Voiko kansan kuntoa mitata? mitä mittarit kertovat? XXV Kuntotestauspäivät 20. 21.3.2013 UKK instituutti Tampere Yhteistyössä: UKK instituutti ja Tampereen Urheilulääkäriasema 1
2
Kuntotestausvaliokunta Kuntotestausvaliokunta toimii Liikuntatieteellisen Seuran asiantuntijaelimenä, jonka Seuran hallitus nimeää vuosittain. Valiokunnan ja LTS:n yhteistyöllä luodaan uusia yhteistyömalleja eri toimijoiden välille sekä toimitaan alan aktiivisena mielipiteen muodostajana ja keskustelijana. Valiokunta toimii samalla myös vuosittaisten Kuntotestauspäivien suunnittelutyöryhmänä. Valiokunnan kokoonpano 2013 Juha Ahtiainen pj. LitT, valmennus ja testausopin yliassistentti Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos Piia Kaikkonen LitM, testauspäällikkö Tampereen Urheilulääkäriasema Jussi Mikkola LitM, urheilututkija Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylä Juha Peltonen LitT, Liikuntafysiologi ja vanhempi tutkija Helsingin Urheilulääkäriasema ja Liikuntalääketieteen yksikkö, Kliininen laitos, Helsingin yliopisto Marjo Rinne TtT, tutkija Jonne Kamsula siht. LitM, koordinaattori Liikuntatieteellinen Seura 3
SISÄLLYS Keskiviikko 20.3. KUNTOTESTAUKSEN HISTORIAA: VEEOOKAKSMAXIN TARINA... 5 Pekka Oja TERVEYSKUNNON TESTIMENETELMIEN KEHITTÄMINEN... 6 Jaana Suni TERVEYSKUNTOTESTIEN UUDET TUULET... 7 Marjo Rinne 6 minuutin kävelytesti... 10 Ari Mänttäri (alustus), Pauliina Husu ja Katriina Ojala (demo) Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä koulumaailmaan... 16 Sami Kalaja (alustus ja demo) Liikehallintakykytestaus: ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus... 21 Marjo Rinne (alustus ja demo) Torstai 21.3. MILLAISTA TIETOA FYYSISESTÄ AKTIIVISUUDESTA KIIHTYVYYSANTUREILLA SAADAAN?... 22 Henri Vähä Ypyä KOULUIKÄISTEN LIIKUNTA JA LIIKKUMATTOMUUS LIIKKUVA KOULU OHJELMASSA... 33 Tuija Tammelin LASTEN FYYSISEN AKTIIVISUUS KASIT LIIKKEELLE HANKKEESSA... 34 Minna Aittasalo LIIKETAITOJEN ARVIOINTI JA NIIDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA LIIKUNNAN HARRASTAJILLA... 35 Kati Pasanen (luento ja demo) SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO... 37 Pauliina Husu KUNNOSSA KAIKEN IKÄÄ SUOMI MIES SEIKKAILEE... 38 Jarmo Heiskanen LIIKKUMATTOMUUDEN KUSTANNUKSET... 45 Tommi Vasankari 4
KUNTOTESTAUKSEN HISTORIAA: VEEOOKAKSMAXIN TARINA Tutkimusjohtaja (eläkkeellä), Ph.D., Pekka Oja Mikä yhdistää herra Claude Gordon Douglasin (1882 1963) maksimihapenkulutukseen? Vastaus: Douglassäkki. Viime vuosisadan alussa tämä englantilainen fysiologi yhdessä opettajansa J.S.Haldenen kanssa kehitti tavan mitata ihmisen (ja eläimen) energiankulutusta. Tätä varten tarvittiin uloshengityksen määrän sekä hapen ja hiilidioksidin pitoisuuksien määritys. Douglas kehitti ilmatiiviin kaasusäkin hengitysilman keräämiseen ja Haldene analyysimenetelmän kaasupitoisuuksien määrittämiseen. Tämä työ loi tärkeän perustan työ ja liikuntafysiologisille tutkimuksille. Vuonna 1927 perustettiin USA:ssa Harvard Fatigue Laboratory, josta muodostui kuormitusfysiologisen tutkimuksen mekka. Laboratoriota johti D.B.Dill ja se toimi 1940 luvun lopulle saakka. Siellä pätevöityivät monet 1950 ja 60 luvun tunnetuimmat liikuntafysiologit, mm. Ancel Keys ja Henry Taylor. He perustivat sotien jälkeen oman Fysiologisen Hygienian Laboratorion Minnesotaan, jossa tehtiin uraauurtavaa tutkimusta hengitys ja verenkiertoelimistön, lämmönsäätelyn ja aineenvaihdunnan fysiologiasta. Mukana oli myös nuori tutkija Elsworth Buskirk ja tämä ryhmä julkaisi mm. klassisen tutkimuksen maksimaalisen hapenkulutuksen objektiivisesta määrityksestä. Buskirk siirtyi myöhemmin johtamaan liikuntafysiologian laboratoriota Pennsylvania State yliopistossa, jossa minulla oli mahdollisuus tehdä väitöskirjatyöni 1970 luvu alussa. Pohjois amerikkalaisen kehityksen rinnalla syntyi vahva skandinaavinen liikuntafysiologinen tutkimusperinne Erling Asmussenin, Marius Nielsenin ja Erik Hohwy Christensenin johdolla. Viimeksi mainittu oli ensimmäinen fysiologian professori Tukholman liikuntakorkeakoulussa ja hänen seuraajakseen tuli Per Olf Åstrand, joka yhdessä tulevan vaimonsa Irma Rhymingin kanssa julkaisi sittemmin maailmankuulun Åstrand Rhyming nomogrammin maksimihapenkulutuksen arviointiin submaksimaalisen polkupyöräergometritestin perusteella. Per Olof Åstrand perusti korkeakouluun nimeään kantavan kuormituslaboratorion, jossa tehdään edelleen kuormitusfysiologisia kokeita Douglassäkki menetelmällä. Tämän laboratorion kasvatteja ovat mm. Bengt Saltin ja Björn Ekblom. Tällä hetkellä laboratoriota johtaa Peter Schantz. Meitä on muitakin, jotka ovat kehitelleet maksimihapenkulutuksen arviointimenetelmiä. UKK instituutin 2 km kävelytesti on perusteellisen kehitystyön tulos. Raija Laukkasen väitöskirjatyö vuodelta 1993 sisälsi viisi osatutkimusta testin mittausominaisuuksista ja soveltuvuudesta väestömittauksiin. Testiä on jalkautettu instituutin toimesta kansallisen ja kansainvälisen testaajakoulutuksen avulla. Se on löytänyt myös paikkansa alan kansainvälisessä tutkimuksessa. Kirjallisuushaun perusteella testiä on tähän mennessä käytetty yhteensä 87:ssä tieteellisessä tutkimuksessa. Näistä on suomalaisia tutkimuksia runsas kolmannes ja loput muualta maailmasta. Maksimihapenkulutuksen suora mittaus tuottaa hengitys ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn kultaisen standardin. Siitä ja sen epäsuorista johdannaisista on muodostunut yksi liikunnan terveysvaikutusten tutkimuksen kulmakivistä. 5
TERVEYSKUNNON TESTIMENETELMIEN KEHITTÄMINEN Erikoistutkija, TtT, Jaana Suni, UKK instituutti 6
TERVEYSKUNTOTESTIEN UUDET TUULET Tutkija, TtT, Marjo Rinne, UKK instituutti Kuntotestit ovat kehittyneet vuosikymmenten kuluessa monien eri toimijoiden ansiosta. Terveyskuntokäsitekin on ollut käytössä jo yli kaksivuosikymmentä. Terveyskuntokin on osa fyysistä kuntoa ja sen osaalueet ovat yhteydessä terveyden eri ulottuvuuksiin. Tiedot väestön ja sen erilaisten osaryhmien terveydestä ja toimintakyvystä ovat terveyspolitiikan tärkeä lähtökohta ja arviointiväline. Fyysinen terveys, kuten kuntokin, on muuttuva tila, jota voidaan seurata monilla eri terveyskunnon indikaattoreilla. Toisen ulottuvuuden terveyteen ja kuntoon antaa myös who:n icf malli (international classification of functioning, disability and health), joka tarjoaa yhtenäisen ja kansainvälisesti sovitun viitekehyksen toiminnallisen terveyden kuvaamiseen. Terveyskunnon testauksen avulla pyritään tunnistamaan sairauksien tai toimintarajoitteiden vaara mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin ollen terveyskunnon testit tuottavat tietoa myös icf mallin mukaisesti työkyvyn, hoidon ja kuntoutuksen tarpeisiin, väestön toimintakyvyn kehityksen seuraamiseksi sekä väestöön ja väestöryhmiin kohdistuvien toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi. Terveyskuntotestit ovat viime vuosina kehittyneet ja täydentyneet entisestään. Tutkimustieto liikehallintakyvyistä ja ikääntyvien toimintakyvystä on tuonut myös uusia testejä terveyskuntotestistöön. Ukk insituutin terveyskunnon testistössä onkin tällä hetkellä valittavissa yli 20:stä testistä erilaisia testikokonaisuuksia. Myös aiemmin erityisesti kuntoutuksessa käytössä ollut 6 minuutin kävelytestiin ollaan laatimassa testin käyttökelpoisuuden vuoksi väestölle sopivia viitearvoja. Nykyisin poliittiset päättäjätkin ovat entistä enemmän kiinnostuneet väestön fyysisestä aktiivisuudesta, terveydentilasta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Erityisesti euroopan unionin (eu) jäsenmaissa on kiinnostuttu saamaan päätöksenteon tueksi vertailutietoa edellä mainituista tekijöistä eri jäsenmaiden välillä niin yhdyskuntasuunnittelua kuin myös väestön terveydentilan seurantaa varten. Terveydentilan osoittimiksi valittiin sydän ja verisuonisairaudet ja niiden riskitekijät, kuolleisuus, selkäkipu ja siihen liittyvät toimintakyvyn haitat sekä liikkumiskyky. Lopullinen eu:lle suositeltu alpha fit testistö koostui vain testeistä, joilla oli riittävän hyvä toistettavuus. Työkunnossa hankkeen mukaan joka kolmas suomalaisten sairauspoissaoloista johtuu tuki ja liikuntaelinten (tule) sairauksista. Näiden sairauksien määrä kasvaa entisestään, kun työväestö ikääntyy, lihavuus yleistyy ja fyysinen aktiivisuus vähenee. Monet suomalaiset eivät vielä tiedosta näitä vaaratekijöitä riittävän hyvin. Kuitenkin fyysinen kunto on selkeä terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin osoitin, samaten tuki ja liikuntaelinten hyvinvointi on terveyden perusta ja sen edistäminen on terveyden edistämisen perusta. Uudessa terveydenhuoltolaissa kolmannen sektorin toiminta on nähty varsin merkittävänä terveyttä ja liikuntaa tukevana toimintana. Tuki ja liikuntaelimistön toimintakykyä kehittävää liikuntaa tulisi siis huomattavasti lisätä. Tätä asiaa on painotettu suomen tule ry:n koordinoimassa kansallisessa tule ohjelmassa (2008 2015). Jotta eri toimijat saisivat tukea omille pyrkimyksilleen edistää tule terveyttä, tätä varten on laadittu tule kuntomitta opaskirjanen. Koko ajan ollaan kehittämässä myös eri ammattiryhmittäisiä testistöjä. Myös puolustusvoimat ovat uudistaneet tutkitun tiedon perusteella aiemmin käytössä olleita kuntotestejään. 7
Luennolla esitellään uudistuneet ukk instituutin terveyskuntotestistö, alpha fit testipaketit aikuisille ja lapsille, tule kuntomitta testistö. Terveyskunnon mittaamisen ohella liikkumattomuus ja runsas istuminen ovat osoittautuneet itsenäisiksi sairauksien riskitekijöiksi. Liikkumattomuuden mittaamiseen on tähän asti helppokäyttöisimmät menetelmät ovat olleet kyselymenetelmiä, mutta nykyisin saatavilla olevien kiihtyvyysantureiden ja terveyskunnon testaamisen yhdistäminen antavat täsmällistä tietoa väestön terveydenedistämisen tueksi. 8
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Tuotepäällikkö Ari Mänttäri, UKK Terveyspalvelut Oy (alustus) Tutkija, TtT, Pauliina Husu ja liikuntasuunnittelija (demo) LitM, Katriina Ojala, UKK instituutti (demo) 9
10
11
12
13
14
15
MOVE! FYYSISEN TOIMINTAKYVYN SEURANTAJÄRJESTELMÄ KOULUMAAILMAAN Rehtori, LitT, Sami Kalaja, Jyväskylän kaupunki (alustus ja demo) 16
17
18
19
20
LIIKEHALLINTAKYKYTESTAUS: KETTERYYS, TASAPAINO JA LIIKKUVUUS Tutkija, TtT, Marjo Rinne, UKK instituutti (alustus ja demo) 21
MILLAISTA TIETOA FYYSISESTÄ AKTIIVISUUDESTA KIIHTYVYYSANTUREILLA SAADAAN? Tutkija, DI, Henri Vähä Ypyä, UKK instituutti 22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
KOULUIKÄISTEN LIIKUNTA JA LIIKKUMATTOMUUS LIIKKUVA KOULU OHJELMASSA Tutkimusjohtaja, FT, Tuija Tammelin, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, LIKES Liikkuva koulu ohjelmaan liittyvän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä perustietoa suomalaisten koululaisten fyysisestä aktiivisuudesta. Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheen 2010 2012 aikana paikallisten hankkeiden seurannalla selvitettiin myös miten oppilaiden fyysinen aktiivisuus muuttui pilottivaiheen aikana eri kouluissa. Esityksessä vastataan seuraaviin kysymyksiin: Mikä on suomalaisten peruskoululaisten objektiivisesti mitattu fyysinen kokonaisaktiivisuus? Kuinka moni täyttää fyysisen aktiivisuuden perussuosituksen? Mikä on oppilaiden fyysinen aktiivisuus koulupäivän aikana objektiivisten mittausten perusteella? Millaisia eroja fyysisessä aktiivisuudessa on eri ikäisillä oppilailla sekä tytöillä ja pojilla? Miten oppilaiden fyysinen aktiivisuus muuttui pilottivaiheen aikana vuosina 2010 2012 Liikkuva koulu ohjelman kouluissa ja millaisia eroja fyysisessä aktiivisuudessa oli eri kouluilla? Fyysistä aktiivisuutta mitattiin ActiGraph mittareilla seitsemän päivän ajan 698 oppilaalta vuosiluokilta 1 8 sekä lisäksi seurattiin kuuden koulun oppilaiden fyysisen aktiivisuuden muutoksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheessa vuosina 2010 2012. Alakoululaiset olivat aktiivisempia kuin yläkoululaiset, ja luokkien 1 2 oppilaat olivat kaikista aktiivisimpia. Reipasta liikuntaa kertyi alakoululaisilla 62 minuuttia ja yläkoululaisilla 45 minuuttia koko päivän aikana. Pojat olivat tyttöjä aktiivisempia erityisesti luokilla 1 4. Sukupuolten väliset erot reippaan liikunnan määrässä vähenivät ja osin hävisivät luokilla 5 6 ja 7 8. Kuuden tunnin koulupäivän aikana reipasta liikuntaa kertyi alakoululaisilla noin 32 minuuttia ja yläkoululaisilla 17 minuuttia. Reippaan liikunnan osalta tunnin minimimäärä täyttyi noin 50 prosentilla alakoululaisista ja 17 prosentilla yläkoululaisista. Kansainvälisiin samanikäisten aineistoihin verrattuna suomalaisilla luokkien 1 4 oppilailla kertyi liikkumatonta aikaa koko päivän aikana hieman vähemmän, kun taas yläkoululaisilla liikkumatonta aikaa kertyi noin tunnin enemmän kuin kansainvälisissä aineistoissa. Koulupäivän aikana liikkumatonta aikaa oli alakoululaisilla 38 minuuttia ja yläkoululaisilla 45 minuuttia tuntia kohti. Lisäksi mitattiin aktiivisuutta Polar Active mittarilla kuuden koulun 510 oppilaalta vuosiluokilta 1 9. Mittareiden vertailututkimus osoitti, että Polar Active ja ActiGraph mittareilla saaduissa tuloksissa on selvä ero. Polar Active mittarilla mitattuna reipasta liikuntaa kertyi luokkien 5 6 oppilailla noin 40 minuuttia päivässä enemmän kuin ActiGraph mittarilla mitattuna. Fyysisen aktiivisuuden objektiiviset mittaustulokset ovat vertailukelpoisia vain samalla mittarilla mitattujen arvojen kanssa. Tulokset julkaistaan Oppilaan fyysinen aktiivisuus raportissa huhtikuussa 2014. Raportti löytyy pdfmuodossa Liikkuva koulu ohjelman verkkosivuilta. www.liikkuvakoulu.fi Lisätietoa: tuija.tammelin@likes.fi 33
LASTEN FYYSISEN AKTIIVISUUS KASIT LIIKKEELLE HANKKEESSA Tutkija, TtT, Minna Aittasalo, UKK instituutti Tampereella käynnistyi vuonna 2010 kolmiosainen Kasit liikkeelle! tutkimushanke. Hankkeeseen kuuluu kyselytutkimus, menetelmätutkimus ja interventiotutkimus. Kyselytutkimus toteutui syksyllä 2011 kaikilla tamperelaisilla kahdeksansilla luokilla. Internet kyselyllä selvitettiin, kuinka paljon tamperelaisnuoret liikkuvat koulumatkoillaan ja vapaa aikanaan ja mitkä psykososiaaliset ja ympäristön tekijät ohjaavat nuorten liikkumista. Kyselyssä tiedusteltiin myös fyysistä kuntoa, ruutuaikaa ja yöunen määrää. Menetelmätutkimus toteutui syksyllä 2011. Siinä kehitettiin liikuntapäiväkirja nuorten fyysisen aktiivisuuden arvioimiseksi sekä tutkittiin sen ja kotimaisen Hookie kiihtyvyysmittarin luotettavuutta. Satunnaistettu interventiotutkimus toteutui syksyllä 2012 ja siihen osallistuivat kaikki Tampereen yläkoulut. Tutkimuksessa arvioidaan kolmelle terveystiedon tunnille integroidun internet pohjaisen kartta ja kyselymenetelmän (www.pehmogis.fi) ja sitä tukevan FeetEnergy opetusmateriaalin vaikutusta koulumatkaliikuntaan, vapaa ajan liikuntaan ja ruutuaikaan. Esityksessä esitellään Kasit liikkeelle! tutkimuksen tähän mennessä valmistuneita tuloksia nuorten liikkumisesta ja ruutuajasta. Tutkimus on osa Kids Out! Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus erilaisissa kaupunkiympäristöissä hanketta (Kids Out!), jossa ovat mukana Tampereen teknillinen yliopisto, Aalto yliopisto/tkk ja UKKinstituutti. Kids Out! hanke kuuluu Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI KIDS) tutkimusohjelmaan ja sitä rahoittaa opetus ja kulttuuriministeriö. 34
LIIKETAITOJEN ARVIOINTI JA NIIDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA LIIKUNNAN HARRASTAJILLA Kehittämispäällikkö, tutkija, FT, Kati Pasanen, UKK instituutti 35
DEMONSTRAATIO: LIIKETAITOJEN ARVIOINTI JA NIIDEN HARJOITTAMINEN Kehittämispäällikkö, tutkija, FT, Kati Pasanen, UKK instituutti 36
SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO Tutkija, TtT, Pauliina Husu, UKK instituutti 37
KUNNOSSA KAIKEN IKÄÄ SUOMI MIES SEIKKAILEE Testauspäällikkö, LitM, Jarmo Heiskanen, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, LIKES SuomiMies seikkailee on kehittynyt pienestä pirkanmaalaisesta paikallishankkeesta Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelman valtakunnalliseksi kampanjaksi ja kansalliseksi teemaksi. SuomiMies seikkailee kampanja eli fyysisesti huonokuntoisten miesten aktivointi liikuntaan sekä yleensä terveellisten elämäntapojen pariin on yksi KKI ohjelman keskeisistä painopisteistä. Tarkoituksena on luoda pysyvää toimintakulttuuria liikkumattoman mieskohderyhmän aktivoimiseen elämänmakuisella otteella. Kampanjan henkeen kuuluvat humoristisuus, rehellisyys, toiminnallisuus sekä kohderyhmän arvostus. Vuodesta 2007 SuomiMies seikkailee kampanja on sisältänyt kaksi näyttävää rekkakiertuetta, ammattilaisille suunnatun seminaarikiertueen, kymmeniä paikallis ja kehittämishankkeita, helposti toteutettavat SuomiMiehen kuntotestit testaustapahtumineen, verkkosivut, materiaaleja ja oppaita sekä miehille suunnattuja liikuntakursseja. Ensimmäistä SuomiMies seikkailee rekkakiertuetta suunniteltaessa päätettiin rekkaan sijoittaa miehiä kiinnostavia mittauksia, jotka herättäisivät kiinnittämään huomiota fyysiseen kuntoon, terveyteen ja ravintotottumuksiin. KKI ohjelma valitsi kolme helposti toteutettavaa mittausta: puristusvoimatestin, Polarkuntotestillä levossa tehtävän arvion kestävyyskunnosta sekä kehonkoostumusmittauksen InBody 720 mittalaitteella. Kestävyyskunnon arvioinnin tueksi tuli myöhemmin mukaan myös Jacksonin (1990) NonExercise menetelmä sekä vyötärönympäryksen mittaus. Tärkeä osio oli myös testipalaute ja jatko opastus. Näin syntyivät yksinkertaiset SuomiMiehen kuntotestit, jotka voi toteuttaa hikoilematta, hengästymättä ja arkivaatteissa. KKI ohjelman kumppanina SuomiMiehen kuntotestien toteutuksessa on ollut LIKES tutkimuskeskuksen testiasema. Aineiston karttuessa LIKES testiasema on kehittänyt Kehon kuntoindeksin kuvaamaan tulosten kokonaisarviota verrattuna samanikäiseen suomalaiseen väestöön sekä tietokantapohjaisen sovelluksen tulostamiseen, tallentamiseen sekä ryhmäyhteenvetojen tekemiseen. Tällä hetkellä aineistoa on 22500 miehestä. SuomiMies seikkailee rekkakiertueen 2011 tapahtumien suosio ylitti odotukset, erityisesti rekan kuntotestien osalta. Vilkkaimpina päivinä rekassa testattiin yli 600 osallistujaa. Rekkakiertueen tulosraportti Testatut on julkaistu vuonna 2012. 38
39
Kuntotestauspäivät 20. 21.3.2013 UKK instituutti, Tampere 40
Kuntotestauspäivät 20. 21.3.2013 UKK instituutti, Tampere 41
42
43
44
LIIKKUMATTOMUUDEN KUSTANNUKSET Johtaja, LT, Tommi Vasankari, UKK instituutti 45
YHTEISTYÖSSÄ MUKANA: Acute FD Systems Firstbeat Technologies FysioLine HUR Labs Kuntoväline Oy Omegawave www.lts.fi/kuntotestaus 46