ja koulutuskumppani, joka toimii projektihenkilöstön sekä yhteistyöverkoston valmentajana ja kouluttajana. Kehittämiskumppani osallistuu myös uudenlaisen yhteistyömallin ja sen sisältöjen rakentamiseen. Tavoitteena on verkostomainen toiminta, jolloin yhteistyö, yhteinen vastuu ja työskentely yli organisaatio rajojen vahvistuu ja muodostuu käytännön toimintakulttuuriksi. 5. PROJEKTIN KESKEINEN TAVOITE Kehittää ja käynnistää projektin toiminta-alueella työvoima-, elinkeino-, yrityspalvelu-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden välimaastoon uusi toimintatapa/malli, jolla haettaisiin yhdessä eri kumppaneiden kanssa lisää tehokkuutta ja kokonaisvaltaista palvelua näiden toimintojen ympärille. Erityisesti kehittämisen kohteena olisi työllisyyden kasvattamiseen, työvoiman saatavuuteen liittyvien rakenteiden ja palveluiden kehittäminen, yritysten toimintaympäristön kehittämiseen liittyvät asiat sekä yritysten kasvua ja kehittymistä tukevat asiat. Projekti toimisi ikään kuin liimana ja kontaktipintana, jossa projekti ja yhteistyöverkosto tekevät tiivistä yhteistyötä yritysten ja muiden työnantajien kanssa. Kehitettävällä toimintatavalla parannetaan mm. työllistävien yritysten ja muiden työnantajien työvoiman saantia, vakuutetaan uutta yritystoimintaa alueelle suunnittelevat tahot työvoiman saatavuuteen liittyvien riskien hallinnasta ja muihin yrityksen käynnistämiseen liittyvien asioiden hoitamisesta. Toimintatavalla edistetään myös olemassa olevien yritysten ja muiden työnantajien kasvua ja työllistämismahdollisuuksia sekä avataan uusia väyliä työnhakijoille kohti työtä. Projektin keskeiseen tavoitteeseen pyritään projektille asetettujen toiminnallisten tavoitteiden ja tehtävien toimenpiteiden kautta. Projektin toteutuksessa nähdään erittäin tärkeänä käytännön työ aidossa toimintaympäristössä ja -tilanteissa, joissa projekti ja eri toimijat verkostossa ovat aktiivisia kehittäjiä ja ratkaisevat eteen tulevia ongelmakohtia sekä osallistuvat projektissa tehtävien toimenpiteiden tekemiseen. Osallistumalla projektin käytännön työhön, luottamus ja toistensa tuntemus eri toimijoiden välillä vahvistuu. On tärkeää, että jokainen yhteistyöhön osallistuva taho saa vastiketta osallistumiselleen. Silloin on mahdollisuus saada aikaan yhteinen tahtotila uuden toimintamallin kehittämiseksi. 6. ETUKÄTEISOLETTAMUKSET - Saadaan luotua toimintamalli, jossa pystytään auttamaan yrityksiä kokonaisvaltaisesti työvoiman saatavuuteen, yritysten kehittymiseen ja kasvuun liittyvissä asioissa ja tuotetaan organisaatiorajat ylittävää, kokonaisvaltaista palvelua näihin tarpeisiin. - Uudelle projektille on tilausta Yhteistyöllä työtä -projektin kokemusten perusteella. - Syntyy tarvittava luottamus yhteistyökumppaneiden kanssa ja myös heidän välille. - Pystytään vaikuttamaan positiivisesti projektin toiminta-alueella oleviin työllistämismahdollisuuksiin ja saadaan aikaan uutta yhteistyötä ja aktiivista toimintaa työllisyyden hoidossa. - Alueen kunnat hyötyvät projektista elinkeinotoimen hoitamisessa ja ovat innolla sekä sitoutuneena mukana toteuttamassa projektia. - Työ- ja elinkeinohallinto saavat käytännönläheistä ja kokemuspohjaista tietoa oman toimintansa suunnitteluun ja toteutukseen sekä ovat valmiita tiiviiseen verkostokumppanuuteen. 5
6 - Yritykset saadaan mukaan olemalla aidosti käytännönläheisiä heidän palvelutarpeeseen vastaavia toimijoita. - Alueella pystytään tarjoamaan kiinnostava ympäristö asumiseen, työntekoon ja yrittämisen. - Koulutusorganisaatiot haluavat olla mukana luomassa lisää ammatillista osaamista alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. 7. PROSESSI Projektityössä näkyy työvoimatoimiston, kunnallisen elinkeinojen kehittämistoiminnan, yritysten ja muiden työnantajien sekä työnhakijoiden kanssa tehtävä työ, jossa on useitakin eri prosesseja. Kun katsotaan projektia kokonaisuutena, silloin korostuu kokonaisvaltainen työote, jossa projekti yhdessä kumppaneidensa kanssa ottaa vastuun sillä hetkellä kyseessä olevan asian, ongelman tai pitemmän aikavälin kehitystavoitteen vaatimien erillisten asioiden kokoon juoksemisesta. Projekti toimii myös eri yhteistyötahojen yhteen liittäjänä, koska aina ei tarvita kolmatta pyörää rattaisiin, jos/kun asia lähtee etenemään yhteistyökumppaneiden välillä. Projektin kehittämiskumppani osallistuu yhdessä projektihenkilöstön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa uudenlaisen yhteistyömallin ja sen sisältöjen rakentamiseen, joka on merkittävä osa projektin prosesseista. Kun projektille tulee toimeksiantoja, tehtäviä, impulsseja, yhteistyökumppaneilta, asiakkailta tai projekti lähtee toteuttamaan omasta aloitteesta jotain projektisuunnitelmaan sisältyvää kehittämistehtävää, niin ensimmäiseksi tehdään tilannekartoitus. Siinä käydään läpi tarve ja tavoite sekä sen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Sitten katsotaan millaisia yhteistyökumppaneita asian toteuttamiseksi tarvitaan. Sovitaan yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävänjaosta, aikataulusta ja lähdetään toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä. Jotta työssä onnistutaan, tarvitaan hyvää tuntemusta toimintaympäristöstä, luottamusta toimijoiden välillä ja että kaikilla kumppaneilla on riittävät resurssit ja halu viedä prosessi loppuun. 8. TOIMIJAT Käytännössä keskeinen toimija on projekti. Projektin osaaminen, jota toiminnassa tarvitaan, koostuu yritystoiminnan, työhallinnon ja kuntien elinkeinotoiminnan vahvasta tuntemuksesta ja käytännön työssä saadusta kokemuksesta. Projektin kannalta hyvin keskeistä kolmea sidosryhmätoimijaa: Yrityksiä ja muita työnantajia, työhallintoa ja kuntien elinkeinotoimintaa yhdistää työ, työpaikat, uuden työn syntyminen, työnteon osaamisen kasvattaminen, työntekijät ja työnhakijat. Projektissa tämä yhdistävä kenttä on tunnettava hyvin ja huomioitava myös jokaisen keskeisen toimijan näkökulmat ja tavoitteet yhteistyössä. Käytännön toiminta edellyttää, projekti toteuttaa yhteistyöhön perustuvaa työtapaa ja pystyy luomaan tiiviit ja luottamukselliset verkostosuhteet toiminnan kannalta kaikkiin tärkeisiin sidosryhmiin, joita ovat edellisten lisäksi mm. kuntien eri osastot ja yksiköt, muut hankkeet, koulutusorganisaatiot, eri rahoittajatahot, yrittäjäyhdistykset, muut yhdistykset ja eri toimijat, joilla on rajapintaa ja vaikuttamismahdollisuuksia projektissa tehtävään työhön tai niillä on omia samansuuntaisia tavoitteita kuin projektilla. Projekti tarvitsee myös yhteistyökumppaniksi palveluntuottajia, joilta projekti voi tilata mm. asiantuntijapalveluita. Tarkoitus on, että eri toimijat sitoutetaan verkostomaiseen yhteistyöhön, jossa jokainen tuntee vastuunsa ja on valmis viemään kohdalleen tulevaa asiaa verkostossa eteenpäin.
9. PROJEKTIN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 7 9.1. Palvella kokonaisvaltaisesti alueen työnantajia henkilöstön rekrytointiin ja kaikkiin työllistämistoimiin liittyvissä asioissa 9.2. Etsiä työnantajille koulutettua tai koulutettavaa työvoimaa omalta alueelta, muualta Suomesta, muista maista (esim. Baltian maat, Pietarin ja Karjalan alue) sekä olla mukana verkostoissa, joissa edistetään työperäistä maahanmuuttoa. 9.3. Organisoida työvoima- ja muuta koulutusta yhdessä Heinolan työvoimatoimiston, Hämeen TE -keskuksen työvoimaosaston ja muiden toimijoiden kanssa työnantajien työvoimatarpeisiin ja työnhakijoiden osaamistason nostamiseksi. 9.4. Alueen työhakijoiden saaminen aktiivisten toimenpiteiden piiriin. 9.5. Etsiä esiin alueella olevat potentiaaliset työmahdollisuudet, jotka eivät ole vielä konkretisoituneet varsinaisiksi työpaikoiksi. Esimerkiksi yritystoimintaa valmistelevat ja yrittäjiksi aikovat sekä ensimmäistä työntekijän palkkaamista harkitsevat pienyritykset. 9.6. Edistää työllisyyden kehittymistä alueella mahdollisimman korkealle ja turvata omalta osaltaan asukasrakenteen ja veropohjan myönteinen kehitys. 9.7. Saada aikaan aktiivista mielenkiintoa aluetta, alueen yrityksiä ja niissä olevia työpaikkoja kohtaan. 9.8. Uusien työllisyyttä, yritysten perustamista ja kehitystä eteenpäin vievien ideoiden esiin saaminen ja toteuttaminen yhdessä eri toimijoiden kanssa. Työllisyyttä, yrittäjyyttä sekä yritysten kehittymistä eteenpäin vievien täsmähankkeiden käynnistäminen. 9.9. Työttömien työnhakijoiden ja muiden yrityksen perustamista alueelle suunnittelevien tahojen auttaminen yritysten perustamisasioissa, tukemalla, ohjaamalla, verkottamalla ja käytännön asioiden eteenpäinviemisellä yritystoiminnan alkumetreillä. 9.10. Alueen opiskelijoiden kiinnostuksen herättäminen alueen yrityksiä kohtaan tulevaisuuden työpaikkoina. 9.11. Toteuttaa lisäksi keskeisten toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia yhteistyön vahvistamiseksi ja uuden toimintamallin kehittämiseksi tarvittavia muita toimenpiteitä. 9.12. Levittää projektissa kehitettyä ja toteutettavaa toimintamallia. 10. PROJEKTISSA TEHTÄVIÄ TOIMENPITEITÄ V. 2008 2011 10.1. Luodaan toimivat ja yhteistyötä eteenpäin vievät sidosryhmäyhteydet henkilökohtaisilla tapaamisilla, joissa keskustellaan alkaneesta projektista pyrkien löytämään konkreettisia yhteistyömuotoja itse kunkin sidosryhmän kanssa, tähdäten rakentavaan ja täydentävään yhteistyöhön. Toteutetaan avointa ja yhteistyöhaluista toimintapolitiikkaa kaikkien tahojen kanssa projektin tavoitteiden toteuttamiseksi. Palvellaan ja autetaan työnantajia työllistämiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa.
8 10.2. Tehdään yrityksille kyselyjä, jota täydennetään puhelinyhteydenotoilla ja henkilökohtaisilla vierailuilla yrityksissä. Kyselyt toteutetaan esim. ostamalla palveluita osaavilta contact center yrityksiltä tai muilta mahdollisilta yhteistyökumppaneilta yhteistyössä kehitetyn mallin pohjalta. Kyselyn avulla selvitetään mm. yritysten lisätyövoiman tarve sillä hetkellä ja tulevaisuudessa, kiinnostus oppisopimuskoulutukseen, työvoima ja muun koulutuksen tarve yrityksissä uusille ja vanhoille työntekijöille, mille aloille ja millaista koulutusta alueella pitäisi järjestää tulevaisuutta ajatellen. Kyselyssä tuodaan esille myös työhallinnon työvoimapoliittisia tukimahdollisuuksia ja toimenpiteitä, joilla työnhakijoita voitaisiin sijoittaa työnantajien palvelukseen. Kyselyllä selvitetään myös yritysten yhteistyömahdollisuuksiin, kasvuun ja toimitiloihin liittyviä kehittämistarpeita sekä muita mahdollisia ajankohtaan sopivia aiheita. 10.3. Etsitään sopivaa työvoimaa toimeksiantoja antaneille yrityksille ja muille työnantajille yhdessä eri toimijoiden kanssa alueelta, muualta Suomesta tai Suomen ulkopuolelta. Valmennetaan ja konsultoidaan työhakijoita työelämän tulevaisuuden haasteisiin. Kokeillaan uusia ratkaisuja työvoiman liikkuvuuden edistämisessä ja alueen työnantajien kiinnostavuuden lisäämiseksi. - Uuden henkilöstön haku yhteistyössä työvoimatoimiston ja työnantajien kanssa - Internetin hyödyntäminen työntekijöiden etsinnässä - Hyödynnetään oppisopimuskoulutusta työvoiman saamiseksi ja kouluttamiseksi itähämäläisille työnantajille. Ollaan mukana organisoimassa työvoima- ja muuta koulutusta yhdessä Heinolan työvoimatoimiston, Hämeen TE-keskuksen ja eri koulutusorganisaatioiden kanssa työnantajien työvoimatarpeen tyydyttämiseksi ja työnhakijoiden osaamistason kohottamiseksi. - Yhteistyö ammattiin valmistavien oppilaitosten kanssa työntekijöiden saamiseksi - Markkinoidaan yrityksiä ja niissä olevien työ- ja harjoittelupaikkoja työnhakijoille. Edistetään työvoiman liikkuvuutta esim. tutustumismatkojen järjestäminen, ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden alueelle juurruttaminen eri toimenpitein yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tehdään yhteistyötä maallemuutto hankkeiden kanssa. 10.4. Edistetään uusien yritysten syntymistä erityisesti naisvaltaisille aloille sekä olemassa olevia työpaikkoja säilyttäviä ja uusia työpaikkoja synnyttäviä yrityshankkeita. - Yritysten toimintaedellytyksiä edistetään neuvonnalla, tekemällä esiselvityksiä sekä ohjaamalla yrityksiä asiantuntijapalveluiden piiriin ja toteuttamalla eri toimenpiteitä yhdessä yritysten kanssa. - Etsitään muuttohalukkaita yrityksiä ja siirretään työtä alueelle. - Ollaan mukana hanketyössä ja hankkeistetaan työpaikkoja, osaamista ja uusia yrityksiä tuovia hankeideoita. 10.5. Uusien ideoiden etsintä työllisyyden parantamiseksi, uusien yritysten perustamiseksi ja positiivisen kehityksen aikaansaamiseksi sekä olemassa olevien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi alueella. - Hyvien toteuttamiskelpoisten yritysideoiden hakeminen, selvittäminen ja käytäntöön vieminen. - Työllisyyteen, osaamiseen, uusien yritysten synnyttämiseen ja positiivisen kehityksen aikaansaamiseen ja vahvistamiseen liittyvien kehittämisseminaarien järjestäminen yhteistyössä muiden kumppaneiden kanssa. - Osallistuminen aktiivisena toimijana verkostoyhteistyöhön muiden yhteistyötahojen kanssa. - Työllisyyttä edistävien ideoiden / toteutettujen mallien etsintä alueen ulkopuolelta ja tekemällä esiselvityksiä niistä.
9 10.6. Ollaan yhtenä toimijana yhteistyössä muiden kanssa järjestämässä koululaisille, opiskelijoille ja alueen nuorille tilaisuuksia, joissa tehdään tunnetuksi alueen työelämä- ja elinkeinokenttää sekä tuodaan esille työpaikkoja ja opintojen vaatimia harjoittelupaikkoja. Kerrotaan opiskelijoille itähämäläisten yritysten tarpeista tulevaisuuden työntekijöistä. - Yhteistyössä alueen yrittäjäjärjestöjen, työnantajien ja oppilaitosten kanssa. - Oman uran rakentaminen opiskelun aikana ja sen jälkeen alueen työmahdollisuuksista lähtien, opinnäytetyöt alueen työnantajilta. 10.7. Tiedotetaan työnantajille ja työnhakijoille työvoimatoimiston ja muiden yhteistyökumppaneiden tarjoamista palveluista, edistetään avointen työpaikkojen julistamista auki työvoimatoimistossa sekä nopeaa työllistymistä edistävää yhteistyötä työvoimatoimiston kanssa. Palvellaan työnantajia ja työnhakijoita projektin toimialaan kuuluvissa asioissa. - Tarjotaan työnhakijoille työvoimatoimiston järjestämiä aktiivitoimenpiteitä. - Ollaan aktiivisesti mukana kumppanina alueen välityömarkkinoiden toiminnassa, kehitetään rekrytointimahdollisuuksia välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille. - Järjestetään koulutusta ja tiedotusta työvoimatoimiston palveluista projektissa työskenteleville ja yhteistyökumppaneille. - Etsitään ja kokeillaan uusia yhteistyömuotoja Heinolan työvoimatoimiston kanssa. - Ohjataan projektiin yhteyttä ottavia työnhakijoita eri toimenpiteisiin ja palvelujen piiriin. 10.8. Muut työvoiman saatavuutta, työllisyyttä edistävät ja työttömyyttä vähentävät toimenpiteet. - Ollaan mukana markkinoimassa aluetta yrityksille ja työnhakijoille, hyvänä paikkana tehdä työtä, yrittää ja asua, yksinään tai yhdessä muiden alueen markkinointityötä tekevien kanssa. - Kehitetään työllisyyttä edistävää tiivistä sidosryhmäyhteistyötä eri toimijoiden kanssa paikallisesti ja seudullisesti mm. yhteiset koulutustilaisuudet. - Tarjotaan asiantuntijapalveluita, järjestetään aktivointi- ja infotilaisuuksia. 10.9. Käynnistetään tarvittavat prosessit ja tehtävät toimenpiteet keskeisenä tavoitteena olevan toimintamallin kehittämiseksi ja levittämiseksi. - Yhteistyötä vahvistavien tilaisuuksien, koulutusten ja konsultoinnin järjestäminen. - Projektin hyvien käytäntöjen dokumentointi. - Projektin eri prosessien kuvaaminen. - Konkreettisen levityssuunnitelman rakentaminen. - Toimintamallista kiinnostuneiden tahojen hakeminen. - Käytännön levitystyön käynnistäminen. 10.10. Järjestetään projektin tiedottaminen. - Järjestetään tiedotustilaisuuksia. - Tehdään lehdistötiedotteita, projektiesitteitä, omat kotisivut. - Internetin hyödyntäminen projektin markkinoinnissa ja tiedottamisessa. - Ollaan mukana yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa. - Noudatetaan avointa ja yhteistyöhakuista tiedottamista. - Kerrotaan projektista henkilökohtaisissa tapaamisissa.
10 11. PROJEKTIN ARVIOIDUT HYÖDYT, TULOKSET JA VAIKUTUKSET Projektista on hyötyä erityisesti Heinolan työvoimatoimistolle ja kuntien elinkeinotoimelle heidän työssään. Saadut hyödyt eivät ole ristiriidassa vaan tukevat toisiaan. Synnytetään uutta yhteistyötä ja syvennetään eri organisaatioiden toimintatapojen ja -kulttuurin tuntemusta. Tällainen yhteistyömuoto, jossa on riittävä asiantuntemus, toiminnalliset resurssit ja aktiivinen työote, on erittäin perusteltua ja sillä pystytään parantamaan eri taustaorganisaatioiden perustehtävän työn tuloksellisuutta. Tämänlaisella toiminnalla, jossa on tiiviisti mukana työvoimatoimiston asiantuntemus ja palvelut, kuntien elinkeinotoimi, seudulliset kehittämisorganisaatiot, projektin toimintaan liittyvät muut yhteistyökumppanit sekä yrityskenttä, pystytään paremmin palvelemaan varsinkin yritysten kasvuun, työvoimatarpeisiin ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen liittyvissä asioissa. Toiminnalla parannetaan työllisyyttä ja työttömät työnhakijat saavat uusia väyliä kohti työmarkkinoita. Muutosten ennakointi ja tiedon siirtäminen yrityskentästä työhallintoon päin helpottuu. Projektityön tuloksena alueelle on syntynyt uusi yhteistyöhön perustuva toimintamalli. Organisaatiorajat ylittävällä verkostotyöllä annetaan palvelua, kehitetään ja ratkaistaan työllisyyteen, osaamiseen, elinkeinojen, yritysten ja toimintaympäristön kehittämiseen liittyviä asioita ja ongelmakohtia. On käynnistetty aktiivinen, kehittävä ja uusia näkökulmia tuova vuoropuhelu sekä käytännönläheinen toiminta alueen eri toimijoiden kesken. Saadaan aikaan positiivisia vaikutuksia kehittämisalueen olemassa oleviin sekä tulevaisuuden haasteisiin. Erityisesti haasteena on: - Yritysten ja muiden työnantajien osaavan tai koulutettavan työvoimansaatavuus - Ammatillisen osaamisen ja työelämän tarpeisiin vastaavien koulutuksien kehittäminen - Yritysten kasvun ja kehittymisen tukeminen - Yritysten toimintaympäristön kehittäminen - Työllisyyden kasvu - Asukasrakenteen ja veropohjan myönteinen kehitys - Alueen tunnettavuuden kasvaminen hyvänä paikkana tehdä työtä ja yrittää - Alueen aktiivisen yhteistyön vahvistaminen Projektin toiminnallisten tavoitteiden ja tehtyjen toimenpiteiden kautta syntyneet tulokset ja arvioidut vaikutukset 11.1. Työnantajien palvelukseen on saatu työllistettyä yhteistyökumppaneiden kanssa eri toimenpitein 300 350 työnhakijaa palvelemalla työnantajia työllistämistoimissa. 11.2. Yhdessä projektin, Heinolan työvoimatoimiston, Hämeen TE-keskuksen työvoimaosaston ja eri koulutusorganisaatioiden kanssa on organisoitu vähintään 10 työvoima- tai muuta koulutusta. Koulutuksessa olleista 60 % on sijoittunut koulutuksen jälkeen työhön tai jatkokoulutukseen. 11.3. Projekti ja Heinolan työvoimatoimisto yhteistyökumppaneineen ovat saaneet alueen työvoimareservistä 250 300 henkilöä osallistumaan työvoimapoliittisiin aktiivitoimenpiteisiin, kuten työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu, työvoimapoliittinen koulutus jne. 11.4. Työnantajat ovat aktivoituneet työllistämään ja ilmoittamaan avoimet työpaikat työvoimatoimistoon. Erityisesti pienyrityksissä ja muilla työnantajilla olevat piilotyöpaikat ja työllistämismahdollisuudet on saatu esiin.
11.5. Projekti on tehnyt yhteistyötä 150 yrityksen kanssa projektin toimintaan liittyvissä asioissa. 11.6. Uusia yrityksiä on projektissa tehtyjen toimenpiteiden tuloksena syntynyt alueelle 5 8 kpl. 11.7. Työllisyyttä, yrittäjyyttä, yritysten perustamista ja yritysten kehittymistä eteenpäin vieviä uusia hankkeita on käynnistetty yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vähintään 3 kpl. 11.8. Alueen opiskelijoiden kiinnostus alueen tarjoamia työpaikkoja kohtaan on kasvanut. 11.9. Alueen tunnettavuus hyvänä paikkana tehdä työtä ja yrittää on kasvanut. 11.10.Työllisyyden kasvu, asukasrakenteen ja veropohjan myönteinen kehitys. 11.11.Alueen aktiivisen yhteistyön vahvistuminen. 11 12. PROJEKTIN KUSTANNUKSET 1.4.2008 31.03.2011 12.1. TOTEUTTAJAN MENOT Euroa Euroa 12.1.1. Aineet ja tarvikkeet, tstokulut - Toimistotarvikkeet, -laitteet, -kalusteet ohjelmat, puhelimet, posti- ja telepalvelut, internet, kopiot, lehdet, kirjallisuus yms.34.500 34.500 12.1.2. Palkkauskustannukset - Palkkamenot (lomaraha + vuosilomakorvaukset mukana). - projektipäällikkö 36 kk 155.596 - projektityöntekijä 36 kk 146.930 - projektityöntekijä 35 kk 135.299 - projektisihteeri 35 kk 124.325 Kaikki yhteensä 562.150 562.150 12.1.3. Matkakulut 38.000 38.000 - Km-korvaukset, matkustus- ja kuljetuspalvelut, majoitus- ja ravitsemuspalvelut projektihenkilöstölle ja toimintaan osallistuville yhteistyökumppaneille 12.1.4. Vuokrat + puhtaanapitokulut(toimitilat) 25.000 25.000 - Hartolan kunta, Heinola 12.1.5. Palvelujen ostot - Asiantuntija- ja koulutuspalvelut, muut palvelut Ostopalveluina yrityksiltä, muilta org. 47.000 47.000 12.1.6. Tiedotus- ja markkinointi - Painatukset, ilmoitukset, internetsivut, muu markkinointi ja tiedottaminen 25.000 25.000 12.1.7. Sisäiset kulut - Taloushallintopalvelut, hallinnoija org 5.000 - Atk-tukipalvelut, hallinnoija org. 5.000 Yhteensä 10.000 10.000
12.1.8. Muut kulut - Mm. ohjausryhmän kokous- ja eri tilaisuuksien järjestelykulut 4.500 4.500 12 12.1. Projektin toteuttajan kustannukset yhteensä 746.150 12.1.9. Kohtien 12.1.1. 12.1.8 kustannuksiin liittyvä rahoittajilta perittävä alv. 26.620 12.1. Projektin toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset sis. alv. 772.770 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektille haetaan rahoitusta Manner-Suomen ESR -ohjelmasta 2007-2013, Etelä-Suomen alueellisesta osiosta Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Toimintalinjan Päijät-Hämeen alueosion painopiste: Työvoiman saatavuuteen liittyvien rakenteiden ja palvelujen kehittäminen. ESR -ohjelman mukaisesta julkisesta rahoituksesta pitää osan olla kuntarahaa. Projektisuunnitelman mukainen rahoitus perustuu 20 % kuntarahaosuuteen julkisesta rahoituksesta. Projektin toiminnan kannalta olisi parempi, jos yksityistä rahoitusta ei tarvittaisi ollenkaan, koska sen kerääminen on aikaisempien kokemusten perusteella hyvin työlästä ja vie resursseja varsinaisesta kehittämistyöstä. Yksityisen rahoituksen saamiseksi projektin pitää pystyä antamaan yritysten toimintaan lisäarvoa. Jos yksityistä rahoitusta tarvitaan, niin projektissa olisi oltava yritysten kanssa yhteistoimintaa esim. yhteisiä tilaisuuksia, markkinointitoimenpiteitä, muuta toimintaa, jossa yritykset olisivat omalla panoksellaan mukana. Projektin ja Heinolan työvoimatoimiston yhdessä käynnistämät työvoimapoliittiset toimet olisivat normaalin kansallisen rahoituksen piirissä(työvoimatoimiston vuosittaiset määrärahat). Projektin toteuttajan(hallinnoijan) kustannusten jakaantuminen: Projektin kokonaiskustannukset(36 kk), julkista rahaa yhteensä josta ESR ja kansallinen julkinen rahoitus yhteensä ja kuntarahaa yhteensä(20 %) 772.770 euroa 618.216 euroa 154.554 euroa Ehdotus kuntien rahoitusosuuden jakaantumiseksi(36 kk) yht. 154.554 euroa - Hartola 40.648 euroa - Heinola 93.582 euroa - Sysmä 20.324 euroa Kuntien rahoitusosuuden jakoperusteena on käytetty projektin arvioitua työmäärää kunkin kunnan alueella sekä kuntien alueella olevien yritysten määrää. Rahoitusosuudet ovat suhteessa myös viime vuosina Heinolan työvoimatoimiston alueella olleiden avointen työpaikkojen määrään.
13 PROJEKTIN TOTEUTTAJAN MENOT 1.4. 31.12.2008 Euroa Euroa Aineet ja tarvikkeet, tstokulut - Toimistotarvikkeet,- laitteet,- kalusteet, ohjelmat, puhelimet, posti- ja telepalvelut, internet, kopiot, lehdet, kirjallisuus yms.16.500 16.500 Palkkauskustannukset - Palkkamenot - projektipäällikkö 9 kk 35.340 - projektityöntekijä 9 kk 33.600 - projektityöntekijä 8 kk 27.810 - projektisihteeri 8 kk 24.720 Kaikki yhteensä 121.470 121.470 Matkakulut 13.800 13.800 - Km-korvaukset, matkustus- ja kuljetuspalvelut, majoitus- ja ravitsemuspalvelut projektihenkilöstölle ja toimintaan osallistuville yhteistyökumppaneille Vuokrat + puhtaanapitokulut (toimitilat) Hartola kunta, Heinola 6.400 6.400 Palvelujen ostot - Asiantuntija- ja koulutuspalvelut, muut palvelut Ostopalveluina yrityksiltä, muilta org. 14.700 14.700 Tiedotus- ja markkinointi - Painatukset, ilmoitukset, internet, muut markkinointikulut 7.700 7.700 Sisäiset kulut - Taloushallinto, hallinnoija org 2.000 - Atk-tukipalvelut, hallinnoija org 2.000 Yhteensä 4.000 4.000 Muut kulut - Mm. ohjausryhmän kokous- ja eri tilaisuuksien järjestelykulut 1.500 1.500 Projektin toteuttajan kustannukset yhteensä 186.070 Kustannuksiin liittyvä rahoittajilta perittävä alv. 10.155 10.155 Projektin toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset sis. alv. 196.225 Projektin toteuttajan(hallinnoijan) kustannusten jakaantuminen vuonna 2008
Projektin kokonaiskustannukset(9 kk), julkista rahaa yhteensä josta ESR ja kansallinen julkinen rahoitus yhteensä ja kuntarahaa yhteensä(20 %) 196.225 euroa 156.980 euroa 39.245 euroa 14 Ehdotus kuntien rahoitusosuuden jakaantumiseksi v. 2008(9 kk) yht. 43.689 euroa - Hartola 10.399 euroa - Heinola 23.743 euroa - Sysmä 5.103 euroa 14. PROJEKTIN HALLINNOINTI JA HAKIJA ESR haku uusille projekteille käynnistyi Hämeen TE-keskuksen työvoimaosastolla marraskuussa 2007. Projektin hakijana on Hartolan kunta 15. PROJEKTIN RAKENNE, OHJAUS, TYÖTAPA, HANKINNAT JA PROJEKTIHENKILÖSTÖ Käytännön toiminnan kannalta on välttämätöntä, että projektissa on riittävä henkilöstö. Projektissa henkilöstö muodostuu projektipäälliköstä, kahdesta projektityöntekijästä ja projektisihteeristä, jotka pystyvät hoitamaan Heinolan työvoimatoimiston alueella tehtävät keskeiset toimenpiteet yhteistyö-kumppaneidensa kanssa. Projektihenkilöstön tulisi olla hyvin yritystoiminnan haasteet tuntevia henkilöitä, joilla ainakin osalla olisi oltava vielä pitkä kokemus työvoimatoimiston tehtäväkentästä. Projektille haetaan myös kehittämiskumppani, joka on tiiviisti mukana koko projektin ajan valmentamassa, kehittämässä, luomassa sisältöä ja dokumentoimassa tuotoksia, jotka ovat tarpeen projektin keskeisen tavoitteen saavuttamiseksi ja mallintamiseksi. Projektilla on oltava myös riittävät omat taloudelliset resurssit ja on myös välttämätöntä, että keskeisillä yhteistyökumppaneilla, kuten kunnilla ja Heinolan työvoimatoimistolla on riittävät resurssit ja tahtotila toteuttaa yhteneviä tavoitteita. Projektin kannalta on erittäin tärkeää, että myös muilta yhteistyökumppaneilta löytyy halua lähteä mukaan yhteiseen toimintaan. Projektin toimintatapaa voisi kuvailla sanoilla: Aktiivinen, innostunut, uusia toimintamahdollisuuksia etsivä, kokonaisuuden näkijä, vastuuta ottava, toimintakentän tunteva, reagointiherkkä, yhdessä tekemistä korostava, toimintaan sitouttava ja luottamusta rakentava. Projektin on toiminnallaan pystyttävä luomaan lisäarvoa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen, jotta he ovat aidosti mukana yhteistyössä. - Projektille muodostetaan ohjausryhmä, johon kutsutaan edustajia Hämeen TEkeskuksen työvoimaosastolta, Heinolan työvoimatoimistosta, Heinolan kaupungin ja Hartolan kunnan johdosta ja elinkeinotoimesta, Lakesista, Sysmän kunnan johdosta, Sysmän Kehitys Oy:sta, koulutusorganisaatioista, yrittäjäjärjestöistä, työttömien yhdistyksistä ja mahdollisista muista sidosryhmistä.
- Projektin ohjausryhmä ohjaa ja valvoo projektin toteuttamista sekä käsittelee ohjausryhmän kokouksissa projektin toimintaa, seuraa projektin taloutta ja tavoitteiden toteutumista. Ohjausryhmä valitsee tarvittaessa projektille tiiviimmin kokoontuvan projektiryhmän. - Projektissa toteutetaan yhteistyöhön perustuvaa työtapaa. - Projektihenkilöstö luo tiiviit sidosryhmäsuhteet alueen eri toimijoihin yhteistyön käynnistämiseksi. - Projektille vuokrataan toimitilat Heinolasta ja Hartola Sysmä alueelta. - Projektihenkilöstöstä toimii pääsääntöisesti Heinolassa, 2-3 henkilön voimin, Hartolassa ja Sysmässä 1-2 henkilön voimin, mutta tarpeen vaatiessa koko henkilöstö voidaan lyhytaikaisissa toimenpiteissä kohdistaa yhdenkin kunnan tai kaupungin alueelle. - Projektityössä on neljä henkilöä. Projektipäällikön vastuualueena on koko projektin johtaminen, sidosryhmäyhteydet, työnantajayhteydet, projektin toimintamallin levittäminen, yhteistyöverkoston kehittäminen, projektin toimintaan liittyvä hankkeistaminen, muu suunnittelu ja kenttätyö. - Projektityöntekijöiden vastuualueina ovat sidosryhmäyhteydet, työnantajayhteydet, projektin tiedottaminen, koulutusasiat, asiantuntijatilaisuudet, projektin toimintamallin levittäminen, yhteistyöverkoston kehittäminen ja kenttätyö. Vanhemman projektityöntekijän vastuualueena on myös projektipäällikön varahenkilönä toimiminen. - Projektisihteeri vastuualueena on projektin ja sen ohjausryhmän sihteerinä toimiminen, seuranta/raportointitietojen keruu ja taltiointi, raporttien valmistelu, projektin maksuliikenteen hoito, maksatushakemusten valmistelu, muut toimistorutiinit, koulutusasiat, yhteistyöverkoston kehittäminen ja kenttätyö. - Projektissa toimivat muodostavat toisiaan täydentävän tiimin, joka toimii siellä, missä kulloinkin eniten on tarvetta ja mitkä erillistehtävät parhaiten sopivat tiimin jäsenille. - Projektin hankinnat, kuten esim. projektin ostamat tietokoneet, tulostimet, puhelimet, tietokoneohjelmat, toimistokalusteet jäävät projektin jälkeen rahoittajakunnille maksuosuuksien suhteessa. 16. ASIAKKAIDEN / KÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMAN HUOMIOIMINEN VERKOSTOSTA VOIMAA -PROJEKTIN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA Yhteistyöllä työtä -projektista saatujen kokemusten perusteella todettiin, että ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaamisessa ja työllisyyden lisäämisessä tarvitaan tehostettuja toimenpiteitä, joilla tulevaisuuden haasteisiin pystyttään alueella tehokkaammin vastaamaan. Myös alueen yrityksillä oli paljon erilaisia kehittämis- ja investointitarpeita sekä kasvuhalukkuutta, jotka nousivat esiin Yhteistyöllä työtä projektin, Heinolan työvoimatoimiston, Sysmän Kehitys Oy:n ja Hartolan elinkeinotoimen kevään 2007 Hartola Sysmä alueen yrityskyselyssä, jonka jälkihoitoa oli tekemässä myös Sypve -hanke. Projektin toteutuksen aikana vahvistui näkemys, että tarvitaan vieläkin laajempaa alueellista yhteistyötä eri toimijoiden välille. Verkostomainen, luottamuksellinen, avoin ja yhteistyöhaluinen toimintatapa eri sidosryhmien ja alueellisten yhteistyökumppaneiden välillä mahdollistaa hyviin tuloksiin pääsemisen. Projektin työtapa osoittautui hyvin toimivaksi ja projektille muodostui toiminnan kannalta yhteistyöverkko työnantajista, työvoimaviranomaisista, kunnan eri hallintokuntien edustajista, työpajoista, järjestöistä, työnhakijoista, eri koulutusorganisaatioista ja toisista projekteista. Projektin aikana saatiin aikaan erityisesti Hartolassa yhteistyötä, jossa yhteinen vastuu ja työskentely yli organisaatio rajojen vahvistui ja muodostui käytännön toimintakulttuuriksi. Nyt on haasteena vastaavan aikaan saaminen koko Heinolan työvoimatoimiston alueella, Hartolassa, Heinolassa ja Sysmässä. 15
Alueen kuntien, Heinolan työvoimatoimiston, yritysten ja muiden työnantajien sekä yhteistyökumppaneiden näkemykset projektitoiminnan jatkamisesta ja kehittämisestä on otettu huomioon, samoin kaikki Yhteistyöllä työtä -projektin kokemukset ja hyväksi havaitut keinot, kun lähdettiin suunnittelemaan uutta Verkostosta Voimaa -projektia. Projektin toiminnalliset tavoitteet ja tehtävät toimenpiteet on suunniteltu tarkoituksella hyvin laajoiksi, jotta projektissa olisi suurempi vapaus suunnitella kehittämistä ja toteuttaa monipuolisia ja myös uusia projektin sisälle sopivia toimenpiteitä keskeisen tavoitteen toteuttamiseksi. 16 Hartolassa 12.06.2008 Raija Peltonen Markku Niskala Raimo Lappalainen Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Projektipäällikkö Verkostosta Voimaa -projekti Hartolan kunta Hartolan kunta Hartolan kunta