Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 577 Paimio Täyttämispvm 13.01.2016 Kaavan nimi Oinila, Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm 17.06.2015 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 10.10.2014 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 11,2256 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 8,8860 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,3396 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 11,2256 100,0 9195 0,08 8,8860 6154 A yhteensä 6,2133 55,3 9195 0,15 5,2064 6154 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 3,4652 30,9 3,3893 R yhteensä L yhteensä 1,5471 13,8 0,2903 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 11,2256 100,0 9195 0,08 8,8860 6154 A yhteensä 6,2133 55,3 9195 0,15 5,2064 6154 AR 0,3234 5,2 1293 0,40-0,0257-103 AO 5,8899 94,8 7902 0,13 5,2321 6257 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 3,4652 30,9 3,3893 VL 3,4652 100,0 3,3893 R yhteensä L yhteensä 1,5471 13,8 0,2903 Kadut 0,3199 20,7 0,3199 Kev.liik.kadut 0,0000-0,0296 LT 1,2272 79,3 0,0000 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

154-AK1402 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI OINILA, KIIRULANPUIST0 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 15.7.2014 5.12.2014 Nosto Consulting Oy

Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Paimion kaupunki, Oinila, Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos Suunnittelualue sijaitsee Oinilan alueella, Paimion keskustaalueen välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualuetta rajaavat Sähköyhtiöntie lännessä, Lautelantie etelässä ja Oinilan rakennettu kaavaalue idässä. Suunnittelualueen ohjeellinen (ei mittakaavassa) Sisältää Maanmittauslaitoksen aineistoa (www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Paimion kaupunki, Oinila, Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos Tavoitteet ja tehtävä Tavoitteena on osoittaa Suunnittelualue oikeusvaikutteisen Vistan osayleiskaavan mukaiseen käyttöön. Lisäksi asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia rivitalokorttelin (AR) 316 rajauksen tarkistamista sekä Lautelantien pohjoispuolella olevien rakentamattomien erillispientalojen rakennuspaikkojen (AO) poistamista kortteleista 303 ja 304. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Yleiskaava Suunnittelualueelle on hyväksytty oikeusvaikutteinen Vistan osayleiskaava (kaupunginvaltuusto 13.12.2012 90). Kaava on tullut voimaan Turun hallinto-oikeuden päätöksellä 2.4.2014. Ote Vistan osayleiskaavasta (ei mittakaavassa).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (6) Paimion kaupunki, Oinila, Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos Yleiskaavassa Suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät: ERILLISPIENTALOVALTAINEN ALUE. LÄHIVIRKISTYSALUE. MUINAISMUISTOALUE. Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista/toimenpiteistä on kuultava Museovirastoa tai Varsinais-Suomen maakuntamuseota. sm/11 (Luonnonmaa) sm/14 (Lautela) SEUTUTIE / PÄÄKATU. Tehtävät selvitykset Maankäyttösopimus Asemakaava KEVYEN LIIKENTEEN REITTI. Suunnittelualueella voimassa olevat asemakaavat (otteet liitteenä): - Oinilan asemakaava (laadittu kumotun rakennuslain mukaisena rakennuskaavana), tullut voimaan 13.2.1974 - Oinila IV, itäosan asemakaava ja asemakaavan muutos, tullut voimaan 29.10.2010 Suunnittelualueelle laaditaan seuraavat selvitykset. - Nykytilanne - Luontoselvitys Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Asemakaavan muutoshanke on saanut alkunsa maanomistajan (Kiirulanpuisto Oy) kaavoitushakemuksesta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 (6) Paimion kaupunki, Oinila, Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos Kaava-alueen toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista on tarkoitus sopia maankäyttösopimuksella maanomistajan ja Paimion kaupungin kesken sen jälkeen, kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee. Suunnittelutyön osallisia ovat ainakin: - suunnittelualueen maanomistajat, naapurikiinteistöjen maanomistajat sekä mahdolliset vuokra-alueen haltijat - viranomaiset: Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELYkeskus, Turun museokeskus, Varsinais-Suomen pelastuslaitos/palotarkastaja Muut yhteisö- ja asiantuntijatahot: - Caruna Oy Vaikutusalue Suunnittelualueen lisäksi kaavan vaikutusalueeseen kuuluvat välittömässä läheisyydessä olevat muut kiinteistöt. Osallistuminen Suunnittelutyön kulku Kaavaprosessin aikana osalliset voivat esittää mielipiteitä kaavan sisältöön. Vaihe Tiedottaminen Osallistuminen Vireille tulo Kirje osallisille, ilmoitus Huomautukset kaupunkiin. virallisessa ilmoituslehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kirje osallisille, ilmoitus virallisessa ilmoituslehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä Nähtävillä kaavaehdotuksen asettamiseen asti Esitys viranomaisneuvottelun järjestämisestä Huomautukset kaupunkiin tai kaavan laatijalle

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 (6) Paimion kaupunki, Oinila, Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos Valmistelumateriaali (kaavaluonnos) Kaavaehdotus Hyväksyminen Valitusaika Lainvoimainen kaava Kirje maanomistajille, ilmoitus virallisessa ilmoituslehdessä, nähtävillä 14 vrk kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä Lausuntopyyntö viranomaisille Kirje muussa kunnassa asuville maanomistajille, ilmoitus virallisessa ilmoituslehdessä, nähtävillä 30 vrk ilmoitustaululla ja internetissä Lausuntopyyntö viranomaisille ja muille yhteistyötahoille Ilmoitus kaupunginvaltuuston kokouksesta ilmoitustaululla ja internetissä Valtuuston hyväksymispäätös lähetetään tiedoksi muistutuksen tehneille, Varsinais- Suomen ELYkeskukseen sekä sitä pyytäneille. Lisäksi ELYkeskukseen lähetetään kaavakartta ja selostus. Ilmoitus ilmoitustaululla, lehdessä ja internetissä Mielipiteet kaupunkiin tai kaavan laatijalle Muistutukset ja lausunnot kaupunkiin Valitus Turun hallinto-oikeuteen valitusosoituksen mukaan ELY-keskuksen oikaisukehotus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 (6) Paimion kaupunki, Oinila, Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos Ilmoitus ELY-keskukseen kaavan voimaan tulosta Voimaan tullut kaava lähetetään Varsinais- Suomen maanmittaustoimistolle, Varsinais- Suomen liitolle ja kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle Viranomaisyhteistyö Arvioitavat vaikutukset Tavoiteaikataulu Yhteystiedot Aloitusvaiheessa ja kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelut. Muusta viranomaisyhteistyöstä sovitaan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa. Kaavaa arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta: - Ympäristölliset vaikutukset - Maisemavaikutukset - Taloudelliset vaikutukset - Liikenteelliset vaikutukset - Sosiaaliset vaikutukset - Kulttuurivaikutukset - Mahdolliset muut vaikutukset Vaikutuksista keskustellaan tarvittaessa viranomaisneuvottelujen yhteydessä. Lopullinen arviointi esitetään kaavaehdotuksen selostusosassa. 1) Kaavatyön käynnistämispäätös sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: lokakuu 2014 2) Käynnistämisvaiheen viranomaisneuvottelu: marraskuu 2014 3) Kaavan valmistelumateriaali nähtävillä: joulukuu 2014 - tammikuu 2015 4) Kaavaehdotus nähtävillä: huhtikuu 2015 5) Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös: kesäkuu 2015 Kaavan laatimisesta kaavan hyväksymiskäsittelyvaiheeseen asti vastaa Nosto Consulting Oy (y-tunnus 2343223-6).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 (6) Paimion kaupunki, Oinila, Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavan laatija: Nosto Consulting Oy DI Pasi Lappalainen Purokatu 2 / 12, 21200 RAISIO GSM 0400 858 101 pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi Kaupunki: Paimion kaupunki Kaavoitus PL 50, 21531 PAIMIO Juha Suominen kaavoitusinsinööri puh. (02) 474 5281, GSM 050 528 6079 juha.suominen@paimio.fi Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat parannusehdotukset voi osoittaa yllä nimetyille henkilöille kaavoitustyön aikana. Nosto Consulting Oy LIITE Ote Oinilan asemakaavasta, muutettava kaava Ote Oinila IV, itäosan asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta, muutettava kaava

EI MITTAKAAVASSA

tr Sauna 1:31 12 875129 var var 17 875128 16 10 OR PIH AVAN A O IN K 10:2 t 70 5 Iu½ 4 10 Iu½ I t 35 VL-1 25 tr39 1 var var 15 65 BA 25d 64 BA 65 26 28d rp2 13 2:144 79 1 14 61 2:145 45 2 17 73 7 72 75 ar 76 78 71 74 2:71 2:147 2:72 LT 2:70 75 76 2:149 18 2:100 2:69 78 77 11 tr 68 67 2:73 60 2:74 11 61 66 55 5 VL-1 LT YLEISEN TIEN ALUE. - LIIKENNEALUEILLE EI OLE PÄÄSYÄ TONTEILTA EIKÄ KADUILTA, PAITSI ERITYISESTI OSOITETUISSA LIITTYMISKOHDISSA. 27 65 2:75 kj MY-1 52 53 2:77 64 2:76 51 ar 49 30 MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA JA ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA. - ALUEELLA MIKÄÄN RAKENTAMIS- TAI TÄYTTÖTOIMENPIDE EI SAA AIHEUTTAA MAAPERÄN SORTUMISRISKIÄ. - JOKIPENKEREELLE EI SAA KAIVAA UUSIA JOEN SUUNTAISIA VESIHUOLTOKAIVANTOJA. KAIKKIEN ALUEELLE RAKENNETTAVIEN KAIVANTOJEN OSALTA TULEE LAATIA YKSITYISKOHTAISET GEOTEKNISET SUUNNITELMAT. - ALUEEN MAAPERÄN MAHDOLLINEN PILAANTUNEISUUS ON SELVITETTÄVÄ JA ALUEELLA ON TEHTÄVÄ SELVITYKSEN EDELLYTTÄMÄT TOIMENPITEET ENNEN RAKENNUSTOIMENPITEIDEN ALOITTAMISTA TAI MUUTA MAANRAKENNUSTYÖTÄ. M-1 2:31 23 5 93 5 54 50 4 ar 45 10 2:8 20 3 50 35 15:5 MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA JA ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA. - ALUEELLA MIKÄÄN RAKENTAMIS- TAI TÄYTTÖTOIMENPIDE EI SAA AIHEUTTAA MAAPERÄN SORTUMISRISKIÄ. - JOKIPENKEREELLE EI SAA KAIVAA UUSIA JOEN SUUNTAISIA VESIHUOLTOKAIVANTOJA. KAIKKIEN ALUEELLE RAKENNETTAVIEN KAIVANTOJEN OJ OSALTA OS TULEE U LAATIA YKSITYISKOHTAISET S S O S GEOTEKNISET G O S SUUNNITELMAT. SUU 62 63 2 Oinila 10kV 999 10 875133 Oinila 3 2:149 4 OHJEELLINEN ALUE, JOKA ON LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ. KHO:N PÄÄTÖKSELLÄ 29.10.2010 VAHVISTAMATTA JÄÄVÄT KAAVA-ALUEENOSAT. AUTOPAIKKOJEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄT OVAT: ASUNNOT: 1 AUTOPAIKKA KERROSALAN 70 M2 KOHTI, KUITENKIN VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA ASUNTOA KOHTI. PIHAJÄRJESTELYT: AR-KORTTELIALUEILLA ON JOKAISELLA ASUNNOLLA OLTAVA TARKOITUKSENMUKAISESTI NÄKÖSUOJATTU, ASUNTOON VÄLITTÖMÄSTI LIITTYVÄ, MAAN TASOSSA OLEVA ULKO-OLESKELUTILA. RAKENTAMATTA JÄÄVÄT RAKENNUSPAIKAN OSAT, JOITA EI KÄYTETÄ AJOTEINÄ EIKÄ PYSÄKÖINTIIN ON ISTUTETTAVA SOVELTUVIN OSIN JA PIDETTÄVÄ HUOLITELLUSSA KUNNOSSA. MUITA RAKENTAMISMÄÄRÄYKSIÄ: KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. AR-KORTTELIALUEILLA RAKENNUSTEN TULEE OLLA MASSOITTELULTAAN PIENIMITTAKAAVAISIA. KUNKIN RAKENNUKSEN SUORAN JULKISIVUN PITUUS SAA OLLA ENINTÄÄN 25 M, SITÄ PIDEMMÄT JULKISIVUT ON PORRASTETTAVA. X = 707500 55 OHJEELLINEN ALUEEN TAI OSA-ALUEEN RAJA. X = 707500 OHJEELLINEN TONTIN RAJA. Y = 428000 Y = 427500 luo 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. 30 X = 707500 allas 32 KORTTELIN NUMERO. 1 10 20 14 OHJEELLISEN TONTIN NUMERO. SÄHKÖYHTIÖNTIE ar RAKENNUSTAPA: ALUEELLA TULEE NOUDATTAA ASEMAKAAVASELOSTUKSESSA 3.11.2006 PÄIVÄTYSSÄ LIITTEESSÄ ESITETTYJÄ RAKENNUSTAPAMÄÄRÄYKSIÄ. ALLE 50 M ETÄISYYDELLE MAANTIESTÄ 181 EI SAA SIJOITTAA MELULTA SUOJAAMATTOMIA OLESKELUPIHOJA. 375 16 KADUN, TIEN, KATUAUKION, TORIN, PUISTON TAI MUUN YLEISEN ALUEEN NIMI. 15:1 15 5 Oinila ALUEEN OSA, JOLLA SIJAITSEE MUINAISMUISTOLAILLA RAUHOITETTU KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS. - ALUETTA KOSKEVISTA MAANKÄYTTÖSUUNNITELMISTA TAI -TOIMENPITEISTÄ ON NEUVOTELTAVA HYVISSÄ AJOIN MUSEOVIRANOMAISTEN KANSSA. OSA-ALUEEN RAJA. 2:141 915470 21.46 sm 2:40 94 15 SUOJELTAVA RAKENNUS. - PAIKALLISESTI ARVOKAS RAKENNUS. RAKENNUSTA EI SAA PURKAA ILMAN PAKOTTAVAA SYYTÄ. RAKENNUKSESSA SUORITETTAVIEN KORJAUS- JA MUUTOSTÖIDEN TULEE OLLA SELLAISIA, ETTÄ RAKENNUKSEN PAIKALLISHISTORIALLINEN ARVO JA MAISEMAN KANNALTA MERKITTÄVÄ LUONNE SÄILYY. RAKENNUSTOIMENPITEISTÄ TULEE NEUVOTELLA TURUN MAAKUNTAMUSEON KANSSA. sr-1 SUOJAVIHERALUE. EV 2:68 10 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. KORTTELIALUEELLA SAA TONTILLE RAKENTAA KAKSI YKSIASUNTOISTA ASUINRAKENNUSTA. ASUINRAKENNUKSIA EI SAA LOHKOA ERILLISIKSI TILOIKSI. LÄHIVIRKISTYSALUE. - ALUE TULEE SÄILYTTÄÄ LUONNONMUKAISENA. tr 5 AJONEUVOLIITTYMÄN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI, JOKA ON TARKOITETTU KORTTELIN 1331 OHJEELLISELLE TONTILLE 1 JA JOKA ON VOIMASSA SIIHEN ASTI KUN KORTTELIN 1331 OHJEELLINEN TONTTI 2 RAKENNETAAN. LÄHIVIRKISTYSALUE. VL 70 69 kh 19 19 s 2:116 12 77 2:146 1 64 BA 13 80 40 24d AO-1 72 tr 2:143 4 AJONEUVOLIITTYMÄN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI. 15 rp18 81 RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUE. - ALUEELLA MIKÄÄN RAKENTAMIS- TAI TÄYTTÖTOIMENPIDE EI SAA AIHEUTTAA MAAPERÄN SORTUMISRISKIÄ. MAAPERÄN LAATU JA KANTAVUUS ON TUTKITTAVA OIKEAN PERUSTAMISTAVAN MÄÄRITTÄMIMISEKSI JA PIHA-ALUEEN VAKAVUUDEN VARMISTAMISEKSI. - JOKIPENKEREELLE EI SAA KAIVAA UUSIA JOEN SUUNTAISIA VESIHUOLTOKAIVANTOJA. KAIKKIEN ALUEELLE RAKENNETTAVIEN KAIVANTOJEN OSALTA TULEE LAATIA YKSITYISKOHTAISET GEOTEKNISET SUUNNITELMAT. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. AO 16 27 22 5 63 79 600 90 2 82 82 Iu½ sm 40 3 1 nä 88 2:148 10 62 rp 19 nä 2 61 25dBA 13 1 38 24d BA nä 1331 AO 35 var 15:4 300 400 25d BA 1 25dBA I R ALHO 915471 15:2 Iu½ BA 10 200 875132t 30 56 tr 3 27d s INNE11 300 25dBA 4 nä s 11 BA 30 tr 9 3 2 Kioski BA I kh 500 tr Iu½ 76 4 AR-1 82 28d ALHORINNE Iu½ 600 25d var BA 25d12 BA EV 5 pp 2 2:4 315:3 42 35 20 97 280 tr Iu½ 5 4 II luo 21 10:1 kh sm 35 5 RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUE. AR 2:206 YLEISEN TIEN NÄKEMÄALUEEKSI VARATTU ALUEEN OSA. nä MAANALAISTA JOHTOA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. 12 nä 23 10:1 AO I 300 8 25d AL UP 1332 I tr ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE. AP pp 8734 47,028 1333 24dBA AO-1 r-1 6 28d I 400 t 40 3 2 1 27dBA 30 3 30 sm 874047 700 2 5:62 12 var 71 7 27dBA 25dBA pp RA e=0.20 4 81 II 40 Iu ATA AM AP I 35 2:38 2:38 80 286 59 5:62 24.1.2008 26.8.2008 16.9.2008 9.9.2011 ASEMAKAAVAMERKINNÄT: nä 80 VL 63 2 3 e=0.32 15:5 89 2:148 1339 AR SUUNNITTELUKESKUS OY TURKU 4.12.2006 tark. 17.9.2007 JÄGERHORNINTIE EV 14 36 19 11 14 76 79 T KEL 300 VL-1 400 A 25 34 3 72 97 1 1 1342 AO I 5:25 1 800 e=0.34 ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: KORTTELIT 1329-1342 SEKÄ LIIKENNE-, KATU-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. Maauimala A 78 UJ 35 15 s 400 2 II 11 10 ASEMAKAAVA KOSKEE: KORTTELEITA 1331-1342 SEKÄ LIIKENNE-, KATU-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. 14 400 BA 5 AR II 875131 75 400 db 73 Iu½ 15:5 45 2 KO s 52.18 915472 5472 5:25 58 kk VL IN 15:6 1338 AR II 1340 15:3 AP II AO e=0.30 2/3kI VL 1 2 24 3 1334 AO SIK Oinila 400 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: VÄHÄJOEN ASEMAKAAVAN OSAKORTTELIA 391 JA LIIKENNEALUETTA. 2:206 nä 1 ME 2/3kI 15:6 sm E EV 5 e=0.34 1 1:2000 Oinila 53 AL UP 10 MM TA INN ÄR 2 52 I ÄK IM 315 e=0.25 39 Y = 427500 Iu½ YL TIE ajo 1341 AO 1 VL-1 32 IÖN ajo e=0.32 1 6 ÄR INN E 1 II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS HT YL 1337 AR II nä 2 NE 15:5 ÖY RIN VL 95 15:5 1336 AO e=0.25 31 X = 708000 3 AP II EV II e=0.25 KA Oinila 15:3 HK 3 PIH 4 SÄ 1335 AO VL EI MITTAKAAVASSA PAIMIO OINILA IV, ITÄOSA 30 200 at RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ. KORTTELISSA 1331 JA KORTTELIN 1332 RAKENNUSPAIKOILLA 1 JA 2 ON JÄTEVEDET JOHDETTAVA KIINTEISTÖKOHTAISELLA PUMPPAAMOLLA PAIMION KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. VL- JA EV-ALUEILLE SAA SIJOITTAA PUISTOMUUNTAMON RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN OHJEISTUKSEN MUKAISESTI. 5470 91 I 25 40 ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. 85 2:141 I 84 83 82 25dBA SÄHKÖYHTIÖNTIE 81 1 1330 AR-1 I e=0.20 28dBA 6 2:135 20 2:134 47 94 2:119 46 97 45 ar tr 5 Oinila 10 25dBA 34 kh tr 30 tr 9 2:119 8 17.58 91003 kh 2:59 tr S PUUSTOISENA SÄILYTETTÄVÄ RAKENNUSPAIKAN OSA. 2:48 KATU. 2:49 4 29 2:58 5 M-1 6 17 7 2:119 13 12 VK tr 2:101 18 16 15 2:57 tr 19 ar tr 2:44 2:102 VP 23 var 10 3 2:45 20 21 25 10 JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU. PAIMIO OINILA IV, ITÄOSA pp OHJEELLINEN JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU ALUEEN OSA. Asemakaava ja asemakaavan muutos Nähtävillä Valtuusto ajo SUUNNITTELUKESKUS OY ALUEELLA OLEVA AJOYHTEYS. tr OHJEELLINEN YLEISELLE JALANKULULLE VARATTU ALUEEN OSA. 3:77 3:76 tr 3:176 28 27 Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero 1:2000 TURUN TOIMISTO YSK kt 26 16.09 4049 4049 45 pp 27 3:78 var KOKOOJAKATU, JOLLE PÄÄSY ON SALLITTU AINOASTAAN MUUHUN KATUALUEESEEN RAJOITTUVISSA KOHDISSA TAI KUN SE ON KAAVASSA ERIKSEEN OSOITETTU. 24 22 24 kk 28 14 1 Paimionjoki MERKINTÄ OSOITTAA RAKENNUSALAN SIVUN, JONKA PUOLEISTEN RAKENNUKSEN ULKOSEINIEN SEKÄ IKKUNOIDEN JA MUIDEN RAKENTEIDEN ÄÄNENERISTÄVYYDEN LIIKENNEMELUA VASTAAN ON OLTAVA VÄHINTÄÄN 28 dba. ISTUTETTAVA TAI LUONNONTILASSA SÄILYTETTÄVÄ ALUEEN OSA. 3 ar 2 TÄMÄN ASEMAKAAVAN ON KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT KOKOUKSESSAAN..200. PAIMIOSSA..200 2:60 ar 875134 3 RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA TALOUSRAKENNUKSEN. 2:61 31 2:47 18 15 Iu½ e=0.30 4 25dBA 28dBA 1329 AR-1 2:107 28 dba 2 10 tr t 33 44 32 2:46 LT 1 tr 2:51 43 2:50 235 10 39 tr 1 95 MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA ULLAKON TASOLLA SAA KÄYTTÄÄ KERROSLAAN LASKETTAVAKSI TILAKSI. RAKENNUSALA. TEHOKKUUSLUKU ELI KERROSALAN SUHDE TONTIN PINTA-ALAAN. RAKENNUSALA. 48 92 93 VP 11 NIITTYKUKANTIE 2 e = 0.25 2:136 25dBA 2:107 1 2:137 17 nä MY-1 u Päiväys Suunn. HaH/E-K Wahteristo/Emma Kaitaa 9.9.2011 Hyv. Pasi Lappalainen/Juha Vesterberg 541-C5346 901 Yhteyshenkilö Emma Kaitaa Tiedosto Oinila IV_ak_itäosa_tark_160908_2011.dwg Q:\Tku\P165\P16571_PAIMIO_Oinila_IV_ITÄ_viimeiste\Työaineisto\Oinila IV Itäosa ASEMAKAAVA tarkistus\

Sivu 1 / 2 154-AK1402 MUISTIO PAIMION KAUPUNGIN KIIRULANPUISTON ASEMAKAAVA Viranomaisneuvottelu Aika 6.11.2014, klo 9.00 10.00 Paikka Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku Läsnä Juha Suominen Paimion kaupunki Risto Rauhala Varsinais-Suomen ELY-keskus Sakari Hurskainen Varsinais-Suomen ELY-keskus Kaisa Lehtonen Varsinais-Suomen maakuntamuseo Eija Suna Varsinais-Suomen maakuntamuseo Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy (siht.) 1. Neuvottelun avaus Todettiin läsnäolijat. Päätettiin, että Pasi Lappalainen laatii muistion neuvottelusta. 2. Yleisesittely Osallistujille on toimitettu ennen kokousta tutustuttavaksi osallistumisja arviointisuunnitelma sekä alustava kaavaluonnos. Suominen ja Lappalainen kertoivat kaavatyön taustasta ja tavoitteista. Leena Lehtomaa (ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikkö) on ilmoittanut ennen neuvottelua sähköpostitse: Luontoselvitys on tehty huolellisesti ja sen tulokset on riittävällä tavalla huomioitu kaavaluonnoksessa. Herttatietokannassa on liito-oravahavainto kaava-alueen koillis- ja itäpuolella. VL-alueeksi osoitetut alueet ja erityisesti lammen ympäristö puistomaisine lehtipuineen hyödyttää alueella mahdollisesti liikkuvaa liitooravaa. Kaisa Äijö (Varsinais-Suomen liitto) on ilmoittanut ennen neuvottelua sähköpostitse: Maakuntakaavan näkökulmasta ei kaavaan sisälly siis ristiriitoja. NOSTO CONSULTING OY GSM 0400858101 Purokatu 2 / 12 www.nostoconsulting.fi 21200 RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus 2343223-6 Alv rek. kotipaikka Turku

Nosto Consulting Oy Sivu 2 / 2 3. Keskustelu kaavan laadinnan vaiheista ja tavoitteista Käydyn keskustelun yhteydessä kirjattiin muistiin seuraavia asioita: - Kaavaluonnoksessa esitetyt liittymäalueen näkemäalueet yleiselle tielle ovat riittävät, ja liittymän paikka on liikenneturvallisuuden näkökulmasta sopiva. Liittymän toteuttaminen edellyttää olemassa olevan kuusiaidan osittaista poistamista liittymäalueelta. - Erillistä muinaismuistoselvitystä ei tarvita, mikäli muinaismuistoalueet merkitään kaavakartalle yleiskaavatyön aikana tehdyn rajauksen mukaisesti. - Paikallisesti merkittävät rakennukset pitää huomioida kaavatyön aikana. - Luontoselvitys on laadittu riittävässä laajuudessa. - Suunnittelualue on maisema-alueen reunalla, mikä pitää huomioida kaavamääräyksissä. Erillistä maisemaselvitystä ei kuitenkaan todennäköisesti tarvita. - Paimion kaupungin kanta on, että alustavan luonnoksen mukaisen korttelin 303 rakennuspaikkojen 10 ja 11 rajusta pitää tarkentaa yleiskaavan mukaiseksi. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan lisätään arvioitaviin vaikutuksiin maisemavaikutukset. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ajantasaistetaan suunnittelutyön tavoiteaikataulu. 4. Sovitut toimenpiteet Kaavaluonnos lähetetään viranomaisille lausunnolle kaavan nähtävillä oloaikana. 5. Neuvottelun päättäminen Neuvottelu päätettiin klo 10.00. Pasi Lappalainen JAKELU Läsnäolijat Kaisa Äijö, Varsinais-Suomen liitto Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Oinilan luontoselvitys 2014 Paimio 12.9.2014 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät 3 2.2 Kuvio 1 3 2.3 Kuvio 2. 3 2.4 Kuvio 3. 4 3. Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit 5 3.1 Luontotyyppien uhanalaisuus. 5 4. Liito-oravaselvitys. 6 4.1 Yleistä liito-oravasta 6 4.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät. 6 4.3 Liito-oravaselvityksen tulokset 6 5. Linnusto 6 5.1 Linnustoselvityksen tulokset 7 5.2 Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit..9 6. Yleistä viitasammakosta 9 6.1 Viitasammakkoselvityksen menetelmät ja tulokset 9 7. Lepakot.. 10 7.1 Yleistä lepakoista 10 7.2 Selvitysalueen lepakot 11 8. Päätelmät 11 Lähteet.. 13

3 1 Johdanto Oinilan luontoselvitys on tehty asemakaavan suunnitelmien pohjaksi Nosto Consulting Oy:n toimeksiannosta. Alueelta on laadittu kevään ja kesän 2014 aikana liito-orava-, viitasammakko-, linnusto-, lepakko-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset. Selvitykset on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. Selvitysalue on 6,8 hehtaarin suuruinen ja sijaitsee Paimion kunnassa, kaksi kilometriä keskustasta pohjoiseen. Alue rajautuu luoteispuolelta Sähköyhtiöntiehen ja muilta osin asuinalueeseen. Selvitysalueella ei ole rakennuksia. 2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin 25.6.2014 kiertämällä alue kattavasti jalkaisin läpi. Kasvillisuutta katseltiin muillakin kartoituskerroilla. Alue on kuvioitu luontotyyppien mukaan. 2.2 Kuvio 1 Kuvio 1 on hoidettua puistoaluetta, jossa on myös pieni kaivettu lampi. Kuviolle on istutettu esimerkiksi lehmuksia, jalavia, saarnia, tammia, vaahteroita, tervaleppiä ja rauduskoivuja. Kuvion koillis- ja kaakkoisreunoilla kasvaa raunioyrttejä, puistolemmikkiä, käenkukkaa, nokkosta, saunakukkaa, vuohenputkea, koiranputkea, kotkansiipeä, lupiinia, kuunliljaa, pionia, illakkoa, rönsyleinikkiä ja leskenlehteä. Käenrieska kukkii nurmikolla keväällä. Kuva 1: Puistomaisenalueen kaakkoisreuna Kuva 2: Puistomaisen alueen lampi 2.3 Kuvio 2 Kuvio 2 alkaa selvitysalueen koilliskulmasta, jonne on istutettu pihtoja. Lisäksi siellä kasvaa kuusia, mäntyjä ja rauduskoivuja. Istutetun alueen jälkeen metsä jatkuu pääosin männikkönä, jonka seassa kasvaa myös kuusia. Männyt ovat 60 80 vuotiaita. Pensaskerroksessa kasvaa vähän pihlajan- ja vaahterantaimia sekä terttuseljaa. Kuvion itäreunalla polun vieressä kasvaa pähkinäpensas. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, metsätähteä, metsälauhaa,

4 oravanmarjaa, käenkaalia, juolukkaa ja kanervaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinä- ja metsäkerrossammalta. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT). Kuva 3: Mustikkatyypin tuore kangasmetsä 2.4 Kuvio 3 Kuvio 3 on kallion lakialuetta, jossa on näkyvillä paljon kalliopintaa. Kalliolla risteilee useita ihmisten käyttämiä polkuja ja lapset ovat rakentaneet sinne majoja. Kalliosta on joskus myös louhittu isoja kappaleita rakennusmateriaaliksi. Kallion painanteissa kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä, rauduskoivuja ja kuusia sekä katajia. Painanteissa kasvaa myös mustikkaa, puolukkaa, metsälauhaa, juolukkaa, kanervaa, mäkitervakkoa, kalliohatikkaa, kallioimarretta, seinä-, kangasrahka- ja kangaskynsisammalta. Avoimilla kallion päällisillä kasvaa sammalia ja jäkäliä. Kuvio on karua kalliometsää (Vr). Kallionlakialue on metsälain mukaan erityisen tärkeä elinympäristö, joka tulee säästää rakentamiselta. Kuva 4: Kallion lakialuetta Kuva 5: Lasten rakentama maja kalliolla

5 Kuva 6: Louhittua kallion rinnettä Kartta 1: Selvitysalueen luontotyypit Numero 1 on puistoaluetta, nro 2 on mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää ja nro 3 on kalliometsää 3 Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit 3.1 Luontotyyppien uhanalaisuus Suomen ympäristökeskus on selvittänyt viisivuotisessa hankkeessa Suomessa esiintyvien luontotyyppien luokittelua ja tyyppien uhanalaisuutta. Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi valmistui 2008 ja sen lopputuloksena esitettiin jokaiselle luontotyypille uhanalaisuusluokat erikseen Pohjois- Suomen, Etelä-Suomen ja koko maan osalta. Uhanalaisuusluokkien määräytyminen perustuu havaittuihin ja ennustettuihin muutoksiin kyseisen luontotyypin esiintymien määrässä ja laadussa sekä tyypin yleisyyteen nykyhetkellä. Suot olivat arvioinnissa mukana yhtenä seitsemästä pääryhmästä. Soiden jako eri tyyppeihin luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa perustuu perinteiseen kasvitieteelliseen suoluokitukseen (mm. Eurola 1995).

6 Karut avoimet laakeat sisämaankalliot ovat luokituksen mukaan säilyviä (LC), keski-ikäiset mäntyvaltaiset tuoreet kankaat ovat silmälläpidettäviä (NT). Selvitysalueelta ei löytynyt uhanalaisia tai alueellisesti uhanalaisia, Suomen vastuulajeja tai luonnonsuojeluasetuksella suojeltuja kasvilajeja. 4 Liito-oravaselvitys 4.1Yleistä liito-oravasta Liito-orava elää kuusivaltaisissa metsissä, joissa tulee kasvaa myös riittävästi sopivia ravintopuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja. Liito-orava käyttää elinpiirillään useita pesäpaikkoja. Pesäpaikoiksi kelpaavat puun kolot, oravan vanhat risupesät sekä linnunpöntöt. Aikuisen naaraan elinpiiri on noin 8 ha ja uroksen noin 60 ha. Urosten elinpiirit voivat sijaita osittain päällekkäin ja yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirit sijaitsevat yleensä erillään toisistaan. Liito-orava voi käyttää siemenpuuasentoon hakattuja aukkoja, varttuneita taimikoita ja nuoria metsiä ruokailuun ja siirtymiseen kuusimetsiköstä toiseen. Puuttomia hakkuuaukkoja ja nuoria taimikoita liito-orava ei pysty ylittämään liitäen puusta toiseen, jolloin nämä alueet eivät sovellu liito-oravalle. Liito-orava pystyy liitämään jopa 60 metriä. Suomen eliölajiston uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty vaarantuneeksi lajiksi. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 4.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät Alueelta etsitään mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita tarkastamalla haapojen, koivujen, leppien ja isojen kuusien tyvet. Puiden alta etsitään liito-oravan papanoita. Papanat ovat parhaiten nähtävissä lumien sulettua huhtikuun alusta kesäkuun loppuun, jolloin ne eivät vielä ole jääneet kasvillisuuden peittoon. alueen liito-oravaselvitys tehtiin 24.5.2014. 4.3 Liito-oravaselvityksen tulokset Selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. 5 Linnusto Linnustoselvitystä tehtäessä alue kierrettiin jalkaisin kartoituslaskentamenetelmää käyttäen 24.5., 9.6. ja 25.6. klo 4:00 10:00 välisenä aikana. Apuna laskennassa käytettiin kiikareita ja gpspaikanninta. Laskennat suoritettiin poutaisella ja tyynellä tai heikko tuulisella säällä. Linnuista merkittiin kartalle näkö- ja kuulohavainnot. Myös aluerajauksen läheisyydessä ääntelevät linnut merkittiin karttaan (noin 50 m etäisyydellä alueen rajalta). Korkealla ylilentäviä lintuja ei merkitty ylös.

7 5.1Linnustoselvityksen tulokset Alueella havaittiin yhteensä 20 lintulajia, joista alueella pesiviksi tulkittiin 15 lajia. Tiaiset, telkkä ja kirjosieppo pesivät koloissa ja pöntöissä, joita ei alueella ollut. Nämä lintulajit käyttävät aluetta etsiessään ruokaa, mutta pesivät läheisissä pihapiireissä. Yleisimmät pesivät lintulajit olivat pajulintu, peippo ja punarinta. Ne ovat yleisiä lintulajeja koko maassa. Lajilista Telkkä pesii puunkoloissa ja pöntöissä. Alueella ei ollut sille sopivia koloja tai pönttöä, mutta koiras telkkä havaittiin lammessa 24.5. ja 9.6. lammessa ui naaras telkkä viiden poikasen kanssa. Sepelkyyhky on yleinen lintu Etelä- ja Keski-Suomessa. Se pesii metsänreunojen tiheissä kuusikoissa. Selvitysalueella yksi sepelkyyhkypari pesi mustikkatyypin kangasmetsässä kuviolla 2. Käpytikan pesää ei löydetty alueelta, mutta se havaittiin alueella 24.5. ja 9.6. Käpytikka on yleisin tikkalaji Suomessa. Metsäkirvinen pesii mäntymetsissä ja rämeillä. Se välttää tiheitä metsiä (Laine, L. 1996). Metsäkirvispari pesi kuvion 2 pohjoisosassa. Punarinta pesii sekametsissä ja suosii kuusia. Selvitysalueella niitä pesi neljä paria. Mustarastas pesii yleisesti Etelä-Suomen puutarhoissa ja puistoissa. Myös lehdot, kuusi- ja sekametsät ovat sen pesimäaluetta. Selvitysalueella pesi yksi mustarastaspari selvitysalueen etelärajan tuntumassa. Räkättirastas pesii usein yhdyskunnittain metsänreunoissa ja metsiköissä. Selvitysalueellakin ne pesivät yhdyskunnassa kuvion 2 reunassa. Laulurastasta tavataan monen tyyppisissä metsissä. Mäntymetsissä se on yleensä vähälukuinen (Laine, L. 1996). Selvitysalueen koillisosan metsässä pesi yksi laulurastaspari. Punakylkirastas on pajulinnun ja peipon jälkeen Suomen kolmanneksi runsain lintulaji. Se sopeutuu monenlaisiin ympäristöihin. Punakylkirastaspari pesi kuviolla 2. Hernekerttu elää nuorissa kuusi- ja mäntymetsissä sekä pensaikkoisissa metsänreunoissa. Hernekerttuparit pesivät kuvioilla 1 ja 2. Lehtokerttu pesii lehti- ja sekametsissä sekä puistoissa ja puutarhoissa. Selvitysalueella lehtokerttupari pesi puistomaisen alueen reunalla. Mustapääkerttu pesii sekametsissä ja lehdoissa. Selvitysalueella yksi pari pesi puistomaisella alueella. Tiltaltti pesii kuusivaltaisissa metsissä. Yksi tiltalttipari pesi selvitysalueen koillisosan istutetussa havupuumetsikössä. Pajulintu on hyvin yleinen lintu koko Suomessa, selvitysalueella niitä pesi viisi paria.

8 Hippiäinen pesii kuusivaltaisissa metsissä ja selvitysalueella niitä pesi yksi pari kuviolla 2. Kirjosieppo pesii koloissa. Sitä tavataan pihoilla sekä lehti- että havumetsissä. Selvitysalueella kaksi kirjosieppoparia pesi kuvion 2 viereisessä pihapiirissä. Sinitiainen pesii puunkoloissa ja linnunpöntöissä lehti- ja sekametsissä. Sinitiaispareja pesi kaksi paria selvitysalueen viereisillä piha-alueilla. Talitiainen pesii runsaana kaupunkien puistoissa ja ihmisten lähettyvillä pöntöissä, mutta myös seka- ja lehtimetsissä. Talitiaisia pesi alueen läheisillä viereisillä pihoilla 4 paria. Peippo on pajulinnun ohella yleisimpiä lintuja Suomessa. Se on selvitysalueen yleisin lintu ja sen reviireitä löytyi neljä. Vihervarpunen pesii sekä kuusi- että mäntymetsissä. Vihervarpunen on Etelä-Suomessa hyvin yleinen lintu (Laine, L. 1996). Yksi pari pesi kuviolla 2. Taulukko 1: Alueella havaitut lintulajit ja niiden parimäärät kuvioittain. Lintulaji Kuvio 1 Kuvio 2 Kuvio 3 Telkkä 1 koiras ja naaras viiden poikasen kanssa Sepelkyyhky 1 Käpytikka havaittiin alueella, pesää ei löydetty Metsäkirvinen 1 Punarinta 1 2 1 Mustarastas 1 Räkättirastas yhdyskunta Laulurastas 1 Punakylkirastas 1 Hernekerttu 1 1 Lehtokerttu 1 Mustapääkerttu 1 Tiltaltti 1 Pajulintu 2 2 1 Hippiäinen 1 Kirjosieppo Pesii viereisessä pihapiirissä Sinitiainen Pesii viereisessä pihapiirissä Talitiainen Pesii viereisessä pihapiirissä Peippo 2 2 Vihervarpunen 1 Yhteensä: 11 paria 13 paria sekä räkättirastas yhdyskunta 2 paria

9 5.2 Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Laji on vaarantunut, kun siihen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä suuri uhka kadota luonnosta. Uhanalaisuusluokan 2010 mukaan laji arvioidaan vaarantuneeksi (VU), kun se parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella täyttää jonkun vaarantuneiden luokan kriteereistä A-E, ja siihen arvioidaan täten kohdistuvan luonnossa korkea häviämisriski. Laji arvioidaan silmälläpidettäväksi (NT), kun se ei täytä uhanalaisten kriteerejä, mutta jonkun kriteerin täyttyminen on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa tarkastellaan valtakunnallisesti silmälläpidettävien ja elinvoimaisten lajien uhanalaisuutta vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnin mukaan. Lintudirektiivin I-liitteessä on lueteltu yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura 2000 -verkosto.). Suomen erityisvastuulajit ovat lajeja, joiden levinneisyys on keskittynyt Eurooppaan tai, jotka ovat maanosan laajuisesti uhanalaisia, voimakkaasti taantuneita tai harvalukuisia, ja erityisesti karujen vesien, soiden ja boreaalisten havumetsien lajit, joiden Suomen kannan osuus on yli 15 % Euroopan kannasta, lukuun ottamatta punakylkirastasta, järripeippoa ja vihervarpusta. (Suomen ympäristökeskus: Vastuulaji, linnut. 2005. Ympäristöministeriön wwwsivut. ) Uhanalaisia, vaarantuneita, silmälläpidettäviä tai alueellisesti uhanalaisia tai lintudirektiivin I- liitteen lajeja ei havaittu selvitysalueella. Telkkä on Suomen vastuulaji. 6 Yleistä viitasammakosta Viitasammakkoa tavataan Suomessa Metsä-Lappiin asti. Viitasammakko on paikkauskollinen ja elää kutuvetensä läheisyydessä. Viitasammakko ei kude helposti kuivuviin ojiin ja lammikoihin kuten sammakko. Viitasammakot elävät merenlahdissa, järvien rantamilla sekä räme- ja aapasoilla. Viitasammakko on Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteen IV laji ja luonnonsuojelulain 714/2009 mukaan rauhoitettu. Uhanalaisuusluokan mukaan viitasammakko on elinvoimainen (LC). Viitasammakoiden esiintyminen alueella on helpointa selvittää niiden kerääntyessä kutupaikoille lisääntymisaikana. Viitasammakon ääni kuulostaa pulputukselta, kun taas sammakko kurnuttaa. Viitasammakoiden soidin on aktiivisimmillaan hämärän aikaan. 6.1 Viitasammakkoselvityksen menetelmät ja tulokset Viitasammakko suosii lisääntymispaikkanaan reheviä järviä ja umpeenkasvaneita merenlahtia (M. Lappalainen 2009). Koska viitasammakon soidin on aktiivisimmillaan hämärän ja pimeän aikaan, tehtiin selvitys klo 23.00 01.00 välisenä aikana 23.5. Lammikon vierelle kuljettiin jalkaisin ja kuunneltiin viitasammakoiden mahdollista pulputusta. Sää oli puolipilvinen ja tyyni. Lämpötila oli + 5 astetta. Epävarmuustekijänä voidaan pitää selvityksen myöhäistä aikaa, sillä viitasammakon soidin on Etelä-Suomessa yleensä toukokuun alkupuolella. Selvitystyö tehtiin samalla viikolla, jolloin työ toimeksiannettiin.

10 Selvitysalueen lammessa ei havaittu viitasammakoita. 7 Lepakot 7.1 Yleistä lepakoista Saalistaessaan lepakot kaikuluotaavat ultraääniensä avulla hyönteisiä. Kaikuluotauksen avulla lepakot myös suunnistavat. Puu- ja pensasrivit helpottavat lepakon suunnistamista ruokailu- ja lepopaikoille. Suomessa esiintyy 11 lepakkolajia. Pohjanlepakko, vesi-, lampi-, ripsi-, viiksi- ja isoviiksisiippa sekä korvayökkö talvehtivat Suomessa. Iso-, kimo-, pikku- ja vaivaislepakko ovat Suomessa harvinaisia ja muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan. Lepakot vaipuvat talveksi horrokseen ja tarvitsevat horrostuspaikaksi 0-8 o C lämpöisen, vedottoman ja kosteahkon paikan. Maakellarit, kallion syvät halkeamat ja louhikot ovat tällaisia paikkoja. Kesällä lepakoiden päiväpiilopaikoiksi kelpaavat puiden kolot, kaarnanaluset, linnunpöntöt ja rakennusten vintit sekä kattojen rakenteet. Pohjanlepakko on lepakkolajeista yleisin ja sen kaikuluotausääni kantaa 50 80 metriä. Koska pohjanlepakon ääni on voimakas, eivät leveät tie- tai sähkölinjat haittaa sen suunnistamista. Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ovat myös yleisiä lepakoita Suomessa. Viiksisiippojen kaikuluotausääni kantaa noin 15 20 metriä. Viiksisiipat asustavat metsissä ja karttavat valaistuja alueita. Ne saalistavat pienillä aukeilla, metsäteiden varsilla ja metsänreunoissa. Korvayökön kaikuluotausääni on kaikkein heikoin ja kantaa vain noin 5 metriä. Korvayökkö käyttää saalistaessaan isoja korviaan. Koska korvayökön kaikuluotausääni on heikko, on sen havaitseminen detektorinkin avulla vaikeaa ja onnenkauppaa. Korvayökkö asustaa pihoissa, puutarhoissa ja puistoissa esimerkiksi hautausmailla. Vesisiippa saalistaa nimensä mukaisesti vesistöjen yllä. Vesisiipat lentävät lähellä veden pintaa, pyörähdellen ympäri pienillä alueilla. Välillä ne poikkeavat rannalta veden päälle kaartuvien puiden alle. Lampisiippa, ripsisiippa, pikkulepakko, vaivaislepakko, isolepakko ja kimolepakko ovat Suomessa harvinaisia ja eteläisiä lajeja. Kaikki lepakot ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) listaan. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n mukaan. Suomi on liittynyt Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS) vuonna 1999. Sopimuksen mukaan lepakoiden tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä tulee pyrkiä säästämään. Tämän mukaan lepakkoalueet luokitellaan luokkiin I III. Luokka I tarkoittaa lisääntymis- tai levähdyspaikkaa, joka on ehdottomasti säilytettävä ja sen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Luokka II on tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti ja tämä alue tulee huomioida maankäytössä. Luokka III tarkoittaa muuta lepakoiden käyttämää aluetta. Tällainen alue on mahdollisuuksien mukaan huomioitava maankäytössä.

11 7.2 Selvitysalueen lepakot Lepakkoselvitys tehtiin kolme kertaa; 23.5., 25.6. ja 14.8. Sää oli selvityskerroilla poutainen ja tuuli tyyntä tai heikkoa. Selvityksen tekeminen aloitettiin vasta tunnin kuluttua auringon laskemisesta. Alueella kuljettiin rauhallisesti kävellen polkuja pitkin metsässä ja kalliolla sekä puiston nurmikolla. Lepakoita havainnoitiin detektorin avulla (Pettersson ultrasound detector D 230). Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä tehtäessä katseltiin löytyykö alueelta lepakoille sopivia päiväpiilopaikkoja tai mahdollisia talvehtimispaikkoja. Viiksisiippaa ja isoviiksisiippaa on vaikea erottaa toisistaan detektorin avulla, joten niitä nimitetään yhdessä viiksisiipoiksi. 23.5. ja 25.6. selvitysalueen lammikolla saalisti kaksi vesisiippaa. 14.8. lammikolla ei havaittu enää lepakoita. Kaikilla kolmella kerralla havaittiin yksi pohjanlepakko saalistamassa asutuksen ja metsänrajassa selvitysalueen itäreunalla. 25.6. pohjanlepakko kävi myös lammella. Selvitysalueella on vanhoja puita, joiden kaarnan alla lepakot voivat olla päivällä suojassa. Myös kalliossa on rakoja, joita lepakot voivat käyttää hyväkseen, kuten myös ympäröivän asutuksen rakennusten välikattoja. Selvitysalue kuuluu luokkaan II eli on lepakoiden ruokailualue. Kartta 2: Lepakoiden saalistusalueet Punaisella on merkitty vesisiippojen ja vihreällä pohjanlepakon saalistusalue 8 Päätelmät Selvitysalueen kallionlakialueet ovat metsälain mukaan erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Näin ollen kuvion 3 kallionlakialue tulee jättää rakentamisen ulkopuolelle. Kallion raot tarjoavat myös alueella saalistaville vesisiipoille ja pohjanlepakolle lepopaikkoja. Kuvio 1 on ihmisen tekemää

12 puistoaluetta, jossa on kaivettu lampi. Kuvio 2 on hoidettua mustikkatyypin tuoretta mäntyvaltaista kangasmetsää. Selvitysalueelta ei löytynyt uhanalaisia tai alueellisesti uhanalaisia, Suomen vastuulajeja tai luonnonsuojeluasetuksella suojeltuja kasvilajeja. Alueella ei havaittu liito-oravia ja viitasammakoita. Lammikolla saalisti vesisiippoja ja alueen reunoilla havaittiin yksi saalistava pohjanlepakko. Alue luokitellaan II-luokkaan eli lepakoiden saalistusalueeksi. Alueella ei havaittu uhanalaisia, vaarantuneita, silmälläpidettäviä tai alueellisesti uhanalaisia tai lintudirektiivin I-liitteen lintulajeja. Telkkä kuuluu Suomen vastuulajeihin, mutta sopivien pesäpaikkojen puuttuessa alueelta, sitä ei tulkittu pesiväksi alueella.

13 Lähteet Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna. Laine, L.J. 1996: Suomalainen lintuopas. Lappalainen, M. 2002: Lepakot, salaperäiset nahkasiivet. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Jyväskylä. Lappalainen, M. & Sirkiä, P. 2009: Suomalainen sammakkokirja. Kustannusosakeyhtiö Sammakko. Turku. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T. 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T. 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Sisältödokumentti 17.9.2007 / Suomen ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V- liitteen lajit. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=248356&lan=fi Sisältödokumentti/ Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintyminen Suomessa. www.ymparisto.fi/fi.fi/luonto/lajit/uhanalaiset_lajit/suomen_lajien_punainen_lista_2010/alueellisesti_uh analaisista_lajeista Sisältödokumentti 1.2.2012 / Ympäristöministeriö. Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=404980&clan=fi www.luomus.fi/elaintiede/selkarankaiset/tietoa/lepakot/lajit.htm Suomessa tavatut lepakkolajit. Tulostettu 5.7.2013

Paimion ympäristölautakunta PL 50 21531 Paimio Paimio-Seuran lausunto Kiirulanpuiston asemakaavan kaavaluonnoksesta Paimio-Seura tekee Kiirulanpuiston kaavaluonnoksesta A) huomionsa ja antaa B) mielipiteensä siitä. Lausunnossaamme syvennytään erityisesti yhdistyksen toimialaan kuuluviin asioihin; niitä ovat mm. esihistoria, historia nykypäivään asti, rakennushistoria, perinteinen maankäyttö ja henkilöhistoria sekä tärkeänä osana asukkaiden viihtyisyys. Kiirulanpuisto alueineen kantaa piirteitä ja muistoja esim. Lautelan tilasta, vanhasta tiereitistä, luonnonparantolasta sekä merkittävän paimiolaisen teollisuusvaikuttajan Jukka Lähteenmäen arvoista: modernia arkkitehtuuria edustava huvila puistopihan keskellä, arkeologisten arvojen kunnioittaminen ja esiintuonti sekä puulajipuisto, arboretum. Alueella on lisäksi tärkeitä yhteisöllisiä luonto- ja virkistysarvoja. A) FAKTOJA / HUOMIOITA KIIRULANPUISTON ASEMAKAAVALUONNOKSESTA 1) KAAVALUONNOKSEN POHJOISPUOLIKKAAN MAANKÄYTÖN LUONNE Kaava-alueen pohjoispuolikas on varsin tiivis. Jukka Lähteenmäki teetti ennen poismenoaan maankäytön idealuonnoksen, joka käsitti juuri tuon rakentamattoman pohjoispuolikkaan: siinä oli 5 pientalotonttia. Lähtökohtana oli arboretumin säilyttäminen. Nyt tuolle samalle alueelle on merkitty 13 tonttia. 2) YHTEYS VL-ALUEELLE Alueen itäkärjen kallio-metsäalue on jo vanhastaan asukkaiden käyttämä suosittu ulkoilualue. Kaavassa ei ole selkeää ja luontevaa viheryhteyttä Sähköyhtiöntien kevyen liikenteen reitiltä VL-alueelle, vain kapea mutkitteleva viherkaistale pitkin kaava-alueen reunaa. 3) POIKKEAMINEN OYK.STA Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan (OYK) mukaiselle VL-alueelle ulottuu kahden asuintalon tontit (liite 1). Asiasta ei ole mainintaa selostuksessa. VL-alueelle merkittyjen rakennusten sallittu korkeus on sitä paitsi ns. jyrkän rinteen ratkaisu, vaikka ne on merkitty kallioalueen alapuolelle kohtaan, jossa maasto on jo loivaa. 4) PUULAJIPUISTON KOHTALO Jukka Lähteenmen kantavana ideana oli lammen ympärille ja aina alueen pohjoisrajalle asti ulottuva kunnianhimoinen arboretum, jonka lajit hän valitsi tutustumisretkien ja asiantuntijoiden avulla. Se on merkitty pääosaltaan omakotitonteiksi. Puulajipuiston yksilöt on istutettu parikymmentä vuotta sitten, joten ne ovat jo kunnollisen kokoisia puuyksilöitä. Kaavaluonnoksen mukaisesti toimien puulajipuisto hävitetään. 5) ARKEOLOGISESTI HERKKÄ ALUE Alue on arkeologisesti herkkää. Se on osa esihistoriallisen ajan aktiivisen toiminnan vyöhykettä, joka kiinteiden muinaisjäännösten ja irtolöytöjen mukaan ulottuu vähintään Spurilan kalmistosta Toispuolojannummelle asti. 6) VANHA TIEREITTI Alueen halki kulkee vanha myllytiereitti, joka jatkuu nykyisin Myllytienä. Vanhat kulkureitit ovat tärkeä osa alueen identiteettiä ja maisemahistoriaa. Sitä ei ole otettu huomioon. 7) SELOSTUKSEN PUUTTEET Selostus on niukka ja siitä puuttuu paikallistieto: esimerkiksi arboretumia ei ole mainittu saati painotettu, ei selostuksessa eikä maisemaselvityksessä. Pohjatiedot rakennuskannasta on esitetty osin virheellisesti, osin harhaanjohtavasti (liite 2). Vanhaa tiereittiä ei ole mainittu. Alueen mahdollista erityisarvoa löytymättömän arkeologisen aineiston osalta ei myöskään tuoda selostuksessa esiin. OYK:sta poikkeamista ei ole mainittu: selostuksessa on ainoastaan toteamus OYK:sta sekä OYK-karttaote ilman kommentteja. 8) VIRANOMAISLAUSUNTOJA EI OLE PYYDETTY Viranomaisneuvottelun pöytäkirjassa todetaan: "Kaavaluonnos lähetetään viranomaisille lausunnolle kaavan nähtävilläoloaikana." Sama asia todetaan OAS:ssa. (Liite 3) Kaavaluonnosta ei ole vielä lähetetty viranomaisille.

B) ESITYKSET / MIELIPITEET KIIRULANPUISTON KAAVALUONNOKSESTA 1) KAAVALUONNOKSEN POHJOISPUOLIKKAAN TIIVIYTTÄ KEVENNETÄÄN Kaavaa kevennetään vähentämällä rakennuspaikkoja ja lisäämällä puistoaluetta. 2) YHTEYS VL-ALUEELLE LUODAAN Kaavassa turvataan kunnollinen virkistysreitti, joka johtaa VL-alueelle suoraan Sähköyhtiöntien kevyen liikenteen reitiltä lammen sivuitse. Viheryhteys on selkeä vyöhyke myös visuaalisesti, niin että lampi ympäristöineen, metsärinne ja kalliolaki yhdessä muodostavat viheraluekokonaisuuden. 3) LUONNOKSEN VL-ALUE PALAUTETAAN OYK:N MUKAISEKSI OYK:n VL-alueelle osoitetut tontit poistetaan ja noudatetaan vähintäänkin OYK:n mukaista linjausta vielä parempi olisi, jos metsäinen lähivirkistysalue ulotettaisiin OYK:n minimimerkintää laajemmaksi. 4) PUULAJIPUISTO NOSTETAAN SILLE KUULUVAAN ARVOONSA Arboretumin istutussuunnitelma ja lajisto selvitetään, ja tämä parikymmenvuotias puulajipuisto otetaan huomioon kaavoituksessa muodostamalla se VL-alueeksi. 5) ARKEOLOGINEN HERKKYYS OTETAAN HUOMIOON Otetaan huomioon, että ollaan potentiaalisella arkeologisella löytöalueella. Yksi mahdollisuus on hyödyntää metallinilmaisinharrastajia alueen tutkimisessa ennen rakentamista. 6) VANHA TIEREITTI SÄILYTETÄÄN Vaikka vanha tiereitti ei ole yleisessä käytössä, reittiä ei turmella eikä hävitetä maansiirroin, istutuksin tai rakennusmassoin. 7) SELOSTUS KORJATAAN JA TÄYDENNETÄÄN Selostus korjataan ja täydennetään mm. arboretumin, rakennuskannan (liite 2) ja vanhan tiereitin osalta. 8) KAAVALUONNOKSESTA PYYDETÄÄN LAUSUNTO VIRANOMAISILTA Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunto viranomaisilta, ennen kuin sen käsittelyä jatketaan. Selostuksessa todetaan, että "Rakennuksiin ei kohdistu erityisiä suojelutarpeita." Paimio-Seuran mielestä rakennuksien arvoa pitää pohtia: rakennuksiin kohdistuu vähintään paikallisia suojelutarpeita. Paimio-Seura tutkii vielä omalta osaltaan arboretumin taustaa, vaiheita, lajistoa yms. ja toimittaa saamansa tiedot kaupungille välittömästi ne saatuaan. Paimiossa 29.1.2015 Paimio-Seura ry Viri Teppo-Pärnä varapuheenjohtaja Anne Savolainen sihteeri Pyydämme lähettämään vastineen osoitteeseen Viri Teppo-Pärnä Pappilantie 56 21530 Paimio Liitteet: Liite 1: Tarkastelu / osayleiskaavan suhde Kiirulanpuiston kaavaluonnokseen Liite 2: Rakennuskanta selostuksessa Liite 3: Viranomaislausuntojen ajankohta: viranomaisneuvottelun pöytäkirja, OAS

Liite 1 Tarkastelu / osayleiskaavan suhde Kiirulanpuiston kaavaluonnokseen Kaavaluonnos ja OYK päällekkäin Kiirulanpuiston kaavaluonnos

Liite 2 Rakennuskanta selostuksessa SELOSTUKSEN TEKSTIÄ, S. 5-6 "Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on ollut vielä 1960-luvulla Luonnonmaan parantola, mikä on myöhemmässä vaiheessa purettu. Nykyisin tämä alue on hoidettua metsäaluetta, jossa on myös pieni kaivettu lampi. Alueella sijaitsee neljä erillispientaloa (omakotitaloa) sekä erillinen asuinrakennus, mikä kuuluu samaan pihapiiriin yhden erillispientalon kanssa. Samassa pihapiirissä on myös vanha talousrakennus. Alueen omakotitaloista kaksi on siirretty alueelle. (Korostus ja alleviivaus lausujan.) Rakennuksiin ei kohdistu erityisiä suojelutarpeita." KUVATEKSTIT "Kiirulanpuisto Oy:n päärakennus ja talousrakennus" "Suunnittelualueelle siirretyt asuinrakennukset" SELOSTUKSEN ALLEVIIVATUT TIEDOT OVAT PUUTTEELLISIA TAI VIRHEELLISIÄ 1) "Neljä erillispientaloa" ON OIKEASTI - kaksi Lautelan talon L:n muotoisen päärakennuksen rungosta pystytettyä rakennusta - yksi tavanomainen pientalo (kahden tontin alalla) alueen eteläreunalla - kaavasta ja selostuksesta ei selvinnyt, mikä on neljäs erillispientalo 2) "Erillinen asuinrakennus" ON OIKEASTI - Jukka Lähteenmäen mittava residenssi, moderni, 'taidemuseomainen' huvila, suunnittelijana serkku, tamperelainen arkkitehti Seppo Salvo 3) "Yksi erillispientalo" ON OIKEASTI - tallirakennus, jonka lohkokivinen alaosa sisältää varastoja ja jonka ullakkokerroksessa toimii musiikkikoulu; tienvarsimaiseman maamerkki 4) "Vanha talousrakennus" ON OIKEASTI - lohkokivinen Lautelan talon kivinavetta Kuvateksteissäkin on epäloogisuutta: "Kiirulanpuisto Oy:n päärakennus" on em. "erillinen asuinrakennus", ja "talousrakennus" onkin em. "vanha talousrakennus", siis kivinavetta. Sekä tekstissä että kuvatekstissä mainitut 'siirretyt rakennukset' on koottu paikalla sijainneen Lautelan vanhan päärakennuksen rungosta, eikä niitä ole siis "siirretty alueelle".

Liite 3 Viranomaislausuntojen ajankohta: viranomaisneuvottelun pöytäkirja, OAS Ote kaavaluonnosaineistossa olevasta viranomaisneuvottelun pöytäkirjasta: "PAIMION KAUPUNGIN KIIRULANPUISTON ASEMAKAAVA Viranomaisneuvottelu Aika 6.11.2014, klo 9.00 10.00 Nosto Consulting Oy (...) 4. Sovitut toimenpiteet Kaavaluonnos lähetetään viranomaisille lausunnolle kaavan nähtävilläoloaikana." --------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Ote osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS): Suunnittelutyön kulku Vaihe Tiedottaminen Osallistuminen Valmistelumateriaali Kirje maanomistajille, Mielipiteet kaupunkiin (kaavaluonnos) ilmoitus virallisessa tai kaavan laatijalle ilmoituslehdessä, nähtävillä 14 vrk kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä Lausuntopyyntö viranomaisille

Paimion ympäristölautakunta Juha Suominen LIITEKOKONAISUUS / KIIRULANPUISTON PUULAJIPUISTO ELI ARBORETUM Oheinen liitekokonaisuus liittyy Paimio-Seuran mielipiteeseen Kiirulanpuiston kaavaluonnoksesta. Mielipide on jätetty sisään kaavaluonnoksen esilläoloaikana ja päivätty 29.1.2015. Liitekokonaisuus täydentää mielipiteen viimeistä kappaletta: "Paimio-Seura tutkii vielä omalta osaltaan arboretumin taustaa, vaiheita, lajistoa yms. ja toimittaa saamansa tiedot kaupungille välittömästi ne saatuaan." Liitekokonaisuuteen kuuluu kolme liitettä - Alkuperäinen kuitti puulajipuistoa varten tehdyistä taimihankinnoista, 1992, pdf. (Nimet latinaksi.) - Mustilan arboretumin toiminnanjohtajan Jukka Reinikaisen muistikuvia taimihankinnoista, meili. (Nimet myös suomeksi.) - Puulajipuiston istuttajan Lassi Mäkisen muistikuvia puiston perustamisesta, muistiinpanot puhelinkeskustelusta. Liitekokonaisuus kertoo tavoitteellisesta työstä arboretumin laatimiseksi. Oletettavasti puulajit löytyvät yhä alueelta. Luontopalvelu Kraakun tekemässä Luontoselvityksessä on alueella huomattu seuraavat Mustilalistoihin liittyvät puut: - kuvio 2 - "jalavia" (pitäisi olla: kynäjalavia) ja "tammia" - kuvio 3 - "pihtoja" (Mustila-listasta löytyy kolme pihtalajia). Mustila-listoissa nimikkeitä on kaikkiaan 14. Paimiossa 4.3.2015 Viri Teppo-Pärnä, vpj Johanna Marttila, sihteeri