AK 374 Rantalan pappila ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Iisalmen kaupunki Kaavoitus AK 374 Rantalan pappila ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus 1 (19) Pvm muutettu Asianumero 3.4.2019 10.4.2019 IIS/340/10.02.03.00/2018 LUONNOS Asemakaavan muutos, joka koskee Iisalmen kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 8 (osa) ja puistoaluetta. VE 1: Asemakaavan muutoksella muodostuu Iisalmen kaupungin 7. kaupunginosan korttelit 8 (osa), 20 ja 21 sekä puisto- ja katualuetta. VE 2: Asemakaavan muutoksella muodostuu Iisalmen kaupungin 7. kaupunginosan korttelit 8 (osa) ja 20 sekä puisto- ja katualuetta. Kaavan laatija Postiosoite: Iisalmen kaupunki, kaavoitus, Pohjolankatu 14, PL 10, 74101 IISALMI Sari Niemi, kaavoituspäällikkö Jyrki Könttä, kaupungininsinööri Heli Kärki, kaavavalmistelija puh. 040 830 4366 puh. 040 588 9022 puh. 040 355 1886 sari.niemi@iisalmi.fi jyrki.kontta@iisalmi.fi heli.karki@iisalmi.fi Kaavan vireille tulo: 8.3.2018 Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaavaselostus 2 (19) 1.TIIVISTELMÄ 1.1.Asemakaavan muutosalue Kaavamuutosalue sijaitsee Poroveden rannalla, Kirkonsalmen alueella, n. 2 km Iisalmen torilta pohjoiseen. Kuva 1 Sijainti Kuva 2 Näkymä järveltä. Apupappila vasemmalla, Rantalan pappilarakennus keskellä, oikeassa reunassa kulku rantaan. Kuva Jorma Ryhänen.

Kaavaselostus 3 (19) 1.2.Asemakaava ja asemakaavan muutoksen tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suunnitella täydennysrakentamista kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Rantalan pappilan ympäristöön. Pappilarakennus on arkkitehti Kerttu Rytkösen suunnittelema, maakunnallisesti arvokas asuinrakennus. Asemakaavamuutoksella selvitetään mahdollisuus rakennuksen suojelemiseen. Lisäksi selvitetään niin kutsutun apupappila-rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot. Kaavaluonnosvaihtoehdossa 1 kaavamuutosalue käsittää Ylä-Savon seurakuntayhtymän omistuksessa olevan Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueen (kaavamerkintä YK) sekä osan eteläpuolella sijaitsevasta erillispientalojen korttelialueesta (kaavamerkintä AO) ja pohjoispuolella sijaitsevaa puistoa (kaavamerkintä VP). Vaihtoehto 2 on rajattu koskemaan vain YK-korttelialuetta. YK-korttelialueella on asemakaavan mukaista rakennusoikeutta 6060 k-m2, josta on käytetty n. 1400 k-m2. Kaavamuutosalueen pinta-ala on vaihtoehto 1:n mukaisella aluerajauksella n. 2 ha ja alueella asuu 22 henkilöä / vaihtoehto 2:n mukaisella aluerajauksella n. 1,5 ha ja alueella asuu 16 henkilöä (19.3.2019). 1.3.Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireille tulo: Kaavan käsittelyvaiheet: Iisalmen Sanomat/ Kaavoituskatsaus 8.3.2018 OAS nähtävillä 21.5.- 15.6.2018 Tekninen lautakunta 9.4.2019 51 Kaavaluonnos nähtävillä 23.4.-24.5.2019 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaavaehdotus nähtävillä Tekninen lautakunta Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaavaselostus 4 (19) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 2 1.1. Asemakaavan muutosalue... 2 1.2. Asemakaava ja asemakaavan muutoksen tavoitteet... 3 1.3. Kaavaprosessin vaiheet... 3 2. Lähtökohdat ja alueen nykytilanne... 5 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 2.1.1. Alueen yleiskuvaus... 5 2.1.2. Luonnonympäristö... 5 2.1.3. Rakennettu ympäristö... 5 2.1.4. Maanomistus... 6 2.2. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne... 6 3. Asemakaavan suunnittelu ja kaavaprosessi... 11 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö... 11 3.2.1. Osalliset... 11 3.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 3.2.3. Viranomaisyhteistyö... 11 3.3. Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen... 12 3.4. Asemakaavan tavoitteet... 12 3.4.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 12 3.4.2. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 12 3.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 13 3.5.1. Kaavaluonnosratkaisun valinta ja perusteet... 15 4. Asemakaavan kuvaus... 16 4.1. Kaavan rakenne luonnosvaiheessa... 16 4.1.1. Aluevaraukset luonnosvaiheessa... 16 4.1.2. Kaavamerkinnät - ja määräykset... 16 4.1.3. Nimistö... 16 4.1.4. Mitoitus... 17 4.2. Kaavan vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen... 17 5. Asemakaavan toteutus... 19 Liitteet 1. Asemakaavan seurantalomake (ehdotusvaiheessa) 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Kaavamuutoksen myötä kumoutuva kaava 4. Ote Iisalmen keskusta-alueen viheraluejärjestelmä, 2004 5. Selvitys maankäytön edellytyksistä Rantalan pappilan alueella 6. Kulttuuriympäristöselvitys, Iisalmen Rantalan pappilan alue 7. Inventointikortti: Rantalan pappila ja maaseurakunnan virasto- ja asuintalo ( apupappila ) 8. Kaavakokousten muistiot 9. Yhteenvedot kannanotoista/muistutuksista ja lausunnoista sekä kaavoittajan vastineet

Kaavaselostus 5 (19) 2. LÄHTÖKOHDAT JA ALUEEN NYKYTILANNE 2.1.Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1.Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Poroveden rannan tuntumassa, Kirkonsalmen asuntoalueella, n. 2 km Iisalmen torilta pohjoiseen. Suunnittelualue käsittää Ylä-Savon seurakuntayhtymän omistuksessa olevan Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueen (kaavamerkintä YK) ja vaihtoehdossa 1 myös Ylä- Savon seurakuntayhtymän tonttiin rajoittuvat erillispientalojen tontit alueen eteläosassa. Rannan puistoalue ei pääsääntöisesti ole mukana suunnittelualueessa. 2.1.2.Luonnonympäristö Maisemarakenne Suunnittelualue sijaitsee maisemarakenteessa Poroveden rantavyöhykkeellä. Maaperältään alue on tarkemmin kartoittamatonta aluetta. Tiedossa on kuitenkin, että alueella on pääosin savea tai muuta hienoainesta. Luonnonolot Alue on osittain vanhaa pelto- ja laidunaluetta. Myöhemmin alueelle on muodostunut pihapiirien kasvillisuutta vieraslajeja ja vanhoja pihapiirien kulttuurilajeja. Lisäksi alueelle on istuttu erilaisia puulajeja. Vesistöt Suunnittelualueeseen ei kuulu vesistöjä, mutta se sijaitsee Poroveden rantavyöhykkeellä. Luonnonsuojelu Noin 50 m kaavamuutosalueen pohjoispuolella sijaitsee 1982 perustettu yksityinen suojelualue 'Leppirannan rantalehto'. Tiedossa on, että alue on ollut ennen hyvin monipuolinen kasvillisuudeltaan, mutta nyt lähinnä muutamat aggressiiviset vieraslajit ovat vallanneet sen. Siemenpankki maaperässä on varmasti monipuolinen. 2.1.3.Rakennettu ympäristö Kaava-alue on vanhaa pappila-aluetta, jonka ympäristöön on 1900-luvun puolenvälin tienoilla ja sen jälkeen rakentunut omakoti- ja paritaloasutusta. Meidän päiviemme Rantalan pappilan ympäristö on tiivistynyt entisestään. Jälleenrakennuskauden pientalojen rivistöt saivat rinnalleen 1900-luvun jälkipuolella rakennettuja, tyyliltään, muodoiltaan ja materiaaleiltaan keskenäänkin hyvin erilaisia pientaloja. Pientalojen koko on myös merkittävästi kasvanut vuosikymmenten kuluessa. 1970-luvulta meidän päiviimme jatkunut kaupungistumiskehitys on tuonut pappilan pelloille lisää pientalotontteja, jolloin alueen maaseutukulttuurin aikaisesta alkuperäisestä rantaniittymaisemasta ei ole jäljellä enää mitään lukuun ottamatta kapeaa avointa kaistaletta pappila- ja apupappilarakennusten lounaispuolella. Näille pappilan ympärillä oleville pelloille kaavoitetuille uusille tonteille rakennetut talot ja autotallit ovat monesti yksikerroksisia loivaharjaisia tai aumakattoisia ja laajalle pohja-alalle omalla tontillaan levittäytyviä. Ympäristöhäiriöt ja liikenne Kaava-alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. Palvelut Ylä-Savon seurakuntayhtymän tontilla sijaitsee tällä hetkellä apupappilaksi kutsuttu rakennus, jossa on toimintoina sekä asumista että seurakunnan kerhotoiminta. Myös muuta kerhotoimintaa rakennuksessa nuorille on tarjolla. Rakennettu kulttuuriympäristö Hirsinen, julkisivuiltaan 1920-luvun klassismia edustava pappilarakennus valmistui 1928 arkkitehti Kerttu Rytkösen suunnittelemana. Pihapiiriin rakennettiin myös talousrakennus jyvä- ja ruoka-aittoineen sekä toinen talousrakennus. Toinen talousrakennuksista on purettu, mutta toinen on hyvin säilynyt alkuperäisessä kunnossaan. Vuonna 1957 rakennettiin pappilan pihapiiriin uusi asuinrakennus, jonka suunnitteli arkkitehti L.V. Huttunen. Rakennuksen julkisivut ovat tiiltä, osittain rapatut. Rakennukseen tulivat maaseurakunnan kappalaisen ja muiden työntekijöiden virka-asunnot sekä kirkkoherran virasto. Nykyisin tiloissa on kerhotila ja 6 asuntoa. Taloa korjattiin ulkopuolelta 1990-luvulla. Muinaismuistot Alueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa muinaismuistoja.

Kaavaselostus 6 (19) Asuminen Kaavamuutosalueen pinta-ala on 1,5 / 2 ha ja siellä asuu 16 / 22 henkilöä (19.3.2019). 2.1.4.Maanomistus Alueen maanomistus on pääosin yksityistä. Kiinteistö 18:339 on Ylä-Savon seurakuntayhtymän omistuksessa. Alueen omistaa Iisalmen kaupunki Alueen omistaa muu kuin Iisalmen kaupunki Kuva 3 Alueen maanomistus 2.2.Kaavoitus- ja suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen, jotka ovat: toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen tehokas liikennejärjestelmä terveellinen ja turvallinen elinympäristö elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat ja uusiutumiskykyinen energiahuolto. Tämä kaavamuutos koskettaa erityisesti tavoitetta elinvoimaisesta luonto- ja kulttuuriympäristöstä. Kulttuuriympäristöt muuttuvat varsinkin talouteen, elinkeinoelämään ja väestönkehitykseen liittyvien muutosten seurauksena. Rakennetun ympäristön vajaakäyttö tai käytön puute ovat suurimpia haasteita kulttuuriympäristöjen arvojen säilyttämiselle. Rakennetun ympäristön laadukkaalla kehittämisellä voidaan edistää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta ja ajallista kerroksellisuutta. Rantalan pappilan asemakaavan muutoksessa nousevat esiin kulttuuriympäristön monimuotoisuus ja ajallinen kerroksellisuus, jota kaavan suunnittelulähtökohtina on pidetty. Kaavan tavoitteena on löytää alueelle sellainen käyttötarkoitus, että rakennetun ympäristön vajaakäytöltä tai käytön puutteelta vältyttäisiin.

Kaavaselostus 7 (19) Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030:ssa (Ym vahv. 7.12.2011) alue osoitettu Keskustatoimintojen alueeksi (C 002, Ydinkeskusta). Ei kuvaa. Rantalan pappila on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi (ma1 123). Kuva 4 Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta (keskustan kulttuuriympäristö) Yleiskaava Kaavamuutosalueella on voimassa kaupunginvaltuuston 26.3.2007 hyväksymä Iisalmen keskustaseudun strateginen osayleiskaava. Kaava-alueelle ja sen läheisyyteen sijoittuvat merkinnät: Taajamatoimintojen alue. Virkistysalue. Suojeltava rakennus. Omarantaisen asumisen kehittämisen kohdealue. Kuva 5 Ote Keskustaseudun osayleiskaavasta Viheryhteystarve / kehitettävä ulkoilureitti. Osayleiskaavakartalla on virheellinen väritäyttö rannassa Rantalan pappilan kohdalla. Turkoosi väri osoittaa luonnonsuojelualueen, jonka oikea sijainti on hieman pohjoisempana rannassa (harmaalla rajattu alue kartalla). Rantalan pappilan kohta rannassa pitäisi olla vihreällä, virkistysalue. Luonnonsuojelualueen oikea sijainti näkyy seuraavalla sivulla, kohdassa asemakaava.

Kaavaselostus 8 (19) Asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa asemakaava AK 187, joka on 19.09.1984 Lääninhallituksen hyväksymä. Kuva 6 Ote kaavoitustilanne Kaavamuutosalueelle sijoittuvat mm. merkinnät ja määräykset: II Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 0,40 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. 1ap/100m2 Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Rakennusala. Istutettava alueen osa. Ohjeellinen leikkikenttä Kuva 7 Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusalan ulkopuolelle on lupa rakentaa erillinen autonsäilytyspaikka ja talousrakennus, edellyttäen, että se kaupunkikuvallisesti ja tontin käytön kannalta on tarkoituksenmukaista. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 14.11.2011 114. Rakennusjärjestystä uudistetaan parhaillaan, rakennusjärjestysehdotus pidettiin nähtävillä 11.3.-9.4.2019. Uudistettu rakennusjärjestys on tavoitteena hyväksyä vuoden 2019 aikana kaupunginvaltuustossa.

Kaavaselostus 9 (19) Rakennuskiellot YK-Korttelialue on rakennuskiellossa asemakaavan vanhentuneisuuden vuoksi. Vanhentuneisuuden peruste on kulttuuriympäristönäkökulma ja alueelle sallittu suuri rakennusoikeus, jotka ovat tavoitteiltaan ristiriitaisia. Päätökset, sopimukset, suunnitelmat ja investoinnit Ylä-Savon seurakuntayhtymä on jättänyt tonttiaan koskevan kaavamuutoshakemuksen. Kiinteistörekisteri Alue kuuluu kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Iisalmen kaupungin teknisen keskuksen kaupunkirakenneyksikkö on tarkastanut pohjakartan vuonna 2018. Muut suunnitelmat ja selvitykset Rantalan pappilarakennus on maakuntakaavassa osoitettu arvokkaaksi rakennukseksi ja yleiskaavassa se on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Asemakaavaa laatiessa on tunnistettu nk. apupappilan kulttuurihistorialliset arvot. Molemmista rakennuksista on tehty inventointikortit. Iisalmeen on tehty v. 2004 viheraluejärjestelmä, jossa on suunniteltu kaupungin tärkeät virkistysympäristöt, viherympäristöt ja reitit. Rantalan pappilan kohdalla on viheraluejärjestelmässä osoitettu viheryhteys kulkemaan pitkin Kirkonsalmentietä. Viheraluestrategia Kuva 8 Iisalmen keskusta-alueen viheraluejärjestelmä, viheraluestrategia IISALMEN IDENTITEETIN PARANTAMISEEN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET - Sisääntuloväylien ja pääliittymien ympäristön parantaminen ja maiseman solmukohtien kehittäminen maamerkeiksi - Keskeisillä paikoilla sijaitsevien teollisuusalueiden ympäristön parantaminen - Keskusta-alueen pääkatujen miljöön kehittäminen KULTTUURIHISTORIALLISESTI TAI HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN VIHERALUEIDEN KUNNOSTAMINEN, HOITO JA SUOJELU Keskustan historialliset puistoakselit, Asemapuisto, satama, vanha hautausmaa ja Sankariniemi VIHERYHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN - yhtenäisten ranta reittien perustaminen - Sujuvat, viihtyisät ja turvalliset kv-yhteydet asuinalueilta keskustaan KIINTEÄSTI IISALMEN KAUPUNKIKUVAAN LIITTYVIEN VILJELY- JA JÄRVIMAISEMIEN HOITO JA KUNNOSTAMINEN - Koljonvirran ympäristö ja Kirkonsalmen länsipuolen viljelysmaisemat - Ahmonsaari - Pääväyliltä avautuvat järvinäkymät MONIMUOTOISUUDEN LISÄÄMINEN - Alueiden hoitotavoitteet ensisijassa ekologisia, tarvittaessa kulku- ja käyttörajoitukset - Opetuskäytön kehittäminen, opastetut luontopolut LIIKUNTA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN OSANA VIHERYMPÄRISTÖÄ

Kaavaselostus 10 (19) Viheryhteydet ja hoitotasot RAKENNETTU ALUE, JOLLA ON MERKISTYSTÄ VIHERALUEVERKOSTON TÄYDENTÄJÄNÄ Viheralueverkostoa toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti tai ekologisesti täydentävä rakennettu alue, joka on luonteeltaan puutarhamainen, sisältää kulttuuriarvoja tai muodostaa kaavallisesti puistomaisen kokonaisuuden. Alueen puistomainen ulkoasu tulee säilyttää. Tiivistävä täydennysrakentaminen ei ole suositeltavaa. Alueella sijaitseva rantavyöhyke tulee pitää osittain luonnonmukaisena ja kasvipeitteisenä. TOIMINNALLINEN VIHERYHTEYS Laajempia viheralueita yhdistävä väylä, jolla on tärkeä merkitys viheraluerakenteessa. Tällainen voi olla esimerkiksi kapea hoidettu luonnonalue, kävely- tai puistokatu, rantapromenaadi tai asuinalueen puutarhamainen katu. Kuva 9 Iisalmen keskusta-alueen viheraluejärjestelmä, hoitotaso ja käyttötarkoitus, osa-alue 2

Kaavaselostus 11 (19) 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU JA KAAVAPROSESSI 3.1.Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoitus on käynnistynyt Ylä-Savon seurakuntayhtymän hakemuksesta. Voimassa olevassa kaavassa korttelialue on varattu kirkkojen ja seurakunnallisten rakennusten rakentamiseen. Ylä-Savon seurakuntayhtymä esittää kaavaa muutettavaksi siten, että alueelle sallittaisiin asuinrakentaminen. Asemakaavamuutoksella selvitetään myös mahdollisuus maakunnallisesti arvokkaan pappilarakennuksen suojelemiseen. Lisäksi apupappilarakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ja sen mahdollinen säilyminen selvitetään. 3.2.Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1.Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ovat seuraavat tahot: Viranomaiset: Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon liitto Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Pohjois-Savon pelastuslaitos Lautakunnat: tekninen lautakunta tekninen jaosto sivistys- ja hyvinvointilautakunta SOTE Kuntayhtymän ympäristölautakunta SOTE Kuntayhtymän yhtymähallitus Asukkaat ja maanomistajat Järjestöt ja yhdistykset: Ylä-Savon kulttuuriyhdistys ry Iisalmen omakotiyhdistys nuorisoneuvosto ikäihmisten neuvosto vammaisneuvosto Sähkö-, vesi-, puhelinyhtiöt: puhelinyhtiöt: Kaisanet Oy, Telia Finland Oyj Savon Voima Verkko Oy Savon Voima Oyj/ Energiantuotanto ja kaukolämpö Iisalmen Vesi Muut yhtiöt: Posti Oyj Ylä-Savon Jätehuolto Oy Muut tarpeen mukaan 3.2.2.Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoitus käynnistyi vuonna 2018 kaavoituskatsauksessa helmikuussa 2018. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä toukokuussa 2018. Tämän jälkeen tehtiin alustavia luonnoksia yhteensä kaksi kappaletta, jotka esiteltiin yleisötilaisuudessa joulukuussa 2018. Näihin luonnoksiin sai ottaa kantaa tammikuun 2019 loppuun saakka. 3.2.3.Viranomaisyhteistyö Viranomaiset ovat ottaneet kantaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Viranomaisten mielipiteet on huomioitu kaavaluonnosta tehtäessä. Viranomaisneuvottelun tarvetta ei ole ollut.

Kaavaselostus 12 (19) 3.3.Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen Asemakaavan muutoksesta tiedotettiin kaavoituskatsauksessa 8.3.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta kuulutettiin www.iisalmi.fi-ilmoitustaululla 18.5.2018 ja Iisalmen Sanomissa 20.5.2018. 21.5.-15.6.2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. 10.12.2018 Alustavia vaihtoehtoja kaavoitustyön pohjaksi esiteltiin Rantalan pappilan kerhohuoneistossa. 23.4.-24.5.2019 Kaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla. 8.5.2019 Kaavaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin Kirkonsalmen koululla. xx.xx.-xx.xx.20xx xx.xx.20xx Kaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla. Kaavaehdotuksen esittelytilaisuus pidettiin Yhteistyötä on tehty kiinteästi kaupungin liikenne- ja kunnallistekninen suunnittelun, puistopuolen, rakennusvalvonnan sekä mittausosaston kanssa. 3.4. Asemakaavan tavoitteet 3.4.1.Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on turvata Iisalmen kaupungin viheraluejärjestelmässä esitetyt viheryhteydet ja virkistysalueet. Lisäksi kaupungin tavoitteena on maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen mukaisesti osoittaa Rantalan pappila rakennus suojelluksi rakennukseksi sekä selvittää nk. apupappilarakennuksen kulttuurihistorialliset arvot. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Ylä-Savon seurakuntayhtymän tavoitteena on muuttaa tontin käyttötarkoitus seurakunnallisten rakennusten käyttötarkoituksesta asumisen käyttötarkoitukseen. Alue sijaitsee yhdyskuntarakenteen sisällä, joten tätä tavoitetta voidaan pitää myös Iisalmen kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisena. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Iisalmen kaupunkirakenteessa, joten sille kaavailtu asumisen käyttötarkoitus soveltuu erityisen hyvin Iisalmen kaupungin strategiaan. Koska alueella on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja, jotka on maakuntakaavassa ja yleiskaavassa tunnistettu, tulee suunnittelun olla paikkaan räätälöityä ja hienovaraista. 3.4.2.Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Ylä-Savon seurakuntayhtymä esittää kaavaa muutettavaksi siten, että alueelle sallittaisiin asuinrakentaminen. Alueen ympäristön asukkaat kokevat alueen olevan tärkeä virkistysympäristö ja siten tavoitteet viheralueiden turvaamiseen ovat tulleet heidän osaltaan vahvasti esiin. Apupappila rakennuksen säilyttäminen ja sen käyttötarkoituksen turvaaminen osittain yhteisenä kokoontumistilana on tullut esiin kaupunkilaisten puolelta. Osalliset ovat lisäksi ottaneet kantaa alueen tonttien kokoon ja rakentamisen luonteeseen. Rajanaapurit tontin eteläosassa ovat esittäneet vaatimuksen Rantalan pappilan tontin eteläosassa olevan istutettavan alueen osan muuttamiseksi puistoalueeksi.

Kaavaselostus 13 (19) Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan laadullisena tavoitteena voidaan pitää kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön tapahtuvaa hienovaraista suunnittelua hyvän asuinympäristön ja kulttuurihistoriallisten arvojen turvaamiseksi. Muut tavoitteet Nykyisen asemakaavan mukaisesti Ylä-Savon seurakuntayhtymän tontille voitaisiin rakentaa 6060 k-m2 seurakunnallisia rakennuksia. Koska edellisen asemakaavan laatimisen jälkeen on tullut esille tarve osoittaa Rantalan pappila rakennus suojeltavaksi rakennukseksi sekä turvata sen kulttuuriympäristöä, joudutaan alueen kokonaisrakennusoikeutta laskemaan. 3.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Ylä-Savon seurakuntayhtymä ja Iisalmen kaupunki tilasivat yhdessä arkkitehtisuunnittelun kaavaluonnosten pohjaksi. Suunnittelijaksi valikoitui arkkitehtitoimisto Arkkityypit Oy. Suunnittelutoimisto laati kaksi suunnitelmavaihtoehtoa kaavan pohjaksi. Molemmissa vaihtoehdoissa säilyvät Kerttu Rytkösen suunnittelema pappilarakennus ja näkymät Kirkonsalmentielle sekä vesistön suuntaan. Vaihtoehdossa A korvataan apupappila-rakennus neljällä pientalotontilla ja vaihtoehdossa B apupappilarakennus säilyy. Suunnitelma perustuu Rantapappilan päärakennuksen kaupunkikuvallisen arvon korostamiseen vahvistamalla sen keskeistä asemaa sekä rantamaisemassa, että lähestymissuunnasta tarkasteltuna. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on suunnitelmissa esitetty kaksi polkua: A) apupappilan purkava ja B) apupappilan säilyttävä suunnitteluratkaisu. Molemmissa vaihtoehdoissa täydennysrakentaminen on esitetty omatonttisten puolitoistakerroksisten erillispientalojen avulla. Uusien tonttien koko on n. 600 m2. Täydennysrakentaminen voidaan toteuttaa apupappila säilyttäen (B) tai siten, että se puretaan (A). Vaihtoehdoissa on etsitty täydennysrakentamiselle sopivin ja luontevin paikka ja uudet rakennukset on sovitettu paikoilleen siten, että yhtäällä rantamaisema säilyy ja sitä voidaan edelleen kehittää avoimena symmetrisesti sektorimaisena nurmialueena, jolloin pappilarakennus näyttäytyy selkeästi alueensa merkkirakennuksena Koljonvirran suuntaan ja toisaalla idän suunnasta lähestyttäessä pappilarakennuksen edessä oleva piha- / puistoalue säilyy ja sitä voidaan edelleen kehittää symmetrisenä, vehreänä ja rakentamattomana puskurivyöhykkeenä. Rantamaiseman avoin sektori erottuu sitä reunustavien puiden avulla. Pappilan itäpuolen nurmialuetta voidaan käyttää leikkikenttänä tai puistona. Uudisrakentaminen muutamia erillisiä, nykyisten pientalojen Vaihtoehdossa (A) (kuva 10) apupappila on purettu ja sen paikalle sekä sen koillispuolelle on esitetty kahdeksan kompaktia puolitoistakerroksista puutaloa. Talot voidaan rakentaa erillisinä omille tonteilleen, sillä jokaiselle tontille on järjestetty joko suora katuyhteys tai ajoyhteys rasitteena toisen tontin läpi. On myös mahdollista, että kahdeksan erillispientaloa muodostavat yhden tai kaksi taloyhtiötä, jolloin talojen väliselle vyöhykkeelle saadaan rakennettua yhteinen piha-alue. Pappilan eteen, sen koillispuolelle on esitetty leikkipuisto ja muutamia pysäköintipaikkoja. Myös vanha talousrakennus on saanut pappilan keskiakselin suhteen symmetrisesti peilatun uuden vastinparin. Pappilan kaakkoispuolella olevalle viheralueelle on esitetty pappilan keskiakseliin nähden symmetrisesti peilattuna kolme ed. kuvattua erillispientalotonttia rakennuksineen. Uudet rakennukset jäävät sektorimaisen avoimen viheralueen rajalinjan katveeseen. Näillä em. toimenpiteillä tavoitellaan vanhan pappilarakennuksen ympäristön klassista ja tasapainoista symmetriaa sekä harmonisia ja levollisia näkymiä molemmista tarkastelusuunnista katsottuna. Rannalle on esitetty kaksi kulkuyhteyttä molemmin puolin pappilaa. Ne voidaan liittää julkisiin ulkoilureitteihin kuuluviksi väyliksi, jolloin pappilan merkitys maisemassa saadaan entistä paremmin esille kaikille kaupunkilaisille ja ulkoilijoiden pääsy Koljonvirran rannan virkistysalueelle turvataan. Vaihtoehdossa (B) (kuva 11) apupappila on säilytetty. Sen koillispuolelle on esitetty neljä kompaktia puolitoistakerroksista puutaloa. Talot voidaan rakentaa erillisinä omille tonteilleen, sillä jokaiselle tontille on järjestetty joko suora katuyhteys tai ajoyhteys rasitteena toisen tontin läpi. On myös mahdollista, että neljä erillispientaloa muodostavat taloyhtiön esim. yhdessä apupappilan kanssa, jolloin talojen väliselle vyöhykkeelle saadaan rakennettua yhteinen piha-alue. Pappilan eteen, sen koillispuolelle on esitetty leikkipuisto ja muutamia pysäköintipaikkoja. Myös vanha talousrakennus on saanut pappilan keskiakselin suhteen symmetrisesti peilatun uuden vastinparin. Pappilan kaakkoispuolella olevalle viheralueelle on esitetty pappilan keskiakseliin nähden symmetrisesti peilattuna kolme ed. kuvattua erillispientalotonttia rakennuksineen. Uudet rakennukset jäävät sektorimaisen avoimen viheralueen rajalinjan katveeseen. Näillä em. toimenpiteillä tavoitellaan vanhan pappilarakennuksen ympäristön klassista ja tasapainoista symmetriaa sekä harmonisia ja levollisia näkymiä molemmista tarkastelusuunnista katsottuna. Rannalle on esitetty kaksi kulkuyhteyttä molemmin puolin pappilaa. Ne voidaan liittää julkisiin ulkoilureitteihin kuuluviksi väyliksi, jolloin

Kaavaselostus 14 (19) pappilan merkitys maisemassa saadaan entistä paremmin esille kaikille kaupunkilaisille ja ulkoilijoiden pääsy Koljonvirran rannan virkistysalueelle turvataan. Arkkityypit Oy laati alustavia vaihtoehtoja kaavoitustyön pohjaksi. Kuva 10 Havainnekuva A-vaihtoehto, jossa apupappilarakennusta ei säilytetä. Alustavia luonnoksia kaavoitustyön pohjaksi, Arkkityypit 2018. Kuva 11 Havainnekuva B-vaihtoehto, jossa apupappilarakennus säilytetään. Alustavia luonnoksia kaavoitustyön pohjaksi, Arkkityypit 2018

Kaavaselostus 15 (19) 3.5.1.Kaavaluonnosratkaisun valinta ja perusteet Kaavoittaja päätti jatkaa tehtyjä maankäyttöluonnoksia kumpaakin kaavaluonnokseksi. Siten kaavaluonnosvaiheessa on olemassa vaihtoehto 1 ja vaihtoehto 2. Vaihtoehto 1 perustuu alustavaan luonnosvaihtoehtoon A. Vaihtoehto 2 perustuu alustavaan luonnosvaihtoehtoon B. Alustavia kaavaluonnoksia esiteltiin yleisölle joulukuussa 2018 ja tämän jälkeen osalliset saivat ottaa kantaa näihin luonnosvaihtoehtoihin, jotka löytyivät nettisivuilta. Annettujen mielipiteiden pohjalta kaavoittaja halusi turvata riittävät julkiset virkistysalueet Rantalan pappilan ympäristössä ja siksi osa seurakunnallisten ja kirkollisten rakennusten korttelialueesta on osoitettu puistoalueeksi molemmissa kaavaluonnoksissa. Siten puistoalueen määrä alueella kasvaa. Arkkitehti Kerttu Rytkösen suunnittelema maakunnallisesti arvokas pappilarakennus osoitetaan suojeltavaksi rakennukseksi molemmissa vaihtoehdoissa. Arkkitehti L.V. Huttusen suunnittelema apupappilarakennus edustaa omaa aikakauttaan jälkifunktionalistisena rakennuksen. Rakennuksessa on mielenkiintoisia yksityiskohtia ja asunnoista avautuvat kauniista vesistön suuntaan. Rakennus suhteessa muihin aikakautensa rakennuksiin on kaavoittajan näkemyksen mukaan paikallisesti arvokas ja voidaan luokitella paikalliselta arvoltaan keskisuureksi. Iisalmen kaupungin kanta on ollut, että paikalliselta arvoltaan keskisuuret rakennukset merkitään suojelluksi rakennuksiksi, jos kiinteistön omistajan kanssa päästään tästä yhteisymmärrykseen. Tästä syystä kaavoittaja on tehnyt luonnosvaiheessa kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa rakennus osoitetaan suojelluksi rakennukseksi paikallisesti arvokkaana rakennuksena ja joista toisessa vaihtoehdossa rakennus osoitetaan purettavaksi. Kuva 12 Näkymä Kirkonsalmentieltä pappilan suuntaan Kuva 13 Rantalan pappila Kuva 14 Apupappila kadulta päin Kuva 15 Apupappila rannan suunnasta Kuvat 12-15 Iida Paldanius, 2018

Kaavaselostus 16 (19) 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1.Kaavan rakenne luonnosvaiheessa Kaavaluonnosvaihtoehdossa 1 kaava-alueeseen kuuluu Rantalan pappilan tontti ja korttelialueessa 8 sijaitsevat tontit, jotka rajoittuvat eteläosassa kaava-aluetta Rantalan pappilan tonttiin. Käyttötarkoituksena on asuminen. Rannan puistoaluetta on laajennettu Rantalan pappilarakennuksen vesistön puoleiselle ja Kirkonsalmentien puoleiselle tontin osalle. Rantapuistoon on osoitettu kaksi kevyen liikenteen väylää pappilarakennuksen molemmin puolin, jotta saavutettavuus rantapuistoon on turvattu Kirkonsalmentieltä. Kaavaluonnosvaihtoehdossa 2 kaava-alueeseen kuuluu Rantalan pappilan tontti. Rannan puistoaluetta on laajennettu Rantalan Kirkonsalmentien puoleiselle tontin osalle, jotta näkymä Kirkonsalmentieltä pappilarakennuksen ohi vesistöön säilyisi. Rantapuistoon on osoitettu yksi kevyen liikenteen väylä pappilarakennuksen eteläpuolelta, jotta saavutettavuus rantapuistoon on turvattu Kirkonsalmentieltä. 4.1.1.Aluevaraukset luonnosvaiheessa Kaavaluonnosvaihtoehdossa 1 aluevarauksena kaavan korttelialuilla on erillispientalojen korttelialue (AO). Osa Rantalan pappilan tontista on osoitettu puistoalueeksi (VP). Rantalan pappilarakennus on osoitettu suojelluksi rakennukseksi (sr-2), jolla on maakunnallista merkitystä. Tontille on osoitettu kaksi jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua, joilla molemmilla tonteille ajo on sallittu ja toisella huoltoajo on sallittu rannan puistoalueelle ja venevalkamaan. Kaavaluonnosvaihtoehdossa 2 aluevarauksina on erillispientalojen korttelialue (AO) ja asuinrakennusten korttelialue (A). Osa Rantalan pappilan tontista on osoitettu puistoalueeksi (VP). Rantalan pappilarakennus on osoitettu suojelluksi rakennukseksi (sr-2), jolla on maakunnallista merkitystä. Asuinrakennusten korttelialueella sijaitsee apupappilarakennus, joka on osoitettu suojelluksi rakennukseksi (sr-3), jolla on paikallista merkitystä. Alueelle on osoitettu kaksi jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua, joilla molemmilla tonteille ajo on sallittu ja toisella huoltoajo on sallittu rannan puistoalueelle ja venevalkamaan. 4.1.2.Kaavamerkinnät - ja määräykset Avoimena säilytettävä alueen osa merkintä kuvaa kaavaluonnoksissa Rantalan pappilarakennuksista vesistöön avautuvaa näkymää. Asuinrakennusten korttelialuetta kaavaluonnoksessa 2 koskee seuraava määräys: Korttelialueella sijaitsevassa apupappilarakennuksessa sallitaan toimitiloja ja kerhotiloja. Rakentamien laatua ohjataan määräyksellä: Uudisrakennusten julkisivumateriaalina on käytettävä puuta. Uudisrakennusten julkisivun, kattomuodon, värin ja sommittelun tulee sopeutua Rantalan pappilan rakennusten väritykseen ja mittakaavan, noudattaen kuitenkin oman aikakautensa arkkitehtuuria. 4.1.3.Nimistö Rantalan pappilan alueelle on esitetty uutta nimistöä. Kahdelle kaava-alueelle suunnitellulle kevyen liikenteen väylälle on esitetty nimiksi Kertunkuja ja Apupappilankuja. Nimet perustuvat Rantalan pappilan suunnitelleeseen arkkitehti Kerttu Rytköseen ja alueella sijaitsevaan Apupappila rakennukseen. Nimistötyöryhmä käsittelee kaavoittajan esittämää nimistöä kokouksessaan kevätkaudella 2019.

Kaavaselostus 17 (19) 4.1.4.Mitoitus Rakennusoikeuden muutokset kortteleittain vaihtoehdossa 1: Voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus (k-m²) Kaavaluonnoksen mukainen rakennusoikeus (k-m²) Rakennusoikeuden muutos (k-m²) Kortteli 21 (AO) - 1280 + 1280 Kortteli 20 (AO) - 410 + 410 Kortteli 8 (AO) - 1710 + 1710 Kortteli 8 (YK) 6060 - - 6060 Kortteli 8 (AO-1) 1188 - - 1188 Rakennusoikeus yhteensä Rakennusoikeuden muutokset kortteleittain vaihtoehdossa 2: 7247 3400-3847 Voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus (k-m²) Kaavaluonnoksen mukainen rakennusoikeus (k-m²) Rakennusoikeuden muutos (k-m²) Kortteli 20 (A) - 1000 + 1000 Kortteli 20 (AO) - 1050 + 1050 Kortteli 8 (AO) - 480 + 480 (YK) 6060 - - 6060 Rakennusoikeus yhteensä 6060 2530-3530 4.2.Kaavan vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen Arvioitava tekijä Ihmisten elinolot ja ympäristö Sisältö Rantalan pappilan alue on ollut seurakunnallisten ja kirkollisten rakennusten korttelialueena melkein vuosisadan ajan. Asukkaat ovat kokeneet alueen olevan yhteistä omaisuutta, onhan alueella toiminut seurakunnan kerhoja ja alueen läpi on kuljettu rannan venevalkamaan. Kaavamuutoksella aluetta muutetaan asumisen suuntaan, joka tarkoittaa sitä, että sen luonne myös muuttuu yksityisemmäksi. Etenkin vaihtoehto 1 aiheuttaa tämän. Vaihtoehdossa 2 apupappilan rakennukseen on sallittu asumisen lisäksi toimitiloja ja kerhotiloja siten osaltaan sen luonne säilyy ennallaan. Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto Kaavamuutos koskee yhtä korttelialuetta, joka sijaitsee Poroveden rantavyöhykkeellä. Muutoksella ei ole vaikutusta maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon.

Kaavaselostus 18 (19) Luonnonolot Alue on vanhaa niittyaluetta, johon on aikojen kuluessa muotoutunut pihapiirejä ja jolle on istutettu puita. Luonto on siten muuttunut alkuperäisestä kulttuurimaisemasta runsaasti ja niittykasvillisuutta ei juurikaan ole. Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous sekä liikenne Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Sosiaaliset vaikutukset Uusi asuinalue sijoittuu molemmissa vaihtoehdoissa taajamarakenteen sisään ja palveluiden läheisyyteen. Ratkaisulla on positiivisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, koska se tiivistää sitä ja sallii useamman asukkaan asumisen alueella. Rantalan pappilarakennus suojellaan vaihtoehdossa 1 ja tämä säilyttää maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä Rantalan pappilarakennus ja apupappilarakennus suojellaan vaihtoehdossa 2 ja tämä ratkaisu säilyttää enemmän maakunnallisesti ja paikallisestikin arvokasta kulttuuriympäristöä. Molemmissa vaihtoehdoissa kulttuuriympäristön arvot on hyvin huomioitu, sillä osa Rantalan pappilan tonttialuetta on osoitettu puistoalueeksi, joka tuo alueelle väljyyttä verrattuna nykyiseen asemakaavaan. Naapurusto kokee alueen muuttamisen asumisen alueeksi hankalana muutoksena ja aluksi hankkeella on negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia. Alueelle muuttavien mahdollisten uusien asukkaiden kokemus sen sijaa tulee muuttamaan alueen luonnetta tehden siitä tiiviimmän asumisen yhteisön. Yhdyskuntatalous Osa Rantalan pappilan tontista muuttuu puistoalueeksi, joka edellyttää raakamaan hankintaa. Lisäksi tulee rakennettavaksi kevyen liikenteen väylä rannan venevalkamaan ja puistoalueelle. Väylien kustannus on vaihtoehdosta riippuen n. 50 000 60 000. Strategiset tavoitteet Kaava toteuttaa strategista ohjelmaa toimiva kaupunkiympäristö ja rakentaminen, koska se osaltaan turvaa laadukkaat asuintonttialueet uusille rakentajille. Palveluverkko on hyvin saavutettavissa näiltä tonteilta. Lisäksi kaavalla turvataan tunnettua kulttuuriympäristöä ja historiaa. Vaikutusten arviointi on tehty virkamiestyönä käydyn vuorovaikutuksen pohjalta. Ympäristön häiriötekijät ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen on huomioitu suunnittelussa ja kaavamääräyksissä.

Kaavaselostus 19 (19) 5.ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttamisen osalta Iisalmen kaupunki ja Ylä-Savon seurakuntayhtymä käyvät läpi tarpeen maankäyttösopimukselle. Jos maankäyttösopimuksen tekemiseen päädytään, päivitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tältä osin kaavaluonnosvaiheen jälkeen. Kaavaluonnosvaihtoehdoissa kevyen liikenteen väylien rakentaminen maksaa n. 50 000 60 000 ratkaisusta riippuen. Toteutuksen seuranta Iisalmessa 9.4.2019 Sari Niemi kaavoituspäällikkö