Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus

Koulutuksen perusteet Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Lausuntopyyntö 77/421/2014 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2014

Sisältö Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus... 1 Sisältö... 1 JOHDANTO... 1 1 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS JA SEN MUODOSTUMINEN... 1 1.1 Koulutuksen muodostuminen... 1 2 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVAN KOULUTUKSEN OSAAMISTAVOITTEET JA OSAAMISEN ARVIOINTI... 2 2.1 Pakolliset koulutuksen osat, 10 25 osp... 2 2.1.1 Ammatilliseen koulutukseen perehtyminen 5 15 osp... 2 2.1.2 Työelämään ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen perehtyminen 5 10 osp... 4 2.2 Valinnaiset koulutuksen osat, valittava yhteensä 35 50 osp... 4 2.2.1 Oppimisen vahvistaminen, 5 20 osp... 4 2.2.2 Työelämään ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen valmentautuminen, 5 20 osp... 7 2.2.3 Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, 5 20 osp... 7 2.2.4 Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osat, 5 20 osp... 8 2.2.5 Vapaasti valittavat koulutuksen osat, 0 5 osp... 8 Liite 1 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen kuvaus ja koulutuksen tavoitteet... 10

1 JOHDANTO Ammatillista peruskoulutusta koskevan lain (630/1998) mukaan Opetushallitus määrää koulutuksen perusteet ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavalle koulutukselle. Koulutuksen perusteissa määrätään koulutuksen muodostuminen pakollisista ja valinnaisista koulutuksen osista, koulutuksen osien laajuus osaamispisteinä ja koulutuksen osien osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi. Lakiin sisältyvänä tutkintoon johtamattomana valmentavana koulutuksena voidaan järjestää Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseksi sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu vailla toisen asteen tutkintoa oleville perusopetuksen päättäneille nuorille, mutta koulutukseen voivat osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi. Opetushallitus määrää erillisissä asiakirjoissa todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävistä tiedoista, opiskelijan terveydentilaa koskevista vaatimuksista, suunnitelmasta opiskelijoiden suojelemiseksi, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista sekä arvosanojen muuntamisesta ja lisäksi kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista. 1 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS JA SEN MUODOSTUMINEN 1.1 Koulutuksen muodostuminen Koulutuksen osat: Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä ja koulutus muodostuu pakollisista, valinnaisista ja vapaasti valittavista koulutuksen osista. Muodostumistaulukossa numerointi viittaa luvussa 2 käytettyihin koulutuksen osien numerointiin. Koulutuksessa on kaksi pakollista ja useita valinnaisia koulutuksen osia. Valinnaisista koulutuksen osista (2.2) opiskelija valitsee omien tavoitteidensa mukaisesti 35 50 osaamispistettä kohdista 2.2.1 2.2.5. Jokaisen koulutuksen osan osaamistavoitteet on laajuudeltaan määritelty koulutuksen osan suurimman osaamispistemäärän mukaan. 2.1 Pakolliset koulutuksen osat Laajuus osaamispisteinä 10 25 osp 2.1.1 Ammatilliseen koulutukseen perehtyminen (Kartoitus ja orientaatio n itsetuntemus Koulutuksen ja ammattien tuntemus Oppimisen yleisvalmiudet HOPS ja jatkosuunnitelmat) 2.1.2 Työelämään ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen perehtyminen (Erilaiset ammatit, työpaikat Sosiaaliset taidot työelämässä Oppisopimuksen perustiedot) 5 15 osp 5 10 osp

2 2.2 Valinnaiset koulutuksen osat 35 50 osp 2.2.1 Oppimisen vahvistaminen 5 20 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa tarvittava osaaminen 2.2.2 Työelämään ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen 5 20 osp valmentautuminen (Syventävä työelämän tuntemus, pelisäännöt Oppisopimus Ammatilliset vahvuudet, soveltuvuus Työturvallisuus ym.) 2.2.3 Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen (sis. mm. asuinympäristö, terveys, hyvinvointi, liikunta, yhteiskunnan palvelut) 5 20 osp 2.2.4 Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osat 5 20 osp 2.2.5 Vapaasti valittavat koulutuksen osat 0-5 osp 2 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVAN KOULUTUKSEN OSAAMISTAVOITTEET JA OSAAMISEN ARVIOINTI 2.1 2.1.1 Pakolliset koulutuksen osat, 10 25 osp Ammatilliseen koulutukseen perehtyminen 5 15 osp n itsetuntemus Tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa kartoituksen avulla kiinnostuksensa kohteita, vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja mahdollisia esteitään. Hän osaa tehdä ammatinvalintaa, koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. hankkii tietoa koulutuksista ja ammateista sekä valmistautuu opiskelemaan ammatillisessa tutkintoon peruskoulutuksessa. saa tietoa omista fyysisistä, sosiaalisista ja psyykkisistä edellytyksistään uran- ja ammatinvalinnan pohjaksi saa valmiuksia tunnistaa omia taitoihin ja osaamiseen liittyviä vahvuuksiaan, edellytyksiään ja kehittymistarpeitaan selvittää ja osaa kohdentaa omalle elämälle asettamansa tavoitteet ja toiveet tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteeseensa mahdollisesti liittyviä ongelmia toimii opiskeluryhmän ja yhteisön jäsenenä arvioi omaa soveltuvuuttaan ammatillisiin opintoihin ja parantaa mahdollisuuksiaan menestyä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Koulutuksen ja ammattien tuntemus tietää Suomen koulutusjärjestelmän ja pääsyvaatimuksia eri koulutuksiin tuntee toisen asteen koulutuksen muodostumisen periaatteen tuntee ammatillisen perustutkinnon suorittamistavat (ammatillinen peruskoulutus, oppisopimuskoulutus, näyttötutkintona suoritettava koulutus) ja muita koulutuksia hankkii tietoa itseään kiinnostavista koulutusaloista

3 hankkii tietoa eri ammateista ja työympäristöistä hankkii tietoa itseään kiinnostavista ammateista sekä niissä edellytettävistä perustaidoista tutustuu ammatteihin ja ammatilliseen opiskeluun käytännössä tuntee erilaisten ammattialojen koulutusta perehtyy eri koulutusalojen hakumenettelyyn ja valintakriteereihin sekä opiskelumahdollisuuksiin. Oppimisen (yleis)valmiudet selvittää oman oppimisensa vahvuuksia sekä kehittämishaasteita tunnistaa itselleen parhaiten soveltuvia oppimistyylejä ja osaa käyttää niitä oppii asettamaan omia oppimistavoitteitaan viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa erilaisia viestintä- ja kommunikointikeinoja käyttäen harjaantuu arvioimaan omia opiskelutaitojaan osaa hyödyntää erilaisia viestintävälineitä käyttää erilaisia tiedonhankkimismenetelmiä täydentää tietoteknisiä taitojaan. Henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) ja jatkosuunnitelmat Osaamisen arviointi asettaa koulutustaan ja kehitystään koskevia tavoitteita laatii opiskelun alkaessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman osaa suunnitella koulutuksensa opinnot yksilöllisten tavoitteiden ja tulevien valintojensa mukaisesti seuraa ja päivittää henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista tekee oman toteuttamiskelpoisen urasuunnitelman hakeutuu ammatilliseen peruskoulutukseen ja opiskelijalla on jatkosuunnitelma. Osaaminen arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Koulutuksen osa katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija tunnistaa omia kiinnostuksiaan, vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja mahdollisia esteitään oppijana uravalintaa suunniteltaessa osaa aktiivisesti hakea tukea opiskeluihin ja elämäntilanteeseen mahdollisesti liittyviin ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen hakee kiinnostuksensa mukaisesti koulutus- ja ammattialoille ja tietää mistä saa lisätietoa työskentelee suunnitelmallisesti omien oppimistavoitteidensa mukaisesti tekee oman urasuunnitelman senhetkisen tilanteensa huomioiden tekee vaihtoehtoisia jatkosuunnitelmia ja asettaa realistisesti tavoitteita koulutukselleen vastaanottaa palautetta asiallisesti ja hyödyntää sitä työssään osaa kommunikoida ammatillisen peruskoulutuksen ja työelämän edellyttämällä tavalla arvioi realistisesti ja kehittää aktiivisesti omia opiskelutaitojaan hyödyntää tietoteknisiä taitojaan monipuolisesti koulutuksen aikana hyödyntää omia kokemuksiaan ja saamaansa palautetta tavoitteiden asettelussa selkiyttää omia tavoitteitaan suhteessa koulutusten vaatimuksiin ottaa aktiivisesti vastuun omista opinnoistaan ja niissä etenemisestä ymmärtää, tulkitsee ja tuottaa opiskelun vaatimia opiskelun suullisia tai kirjallisia tekstejä suomen tai ruotsin kielellä.

4 2.1.2 Työelämään ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen perehtyminen 5 10 osp Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa työelämään liittyviä kiinnostuksensa kohteita, vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja mahdollisia esteitään koulutusta, ammattia ja uraa koskevia ratkaisuja varten. hankkii tietoa käytännön työelämästä ja itselleen sopivista ammateista. selventää valmiuksiaan toimia eri ammateissa, työelämässä ja työssäoppimiseen valmentautumisessa työpaikoilla. perehtyy mahdollisuuksiinsa kouluttautua oppisopimuskoulutuksessa sekä muissa koulutusmuodoissa. tutustuu erilaisiin ammatteihin ja työpaikkoihin hankkii työpaikoilla kokemusta ja tietoa erilaisista ammateista, työtehtävistä ja työympäristöistä muodostaa oman käsityksen soveltuvuudestaan toimia eri ammateissa suhteessa omiin edellytyksiinsä ja vahvuuksiinsa ymmärtää sosiaalisten taitojen merkityksen työelämässä, työssäoppimiseen valmentautumisessa ja työryhmien jäsenenä tuntee työnhakumenetelmiä ja työllistymiseen liittyviä tekijöitä tietää oppisopimuskoulutuksen perusperiaatteita tuntee työelämän pelisäännöt sekä noudattaa käytännössä niitä ja tehtyjä sopimuksia tietää tarvitsemansa työturvallisuusohjeet ja noudattaa niitä osaa ottaa vastaan ohjausta ja palautetta työpaikkaohjaajalta ja ohjaavalta opettajalta. Osaaminen arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Koulutuksen osa katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija tuntee monipuolisesti erilaisia koulutus- ja työelämävaihtoehtoja tunnistaa omia vahvuuksiaan sekä valmiuksiaan ja ammatinvalinnan mahdollisia esteitään omaa ammatinvalintaa ja koulutusmuotoa suunniteltaessa osaa asettaa elämäntilanteeseensa sopivia tavoitteita koulutukselleen ja ammatinvalinnalleen ymmärtää koulutuksen merkityksen oman ammatinvalinnan kannalta toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa työryhmän jäsenenä osaa käyttää erilaisia työllistymiseen ja työn tekemiseen liittyviä tukipalveluita ja -toimia noudattaa työelämän keskeisiä pelisääntöjä ja työturvallisuusohjeita hyödyntää samaansa palautetta aktiivisesti ja osaa itse arvioida omaa käytännön työskentelyään suhteessa tavoitteisiinsa suorittaa työssäoppimiseen valmentautumisen sovitusti. 2.2 2.2.1 Valinnaiset koulutuksen osat, valittava yhteensä 35 50 osp Oppimisen vahvistaminen, 5 20 osp Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa opiskelutaidot, jotka tukevat oppimista sekä valmentavassa koulutuksessa että ammatillisessa peruskoulutuksessa. vahvistaa tietopohjaansa. Hän sitoutuu opiskeluun ja löytää motivaation opiskeluunsa. saavuttaa opiskelussaan, työssään ja arkielämässään tarvittavat valmiudet elinikäiseen oppimiseen. parantaa mahdollisuuksiaan päästä ammatilliseen koulutukseen sekä tarvittaessa korottaa perusopetuksen oppimäärän arvosanoja. Koulutuksen osassa on tarkoitus vahvistaa opiskelijan oppimaan oppimista ja samalla valmentautua ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon osien opiskeluun. Oppimisen vahvistamisen osa-alueet valitaan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti.

5 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Osaamisen arviointi Tämä koulutuksen osa-alue voi sisältää suomi äidinkielenä tai ruotsi äidinkielenä/suomi toisena kielenä (S2) tai ruotsi toisena kielenä (R2) opintoja, vieraan kielen opintoja sekä toisen kotimaisen kielen opintoja. kehittää ja arvioi opiskelutaitojaan, monilukutaitoaan ja viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan käyttäen hänelle soveltuvia kommunikointikeinoja osaa hakea tietoa eri tietolähteitä ja välineitä käyttäen kehittää ja arvioi suomen/ruotsin äidinkielen/opiskelukielen taitoaan niin, että voi hyödyntää sitä arkielämässä, ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä hallitsee vieraan kielen perusteita, niin että voi osallistua ammatilliseen koulutukseen kuuluviin vieraan kielen opintoihin ymmärtää toisen kotimaisen kielen perusteita, niin että voi osallistua ammatilliseen koulutukseen kuuluviin toisen kotimaisen kielen opintoihin. Viestinnän ja vuorovaikutuksen opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Lisäksi todistukseen merkitään tarvittaessa opiskelijan saavuttama kielitaidon taso eurooppalaisen viitekehyksen mukaan. Koulutuksen osa katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija hankkii tietoa eri lähteistä monipuolisesti sekä arvioi tietoa ja sen lähteitä kriittisesti ymmärtää, tulkitsee ja tuottaa arkielämän ja opiskelun vaatimia suullisia, kirjallisia ja kuvallisia tekstejä suomen tai ruotsin kielellä viestii aktiivisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja monimediaisissa ympäristöissä tilanteen mukaisella tavalla ymmärtää ja tuottaa viestejä vieraalla kielellä sekä suullisesti että kirjallisesti ymmärtää ja tuottaa viestejä toisella kotimaisella kielellä sekä suullisesti että kirjallisesti. Jos opiskelija korottaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen oppimäärän arvosanoja (perusopetuslain 628/98, 38 mukaisessa erityisessä tutkinnossa), annetaan niitä hyväksytysti suorittaneille erillinen todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain. Jos opiskelija suorittaa ammattitaitoa tukevia perustutkinnon osia, ne arvioidaan voimassa olevan asetuksen ja arviointiasteikon mukaisesti. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Tämä koulutuksen osa-alue voi sisältää matematiikan, fysiikan, kemian sekä tieto- ja viestintäteknologian opintoja. hallitsee ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelua varten tarvittavat matematiikan tiedot ja taidot kuten keskeiset käsitteet, suureet ja mittayksiköt, peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskennan sekä geometrian perusteet osaa ratkaista matemaattisia ongelmia yhtälöiden avulla osaa käsitellä tilastoaineistoja syventää päättely- ja päässälaskutaitojaan

6 saavuttaa tiedolliset valmiudet fysiikan ja kemian opiskeluun ammatillisessa peruskoulutuksessa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologian osaamistaan arkielämässä ja opiskelussa ymmärtää mihin luonnontieteelliset kysymykset liittyvät jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Osaamisen arviointi Matemaattis-luonnontieteelliset opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Koulutuksen osa katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija käyttää tarkoituksenmukaisesti peruslaskutoimituksia, prosenttilaskennan perusteita, tärkeimpiä mittayksiköiden muunnoksia ja geometriaa matemaattisten ongelmien ratkaisemiseksi ja arvioi tulosten oikeellisuutta ymmärtää eri kohteiden välisiä yhteyksiä ja riippuvuuksia ja niissä tapahtuvia muutoksia osaa tulkita oikein tilastoaineistoja ja diagrammeja sekä tehdä niistä päätelmiä käyttää sujuvasti laskustrategioita ja tarvittaessa apuvälineitä matemaattisten tehtävien ratkaisemiseen käyttää keskeisimpiä arkielämään ja ympäristöön liittyviä fysiikan ja kemian käsitteitä, kuvaa ja selittää erilaisia luonnontieteellisiä ilmiöitä ja lainalaisuuksia käyttää monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologian taitojaan ja tietotekniikkaa toimii ekologisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ympäristöä säästäen. Jos opiskelija korottaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen oppimäärän arvosanoja (perusopetuslain 628/98, 38 mukaisessa erityisessä tutkinnossa), annetaan niitä hyväksytysti suorittaneille erillinen todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain. Jos opiskelija suorittaa ammattitaitoa tukevia perustutkinnon osia, ne arvioidaan voimassa olevan asetuksen ja arviointiasteikon mukaisesti. Yhteiskunnassa tarvittava osaaminen Osaamisen arviointi opiskelija osallistuu oppilaitoksessa yhteisten asioiden hoitamiseen tietää eduskunnan, hallituksen ja oikeuslaitoksen toimintaperiaatteet tuntee suomalaisen elinkeinoelämän toimialoja, tuotantoa ja palveluja tutustuu toimintamahdollisuuksiinsa aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana ymmärtää globalisaation taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia yhteiskunnassa ymmärtää omaa ja muiden kulttuurista monikerroksisuutta ja arvostaa omaa identiteettiään. Yhteiskunnassa tarvittavan osaaminen opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Koulutuksen osa katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija osallistuu sovitulla tavalla yhteisten asioiden hoitamiseen oppilaitoksessa ymmärtää ja tuntee yhteiskunnan keskeistä yhteiskunnallista päätöksentekoa ja toimintatapoja ymmärtää suomalaisen elinkeinoelämän toimialojen merkityksen työllistymiselle ymmärtää lainsäädännön merkitystä ja sen vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan osaa käyttää omatoimisesti yhteiskunnan tarjoamia peruspalveluita arvioi monipuolisesti toimintamahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana hankkii aktiivisesti tietoa yhteiskunnan monimuotoisuudesta ja pohtii omaa identiteettiään suhteessa siihen.

7 2.2.2 Työelämään ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen valmentautuminen, 5 20 osp Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että opiskelija syventää tietoa käytännön työelämästä ja itselleen sopivista ammateista. selkiyttää ja vahvistaa itselleen omia henkilökohtaisia valmiuksiaan toimia eri ammateissa, työelämässä ja työssäoppimiseen valmentautumisessa työpaikoilla. Hän syventää käsitystään oppisopimuskoulutuksesta eräänä mahdollisena koulutusvaihtoehtona. syventää tuntemusta valitsemistaan ammattialoista ja selkiyttää omia koulutustavoitteitaan selkiyttää ja parantaa ammatillisia valmiuksiaan ja edellytyksiään toimia tulevassa ammatissaan arvioi soveltuvuuttaan eri ammattialoille käytännön toiminnan kautta syventää oppisopimuskoulutuksen tuntemusta sekä tarkastelee koulutusmuodon soveltuvuutta itselleen vahvistaa sosiaalisia taitojaan, joita tarvitaan työelämässä ja työssäoppimiseen valmentautumisessa hankkii tietoa ammatillisen koulutuksen ja työelämän eettisistä ja esteettisistä kysymyksistä tietää työlainsäädäntöön ja työelämän sopimuskäytäntöihin liittyviä perusasioita tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä noudattaa työturvallisuusohjeita osaa ottaa vastaan ohjausta ja palautetta työpaikkaohjaajalta ja ohjaavalta opettajalta vahvistaa sisäiseen yrittäjyyteen liittyviä ominaisuuksiaan työpaikalla suunnittelee omaa työskentelyään. Osaaminen arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Koulutuksen osa katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija ymmärtää koulutuksen ja tehtyjen koulutusratkaisujen merkityksen oman elämän kannalta ja suhteessa eri ammattialojen vaatimuksiin löytää itseään kiinnostavan alan ja ammattinsa eri koulutus- ja työelämävaihtoehdoista toimii työpaikalla koulutukselleen ja ammatinvalinnalleen asettamien tavoitteidensa mukaisesti toimii vastuullisesti ja yhteistyökykyisesti työelämässä ja työpaikalla tekee päätöksen oppisopimiskoulutuksen soveltuvuudesta suhteessa omiin tavoitteisiin toimii työpaikalla sovittujen ammattieettisten periaatteiden mukaisesti ottaa huomioon esteettisiä tekijöitä sekä edistää tai ylläpitää ympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä toimii sovitusti työelämän keskeisten pelisääntöjen mukaan suojautuu oikein työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja vastaan ja torjuu vaaraa aiheuttavia tilanteita ennalta ottaa aktiivisesti vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti mitoittaa oman työnsä ja toimii asetettujen tavoitteiden mukaan suorittaa työssäoppimiseen valmentautumisen sovitusti. 2.2.3 Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, 5 20 osp Tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa arjen toimintoihin ja kodin hoitamiseen liittyviä tietoja ja taitoja ja saa valmiuksia omassa elämässä selviytymiseen ja yhteiskunnan osallisuuteen. kehittää kuluttaja- ja talousosaamistaan ja edistää omaa hyvinvointiaan terveellisten ruokailutottumusten ja elämäntapojen avulla. Hän osaa huolehtia omasta toimintakyvystään ja tietää kuinka voi viettää vapaa-aikansa omaa hyvinvointiaan edistävällä tavalla. tunnistaa taiteen, kulttuurin, kädentaitojen ja liikunnan harrastamisen terveyttä ja hyvinvointia tukevana voimavarana.

8 tunnistaa omat voimavaransa ja vahvistaa hyvinvointiaan perehtyy yhteiskunnan tarjoamiin palvelujärjestelmiin ja palveluihin toimii eri tilanteissa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa tuntee turvalliset, vastuulliset ja kestävät toimintatavat omaksuu hyvät käytöstavat ja tuntee tapakulttuuria tunnistaa oman vuorokausirytminsä ja osaa mukauttaa sen opiskelun ja työelämän tarpeisiin hankkii tietoja ja taitoja, joiden avulla tekee oman elämänsä taloudellisia päätöksiä suunnittelee ja mahdollisesti tekee arkielämään ja itsenäiseen asumiseen liittyviä valintoja, päätöksiä ja hankintoja ymmärtää hygienian merkityksen terveydelle, turvallisuudelle ja hyvinvoinnille huolehtii oman asuinympäristönsä siisteydestä ja turvallisuudesta suunnittelee kodin ruokataloutta ja tekee valintoja tai valmistaa kotiruokaa arkeen ja juhlaan tutustuu erilaisiin liikunta- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin tutustuu taide- ja kulttuuripalveluiden ja tapahtumien tarjontaan saa valmiuksia kädentaitojen käyttämiseen arjen toiminnoissa. Osaamisen arviointi Osaaminen arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Koulutuksen osa katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija ottaa kykyjensä mukaan vastuuta itsestään ja omasta toiminnastaan sekä huolehtii oman elämänsä arjen sujumisesta osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja omien tarpeidensa mukaisesti toimii hyvässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa toimii yksilönä ja ryhmässä vastuullisesti sekä tasa-arvoa ja turvallisuutta edistävästi osaa suunnitella ajankäyttöään ja noudattaa sovittuja aikatauluja tekee toteuttamiskelpoisen suunnitelman oman talouden hoitamisesta ja toimii sen mukaisesti huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan, pukeutumisestaan ja muusta ulkoisesta olemuksestaan valmistaa tai valitsee terveellistä ja taloudellista kotiruokaa kestävää toimintatapaa noudattaen osaa laatia itselleen terveellisiä elämäntapoja ja vapaa-aikaa koskevan suunnitelman oman hyvinvoinnin edistämiseksi ottaen huomioon voimavaransa ja tarpeensa käyttää ja soveltaa kädentaitojaan monipuolisesti arjen toiminnoissa. 2.2.4 Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osat, 5 20 osp Osaamisen arviointi voi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti suorittaa ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, jos opiskelijalla on siihen valmiuksia ja hänellä on edellytyksiä saavuttaa niiden ammattitaitovaatimuksia (ammatilliset tutkinnon osat) tai osaamistavoitteita (yhteiset tutkinnon osat). Suoritetut tutkinnon osat/osa-alueet arvioidaan siten, kuin niitä koskevissa perustutkintojen perusteissa määrätään. 2.2.5 Vapaasti valittavat koulutuksen osat, 0 5 osp Vapaasti valittavien koulutuksen osien tavoitteena on, että opiskelija niiden avulla saa vahvistusta urasuunnitteluunsa ja saa lisävalmiuksia tuleviin ammatillisiin opintoihin.

9 Osaamisen arviointi voi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti suorittaa vapaasti valittavia koulutuksen osia omien yksilöllisten tarpeiden, kiinnostuksen ja valmiuksien mukaan koulutuksen järjestäjän paikallisesta tarjonnasta ja/tai muusta (alueellisesta) tarjonnasta. Vapaasti valittavat koulutuksen osat voivat koostua yhdestä tai useammasta osasta. Koulutuksen järjestäjän on nimettävä nämä koulutuksen osat ja määriteltävä niille osaamispisteet, ammattitaitovaatimukset/osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi siten kuin Opetushallitus on määrännyt.

10 Liite 1 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen kuvaus ja koulutuksen tavoitteet Kuvaus: Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa, ohjaavaa ja kuntouttavaa koulutusta. Yhdistämisen tarkoituksena oli muodostaa perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen toimiva ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava yhtenäinen koulutuskokonaisuus, jossa kuitenkin huomioidaan erilaisten kohderyhmien erityistarpeet. Valmentava koulutus mahdollistaa yksilölliset opintopolut ja joustavoittaa siirtymistä tutkintotavoitteeseen ammatilliseen koulutukseen. Koulutus on opiskelijalähtöistä ja perustuu alkukartoituksen jälkeen opiskelijan henkilökohtaisiin tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma mahdollistaa koulutuksen suuntaamisen yksilöllisesti ja henkilökohtaisen valinnaisuuden. Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat perusopetuksen päättäneet nuoret, jotka tarvitsevat opiskeluvalmiuksien vahvistamista sekä ohjausta ja tukea koulutuksen ja ammatin valinnassa. Kohderyhmänä ovat myös eri syistä koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka eivät ole löytäneet itselle sopivaa koulutuspaikkaa. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti nuorille, mutta koulutukseen voivat osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen koulutukseen siirtymiseksi. Aikuiskohderyhmiä voivat olla erityisesti maahanmuuttajat sekä alan vaihtajat tai uudelleen kouluttautuvat henkilöt, joiden opiskeluvalmiuksissa on puutteita. Koulutukseen tulevien maahanmuuttajien tai maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kielitaidon tulisi olla suomen tai ruotsin kielessä kielitaidon tasojen kuvausasteikolla tasoa A2.2. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus suuntautuu ammatilliseen koulutukseen ja eroaa tässä suhteessa muista nivelvaiheen koulutuksista. Koulutuksella on tiivis yhteys työelämään, ja koulutuksen aikana on mahdollisuus suorittaa myös ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia. Lisäksi koulutusta järjestettäessä toimitaan yhteistyössä muiden nivelvaiheen sidosryhmien, kuten työpajatoimijoiden, sosiaali-, terveysja nuorisotyön viranomaisten sekä myös perusopetuksen järjestäjien kanssa. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksoa vastaava kokonaisuus sisältyy osana ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta. Ennakkojakson suoritusta ja laajuutta (30 osp) tarvitsevat opiskelijat voivat suorittaa henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti koulutuksen osien vaihtoehdoista itselleen sopivat. Oppisopimuskoulutukseen tähtäävällä opiskelijalla on mahdollisuus missä vaiheessa valmentavaa koulutusta tahansa siirtyä oppisopimusmuotoiseen tutkintotavoitteiseen ammatilliseen koulutukseen, kun hän löytää sopivan oppisopimuspaikan. Tavoite: Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseksi sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksen tavoite on myös edistää tasa-arvoa ja esteettömyyttä koulutuksessa. Koulutuksen avulla voidaan vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia hakeutua jatkokoulutukseen ja suorittaa ammatillinen perustutkinto. Opiskelijoiden tulee saada riittävästi ohjausta ja tukea opinnoissa sekä tietoa erilaisista jatkokoulutusmahdollisuuksista. Koulutuksen tavoitteena on parantaa opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja ja vahvistaa opiskeluvalmiuksia tulevaisuutta varten. Koulutuksessa on kaksi pakollista osaa ja niiden lisäksi valinnaisia koulutuksen osia sekä liikkumavaraa koulutuksen osien osaamispisteissä, jotta opiskelija voi suunnitella opintonsa joustavasti henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti.

11 Koulutukseen tarvittaessa liittyvän ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on edistää opiskelijan toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia. Ammatillista kuntoutusta toteutetaan muun muassa ammatillisena erityisopetuksena, jonka tavoitteena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työkykyä, työllistymistä ja ansiomahdollisuuksia omien edellytystensä mukaisesti. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tämän koulutuksen aikana valmentaudutaan myös elinikäisen oppimisen avaintaitojen saavuttamiseen. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten perustutkintojen ammattitaitovaatimuksiin.

Koulutuksen perusteet Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus Lausuntopyyntö 77/421/2014 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2014

Sisältö Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus... 1 JOHDANTO... 1 1 TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS JA SEN MUODOSTUMINEN... 1 1.1 Koulutuksen muodostuminen... 1 2 TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVAN KOULUTUKSEN OSAAMISTAVOITTEET JA OSAAMISEN ARVIOINTI... 2 2.1 Pakolliset koulutuksen osat, 40 60 osp... 2 2.1.1 Toimintakyvyn vahvistaminen 15 25 osp... 2 2.1.2 Oppimisen vahvistaminen 10 15 osp... 4 2.1.3 Työelämään valmentautuminen 15 20 osp... 5 2.2 Valinnaiset koulutuksen osat 5 20 osp... 6 3 OSAAMISEN ARVIOINTI... 6 LIITE 1 Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen kuvaus ja koulutuksen tavoitteet... 7

1 JOHDANTO Ammatillista peruskoulutusta koskevan lain (630/1998) mukaan Opetushallitus määrää koulutuksen perusteet valmentaville koulutuksille. Koulutuksen perusteissa määrätään koulutuksen muodostuminen pakollisista ja valinnaisista koulutuksen osista, koulutuksen osien laajuus osaamispisteinä ja koulutuksen osien osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi. Lakiin sisältyvänä tutkintoon johtamattomana valmentavana koulutuksena voidaan järjestää Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa sairauden ja vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta. Jos opiskelija tarvitsee koulutuksen osana kuntoutuspalveluja, koulutuksen tavoitteena on lisäksi yhteistyössä lähiverkoston ja kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa edistää moniammatillisesti ja monialaisesti opiskelijan kokonaiskuntoutusta. Koulutuksen tavoitteena on pääsääntöisesti muu opiskelijan jatkosuunnitelma kuin ammatillisen perustutkinnon suorittaminen. Opetushallitus määrää erillisissä asiakirjoissa todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävistä tiedoista, opiskelijan terveydentilaa koskevista vaatimuksista, suunnitelmasta opiskelijoiden suojelemiseksi, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista sekä arvosanojen muuntamisesta ja lisäksi kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista. 1 TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS JA SEN MUODOSTUMINEN 1.1 Koulutuksen muodostuminen Koulutuksen osat: Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä ja koulutus muodostuu pakollisista ja valinnaisista koulutuksen osista. Muodostumistaulukossa numerointi viittaa luvussa 2 käytettyihin koulutuksen osien numerointiin. Koulutuksessa on kolme pakollista ja valinnaisia koulutuksen osia. Valinnaisista koulutuksen osista (2.2) opiskelija voi valita omien tavoitteidensa mukaisesti 5 20 osaamispistettä kohdista 2.2.1 2.2.2. Jokaisen koulutuksen osan osaamistavoitteet on laajuudeltaan määritelty koulutuksen osan suurimman osaamispistemäärän mukaan. 2.1 Pakolliset koulutuksen osat Laajuus osaamispisteinä 40 60 osp 2.1.1 Toimintakyvyn vahvistaminen 15 25 osp Toimintakyvyn kartoitus Liikunta, liikkuminen ja motoriset taidot Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot Arjen taidot Vapaa-ajan toiminta Yhteiskuntatietous ja kansalaistaidot 2.1.2 Oppimisen vahvistaminen 10 15 osp Oppimaan oppiminen Viestintä, vuorovaikutus ja kommunikaatio Tietotekniikka ja tiedonhankintataidot Matematiikan taidot 2.1.3 Työelämään valmentautuminen 15 20 osp Työelämävalmiudet

2 2.2 Valinnaiset koulutuksen osat 5 20 osp 2.2.1 Muut valinnaiset osat 5 20 osp 2.2.2 Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osat 5 20 osp 2 TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVAN KOULUTUKSEN OSAAMISTAVOITTEET JA OSAAMISEN ARVIOINTI Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen lähtökohtana ovat opiskelijan tarpeet. Koulutuksen osien osaamistavoitteet, tarkempi sisältö ja laajuus valitaan koulutuksen perusteista opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Koulutuksen osat arvioidaan suhteutettuna yksilöllisiin tavoitteisiin. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus mahdollistaa poikkeustapauksissa myös jatko-opintoihin hakeutumisen opiskelijan yksilöllisten valmiuksien mukaisesti. n henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS) määritellään opintojen ajallinen kesto sekä eri osaamistavoitteisiin käytettävä aika sekä niiden yksilöllinen laajuus. Opiskelun tavoitteet ja painopistealueet voivat muuttua opiskelun kuluessakin mm. opiskelijan elämäntilanteen tai terveydentilan muutoksien vuoksi. n opiskeluaika määritellään yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. 2.1 Pakolliset koulutuksen osat, 40 60 osp Pakolliset koulutuksen osat muodostuvat toimintakykyä ja oppimista vahvistavista sekä työelämävalmiuksia tukevista osaamistavoitteista. 2.1.1 Toimintakyvyn vahvistaminen 15 25 osp Toimintakyvyn kartoitus Opiskelun alkuvaiheessa opiskelijan toimintakyky arvioidaan/kartoitetaan vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistamiseksi. Toimintakyvyn ja osaamisen selvittämiseksi tulee käyttää monipuolisia menetelmiä kuten aikaisempia tutkimuksia ja lausuntoja, havainnointia, kokeiluja, opiskelijan itsearviointia sekä tarvittaessa testauksia ja kartoituksia. n tilannetta ja toimintakykyä selvitetään fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Näistä saatua tietoa käytetään yksiöllisten osaamistavoitteiden lähtökohtana. Toimintakyvyn kehittymistä ja vahvistumista arvioidaan koko opintojen ajan sekä niiden päättyessä. selviytyy käytännön elämään liittyvistä jokapäiväisistä toimistaan omien edellytystensä mukaisesti hyödyntää jokapäiväiseen toimintaan liittyviä tukipalveluita, apuvälineitä ja avustajapalveluita oppii ottamaan vastuuta omasta elämästään. Liikunta, liikkuminen ja motoriset taidot Tavoitteena on, että opiskelija edistää liikunnan avulla aktiivista ja terveellistä elämäntapaa sekä ymmärtää liikunnan merkityksen toiminta- ja työkyvylle. selviytyy jokapäiväisistä karkea- ja hienomotorisista toiminnoista itselle soveltuvalla tavalla, ja hyödyntää liikkumisessaan erilaisia apuvälineitä ja avustajapalveluita henkilökohtaisen tarpeen mukaan.

3 omaksuu liikunnan osaksi terveellisiä ja aktiivisia elämäntapojaan sekä ymmärtää liikunnan merkityksen toiminta- ja työkyvylle selviytyy jokapäiväisistä karkea- ja hienomotorisista toiminnoista valitsee itselleen sopivia liikuntalajeja, joiden kautta saa elämyksiä ja myönteisiä onnistumisen kokemuksia hahmottaa kehonsa eri osat ja niiden toiminnan sekä hallitsee kehon osien toiminnot ylläpitää tai kohottaa omaa fyysistä kuntoaan. Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot Arjen taidot Tavoitteena on että opiskelija ottaa vastuuta omaa elämäänsä koskevista ratkaisuista ja vaikuttaa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa. arvioi omien edellytystensä mukaisesti toimintakykyään ja elämäntilannettaan. Hän rakentaa realistista ja myönteistä minäkuvaa sekä vahvistaa itsetuntoaan ikävaihe ja toimintakyky huomioiden. toimii omien edellytystensä mukaisesti sosiaalisissa tilanteissa. arvioi omia kykyjään ja suorituksiaan itselleen sopivalla tavalla tunnistaa omia vahvuuksiaan, voimavarojaan ja kehittämistarpeitaan hahmottaa omaa erityisen tuen tarvettaan ja toimintakyvyn rajoituksiaan ja osaa hyödyntää tarvittaessa erilaisia palveluita ja tukea vahvistaa itsetuntoaan rakentaa realistista ja myönteistä minäkuvaa ikävaihe ja toimintakyky huomioiden toimii vuorovaikutteisesti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa arvostaa itseään sekä muita tasavertaisina yhteiskunnan jäsenenä. Tavoitteena on että, opiskelija selviytyy arkielämään ja asumiseen liittyvistä jokapäiväisistä toimistaan mahdollisimman itsenäisesti. Hän hyödyntää jokapäiväiseen toimintaan liittyviä palveluita ja tukea, apuvälineitä ja avustajapalveluita sekä kykenee ottamaan vastuuta omasta elämästään omien edellytystensä mukaisesti. suunnittelee ja valmistaa kykyjensä mukaisesti terveellistä kotiruokaa sekä edistää omaa hyvinvointiaan oikeiden ruokailutottumusten avulla huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan, pukeutumisestaan ja ulkoisesta olemuksestaan pitää yllä vuorokausirytmiään, seuraa ajankäyttöään ja noudattaa aikatauluja käyttää rahaa mahdollisimman itsenäisesti sekä tekee arkielämään ja itsenäiseen asumiseen liittyviä ostoksia tekee omaa arkielämää koskevia päätöksiä ja valintoja hyödyntää jokapäiväisessä elämässään tarvitsemiaan palveluita ja tukea, apuvälineitä ja avustajapalveluita löytää itselle soveltuvimman asumismuodon riittävine tuki- ja ohjauspalveluineen luo itselleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön ja pitää siitä huolta (siivous, tekstiilihuolto, pienet korjaustyöt) käyttää liikennevälineitä ja liikkuu mahdollisimman itsenäisesti toimii aktiivisena ja sosiaalisena kansalaisena ja kuluttajana.

4 Vapaa-ajan toiminta Tavoitteena on, että opiskelija tutustuu erilaisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin ja osaa viettää vapaa-aikaansa omaa hyvinvointiaan ja sosiaalisia suhteitaan edistävällä tavalla. hyödyntää harrastuksia ja vapaa-aikaansa oman hyvinvointinsa edistämiseksi ja sosiaalisten suhteiden luomiseksi tutustuu erilaisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin osaa valita itselleen sopivan harrastuksen ymmärtää vapaa-ajan merkityksen työn ja opiskelun vastapainona tutustuu taide- ja kulttuuripalveluiden ja tapahtumien tarjontaan. Yhteiskuntatietous ja kansalaistaidot Tavoitteena on, että opiskelija tietää keskeisiä yhteiskunnan palveluita ja osaa hyödyntää niitä omassa elämässään henkilökohtaisen elämäntilanteen mukaisesti. Hän tietää omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan ja toimii yhteiskunnan jäsenenä sekä osallistuu oman lähiyhteisönsä toimintaan. käyttää yhteiskunnan palveluja oman elämäntilanteensa mukaisesti asioi ja suunnittelee oman kotikuntansa viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa omien tukipalvelujensa toteuttamista toimii yhteiskunnan ja lähiyhteisönsä jäsenenä toimii omien oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. 2.1.2 Oppimisen vahvistaminen 10 15 osp Oppimaan oppiminen Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa opiskeluvalmiudet, joiden avulla hän saa elämässään, työssään ja mahdollisissa jatko-opinnoissa tarvittavat valmiudet elinikäiseen oppimiseen. osaa omien edellytyksiensä mukaisesti hankkia, vastaanottaa ja soveltaa tietoa päivittäisessä toiminnassa ja ongelmanratkaisussa. Hän sitoutuu ja löytää motivaation opiskeluunsa ja oppii asettamaan itselleen tavoitteita ja työskentelemään tavoitteellisesti. tunnistaa oman oppimisensa vahvuuksia sekä kehittämishaasteita löytää itselleen sopivia opiskelutekniikoita ja oppimis- ja työskentelytyylejä osaa opiskella ja työskennellä itsenäisesti, parin kanssa ja ryhmässä löytää ratkaisuja käytännön ongelmatilanteisiin. Viestintä, vuorovaikutus ja kommunikaatio Tavoitteena on, että opiskelija viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa itselle soveltuvimpia kommunikointimenetelmiä käyttäen arkielämän ja työelämän edellyttämällä tavalla. osaa käyttää hänelle ominaisinta vuorovaikutustapaa päivittäisissä toiminnoissa.

5 osaa toimia vastavuoroisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ilmaisee itseään arkielämän ja työelämän edellyttämällä tavalla suullisesti, kirjallisesti tai yksilöllisten kommunikaatiomenetelmien avulla käyttää viestintätilanteissa yksilöllisten tarpeiden mukaisia, puhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiomenetelmiä ja niihin liittyviä apuvälineitä löytää oman ilmaisunsa vahvuudet ja uskaltautuu kokeilemaan uusia ilmaisumuotoja ymmärtää suullista ja kirjallista viestintää arkielämän ja työelämän edellyttämällä tavalla, osaa hyödyntää erilaisia viestintävälineitä, kuten kirjallisuutta, elokuvia, teatteria, radiota ja tietoverkkoja hankkiakseen tietoja, elämyksiä ja kokemuksia. Tietotekniikka ja tiedonhankintataidot Matematiikan taidot Tavoitteena on, että opiskelija hankkii edellytystensä mukaisia tieto- ja viestinteknologian taitoja, joita hän tarvitsee arki- ja työelämässä sekä opinnoissaan. käyttää tieto- ja viestintäteknisiä välineitä oppimisensa tukena ja apuvälineenä kehittää tietoteknisiä taitojaan niin, että hän voi hyödyntää niitä arkielämässä ja työelämässä hyödyntää keskeisiä tiedonhankintamenetelmiä elinikäisessä oppimisessa, arkielämässä ja työssä ymmärtää monilukutaidon perusasiat sekä sosiaalisen median perussäännöt käyttää tietoverkkoa turvallisesti. Tavoitteena on, että opiskelija hankkii edellytystensä mukaiset matematiikan tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee arkielämän ja työelämän edellyttämissä laskutoimituksissa. osaa arkielämässä ja työelämässä tarvittavia käytännön matematiikan taitoja käyttää laskinta ja muita apuvälineitä laskemisessa. 2.1.3 Työelämään valmentautuminen 15 20 osp Työelämävalmiudet Tavoitteena on, että opiskelija hankkii työelämävalmiuksia tutustumalla erilaisiin työtoimintoihin ja löytää omien edellytystensä mukaisia työtehtäviä, tapoja tehdä työtä sekä soveltuvan työpaikan. työskentelee mahdollisimman aidossa työympäristössä valmentautuen työtehtävien suorittamiseen ja työelämään. osaa toimia työyhteisön toimintaohjeiden mukaisesti. hyödyntää tarpeidensa mukaisia tukimuotoja työllistymisessään. harjoittaa ammatillisia taitojaan ja tutustuu erilaisiin työtoimintoihin ja tehtäviin (luokittelu, lajittelu, työn organisointi, työn järjestys oppimisvalmiudet suhteessa työhön) hankkii käytännön työkokemuksia työpaikalla ja löytää oman tapansa tehdä työtä

6 muodostaa käsityksen itsestään työntekijänä sekä tunnistaa vahvuutensa ja tuen tarpeensa työntekijänä osaa arvioida omaa työsuoritustaan toimii työyhteisön jäsenenä tietää työyhteisön keskeisiä toimintaohjeita ja sääntöjä, kuten työnantajien ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet löytää edellytystensä mukaiset työtehtävät ja työympäristön yhteistyössä tukiverkostonsa kanssa hallitsee edellytystensä mukaisesti käytännön työtehtävissä tarvittavat työmenetelmät, tuntee työtehtäviensä työturvallisuuteen liittyvät ohjeet ja osaa noudattaa niitä hyödyntää tarpeidensa mukaisia työllistymiseen ja työn tekemiseen liittyviä tukitoimia ja -palveluita. 2.2 Valinnaiset koulutuksen osat 5 20 osp Osaamisen arviointi voi sisällyttää koulutukseensa valinnaisia koulutuksen osia, joiden tavoitteet ja arviointi tulee sisällyttää opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Valinnaiset koulutuksen osat tukevat opiskelijan ammatillista kasvua, hyvinvointia tai kuntoutumista, joten ne voivat sisältää työelämään valmentautumista, harrastuksia tai muita opintoja, jotka tukevat koulutuksen tavoitteita ja opiskelijan jatkosuunnitelmia. Valinnaiset koulutuksen osat voivat olla opiskelijan kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan myös ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon osia, yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja. Nämä osat suuntaavat mahdollisiin jatko-opintoihin, jos opiskelijalla on siihen valmiuksia ja hänellä on edellytyksiä saavuttaa niiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Muut valinnaiset koulutuksen osat (2.2.1) koulutuksen järjestäjän on nimettävä ja määriteltävä niille osaamispisteet, osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi siten kuin Opetushallitus on määrännyt. Suoritetut ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osat (2.2.2) tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet arvioidaan siten, kuin niitä koskevissa perustutkintojen perusteissa määrätään. 3 OSAAMISEN ARVIOINTI Koulutuksessa voidaan poiketa arvioinnin yleisistä perusteista näiden koulutusten perusteiden määräämällä tavalla. n arvioinnissa opiskelijan osaamista verrataan koulutuksen perusteiden pohjalta laadittuihin opiskelijan henkilökohtaisiin osaamistavoitteisiin. Nämä osaamistavoitteet tulee kirjata opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa osaamisen arviointi on aina sanallista, jolloin kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut osaamistavoitteensa. Tarvittaessa voidaan osaamisen arviointia täydentää myös kuvallisella arvioinnilla. Osaamisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.

7 LIITE 1 Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen kuvaus ja koulutuksen tavoitteet Kuvaus: Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on osa uudistunutta valmentavien koulutusten kokonaisuutta. Koulutus on tarkoitettu eniten erityistä ja laajaa tukea tarvitseville henkilöille, jotka näin voivat saada henkilökohtaisten tavoitteiden tai valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta, kuitenkin niin, että koulutuksen tavoitteena ei pääsääntöisesti ole ammatilliseen koulutukseen siirtyminen. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen kohderyhmä vastaa aiemmin vammaisille opiskelijoille tarkoitetun valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen vaikeimmin vammaisille opiskelijoille suunnattua valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen vaihtoehtoa (valmentava II). Koulutus toteutetaan kokonaisuudessaan erityisopetuksena. Sen avulla turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetukseen liitetään tarvittaessa muita tukitoimia ja kuntoutusta yhteistyössä opiskelijan lähiverkoston ja kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisen työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen opiskelijan opintojen tukena tulee olla henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jonka lähtökohtana on alkukartoitus opiskelun alkaessa. Tavoite: Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija itsenäistyy elämän eri osa-alueilla ja valmentautuu työhön tai työtoimintaan. Hän selviytyy jokapäiväisessä elämässään mahdollisimman itsenäisesti, kehittää omatoimisuuttaan ja toimintakykyään erilaisissa ympäristöissä. Hän saa itselleen sopivia keinoja selviytyä arjessa ja toimia yhteiskunnan kokonaisvaltaisena jäsenenä. Koulutuksen aikana selvitetään itsenäisen elämän edellyttämät ohjaus- ja tukipalvelut sekä tarvittavat apuvälineet. Toimintakykyä voidaan vahvistaa myös kuntouttavan opetuksen avulla. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä eli suoritusaika on vähintään yksi vuosi. Suoritusaika määräytyy opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden ja valmiuksien perusteella. Päätös suoritusajasta tehdään opintojen alussa, mutta päätöstä voidaan muuttaa koulutuksen aikana. Koulutuksen suoritusaika voi kuitenkin olla pitempi, enintään kolme vuotta. Koulutuksessa on kolme pakollista osaa ja valinnaisia osia sekä liikkumavaraa koulutuksen osien osaamispisteissä, jotta opiskelija voi suunnitella opintonsa joustavasti henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Pedagoginen kuntoutus osana koulutusta Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutuksen voi sisältyä kuntoutusta ja kuntouttavaa toimintatapaa. Tällöin pääpaino on pedagogisella, oppimista tukevalla kuntoutuksella. Pedagogisella kuntoutuksella tarkoitetaan toimintaa ja toimenpiteitä, jotka edistävät ja vahvistavat opiskelijoiden yksilöllisiä oppimisvalmiuksia. Pedagogisen kuntoutuksen lähtökohtana ovat opiskelijan yksilölliset oppimisedellytykset, tarpeet ja odotukset, toimintakyky ja voimavarat.

8 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tämän koulutuksen aikana valmentaudutaan myös elinikäisen oppimisen avaintaitojen saavuttamiseen. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten perustutkintojen ammattitaitovaatimuksiin.