Ympäristönäkökohdat julkisessa hankinnassa. Alfred Streng, KTT, VTT, tutkija

Samankaltaiset tiedostot
Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde

Kestävyys hankinnoissa (hankintalain näkökulma)

Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Julia hanke Julkiset hankinnat -projekti. Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Hankintadirektiivi uudistuu - Uudistus hankkijan näkökulmasta Liisa Lehtomäki. Hansel Oy. Copyright Hansel Oy

Ympäristönäkökohdat julkisissa hankinnoissa. Kristian Siikavirta Johtamisen yksikkö - Julkisoikeus

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Elinkaarikustannusten laskenta Määritelmä ja työkaluja Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki

Vastuullisuuden huomioiminen julkisissa hankinnoissa. Karolina Lehto, lakimies, Hansel Oy

Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki

Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa

PIENHANKINTAOHJEET. Hyväksytty: Kunnanhallitus

Puitesopimukset. PTCServices Oy

Ja sinut nähdään uudessa valossa.

ONNISTU HANKINNASSASI JULKISTEN HANKINTOJEN AMMATTITAITOA ORGANISAATIOSI HYÖDYKSI

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina

Helpottaako uusi hankintadirektiivi kestävän kehityksen huomioon ottamista?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa

INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo Kunnanhallitus

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta

Ryhmittymät tarjoajana ja hankintalainsäädäntöä. Juha Kontkanen

Uuden hankintalainsäädännön tarjousten valintaa koskevat säännöt

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

Professor Niklas Bruun

EUROOPAN PARLAMENTTI

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Oikeustapauksia - Teemana tarjoajan soveltuvuus

IPT-hankkeen 7. Työpaja

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Uusi hankintadirektiivi miten hankintalaki muuttuu. Valtion hankintapäivä Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola TEM

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka

Hankintadirektiivit - ja käytäntö

Hankintalain mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon hankinnoissa

FI-Espoo: Sähkölinjojen rakennustyöt 2012/S Hankintailmoitus erityisalat. Rakennusurakat

IS-Hankinta Oy. Päiväys

ITP-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ. Uuden hankintadirektiivin vaatimukset

Pienhankinnat ja kansalliset hankinnat uudessa hankintalaissa

Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy

Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016

IPT-HANKKEEN 2. TYÖPAJA. Neuvottelumenettelyn kulku

Hankintojen ympäristönäkökohdat Pk-yritysten näkökulmasta

Innovatiivinen hankintaprosessi

Ulkoasiainministeriö, ympäristönäkökulma mukana hankinnoissa. Ylitarkastaja Vesa Leino

LISÄTILAUS. Anne Juutilainen Hallitussihteeri/TEM/ALO/RARA Työkokoukset Joulukuu 2011

Kotipalveluaterioiden kuljetuspalvelun hankinta

Uusi hankintalaki ja sote-palvelut. Metropolia AMK Tarja Sinivuori-Boldt

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta

HANKINTAOHJEET Hankintaohjeen pykäläviittaukset viittaavat hankintalakiin.

TÄYDELLINEN PROSESSI

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Hankintalainsäädäntöuudistus Tarjousten käsittely, hankintapäätös, hankintasopimuksen muuttaminen

Uusi hankintadirektiivi ja kansallinen hankintalaki

Mäntsälän kunnan Office 365 -kehitystyö

Espoon kaupungin hankintaohje

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari Motiva Oy 1

CLCn kommentit hankintalakiehdotusta koskien. Jouni Keronen Toiminnanjohtaja Climate Leadership Council ry

Opas ympäristömerkin käyttämiseen julkisissa hankinnoissa

Förin uudistaminen, ylläpito ja liikennöinti

Innovaatiot, elinvoima ja niiden edistäminen (hankintalain näkökulma)

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

IS-Hankinta Oy. Tarjouspyyntö Päiväys

EUROOPAN PARLAMENTTI

Direktiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde

Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

Vihreät IT-hankinnat. IT2008-päivät Timo Rantanen yksikön päällikkö, ICT Hansel Oy

Hankintojen parhaat oikeustapaukset Markkinaoikeuden linjaukset kansallisissa hankinnoissa

hallinto-oikeuden, erityisesti informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen ICT-hankintojen vastuut kunnissa

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja Perun tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu Risto Larmio, Motiva Oy

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Suomi-Lahti: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2016/S Hankintailmoitus. Palvelut

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suomi-Kouvola: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2015/S Hankintailmoitus. Palvelut

Kansalliset hankinnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM BO Liinamaa Armi(VM) JULKINEN. Suuri valiokunta

SUUN TERVEYDENHUOLLON LAITEHANKINTA 2010 (Dno 539/531/2010) Kirkkonummen kunnan perusturva pyytää tarjoustanne suun terveydenhuollon laitteista.

Vaatimusten määrittely julkisessa hankinnassa Esitys AKVA:n seminaarissa Olavi Köngäs Netum konsultointi Oy

Suomi-Helsinki: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2014/S Hankintailmoitus. Palvelut

Horisontissa uusi laki

Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT

Työajan kohdentamisen järjestelmä

Mikä on innovatiivinen hankinta ja miten innovaatio hankitaan? Veli Sinda, asiantuntija, OTM

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat

HE 108/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET Markku Teppo Deveco Oy

Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat

Transkriptio:

Ympäristönäkökohdat julkisessa hankinnassa Alfred Streng, KTT, VTT, tutkija 16.11.2018 1

Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Lainsäädäntö 3. Miten huomioida ympäristönäkökohdat? 4. Ympäristönäkökohdat vai ei? 2

1. Lähtökohdat Ympäristöystävällinen julkinen hankinta voidaan nähdä sekä 1) viranomaisten strategiana suosia kestävien tuotteiden ja palvelujen käyttöä, ja 2) yritysstrategiana parantaa kestävien tuotteiden ja palvelujen kehitystä ja näin ollen myös täyttää kestävämpien tuotteiden ja palvelujen vaatimukset Lainsäädäntö julkisista hankinnoista mahdollistaa ympäristönäkökohtien huomioiminen 3

1. Lähtökohdat Ympäristöystävällisen julkisen hankinnan lähtökohdat voivat perustua yhteen tai useampaan seikkaan: 1) asiakkaan toimittajalle antamaan toimintaohjelmaan joka sisältää ympäristövaatimuksia tai kriteerejä toimittajan suoritukselle, 2) ulkoiseen määräävään seikkaan, esim. lainsäädäntöön, asiakkaisiin tai kilpailijoihin, tai 3) visioon kestävästä ympäristöstä, yleiseen hankintastrategiaan tai ympäristöfokusoivaan johtajuuteen. 4

1. Lähtökohdat Periaatteet ympäristöystävällisestä hankinnasta kehitettiin 1980-luvun lopussa useassa europpalaisessa maassa Niin kutsutun Cardiffprosessin aikana v. 1999 päätettiin ympäristönäkökohtien integroimisesta kaikkiin EU:n tekemiin päätöksiin - Julkinen hankinta nähdään tässä strategisena ohjauskeinona. Lissabonstrategiassa vuodelta 2000 päämäärä oli tehdä EU:sta m.m. kilpailukykyisin, dynaamisin talousalue missä vallitsisi kestävä talouskasvu 5

1. Lähtökohdat EU-kommissio antoi v. 2001 tiedonannon mahdollisuuksista hankintadirektiivien puitteissa sisällyttää ympäristönäkökohtia julkisiin hankintoihin Mahdollisuudet strukturoitiin ensimmäisen kerran v. 2003 EU-kommission tiedonannossa integroidusta tuotepolitiikasta, missä suositeltiin, että jäsenmaat laativat toimintasuunnitelmia ympäristöystävällisestä hankinnasta vuoteen 2006 mennessä 6

1. Lähtökohdat Ympäristönsuojelu on nykyään keskeinen alue EU:n toiminnassa och politiikassa. Hankintadirektiiveissä 2004/17/EY ja 2004/18/EY selvitetään, miten julkisissa hankinnoissa voidaan ottaa huomioon ympäristönäkökohtia SEUT art. 11 mukaan ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. SEUT art. 114 mukaan EU-kommissio perustaa terveyttä, turvallisuutta, ympäristönsuojelua tai kuluttajansuojaa koskevat ehdotuksensa suojelun korkeaan tasoon ottaen erityisesti huomioon kaiken tieteelliseen tietoon perustuvan uuden kehityksen. 7

1. Lähtökohdat Lähtökohtana ympäristöystävälliselle hankinnalle on, että se perustuu yksiselitteisiin ja määrätietoisiin ympäristökriteereihin EU-oikeuden näkökulmasta on tärkeää että kriteerit, joita jäsenmaat soveltavat, ovat vertailukelpoisia eivätkä vääristä kilpailua 8

1. Lähtökohdat EU-tasolla ympäristökriteerit ovat olleet olemassa jo pitkän ajan m.m. ympäristömerkkien ja energiatehokkuusmerkinnän osalta EU-kommissio on asiantuntijaryhmän kanssa työstänyt kriteerejä 10 sektorille, joiden katsotaan olevan erityisen sopivia ymp.yställisen julk. hankinnan toteuttamiseksi Sektorit ovat rakennussektori; ruoka- ja cateringpalvelut; kuljetuspalvelut; energia; konttoripalvelut ja IT; vaatteet ja muut tekstiilit; paperi- ja painatuspalvelut; sisustus; puhdistustuotteet ja -palvelut sekä terveydenhuoltovarusteet. 9

1. Lähtökohdat Uusimmassa direktiivissä 2014/24/EU tärkeä periaate on, että viranomaisten on käyttävä ostovoimansa sellaisiin hankintoihin. jotka suosivat innovatiota, ympäristöä ja samalla parantavat työllisyyttä, kansanterveyttä ja sosiaalisia olosuhteita 10

1. Lähtökohdat- kriteerit Erottelu voidaan tehdä n.k. ydinkriteereiden ja yleiskriteereiden välillä Ydinkriteereiden tarkoitus on mahdollistaa ymp.ystävälliset julkiset hankinnat ja ne kohdistuvat tuotteiden ympäristösuorituskykyyn ja hallinnollisten kustannusten minimoimiseen - Ne toimivat perustana päämäärille ja vertailuille 11

1. Lähtökohdat- kriteerit Yleiset kriteerit kattavat useampia aspekteja tai sitten myös korkeamman tason ympäristösuorituskykyä - Tarkoitus, että ne viranomaiset, joilla on määrätietoisempia ympäristöpäämäriä käyttävät niitä. 12

2. Lainsäädäntö Lainsäädäntö julkisista hankinnoista ei kuulu SEUT:n kilpailusäännöksiin Ne ovat osa sisämarkkinasäännöksiä ja sijoittautumisvapautta, mutta niillä on asiayhteys kilpailussääntöihin SEUT:sta puuttuvat erityiset säännökset julkisista hankinnoista, mutta esimerkiksi syrjintä joka perustuu kansallisuussyihin jonkun toisen jäsenmaan yhtiötä kohtaan on ristiriidassa sopimuksen perusperiaatteiden kanssa, esim syrjintäkiellon kanssa, art 18.1, sijoittautumisoikeuden kanssa, art 49 sekä palvelujen vapaan liikkuvuuden kanssa, art 56 13

2. Lainsäädäntö Esim tapauksessa C-243/89 Stora Bäl todettiin, että vaatimukset kotimaisen työvoiman käytöstä ja kotimaisista tuotteista olivat ristiriidassa syrjimättömyysperiaatteen kanssa Myös vaatimusta tarjoajien tasapuolisesta kohtelusta on noudatettava Perustuvanlaatuiset EU-oikeudelliset periaattet, joihin EU-tuomioistuin usein vetoaa hankintatapauksissa, ovat syrjimättömyysperiaate, tasapuolisuusperiaate, läpinäkyvyysperiaate, avoimuusperiaate ja suhteellisuusperiaate Näitä periaatteita voidaan soveltaa kaikissa hankinnan vaiheessa ja ne ovat voimassa suhteessa kaikkiin toimittajiin siitä riippumatta ovatko he jättäneet tarjouksen kys. hankinnassa vai ei 14

2. Lainsäädäntö Tapauksen C-31/87 Beentjes mukaan sellainen vaatimus julkisessa hankinnassa on ristiriidassa syrjimättömyysperiaatteen kanssa, mikäli on ilmeistä että vain saman maan toimittajat voivat täyttää vaatimuksen tai toisen maan toimittajilla on vaikeuksia täyttää sitä Ei ole mahdollista antaa etusijaa jonkun maantieteellisen alueen toimittajille tai suosia paikallisesti tuotettuja tuotteita, vaikka sellainen menettely kohtelisi saman kansallisuuden toimittajia epäsuotuisasti. Ei ole myöskään mahdollista teknisissä eritelmissä tai vaatimusspesifikaatioissa viitata erityiseen tuotteeseen tai palveluun niin, että joitakin toimittajia suositaan tai syrjitään 15

2. Lainsäädäntö Ympäristökriteereiden kohdalla on vaikeutena määrittää tekniset eritelmät Erityisesti tämä koskee tarjouspyynnön tekemistä niin, että ympäristöystävällisyys voidaan pisteyttää tavalla, joka ottaa kaikki tarjouksenantajat huomioon tasapuolisesti -esim. ilman asiantuntijuutta voi olla vaikeaa määrittää kriteereitä, jotka ottavat huomioon alan käytäntöä tai teknisen kehityksen tason 16

2. Lainsäädäntö Yksi tapa kestävämpään julkiseen hankintaan on pisteyttää hankinnan elinkaarikustannukset Hankintayksikkö voi silloin esim. teknisen vuoropuhelun avulla saada tietoa tuotteen tai palvelun todellisista tuotantokustannuksista, sekä myöskin esimerkiksi materiaali-, kuljetus- ja jätekustannuksista. Kun kyseinen tieto saadaan ennen tarjouspyyntöä, niin hankintayksikkö voi vaatia, että tieto sisältyy tarjouspyyntöön. 17

2. Lainsäädäntö Työ- ja elinkeinoministeriön mietinnössä hankintalain uudistamisesta haluttiin direktiivin 2014/24/EU mukaisesti tehdä ympäristösuojelun ja kestävämmän kehityksen suosiminen helpommaksi hankintayksiköille Samalla hankintayksikköiden tulisi saada paras mahdollinen hinta - laatusuhde 18

2. Lainsäädäntö Hankintalain 2 :n 2 mom. mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Ympäristö- ja sosiaalisilla näkökohdilla tarkoitetaan erityisesti vaatimukset direktiivin art. 18.2 jonka mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava aiheellisia toimenpiteitä varmistaakseen, että talouden toimijat noudattavat hankintasopimuksia toteuttaessaan sovellettavia ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita, jotka on vahvistettu unionin oikeudessa, kansallisessa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai kansainvälisissä ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisissa säännöksissä 19

2. Lainsäädäntö Sanotussa momentissa suositellaan että hankintayksiköt kiinnittävät huomiota niihin tapoihin, joiden avulla ympäristölliset ja sosiaaliset näkökohdat voidaan ottaa huomioon Laissa ei vaadita, että kyseiset näkökohdat pitää ottaa huomioon, eli asia on periaatteessa hankintayksiköiden harkintavallassa 20

2. Lainsäädäntö JulkHL 71 perustuu direktiivin 42 art. Hankinnan kohteen määrittelyssä voidaan viitata myös tiettyyn rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen tuotantoprosessiin tai -menetelmään tai tiettyyn prosessiin tai menetelmään rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen suorittamisessa taikka tiettyyn prosessiin niiden elinkaaren jossakin muussa vaiheessa silloinkin, kun kyseiset tekijät eivät kuulu niihin fyysisenä osana. Tämä edellyttää, että ne liittyvät hankinnan kohteeseen ja ovat oikeassa suhteessa sopimuksen arvoon ja tavoitteisiin nähden. 21

2. Lainsäädäntö Ympäristölliset näkökohdat voidaan ottaa myös muulla tavoin huomioon hankinnan kohteen määrittelyssä: Esim. elintarvikehankinnoissa voidaan asettaa vaatimuksia siitä että liha tulee sellaisesta paikasta, missä eläimet saavat hyvän kohtelun ja eläinsuojelulain mukaan. Tekstiilihankinnoissa voidaan asettaa vaatimuksia tuotteiden kestävyydestä. Siivoustuotteiden kohdalla voidaan vaatia, että ne eivät esim sisällä syöpää aiheuttavia aineita 22

2. Lainsäädäntö JulkHL 72 säädetään merkeistä jotka voidaan käyttää hankinnan kohteen määrittelyssä, esim ympäristömerkeistä Lainkohta vastaa vuoden 2007 lain 45 ja perustuu direktiivin 2014/24/EU 43 art. Enenevässä määrin on mahdollista viitata ympäristömerkkeihin, myös mahdollista vaatia suoraan tiettyä merkkiä, ei vaan sen perustetta. 23

3. Miten huomioida ympäristökriteerit? Hankintayksikkö voi ottaa huomioon ympäristöllisiä näkökohtia itse sopimuskohteen valinnassa ja erityisesti: - sen teknisissä eritelmissä - tarjouksenantajien valinnassa, - sopimuksen annossa, ja - sopimuksen toteutuksessa 24

3. Miten huomioida ympäristökriteerit? Tekniset eritelmät Tekniset eritelmät täytyy sisältää kaikki ne vaatimukset, jotka hankintayksiköt asettavat niin että tuote tai palvelu täyttää vaaditut tarkoitukset Niillä pitää olla objektiiviset ja mitattavissa olevat tiedot hankinnan kohteesta ja vaatimuksilla pitää olla suora yhteys hankinnan kohteeseen Tekniset eritelmät pitää olla selkeästi ilmaistu niin että on selvää millä kriteereillä vertailu tarjousten välillä tehdään 25

3. Miten huomioida ympäristökriteerit? Tekniset eritelmät Tekniset eritelmät eivät saa viitata tiettyyn tavaramerkkiin tai alkuperään Mikäli hankitayksikkö ei voi täsmentää hankinnan kohdetta riittävän tarkasti, voidaan käyttää viittausta, jos lisää ilmaisu tai vastavaa Mikäli ei ole eurooppalaisia tai kansallisia standardeja, jotka koskevat tuotteen/palvelun ympäristösuorituskykyä, niin hankintayksikkö voi itse määrittää, millaisesta ympäristösuorituskyvystä on kyse 26

3. Miten huomioida ympäristökriteerit? Tekniset eritelmät Hankintayksiköt voivat jossain kohtaa asettaa korkeampia vaatimuksia ympäristönsuojelusta, mutta tämä ei saa johtaa siihen että rajoitetaan sopimuksen tekemismahdollisuutta tai että mahdolliset tarjouksenantajat syrjitään Asetettavilla vaatimuksilla täytyy olla luonnollinen yhteys hankinnan kohteeseen 27

3. Miten huomioida ympäristökriteerit? Tekniset eritelmät JulkhL 72 mukaan edellytyksenä tietyn merkin vaatimiselle on, että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: 1) merkille asetetut vaatimukset koskevat ainoastaan perusteita, jotka liittyvät hankinnan kohteeseen ja soveltuvat hankinnan kohteena olevien rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksien määrittelemiseen; 2) merkille asetetut vaatimukset perustuvat puolueettomasti todennettavissa oleviin ja syrjimättömiin perusteisiin; 3) merkit vahvistetaan avoimessa menettelyssä, johon viranomaiset, kuluttajat, työmarkkinaosapuolet, valmistajat, kaupan edustajat ja valtioista riippumattomat organisaatiot sekä muut asiaankuuluvat sidosryhmät voivat osallistua; 4) kaikkien asianomaisten osapuolten on mahdollista saada merkki; 5) merkille asetetut vaatimukset laatii kolmas osapuoli, johon merkkiä hakeva toimittaja ei voi käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa 28

3. Miten huomioida ympäristökriteerit? Vaatimukset: Tekniset eritelmät - Eritelmät täytyy olla sopivia sille, joka hankitaan - Täytyy perustua objektiivisesti todennettavissa oleviin ja ei-syrjiviin kriteereihin - Täytyy olla vapaasti saatavilla - Muut sopivat todisteet voivat tulla hyväksytyiksi 29

3. Miten huomioida ympäristökriteerit? Valmistusmenetelmää tai tuotantoprosessia koskevat vaatimukset JulkHL 71 koskien hankinnan kohteen kuvausta, niin määritelmät voivat myös koskea valmistusmenetelmää/tuotantoprosessia mikäli niillä on suora yhteys tuotteen, palvelun tai rakennusurakan laatuun. Esimerkiksi vaatimus ympäristöystävällisestä tuotantoprosessista, ekologisesta viljelystä tai uusiutuvasta energianlähteestä mikäli vaatimuksella on suora yhteys hankinnan kohteeseen - Vaatimus siitä että elintarvikkeiden pitää olla tuotettuja eksplisittisesti kansallisen eläinsuojelulain mukaan on ristiriidassa tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden kanssa 30

3. Miten huomioida ympäristökriteerit? Tarjoajien valinta JulkHL 83 mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84 86 :ssä tarkoitettuja vaatimuksia, erityisesti niiden tekninen kyky suorittaa sopimusta Vaatimuksilla jotka liittyvät tarjoajien pätevyyksin, voidaan suosia laatuaspekteja hankinnoissa - vaatimusten täytyy koskea tarjoajien mahdollisuuksia suoriutua tehtävästä eivätkä ne voi olla ristiriidassa tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun kanssa 31

3. Miten huomioida ympäristökriteerit? Tarjoajien valinta Hankintayksikkö voi tietyissä hankinnoissa vaatia, että tarjoajat ilmoittavat ne ympäristösuojelutoimenpiteet jotka ne aikovat käyttää mikäli ne saavat sopimuksen, erityisesti kyse on niiden ympäristöjohtamisen rutiineista - esim. rakennusurakat tai palvelut ja tiedot tarvitaan siitä mitä sopimus koskee, toisin sanoen miten sopimuksen täyttäminen voi vaikuttaa ympäristöön tai aiheuttaa suuria ympäristöriskejä 32

3. Miten huomioida ympäristökriteerit? Tarjoajien valinta C-513/99, Concordia Bus Finland Oy Ab vs Helsingin kaupunki ja HKL, bussikuljetusten hankinta Päätöksen mukaan hankintayksikön on mahdollista ottaa huomioon ympäristökriteerit, kuten bussien typpioksiidipäästöt ja melutasot edellyttäen, että: 1) kriteereillä on yhteys hankinnan kohteeseen 2) eivät anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta 3) ilmoitetaan sopimusasiakirjoissa, tai hankintailmoituksessa, 4) ovat yhteensopivia EU-oikeusperiaatteiden kanssa, erityisesti syrjimättömyysperiaatteen kanssa 33

3. Miten huomioida ympäristökriteerit? Tarjoajien valinta EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä käy ilmi, että ei vaadita. että valintakriteeri koskee tuotteen ominaisuuksia sinänsä Tuomioistuin on siis periaatteessa todennut ettei ole esteitä käyttää kriteerit jotka, tarkoittavat että tuote tulee reilusta kaupasta tai että toimitetun sähkön tulisi olla tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä 34

3. Miten huomioida ympäristökriteerit? Tarjoajien valinta Hankintayksikkö voi käyttää hankinnan kustannusten arvioimisen perusteena elinkaarikustannuksia, JulkHL 95 Elinkaarikustannuksia ovat hankintayksikölle tai muille hankinnan kohteen käyttäjille aiheutuneet hankintakustannukset, käyttökustannukset, huoltokustannukset sekä kierrätys- ja jätevaiheen kustannukset ja muut rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen elinkaaren aikaiset kustannukset. Elinkaarikustannuksia ovat myös ulkoisista ympäristövaikutuksista aiheutuvat ja hankinnan kohteeseen sen elinkaaren aikana liittyvät kustannukset, jos niiden rahallinen arvo voidaan määrittää ja tarkistaa 35

3. Miten huomioida ympäristökriteerit? Sopimuksen toteutus Hankintayksiköt voivat myös asettaa sopimusehtoja jotka liittyvät siihen miten sopimus tulisi toteuttaa Ehdot eivät silloin saa olla peiteltyjä teknisiä eritelmiä, valintakriteerejä tai vertailukriteerejä. Ne voivat koskea ainoastaan sopimuksen toteutusta Ehdot, jotka koskevat suorituskykyä tai sopimuksen toteutusta, täyttävät yleisiä ympäristötavoitteita jotka ovat riittävän spesifioituja sekä ovat yhteensopivia EU-oikeusperiaatteiden ja direktiivin säännösten kanssa 36

3. Miten huomioida ympäristökriteerit? Sopimuksen toteutus Esim: - Tuotteen toimitus/pakkaaminen suurissa erissä yksittäisten tuotteiden sijaan - Pakkausmateriaalin ja tuotteiden uusiokäyttö mikäli mahdollista - Tuotteiden toimitus säiliössä, jotka voidaan uusiokäyttää - Jätteen keräily ja uusiokäyttö, joka syntyy ennen/jälkeen tai tuotteen käytön aikana - Kemikaalien kuljetus/toimitus tiivistetyssä muodossa ja laimennus siellä missä niitä käytetään 37

3. Miten huomioida ympäristökriteerit? Sopimuksen toteutus JulkHL 93 2 mom., koskien kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaa, niin hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristötai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin Voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot 38

3. Miten huomioida ympäristökriteerit? Jäsenmaat voivat myös säätää julkisesta hankinnasta kansallisessa lainsäädännössään niissa puitteissa mitkä EU-sopimukset ja EU-lainsäädäntö määrittävät Jäsenmaat voivat asettaa vaatimuksia ympäristöllisistä näkökohdista, jotka ovat kunnianhimoisempia kuin hankintadirektiivien, edellyttäen että vaatimukset ovat sopusoinnussa EU-lainsäädännön ja oikeusperiaatteiden kanssa. Kysymys siitä onko EU-sopimuksen säännöt tai oikeusperiaatteet otettu huomioon, arvioidaan tapauskohtaisesti 39

4. Ympäristökriteerit vai ei? On kyseenalaistettu voidaanko ympäristöystävällistä tai kestävää julkista hankintaa ollenkaan käyttää ympäristöpolitiikan keinona On väitetty että menettelytapa joka suosii ymp.ystävällisiä tuotteita ja palveluja fokusoi ei-kestävyyden vähentämiseen sen sijaan, että fokusoisi ympäristöongelmien syihin Monet menettelytavat ovat myös heikkoja kun kysymys on kulutuksen ja kestävyyden välisestä liitynnästä Sellaisten menettelytapojen implementointi voi myös usein perustua suppeaan tulkintaan siitä, mikä on kestävyyttä 40

4. Ympäristökriteerit vai ei? Yhdistämällä ympäristö-,sosiaalisia- ja taloudellisia ongelmia sekä kytkemällä niitä teknisiin ratkaisuihin voidaan silti esittää ratkaisuja miten teknologia voi ratkaista kyseiset ongelmat Ympäristöystävällisen julkisen hankinnan pitää hallita toimiakseen ympäristöpoliittisena ohjauskeinona Ympärisövaatimukset, jotka esitetään, pitää näin olla tiukempia kuin se lainsäädäntö ja ympäristöpolitiikka, joka säätää tuotantoa ja kulutusta 41

4. Ympäristökriteerit vai ei? EU-direktiivit ja oikeusperiaatteet jotka ohjaavat julkista hankintaa voivat olla esteenä sille että ympäristöystävällinen julkinen hankinta toimisi tavoiteja kustannustehokkaana ohjauskeinona Kyseisten oikeusperiaatteiden tehtävä on varmistaa toimiva kilpailu, erityisesti syrjimättömyysperiaatteen ja tasapuolisen kohtelun periaatteen avulla Ei ole esim mahdollista asettaa erilaisia määrällisiä ja hallinnollisia vaatimuksia eri tarjoajille samassa hankinnassa 42

4. Ympäristökriteerit vai ei? Yksi seuraus tästä voi olla se että ympäristötaakan vähentämistä ei saavuteta sellaisilla kustannuksilla mitkä olisivat yhteiskunnalle mahdollisimman vähäisiä Sen lisäksi ne vaatimukset ja kriteerit, jotka esitetään pitää olla suhteessa siihen, mitä hankitaan, suhteellisuusperiaatteen mukaan. Kunnianhimoiset vaatimukset voivat näin olla ei-laillisia 43