TURVETUOTANTOON SOVELTUVIEN SOIDEN VESISTÖVAIKUTUSRISKIN ARVIOINTI KESKI-SUOMESSA Monitavoitearviointitarkastelun menetelmäkuvaus ja tulokset

TURVETUOTANTOON SOVELTUVIEN SOIDEN VESISTÖVAIKUTUSRISKIN ARVIOINTI KESKI-SUOMESSA Monitavoitearviointitarkastelun menetelmäkuvaus ja tulokset 3. vaihemaakuntakaava Hannu Onkila Keski-Suomen ELY-keskus Mika Marttunen, Mikko Dufva, Teemu Nurmi ja Turo Hjerppe SYKE Luonnos 16.11.2011

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Arviointimenetelmän ja arviointimallin kuvaus... 4 2.1 Monitavoitearvioinnin periaate... 4 2.2 Arviointikehikko ja käytetyt kriteerit... 5 2.3 Kriteeritiedon kokoaminen... 11 2.3.1 Suon alapuolinen tarkastelualue... 11 2.3.2 Kriteeritiedon kerääminen tarkastelualueelta... 12 2.4 Arviointitekijöiden tärkeyspainojen määrittäminen... 13 2.5 Arviointimallin kuvaus... 13 3 Tulokset... 16 3.1 Kriteeritieto... 17 3.1.1. Vesistön arvon määrittämisessä käytetyt kriteerit... 17 3.1.2 Vesistön herkkyyden määrittämisessä käytetyt kriteerit... 19 3.2 Arviointitekijöiden merkittävyysarviot... 21 3.3 Arvioinnin kokonaistulos... 23 3.3.1 Kaikkien vastaajien tulosten yhdistäminen... 23 3.3.2 Kolme näkökulmaa osallistujien vastausten perusteella... 30 3.3.3 Kolme näkökulmaa tutkijatyönä... 31 3.3.4 Näkökulmien vaikutus tuloksiin... 31 4 Tulosten tarkastelu ja ohjeita tulosten tulkintaan... 33 4.1 Epävarmuustarkastelu... 33 4.2 Tulosten tulkintaohjeita... 34 5 Arvion hyödynnettävyys... 35 5.1 Kaavoittaja... 35 5.2 Turvetuottaja, luvittaja ja lausunnon antaja... 35 5.4 Monitavoitearviointimenetelmän soveltaja... 36 6 Yhteenveto ja johtopäätökset... 38 Liite 1. Arvopuuanalyysin laskentaperiaate kuvitteellinen esimerkki... 39 Liite 2. Kyselylomake arviointitekijöiden tärkeyspainojen selvittämiseksi... 40 Liite 3. Päivitetty kysely työpajaan osallistuneille... 48 Liite 4. 25 suurimman ja pienimmän kokonaisarvon saanutta suota eri näkökulmien mukaan.... 52 Liite 5. Soiden saamat pistearvot (asteikolla 0-1) eri näkökulmista. Arvo on keskiarvo pääkriteereiden pistearvoista.... 54 Liite 6. Suot luokiteltuna järjestykseen eri näkökulmien pistearvojen perusteella... 59 Liite 7. Palaute menetelmästä... 65 2

1 Johdanto Tässä työssä kehitettiin yleispiirteinen suokohtainen vesistöhaittojen riskinarviointimenetelmä, joka huomioi maakuntakaavoituksen turveteeman vaikutusten arviointiin liittyvän epävarmuuden ja rajoitteet. Menetelmän avulla voidaan vertailla tuotantopotentiaalisten soiden vesistövaikutusriskiä ja asettaa suot riskin mukaiseen suhteelliseen järjestykseen. Monitavoitearviointiin perustuvaa lähestymistapaa sovellettiin Keski-Suomen kolmannen vaihemaakuntakaavan varhaisessa valmisteluvaiheessa. Vaihekaava käsittelee turvetuotantoa ja tuulivoimaa. Soiden haittariskin arviointi perustui alapuolisten vesistöjen herkkyyteen sekä niiden ranta-alueiden käyttöja suojeluarvojen määrään ja laatuun. Arviointia varten määriteltiin vesistöhaittoja selittävät kriteerit. Niiden keskinäinen merkittävyys arvioitiin huhtikuussa 2011 osallisille järjestetyssä työpajassa. Suokohtainen kokonaisarvio muodostuu soiden alapuolisten alueiden kriteerikohtaisesta ominaistiedosta ja osallisten näkemyksestä kriteerien välisistä merkittävyyksistä. Tulokset kuvaavat potentiaalisten tuotantoalueiden alapuolisen vesistön herkkyyttä ja arvoa. Tarkastelussa oletetaan, että mitä suurempi on alapuolisen vesistön herkkyys ja mitä arvokkaampi se on, sitä todennäköisempää on, että toiminnasta aiheutuu kielteiseksi koettavia vesistövaikutuksia. Vastaavasti tuloksesta käyvät ilmi suot, joiden tuotannosta aiheutuva vesistöhaittariski on vähäinen suhteessa muihin arvioituihin soihin. Työssä ei arvioitu turvetuotannon määrällisiä ja laadullisia vesistöhaittoja. Kaavan vaikutuksia arvioitaessa ei tiedetä, kuinka turvetuotanto lopulta tulee toteutumaan (sijainti, laajuus ja vesiensuojelumenetelmät), jolloin vesistövaikutusten ja myös haittojen arviointi on mahdotonta. Käytetyllä menetelmällä voitiin sen sijaan arvioida soiden haittariskien eroja soiden välillä, mikä sopii hyvin työn tavoitteisiin ja asiayhteyteen. Suokohtaiset tulokset eivät myöskään kuvaa useiden soiden yhdenaikaisen käytön haittoja. Keski-Suomen turvevarojen tuotantosoveltuvuutta arvioitiin vaiheittain Keski-Suomen liiton TURVA - taustaselvityshankkeessa. Ennen vesistöhaittojen arviointia aineistoista seulottiin pois suot, jotka eivät sovellu turvetuotantoalueiksi teknis-taloudellisista syistä, suolinnuston tai suokasvillisuuteen liittyvien arvojen perusteella. Vesistöhaittojen arviointi oli arviointiketjun viimeinen vaihe, jossa arvioitiin 206 suota (kuva 1). Keski-Suomen liitto tilasi työn Keski-Suomen ELY-keskukselta kesällä 2010. SYKE toimi alikonsulttina ELYkeskukselle monitavoitearviointitarkastelussa ja vastasi monitavoitearviointimenetelmän ja matemaattisen arviointimallin kehittämisestä. ELY-keskus vastasi kriteerien sisältämien määrä- ja laatutiedon selvittämisestä kunkin suon alapuolisilta alueilta. Arviointikriteeristö kehitettiin yhteistyössä ELYn ja SYKEn välillä. Kuva 1. Vaiheittainen tuotantosoveltuvuuden arviointi TURVA-hankkeessa vuosina 2007-2011. 3

2 Arviointimenetelmän ja arviointimallin kuvaus Työn alkuvaiheessa todettiin, että kyse on poikkeuksellisen haastavasta työstä muun muassa seuraavista syistä: Tuotannon toteutumisen epävarmuus. Vaikutusten arviointi on lähtökohtaisesti mahdotonta, kun tuotannon lopullista sijaintia ja laajuutta ei tiedetä. Tuotantopotentiaali voi toteutua lopulta enemmän tai vähemmän keskittyneesti tai hajautuneesti. Myös toistaiseksi tiedossa olemattomat kuormitusolojen muutokset ja tuotantoalueilla käytettävien vesiensuojelumenetelmien taso vaikuttavat haittoihin. Aikataulun sekä mittavan ja monitahoisen aineiston asettamat reunaehdot. Perinteinen kuormitusvaste -tyyppinen tarkastelu ei useista syistä sopinut työhön. Olemassa olevat ravinnepitoisuuksien muutoksiin perustuvat mallit eivät kuvaa kovin hyvin tuotannon vesistöhaittoja, jotka liittyvät enemmän orgaaniseen kiintoaineeseen ja liuenneisiin orgaanisiin fraktioihin. Perinteisten menetelmien käyttö on myös huomattavan työlästä. Lisäksi vesistöhaittojen riskiä määrittävät suoran kuormitusvaikutuksen ohella myös useat vaikutusalueen ominaispiirteisiin liittyvät tekijät. Esimerkiksi alueilla, joilla vesistöjen käyttö on intensiivistä ja vesistöt ovat heikossa tilassa, riski vesistöhaitoille on suuri. Haitat näyttäytyvät erilaisina eri tarkastelumittakaavoissa. Pienipiirteisessä tarkastelussa tuotannon haitat voivat näyttää siedettäviltä, mutta laajemmassa vesistön osa-aluetta koskevassa tarkastelussa vaikutukset voivat näyttää merkittäviltä. Tilanne voi olla tällainen esimerkiksi silloin kun useat 3.jakovaiheen alueet, joilla sijaitsevat suot näyttävät yksittäisinä riskeiltään vähäisinä, purkautuvat samaan vesistöön. Joissakin tapauksissa mittakaavan vaikutus on päinvastainen ja pienipiirteisessä tarkastelussa voidaan havaita merkittäviä haittoja, jotka laajemmassa tarkastelussa näyttäytyvät merkityksettöminä. Työssä päätettiin soveltaa monitavoitearviointia, koska se mahdollistaa soiden järjestelmällisen ja läpinäkyvän arvioinnin ja vertailun, erilaatuisen ja laajan tietomäärän hallinnan sekä erilaisten näkökulmien sisällyttämisen tarkasteluun. 2.1 Monitavoitearvioinnin periaate Monitavoitearviointi (MCDA, Multi- Criteria Decision Analysis) ja siihen sisältyvä arvopuuanalyysi on menetelmä, jonka avulla erilaisten päätösvaihtoehtojen hyvyyttä arvioidaan hierarkkisessa jäsentelykehikossa. Arvopuuanalyysi on matemaattisesti suhteellisen yksinkertainen menetelmä. Siksi se soveltuu hyvin hankkeisiin, jotka eivät entuudestaan tunne päätösanalyysimenetelmää ja jossa keskeisenä tavoitteena on tulosten esittäminen ymmärrettävällä ja havainnollisella tavalla. Arvopuuanalyysin soveltaminen jakaantui viiteen päävaiheeseen (kuva 2): Arviointikehikon muodostaminen: Vaiheeseen sisältyi arviointikriteerien, mittareiden ja arviointiasteikkojen määrittäminen. Siihen sisältyi myös kriteerien järjestäminen hierarkkiseksi kaavioksieli arvopuuksi. Lisäksi määritettiin niin sanotut arvofunktiot, jotka kuvaavat tekijän saaman arvon ja sen tuottaman hyödyn välistä riippuvuutta (ks. tarkemmin kohta 2.2). Laskentamallin kehittäminen: Tarkastelua varten kehitettiin arvopuuanalyysiin perustuva MS Excel laskentamalli. Erityistä huomiota kiinnitettiin laajan aineiston ja tulosten havainnolliseen esittämiseen. Työssä sovelletun arvopuuanalyysin laskentaperiaate on havainnollistettu liitteessä 1. Suo- ja vesistötiedon kerääminen: Tässä vaiheessa koottiin tiedot soiden alapuolisen vesistön ominaispiirteistä edellisessä vaiheessa kriteereille määritetyille mittareille. Asiantuntijoiden näkemysten selvittäminen: Monitavoitearvioinnissa yhdistettiin soiden alapuolisen vesistön ominaisuuksia koskeva tieto sekä Keski-Suomen ELY:n eri vastuualueiden edustajien (kalatalous, luonnonsuojelu, vesienhoito), Keski-Suomen liiton ja turvetuottajien (VAPO) näkemykset kri- 4

teerien tärkeyksistä. Näkemyksiä selvitettiin 12.4.2011 järjestetyssä työpajassa ja toukokuussa 2011 sähköpostikyselyllä. Arviointityökalun soveltaminen ja tulosten analysointi: Suokohtaiset tiedot ja kriteerien tärkeyspainot syötettiin laskentamalliin. Tulokset esitetään nelikenttäkaaviona soiden alapuolisen vesistön käyttö- ja suojeluarvojen sekä vesistön herkkyyden suhteen. Lisäksi lasketaan soille vertailuarvot kuudella eri näkökulmalla ja kaikkien osallistujien vastausten keskiarvona. Karttatarkastelun avulla kuvattiin, miten tarkastellut suot sijoittuvat. Soiden arviointi ei edennyt suoraviivaisesti vaihe vaiheelta, vaan työn kuluessa aikaisempiin vaiheisiin palattiin ja niitä tarkennettiin. Lisäksi useita vaiheita tehtiin samanaikaisesti. Arviointikriteerejäkin muutettiin palautteen perusteella vielä aivan työn loppuvaiheessa. Kuva 2. Monitavoitearvioinnin vaiheet. 2.2 Arviointikehikko ja käytetyt kriteerit Arviointikehikon jäsentely tehtiin pääasiassa SYKE:n asiantuntijoiden ja Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuuhenkilön yhteisissä tapaamisissa. Lisäksi ELY-keskuksen vastuuhenkilö keskusteli arviointikehikosta ELYkeskuksen eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Työn etenemistä ja tuloksia esiteltiin 3. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksiä ohjaavan TURVA-ryhmän kokouksissa 20.1.2011, 26.5.2011 ja 9.6.2011. Turvetyöpajan (12.4.2011) palautteen perusteella tarkasteluun otettiin vielä uusia arviointikriteerejä. Työn alussa keskusteltiin työn rajauksesta. SYKEn asiantuntijat olisivat halunneet laajentaa toimeksiantoa vesistövaikutuksia laajemmaksi käsittämään kokonaiskaavaratkaisun muodostamiseen tarvittavan vaikutusarvioinnin ja vaihtoehtojen vertailun. Tällöin tarkastelukehikkoon olisivat sisältyneet vesistövaikutusten ohella myös ympäristöministeriön ohjeluonnoksessa "Turvealueet maakuntakaavoituksessa 2010" mainitut muut vaikutuslajit, kuten luontovaikutukset, teknillistaloudellinen soveltuvuus ja sosiaaliset yms. vaikutukset. Koska vaiheittain edennyt selvityshanke oli edennyt jo ennen vesistöhaittojen arviointivaihetta pitkälle, tilaajan kanssa käydyissä keskusteluissa päädyttiin rajaamaan työ koskemaan vain vesistövaikutusriskejä. Soiden vertailussa käytetyt tekijät kuvattiin niin sanotun arvopuun avulla. Arvopuulla tarkoitetaan kaaviota, jossa kriteerit on ryhmitelty eri tasoille ja kuvattu haaroittuvana kaaviona. Ylimpänä on kokonaistavoite eli soiden arviointi niiden vesistövaikutusriskien perusteella. Kokonaistavoite haarautuu soiden arvioinnin kri- 5

teereihin tai tekijöihin, jotka voidaan edelleen jakaa ala- tai osakriteereihin (-tekijöihin). Alakriteereille määritetään mittarit, joilla mitataan soiden välillä olevia suhteellisia eroja kunkin osakriteerin suhteen. Arvopuun laadinta vei runsaasti aikaa ja oli kaiken kaikkiaan erittäin vaativa prosessi. Tähän vaikuttivat muun muassa seuraavat seikat: Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa arvopuuta. Sen sijaan on olemassa arvopuita, jotka täyttävät arvopuun laadinnassa huomioonotettavat kriteerit paremmin tai huonommin. Useita erilaisia vaihtoehtoisia arvopuurakenteita tarkasteltiin ennen kuin päädyttiin työssä käytettyyn. Soiden suuri määrä ja siihen nähden suhteellisen vähäiset resurssit eivät mahdollistaneet yksityiskohtaisia tarkasteluja. Lisäksi osa tärkeiksi arvioiduista kriteereistä jouduttiin jättämään pois siksi, että tiedot olivat puutteellisia tai muutoin epäedustavia käytettäväksi järjestelmällisessä soiden vertailussa. Puutteet kriteeristössä heikentävät arvion luotettavuutta. Ensimmäisissä laadituissa arvopuissa kokonaistavoitteen alle sijoitettiin kaikki pääkriteerit. Lopulta päädyttiin kuitenkin kaksihaaraiseen arvopuuhun, jonka avulla voidaan tarkastella erikseen suon alapuolisen vesistön A) vesistön arvoa (käyttö- ja suojeluarvoja) sekä B) herkkyyttä kuormitukselle (kuva 3). Tähän rakenteeseen päädyttiin, koska se mahdollistaa havainnollisina pidettyjen kaksiulotteisten kuvaajien laatimisen. Lisäksi siinä on mahdollista välttää vaikeana pidetty herkkyystekijöiden sekä käyttöön ja suojeluun liittyvien kriteerien keskinäinen vertailu ja arvojen määrittäminen. Kuva 3. Vesistövaikutusriskin arvioinnissa käytetyt kriteerit. Katkoviivoilla merkitty kriteeri on kuvattu raportoinnissa, mutta niitä ei ole käytetty kokonaisarvioinnissa aineiston laatuun liittyvien ongelmien vuoksi. Arviointikehikossa esitellyt kriteerit on kuvattu taulukossa 1. Seuraavien kriteereiden sisällyttämistä tarkasteluun pohdittiin, mutta niitä ei kuitenkaan otettu lopulliseen arviointikehikkoon: 6

Yhdyskuntien vedenotto, koska tarkasteltujen soiden alapuolisesta vesistöstä ei oteta pintavettä yhdyskuntien käyttöön. Suon kuormitus pinta-alan perusteella: pinta-alan käyttäminen toiminnan laajuuden kuvaajana on harhaanjohtavaa, koska hyödyntämiskelpoisen turvekerroksen paksuudessa on suuria eroja. Suokohtaista tuotantoalaa ja tuotantomäärää ei ole myöskään mahdollista vielä tässä vaiheessa arvioida. Alapuolisen vesistön tulvariskin kasvu: Tulva-alttius voi lisääntyä ojitettujen soiden alapuolisissa pienissä vesistöissä, koska turvetuotanto muuttaa suon hydrologiaa. 2. ja 3. jakovaiheen tasolla ei ole havaittu vaikutuksia, jotka voitaisiin osoittaa turvetuotannosta aiheutuviksi. Tällöin metsätalouden lähtökohdista tehtyjen ojitusten osuus voidaan arvioida merkittävämmäksi. Selvitysalueella sijaitseva Karstulan Pääjärvi on määritetty tulvariskikohteeksi. Sen yläpuolisten potentiaalisten tuotantosoiden pinta-ala arvioitiin pieneksi suhteessa koko valuma-alueen pinta-alaan, jolloin niiden mahdollisesta tuotannosta aiheutuvat vaikutukset arvioitiin vähäisiksi. Alusveden happi ja kemiallinen hapenkulutus (KHK): Alusveden happipitoisuudesta tai kemiallisesta hapenkulutuksesta ei ollut käytettävissä kattavaa havaintoaineistoa. Puutteet kohdistuivat erityisesti pieniin latvavesistöihin. Vastaanottavan vesistön vesimäärä: Tieto vastaanottavan vesistön koko vesimäärästä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa tuotannon vaikutuksista vesistön pienemmissä osissa, kuten matalissa ja suljetuissa lahdissa. 7

Taulukko 1. Arviointikriteerit ja niiden kuvaus Kriteeri Kuvaus Alakriteeri Mittari Lähdetieto Virkistyksellinen arvo Matkailullinen arvo Rantakiinteistöjen virkistyskäyttö (uinti, kalastus, ravustus ja veneily), yleisten uimarantojen käyttö ja retkeily vesistön äärellä (mm. vesiretkeilyreitit, rannan luontopolut, nuotio- ja leiripaikat) Vesistöön tukeutuva matkailuelinkeino (mm. leirintäalueet, rantahotellit, vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet) Rantarakennuspaikat, lähialue Rantarakennuspaikat, kaukoalue Uimarannat Vesiretkeily tms. rantaan tukeutuva retkeily Matkailupalvelut alueella Lukumäärä Lukumäärä 0 = ei uimarantoja 1 = vähintään yksi uimaranta kaukoalueella 2 = vähintään yksi uimaranta lähialueella 0 = ei ole 1 = vähäistä (esim yksittäinen luontopolku) 2 = vähäistä merkittävämpää (esim. useita rantaan tukeutuvia retkeilyrakenteita ja/tai -muotoja) 0 = alueella ei matkailua tukevia toimintoja 1 = tarkastelualueella vähäisiä matkailupalveluja 2 = tarkastelualueella vähäistä merkittävämpiä matkailupalveluja (useita toimijoita) Asema- ja yleiskaavat (myös rakentamattomat oikeusvaikutteisissa ja voimassa olevissa kaavoissa rakennuspaikkoina osoitetut) Kaavoittamattomilla ranta-alueilla lähdetietoina peruskartta, YHAn lupatietot ja RHR. Peruskartta, VIRGIS, YHAn aineisto EUuimarannoista, yleis- ja asemakaavat VIRGIS, peruskartta, yleis- ja asemakaavat RHR, yleis- ja asemakaavat, peruskartta, kuntien www-sivut, www.kalapaikka.net, www.keskisuomi.net Arvofunktion muoto Nouseva, lineaarinen Nouseva, lineaarinen Nouseva, lineaarinen Nouseva, lineaarinen Nouseva, lineaarinen

Kriteeri Kuvaus Alakriteeri Mittari Lähdetieto Suojeluarvot (veden laadun heikkenemisestä vaarantuvat) Kalataloudellinen arvo Veden väri VPD kuormituksen alentamistavoite Päätöksin ja sopimuksin perustettuja suojelualueita, joiden suojeluperusteet voivat vaarantua vedenlaadun muutosten myötä Kalataloudellinen arvo sisältää alapuolisen vesistön lohi- ja siikapitoiset virtavedet, merkittävimmät keskisuomalaiset virtavesien kalastuskohteet sekä ekologisin ja kalataloudellisin perustein tehdyt vesistökunnostukset ja toimenpideohjelmiin kirjatut kunnostustavoitteet Tarkastelualueen näytepisteiden keskiarvojen keskiarvo. Oletuksena, että haittariskit ovat suhteellisesti suurempia kirkasvetisillä kuin valmiiksi humuspitoisilla alueilla. Vesienhoitotyössä on asetettu joillekin vesistöille tavoitteita ravinnekuormituksen alentamiseksi ja happamoitumisen estämiseksi. Turvetuotannon lisääminen tällaisen vesistön äärellä voi vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. Lohi ja siikapitoiset koski ja virtapaikat Kalastuskohteet Toteutuneet ja vireillä olevat kunnostuskohteet - Ravinnekuormituksen vähentämistavoite - Erinomaisen / hyvän sekä hyvän / tyydyttävän ekologisen tilan rajalla olevat vesistöt 0 = ei suojeluarvoja tarkastelualueella 1= muu kuin Natura kaukoalueella 2= muu kuin Natura lähialueella 3= Natura kaukoalueella 4= Natura lähialueella 0 = ei 1 = kyllä 0 = ei 1 = kyllä 0 = ei kunnostettu, eikä tiedossa aikeita 1 = Tavoite kunnostaa (TPO) 2 = Hanke vireillä 3 = Kunnostettu Väriluku (näytepisteiden havaintojen keskiarvojen keskiarvo mg Pt/l) 0 = ei vähentämistavoitetta eikä ole kahden tilan rajalla 0,75 = ei vähentämistavoitetta, mutta vesistö kahden tilan rajalla 1 = vähentämistavoite määritetty YHAn suojelualuetiedot ja alustava asiantuntija-arvio suojeluarvojen ja vedenlaadun yhteydestä Kalastuslain 11 :n ja kalastusasetuksen 51 b :n mukainen määritys lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoista Keski- Suomessa. Keski-Suomen kalastuspaikkaopas 2010 Vesistötyörekisteri (VESTY), Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma, vesimuodostumarekisteri (HERTTA, VEMU), asiantuntija-arvio (Kimmo Olkio) Ympäristöhallinnon HERTTA-tietojärjestelmä Ympäristöhallinnon HERTTA-tietojärjestelmä, vesimuodostumarekisteri (VEMU) Arvofunktion muoto Nouseva, lineaarinen Ks. mittarin kuvaus Ks. mittarin kuvaus Ks. mittarin kuvaus Laskeva, suurelta osin lineaarinen Ks. mittarin kuvaus

Kriteeri Kuvaus Alakriteeri Mittari Lähdetieto Arvofunktion muoto ph tavoite (havaittu alhainen ph) 0 = ei 1 = kyllä Ympäristöhallinnon HERTTA-tietojärjestelmä, vesimuodostumarekisteri (VEMU) Ks. mittarin kuvaus Erämaisuus Vesistö, jossa on vähän tai ei lainkaan asutusta Ranta-asutuksen määrä Alueen rantarakennustehokkuus (rakennuspaikkoja / rantarakennuskilometri) ks. yllä kohta rantarakennuspaikat Kriteeri ei mukana kokonaistarkastelussa Muu kuormitus Kuormitustiedot, ominaiskuormitus (haja- ja pistekuormitus) Valuma-alueen ominaiskuormitus ilman laskeumaa ja luonnonhuuhtoumaa Fosforimäärä (kg / km 2 / vuosi) Keski-Suomen ELY-keskuksen valumaaluekohtainen kuormitustietokooste vuosilta 1998-2006. VEPS aineistoon pohjautuvat täydennetty, tarkastettu ja korjattu aineisto. Lineaarinen, suunta riippui vastaajan näkemyksestä

2.3 Kriteeritiedon kokoaminen 2.3.1 Suon alapuolinen tarkastelualue Tarkastelualueen rajaus Työssä ei ollut mahdollisuuksia määrittää kunkin suon täsmällistä vaikutusaluetta. Työn tavoitteen ja vertailevan luonteen huomioon ottaen tarkoituksenmukaiseksi nähtiin määritellä vaikutusalue karkeasti siten, että kunkin suon vaikutus- eli tarkastelualueeseen kuuluivat sen alapuoliset purot, joet, lammet ja järvet ensimmäiseen yli 100 hehtaarin suuruiseen järveen saakka. Lisäksi tällä niin sanotulla VPD-järvellä tarkastelualueeseen kuului suon etäisyydestä riippuvalle säteelle jäävät alueet seuraavasti: < 5km = 4km säde (suon vaikutuksen alaisen joen purkupisteestä määriteltynä), 5-10km = 3km säde, 10-15 km = 2 km säde, 15-20 km = 1 km säde, 20-25 km = 0,5 km säde ja >25km = 0 km säde (kuva 4). Lisäksi tarkastelualueeseen kuului tarkastelusäteen laajuudessa ensimmäisen yli 100 ha järven alapuolisia vesistöjä silloin, kun säde ulottui järven ulkopuolelle ja suon kuormituksen voitiin virtausolosuhteiden vuoksi olettaa vaikuttavan alapuoliseen vesistöön. Tällaiseksi tilanne katsottiin, jos ensimmäisen yli 100 ha järven pinta-alan osuus yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta oli 2,0 prosenttia tai sen alle. Vastaava tarkastelualueen laajennus tuli kysymykseen myös silloin, kun suolta laskevan joen purkupiste sijoittuu lähelle (< 1km) järven luusuaa ja laskureitti oikaisee välittäen kuormitusvaikutuksen alapuoliseen vesistöön. Näissä "oikovirtaustapauksissa" tarkastelualue laajennettiin alapuoliseen vesistöön etäisyysriippuvan säteen laajuudessa, vaikka järven osuus yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta oli yli 2,0 prosenttia. Laskureitin pituuteen perustuva sääntö havaittiin käyttökelpoiseksi, kun suo laskee jokea pitkin suoraan tarkastelualueen alarajajana pidettyyn yli sadan hehtaarin suuruiseen järveen. Silloin, kun suo laski jokien ja useiden alle 100 hehtaarin suuruisten lampien ja/tai järvien kautta, tarkastelualueen voidaan olettaa muodostuneen todellista vaikutusaluetta laajemmaksi. Suon ja ensimmäisen VPD-järven väliin jäävät vesistöt voivat pidättää tapauksesta riippuen merkittäväkin osan kuormituksesta, jolloin niiden vaikutus olisi tullut voida huomioida tarkastelualueen rajausperusteena. Tätä varten työssä tutkittiin erilaisia tapoja huomioida kuormituksen pidättyminen tarkastelualueen laajuutta määriteltäessä. Tapojen todettiin olevan huomattavan työläitä ja vaativan merkittävää kehittämistä. Lupaavimmalta lähtökohdalta vaikutti SYKEn vesistömallijärjestelmä, joka hyrdrologisena mallina mahdollistaa muun muassa kaivatun kuormituksen pidättymisen mallintamisen. Vaikutustarkasteluja varten mallia ja sen käyttöliittymää tulisi edelleen kehittää edelleen soveltavaan ja kokeelliseen suuntaan. Lähi- ja kaukoalue Edellä kuvatulla tavalla muodostettu tarkastelualue nähtiin tarkoituksenmukaiseksi jakaa lähi- ja kaukoalueeseen. Lähialueella tuotannon mahdollisten vesistöhaittojen arvioidaan olevan selvempiä kuin kaukoalueella. Kaukoalueella haitat arvioitiin lähialuetta vähäisemmäksi, mutta havaittavaksi. Lähialue määritettiin siten, että se käsitti valuntareittiä 10 kilometriä alavirtaan päättyen ensimmäiselle yli 100 hehtaarin järvelle muodostettuun tarkastelusäteen alarajalle. Kaukoalueeseen kuului valuntareitin 10-25 km välinen alue ja mahdollinen tarkastelusäde ensimmäisellä yli 100 hehtaarin järvellä (kuva 4). Silloin, kun lähialueen ja kaukoalueen raja sijoittuu joen sijaan järvelle, lähialueen määrittelyssä käytettiin vastaavaa sädemenetelmää kuin ensimmäisellä yli 100 ha järvellä. Esimerkiksi jos joki purkaa vetensä lampeen 9,3 kilometrin etäisyydellä suosta, lähialueeksi katsottiin purkupisteestä 0,7 kilometrin säteelle jäävät lammen ranta- ja vesialueet. 11

Kuva 4. Havainnekuva tarkastelualueen rajaussäännöstä ja alueen jaosta lähi- ja kaukoalueeseen. 2.3.2 Kriteeritiedon kerääminen tarkastelualueelta Edellä kuvatulla tavalla määritelty tarkastelualue tutkittiin kriteereihin nähden (kuva 3 ja taulukko 1). Käytännössä tämä tehtiin määrittämällä alapuoliselta tarkastelualueelta kunkin kriteerin tarkoittama määrällinen ja/tai laadullinen tieto. Kriteeritiedot kirjattiin suokohtaisiin Excel tietueisiin, joista ne voitiin myöhemmin edelleen lukea monitavoitearviointimalliin. Esimerkiksi rantarakentamisen osalta laskettiin tarkastelualueelle sijoittuvien rakennettujen ja rakentamattomien (kaavavaranto) rantarakennuspaikkojen määrä tarkastelualueella eriteltynä lähi- ja kaukoalueen osalta. Kriteerien määrä- ja/tai laatutiedot laskettiin pääasiassa paikkatietosovelluksessa (ArcMap) käyttäen hyväksi sovelluksen työkaluja ja tietoaineistoja (taulukko 1). Käytännön syistä kunkin suon laskusuhteista tehtiin myös vesistöjen nimet, etäisyydet ja virtaussuhteet sisältävä piirroskaavio. 12

2.4 Arviointitekijöiden tärkeyspainojen määrittäminen Arviointitekijöiden tärkeyspainojen selvittämiseksi laadittiin kyselylomake (liite 2), jota täytettiin johdetusti 12.4.2011 järjestetyssä työpajassa. Työpajassa käydyt keskustelut osoittivat, että arviointitekijöihin oli tarpeen tehdä lisäyksiä. Lomaketta täydennettiin työpajan jälkeen ja päivitetty kyselylomake (liite 3) toimitettiin työpajaan osallistuneille vastattavaksi. Heillä oli samalla mahdollisuus muuttaa aikaisempia arvioitaan. Kyselylomakkeessa vastaajia pyydettiin arvioimaan kaikkiaan yhdeksän tekijän tärkeyttä turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski-Suomessa (kuva5). Ei lainkaan merkittävänä Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön virkistyskäytön (rantarakennuspaikat, uimarannat) huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski- Suomessa? Vähämerkityksellisenä merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida Tekijää ei tulisi ottaa mukaan tarkasteluun Kuva 5. Esimerkki kysymyksestä, jolla selvitettiin osallistujien näkemyksiä tekijöiden merkittävyydestä. 2.5 Arviointimallin kuvaus Arvioinnissa yhdistettiin kullekin suolle kriteerikohtaisesti määritetyt mittausarvot (ks. luku 2.3.2) ja kunkin vastaajan henkilökohtaiset näkemykset kriteerien merkittävyydestä. Tarkasteluun sisältyivät seuraavat vaiheet: 1. Soille määritettyjen arviointitekijöiden mittausarvojen skaalaus asteikolle 0-1. 2. Merkittävyysarvojen muunnos kriteerien tärkeyspainoiksi ja niiden skaalaus asteikolle 0-1. 3. Suhteellisten vertailuarvojen laskeminen soille 4. Soiden järjestyksen määrittäminen pääkriteerien vertailuarvojen perusteella. Tätä varten kehitettiin lähestymistapa, jossa suot jaettiin neljään ryhmään molempien kriteerien suhteen. 5. Vesistöhaittariskiä koskevan arvon laskeminen pääkriteerien arvojen perusteella. Tässä tarkastelussa ei pyritty löytämään arviointikriteereille yhteisesti hyväksyttävissä olevia painoarvoja, vaan jokainen osallistuja sai määrittää omia arvostuksiaan vastaavat painoarvot. Niiden perusteella laskettiin henkilökohtaiset tulokset. Näin ollen laskennan vaiheet 2-5 suoritettiin jokaisen vastaajan kohdalla erikseen. Laskennan ensimmäisessä vaiheessa soille määritettyjen arviointitekijöiden mittausarvot muutettiin asteikolle 0-1. Muunnos tapahtui siten, että jokaisen tekijän kohdalla aineiston huonoin suo saiarvon 0 ja paras suo arvon 1. Väliarvot saatiin arvofunktion perusteella, joka useimpien tekijöiden kohdalla oli lineaarinen (kuva 6, ks. taulukko 1). 13

Kuva 6. Esimerkki nousevasta (vasen kuva) ja laskevasta (oikea kuva) arvofunktiosta. Rantarakennuspaikkojen lukumäärän arvofunktio on lineaarinen. Veden väriluvun arvofunktio on lineaarinen värilukuun 262 mg Pt/l asti: järvet, joiden väriluku on yhtä suuri tai suurempi kuin raja-arvo, saavat arvon 0. Laskennan toisessa vaiheessa vastaajien tekijöille antamat sanalliset merkittävyysarviot muutettiin muunnostaulukon (taulukko 2) avulla tärkeyspainoiksi. Sanallisia kuvauksia vastaavat numeroarvot määritettiin päätösanalyysiasiantuntijoiden toimesta siten, että numeroarvot vastaisivat mahdollisimman hyvin eri luokkien välillä olevia merkittävyyseroja. Taulukko 2. Sanalliset merkittävyysarviot muutettiin tärkeyspainoiksi muutostaulukon avulla. Sanallinen kuvaus Tärkeyspaino Ei lainkaan merkittävä Vähämerkityksellinen merkittävä Merkittävä Erittäin merkittävä 0 2 4 6 10 Laskennan kolmannessa vaiheessa soille määritettiin arvopuun kriteerien ja henkilökohtaisten painoarvojen perusteella pääkriteerien vertailuarvot. Pääkriteerit (ks. kuva 3) olivat suon alapuolisen vesistön käyttö- ja suojeluarvo herkkyys kuormitukselle Pääkriteerien vertailuarvot laskettiin arviointikriteerien summana seuraavasti (Kaava 1) missä n on arviointikriteerien määrä, w i on vastaajan merkittävyysarvion perusteella määritetty tärkeyspaino tekijälle i (normeerattuna asteikolle 0 1) ja v i on suolle määritetty arvo tekijän i osalta (asteikolla 0 1). Kaavalla 1 laskettiin vertailuarvo molemmille pääkriteereille (vesistön arvo ja herkkyys). Vesistön käyttö- ja suojeluarvo muodostui 9 arviointikriteeristä ja "herkkyys" kuormitukselle kuudesta arviointikriteeristä. 14

Tämän jälkeen (vaihe 4) suot asetettiin kummankin pääkriteerin perusteella suuruusjärjestykseen ja jaettiin neljään ryhmään (kuvat 7 a ja b, taulukko 3). Koska soiden lukumäärä on 206 kpl, eivät ryhmät ole täysin tasakokoisia (taulukko 3). Taulukko 3. Pääkriteerien jakamisessa käytetyt ryhmät. Ryhmä Soiden lukumäärä Selitys 1 Pienin riski 52 2 51 3 51 4 Suurin riski 52 Suot, joiden pääkriteerin arvo on suurusjärjestyksessä pienimmästä suurimpaan välillä 1-52 Suot, joiden pääkriteerin arvo on suurusjärjestyksessä pienimmästä suurimpaan välillä 53 103 Suot, joiden pääkriteerin arvo on suurusjärjestyksessä pienimmästä suurimpaan välillä 104 154 Suot, joiden pääkriteerin arvo on suurusjärjestyksessä pienimmästä suurimpaan välillä 155 206 a) b) 1. 2. 3. 4. Suuri nherkkyys ja kuormituksen alenematavoite 4. 3. 2. Pienin herkkyys ja kuormituksen alenematavoite 1. Pienin käyttöja suojeluarvo Suuri nkäyttö- ja suojeluarvo Kuva 7. Esimerkki soiden jakaantumisesta neljään ryhmään alapuolisen vesistön a) käyttö- ja suojeluarvon ja b) herkkyyden ja kuormituksen alenematavoitteen perusteella. Akseleiden asteikot kuvaavat suon järjestyslukua muihin soihin nähden siten, että pienin mahdollinen arvo = 1 ja suurin = 206. Viimeisessä vaiheessa yhdistettiin edellisessä vaiheessa määritetyt järjestyslukuihin perustuvat ryhmät ja jokaiselle suolle määritettiin luokka asteikolla 1-4 kuvassa 8 esitetyn jaon mukaisesti. Luokka kuvaa suon turvetuotantoon ottamisesta aiheutuvien vesistöhaittojen riskin suuruutta verrattuna muihin soihin. 15

Suurin herkkyys ja kuormituksen alenematavoite Luokkajako Luokka 4: Suurin riski Luokka 3 Luokka 2 Pienin herkkyys ja kuormituksen alenematavoite Luokka 1: Pienin riski Pienin käyttöja suojeluarvo Suuri nkäyttö- ja suojeluarvo Kuva 8. Periaatekuva soiden jaosta neljään vesistövaikutusriskiä kuvaavaan luokkaan. Akseleiden asteikot kuvaavat suon järjestyslukua muihin soihin nähden siten, että pienin mahdollinen arvo = 1 ja suurin = 206. Maksimiarvo määräytyi tarkasteltujen soiden lukumäärän perusteella. 3 Tulokset Arvioinnin tulosaineisto voidaan jakaa kahteen osaan: 1) Kriteeritieto eli soiden alapuolisen tarkastelualueen ominaispiirteet Soiden alapuolisten vesistöjen ja niiden ranta-alueiden ominaispiirteitä koskeva suokohtainen tulos, joka syntyi määrittämällä arviointikriteerien sisältämä ympäristötieto kunkin suon osalta. Kriteeritieto voidaan ymmärtää sekä lähtöaineistoksi että menetelmän ensivaiheen tulokseksi. Kunkin suon kriteerikohtaiset mittausarvot ja menetelmän kehittämistä palvelleet tunnusluvut sisältävää laajaa tietoaineistoa ei voitu esittää tässä raportissa, vaan kriteeritieto on kuvattu yleispiirteisemmin koko arviointiaineiston osalta. Yksityiskohtaisemman suokohtaisen aineiston saa pyydettäessä Keski-Suomen liitosta tai Keski-Suomen ELY-keskuksesta. 2) Arviointitulos Kriteeritiedon ja kriteerien painoarvojen kautta laskettu tulos, joka yhdistää soiden alapuolelta määritetyn ympäristötiedon (kriteeritieto) ja kriteerien arvottamistyöpajaan osallistuneiden henkilöiden näkemyksen kriteerien keskinäisestä tärkeydestä. Arvioinnin kokonaistulokset näkökulmineen on esitetty tässä raportissa ja liiteaineistossa. 16

Soiden lukumäärä (N = 206) Soiden lukumäärä (N = 206) 3.1 Kriteeritieto 3.1.1. Vesistön arvon määrittämisessä käytetyt kriteerit Rantarakennuspaikkojen määrä soiden alapuolisten vesistöjen lähialueilla vaihteli paljon (kuva 9). Keskimäärin lähialueella oli 48 rantarakennuspaikkaa, mutta yli puolessa niitä esiintyi alle 40 kpl. Kuuden suon lähialueella ei esiintynyt yhtään rantarakennuspaikkaa ja enimmillään niitä esiintyi 254 kpl. 80 70 67 60 50 46 40 30 28 30 20 10 6 17 12 0 Kuva 9. Rantarakennuspaikkojen lukumäärä lähialueella. Rantarakennuspaikkojen lukumäärä vaihteli huomattavasti myös tarkasteltujen soiden kaukoalueella olevissa alapuolisissa vesistöissä (kuva 10). Merkittävässä osassa (83 kpl) kohteita kaukoalueella ei esiintynyt lainkaan rantarakennuspaikkoja. Keskimäärin rakennuspaikkoja oli 31 kpl ja enimmillään niitä esiintyi 171 kpl. Rantarakennuspaikkojen suurempi määrä lähi- kuin kaukoalueella selittyy sillä, että useilla soilla ei ollut lainkaan kaukoaluetta, vaan tarkastelualue päättyi lähialueeseen. 90 80 70 0 1-20 21-40 41-60 61-80 81-100 101-254 83 Rantarakennuspaikkojen lukumäärä lähialueella (kpl) 60 50 40 43 30 20 17 23 19 21 10 0 0 1-20 21-40 41-60 61-80 81-171 Rantarakennuspaikkojen lukumäärä kaukoalueella (kpl) Kuva 10. Rantarakennuspaikkojen lukumäärä kaukoalueella. Yli puolessa (131 kpl, 63 %) tarkasteltuja kohteita soiden alapuolisissa vesistöissä ei esiintynyt yleisiä uimarantoja (kuva 11). Uimarantoja oli 55 kpl (27 %) suon lähialueella ja 20 kpl (10 %) suon kaukoalueella olevassa alapuolisessa vesistössä. 17

Soiden lukumäärä (N = 206) Vähintään yksi uimaranta lähialueella 27 % Vähintään yksi uimaranta kaukoalueella 10 % Ei uimarantoja 63 % Kuva 11. Uimarantojen lukumäärä suon lähialueella. Yli kahdessa kolmasosassa (143 kpl, 66 %) kohteista soiden alapuolisissa vesistöissä ei esiintynyt vesiretkeilyreittejä ja rantaan tukeutuvia retkeilyalueita. Noin neljäsosassa (55 kpl, 27 %) soita vesiretkeily oli vähäistä. Vähäistä merkittävämpää vesiretkeilyä esiintyi kahdeksan suon (4 %) alapuolisessa vesistössä. Valtaosan (147 kpl, 71 %) soiden alapuolisella alueella ei myöskään esiintynyt matkailua tukevia toimintoja. Vähäisiä matkailupalveluja esiintyi 26 suon (13 %) ja vähäistä merkittävämpiä 33 suon (16 %) alapuolisella alueella. (Kuva 12). Ei ole Vähäistä vähäistä merkittävämpää Vesiretkeily 143 55 8 Matkailupalvelut 147 26 33 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 12. Vesiretkeilyä ja matkailua tukevien toimintojen laatu soiden alapuolisilla tarkastelualueilla. Lähes kolmessa neljäsosassa kohteista (153 kpl) soiden alapuolisella tarkastelualueella ei ollut suojelualueita, joiden suojeluperusteet voisivat vaarantua veden laadun heikkenemisen myötä. Natura-alue on 34 suon lähialueella ja 11 suon kaukoalueella. Muita suojelualueita on kahdeksan suon lähialueella. (Kuva 13). 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 153 Ei suojeluarvoja tarkastelualueella Kuva 13. Suojeluarvot soiden alapuolisilla tarkastelualueilla. 0 Muu suojeluarvo kuin Natura kaukoalueella 8 11 Muu suojeluarvo kuin Natura lähialueella 34 Natura kaukoalueella Natura lähialueella 18

Soiden lukumäärä (N = 206) Valtaosassa kohteita (119 kpl, 58 %) soiden alapuolella ei esiintynyt kalatalousviranomaisen tiedossa olevia lohi- ja siikapitoisia koski- ja virtapaikkoja (kuva 14). Yli puolessa kohteista (149 kpl, 57 %) soiden alapuolella ei myöskään esiintynyt vähäistä merkittävämpiä kalastuskohteita. Lisäksi enemmistössä kohteita (167 kpl, 81 %) soiden alapuolisessa vesistössä ei ole toteutettu kalataloudellisia kunnostuksia eikä niitä ole vireillä (kuva 15). Ei ole On Kalatalousviranomaisen tiedossa olevat lohi- ja siikapitoisia koski- ja virtapaikkoja 119 87 Alapuolisessa vesistössä vähäistä merkittävämpiä kalastuskohteita 149 57 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 14. Lohi- ja siikapitoiset koski- ja virtapaikat sekä vähäistä merkittävämmät kalastuskohteet soiden alapuolisilla tarkastelualueilla. Ei kunnostettu, eikä tiedossa aikeita Tavoite kunnostaa (TPO) Hanke vireillä 167 9 30 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 15. Kalataloudellisten kunnostuskohteiden tila soiden alapuolisilla tarkastelualueilla. 3.1.2 Vesistön herkkyyden määrittämisessä käytetyt kriteerit Soiden enemmistön (172 kpl) alapuolinen vesistö luokiteltiin väriluvun perusteella erittäin humuspitoiseksi (kuva 16). Kirkkaita tai värittömiä vesistöjä ei esiintynyt ja lievästi humuspitoisia ainoastaan 4 kpl. Humuspitoisia vesistöistä oli 30 kpl. Tarkastelussa oletettiin, että kirkkaissa vesissä turvetuotannon vaikutukset ovat merkittävämpiä kuin tummemmissa. 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 0 4 0-19 kirkas/väritön 20-39 lievästi humuspitoinen Väriluku ja luokitus 30 40-100 humuspitoinen 172 yli 100 erittäin humuspitoinen Kuva 16. Soiden alapuolisten vesistöjen väriluku ja luokitus. Valtaosassa kohteita (167 kpl, 81 %) soiden alapuolisille vesistöille ei ole määritetty vesipuitedirektiivin mukaista ravinnekuormituksen vähentämistavoitetta eikä vesistön tila ole lähellä luokkarajaa (kuva 17). 14 19

kohteen (7 %) alapuolinen vesistö on joko erinomaisen ja hyvän tai hyvän ja tyydyttävän luokan rajalla, mutta vesistössä ei ole asetettu ravinnekuormituksen vähentämistavoitetta. Loppujen (25 kpl, 12 %) soiden alapuolisille vesistöille on asetettu ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet. Enemmistössä (143 kpl, 69 %) kohteita ei soiden alapuolisella vesistöalueella myöskään ole havaittu alhaista ph:ta (kuva 18). Sen rajaarvo vaihteli järvi- ja jokityypeittäin. Lähtökohtana oli, että hyvän ja tyydyttävän rajalla oleviin vesistöihin kohdistuva lisäkuormitus voi alentaa luokitusta, mikä vesienhoitoa koskevan lain nojalla on mahdollista vain erityistapauksissa(vesilaki luku 1, 15 ). Kuva 17. Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet soiden alapuolisen tarkastelualueen vesistöissä. Vesistössä ei ole havaittu alhaista ph:ta Vesistössä on havaittu alhainen ph 143 63 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 18. Alhaisen ph-arvon esiintyminen soiden alapuolisen tarkastelualueen vesistöissä. Suurin osa soista (184 kpl, 89 %) sijaitsee valuma-alueella, jonka ominaiskuormitus on vähäistä tai ilmentää vertailuoloja (kuva 19). 20 suota (10 %) sijaitsee valuma-alueella, jonka ominaiskuormitus on kohtalaista ja kahden (1 %) suon valuma-alueen ominaiskuormitus on suurehko. Lähtökohtana oli, että mitä vähemmän vesistöön kohdistuu muuta kuormitusta, sitä arvokkaampi se on. 20

Kuva 19. Soiden valuma-alueiden ominaiskuormitus. 3.2 Arviointitekijöiden merkittävyysarviot 12.4.2011 järjestetyssä työpajassa selvitettiin osallistujien näkemyksiä arviointitekijöille tarkastelussa annettavista painoarvoista. Mitä suuremman painoarvon kriteeri saa, sitä suurempi vaikutus sillä on arvioinnin lopputulokseen. Työpajassa saatiin vastaukset 11 osallistujalta ja heistä 9 tarkensi vastauksiaan jälkikäteen, kun tarkasteluun lisättiin työpajassa saadun palautteen perusteella uusia kriteereitä. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat näiden yhdeksän henkilön vastauksiin. Tulokset esitetään kolmella eri tavalla. Ensimmäisenä esitetään tulos kaikkien vastaajien vastausten perusteella. Sen jälkeen esitetään tulokset vastausten perusteella muodostetun kolmen näkökulman perusteella ja lopuksi kolmen tutkijatyönä muodostetun näkökulman perusteella. Tavoitteena on kuvata, kuinka suuri vaikutus soiden järjestykseen on kriteerien tärkeyspainojen muuttamisella. Arviointiin osallistuneilta kysyttiin tekijöiden merkittävyyttä turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski- Suomessa ottaen huomioon aineisto ja soiden väliset erot sekä vedenlaadun merkitys kyseenomaisen käytön kannalta. Vesistön käyttö- ja suojeluarvojen huomioonottamista pidettiin enimmäkseen merkittävinä tai erittäin merkittävinä. Erot merkittävyysarvioissa olivat hyvin vähäiset, matkailun merkitystä pidettiin muita vähemmän merkittävänä. Lisäksi yksi vastaaja piti suojeluarvoja vähämerkityksellisinä. (Kuva 20). 21

Kalataloudellinen arvo 4 5 Suojeluarvo 1 3 5 Matkailu 4 5 Virkistyksellinen arvo 4 5 Arviot merkittävyydestä poikkesivat enemmän vesistön herkkyyden suhteen kuin vesistön käyttö- ja suojeluarvojen kohdalla. Erityisesti työpajan palautteen perusteella mukaan arviointiin otetut kriteerit "erämaisuus" ja "muun kuormituksen huomioiminen" jakoivat mielipiteitä. Kahden vastaajan mielestä erämaisuutta ei tulisi ottaa huomioon tarkastelussa, kun taas kolme piti sitä merkittävänä tekijänä. Suurin näkemysero oli veden värin huomioimisessa, jota yksi vastaaja piti erittäin merkittävänä ja toinen taas ei lainkaan merkittävänä. (Kuva 21). Muu kuormitus 1 4 1 3 Erämaisuus 2 1 3 3 VPD tavoitteet 2 3 4 Veden väri 1 3 4 1 Ei lainkaan Vähämerkityksellinen merkittävä merkittävä Erittäin Merkittävä merkittävä Kuva 20. Työpajan osallistujien antamat merkittävyysarviot alapuolisen vesistön käyttö- ja suojeluarvojen osatekijöille. Ympyrän sisällä oleva numero ja ympyrän suuruus kuvaavat kunkin merkitysarvion antaneiden vastaajien lukumäärää. Ei lainkaan Vähämerkityksellinen merkittävä merkittävä Erittäin Merkittävä merkittävä Kuva 21. Työpajan osallistujien antamat merkitysarviot alapuolisen vesistön herkkyyden osatekijöille. Ympyrän sisällä oleva numero ja ympyrän suuruus kuvaavat kunkin merkitysarvion antaneiden vastaajien lukumäärää. 22

Vastaajien arviot poikkesivat toisistaan suhteellisen vähän käyttö- ja suojeluarvoja koskevien kriteerien osalta. Vastauksia ei voida pitää edustavana otoksena turvealan sidosryhmistä, koska työpajan kokoonpanosta puuttui muun muassa keskeisten haitankärsijöiden edustus. Tarkastelun täydentämiseksi päätettiin muodostaa kuvitteellisia näkökulmia (ks. kohta 3.3.3) 3.3 Arvioinnin kokonaistulos 3.3.1 Kaikkien vastaajien tulosten yhdistäminen Suot jaoteltiin neljään luokkaan kunkin vastaajan antamien merkittävyyspainojen perusteella. Jokainen suo on siis saanut yhdeksän arviota siitä, mihin luokkaan se kuuluu. Tämän luokittelun perusteella voidaan järjestää suot sen mukaan, kuinka monella vastaajalla suo on sijoittunut huonoimpaan luokkaan (=suurin riski, luokka 4) ja parhaimpaan luokkaan (pienin riski, luokka 1) sekä näiden väliin jääviin luokkiin (kuvat 22-25). Samaan luokitteluun perustuen suot on esitetty kartalla kuvassa 26. 23

Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Töyrineva Töyrenneva Rötkönperänsuo Rahkaneva3 Rahkaneva1 Pitkäneva Nevonlamminneva Lehmineva Lampisuo2 Korteniemi Konisuo-Kivisuo Kettulanneva Keltasuo Kanavakytö Isosuo1 Hallaneva Amalianneva Rättisuo Ruotesuo Kurkisuo4 Karjosuo Isoniitty Heposuo2 Parantaisensuo Töyrisuo2 Peurasuo Mustassuo Koiraneva Kalalampi Illakkaneva Ukonsuo Mustalamminneva Iso Valkeislampi Rautasuo Pohjoissuo2 Kelkkasuo-Sammalsuo Syväjärvenneva S Syväjärvenneva N Soppisenneva Pesaneva Kunnarsuo Honkasuo Hietikonneva Haapapuukonsuot Kortesuo Tervasuo-Kangassuo Takapellonneva Porrassuo Partasuo Heinäsuo5 Suurisuo5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kuva 22. Suot luokiteltuna sen saaman huonoimman luokka-arvion perusteella (1/4). Tarkastelu perustuu yhdeksän henkilön antamiin kriteerien merkittävyysarvioihin. Kuvassa esitetyt luokat perustuvat luvussa 2 esitettyyn jakoon (ks. kuva 8): luokka 1 = suhteellisesti pienin riski vesistövaikutuksille ja luokka 4 = suhteellisesti suurin riski vesistövaikutuksille. Luokat 2 ja 3 ovat luokkien 1 ja 4 välillä. 24

Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Murtosuo1 Louhuinneva Kirvessuo Karhusuo2 Iso Sääksneva Suurisuo3 Rummakonneva Rokkasuo Nevalansuo Kankisuo Isosuo2 Haukilamminsuo Hepolamminneva Suurisuo2 Saikansuo Riihisuo-Peurunsuo Myllysuo Leppäsenneva Suursuo Saarisuo A Peurunsuo Niinisuo Leinonneva Sikosuo-Kantolansuo Sarvineva Raatesuo Pirttisuo1 Penkkisuo Olkitaipaleenneva Moskuvansuo Hirsisuo Paljakansuo-S Paljakansuo-N Heinäsuo4 Heinäsuo2 Tervasuo Tervajoensuo Teerisuo3 Saarisuo 2 Riisisuo Ottovuorenneva Männikönneva Mannissuo-Purnukorv Leväsuo Kelaojansuo Jämsänneva Isosuo6 Iso Kelloneva Hanslamminneva Teurisuo Suurisuo6 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kuva 23. Suot luokiteltuna sen saaman huonoimman luokka-arvion perusteella (2/4). Tarkastelu perustuu yhdeksän henkilön antamiin kriteerien merkittävyysarvioihin. Kuvassa esitetyt luokat perustuvat luvussa 2 esitettyyn jakoon (ks. kuva 8): luokka 1 = suhteellisesti pienin riski vesistövaikutuksille ja luokka 4 = suhteellisesti suurin riski vesistövaikutuksille. Luokat 2 ja 3 ovat luokkien 1 ja 4 välillä. 25

Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Sikolamminsuo Saarisuo1 Petäikköneva Pirttijärvensuo Nimetönsuo4 Kyntöläisneva Rimminneva Pahkasuo Sarvisuo 1 Pykälistönsuo Nimetönsuo5 Nimetönsuo3 Marketansuo Kuvaslammensuo Korvalammensuo Karistonneva Isosuo4 Vehmassuo-Tervosuo Rautosuo Palosuo Ranta-Ahonsuo Pieni Joensuo Oravakorpi Nollineva Linnasensuo Lauttasuo Kuitulan Isosuo Kivisuo 2 Kalettomansuo Sorvalinsuo Pukkilamminsuo Pieni Sääksneva Perhonsuo Pakoneva Matkusneva Lakeasuo Köpinneva-Kokkosuo Korhonsuo Koirasuo Isoneva2 Asemaneva Isosuo5 Mäntykankaansuo Isoneva-Mäenperänsuo Ruokosuo Raatosuo Lehtosuo Juurikassuo Joutensuo Pohjoissuo1 Niinineva-Kurostenneva 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kuva 24. Suot luokiteltuna sen saaman huonoimman luokka-arvion perusteella (3/4). Tarkastelu perustuu yhdeksän henkilön antamiin kriteerien merkittävyysarvioihin. Kuvassa esitetyt luokat perustuvat luvussa 2 esitettyyn jakoon (ks. kuva 8): luokka 1 = suhteellisesti pienin riski vesistövaikutuksille ja luokka 4 = suhteellisesti suurin riski vesistövaikutuksille. Luokat 2 ja 3 ovat luokkien 1 ja 4 välillä. 26

Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Martinsuo Jälsisuo-Konkarinsuo Reinikansuo-Pahasuo Luomussuo_Talvilahdenneva Kilpisuo Karjunneva Karasuo Kaakkosuo2 Isoneva6 Veljestensuo Lampisuo1 Heposuo3 Haleansuo Autionsuo Lehtosuo-Ojaneva Karmeneva Kalmonsuo Höystösensuo Ahvensuo Murtolamminneva Leväsensuo Isosuo3S Isosuo3 Aukeasuo Ahvenneva Valkeissuo Pihtisuo Leppäsuo Kuikkaneva Velkkulansuo Vetosuo Töyrisuo1 Mökinsuo Lamminsuo Kypäräsuo Teerensuo Pirttisuo-Karjosuo Maunusuo Loukkusuo Isoneva5 Utrusuo Teerisuo4 Teerisuo2 Suurisuo1 Soidinsuo Rumma Rantinsuo Leukunneva Kangaslamminsuo Isoneva4 Heinäsuo8 Heinäsuo3 Haarajoenneva 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kuva 25. Suot luokiteltuna sen saaman huonoimman luokka-arvion perusteella (4/4). Tarkastelu perustuu yhdeksän henkilön antamiin kriteerien merkittävyysarvioihin. Kuvassa esitetyt luokat perustuvat luvussa 2 esitettyyn jakoon (ks. kuva 8): luokka 1 = suhteellisesti pienin riski vesistövaikutuksille ja luokka 4 = suhteellisesti suurin riski vesistövaikutuksille. Luokat 2 ja 3 ovat luokkien 1 ja 4 välillä. 27

Kuva 26. Suot luokiteltuna järjestykseen kaikkien vastaajien antamien arvojen perusteella. Soiden järjestys on sama kuin kuvissa 22-25. Tarkastelu perustuu yhdeksän henkilön antamiin kriteerien merkittävyysarvioihin ja järjestykseen vaikuttaa suon saama huonoin luokka-arvio (ks. kuva 8). Mitä pienempi sijaluku on sitä pienempi on vesistövaikutusriski verrattuna muihin soihin. 28

Tarkastelun perusteella vesistövaikutusriskiltään pienin suo on Töyrinneva ja vesistövaikutusriskiltään suurin on Haarajoenneva. Taulukossa 4 on esitetty arviointitekijöiden mittausarvot molemmille soille. Taulukko 4. Arviointitekijöiden mittausarvot Töyrinnevalla ja Haarajoennevalla ja koko suoaineistossa keskimäärin. Arviointitekijä Töyrinneva Haarajoenneva Kaikkien soiden keskiarvo Vesistön käyttö- ja suojeluarvoa kuvaavat tekijät Rantarakennuspaikkojen lukumäärä lähialueella 7 89 48 Rantarakennuspaikkojen lukumäärä kaukoalueella 30 0 31 Uimarannat 0=ei uimarantoja 1=vähintään yksi uimaranta kaukoalueella 0 2 0,63 2=vähintään yksi uimaranta lähialueella Vesiretkeily tms. rantaan tukeutuva retkeily 1 = vähäistä (esim yksittäinen luontopolku) 2= vähäistä merkittävämpää (esim. useita 0 0 0,34 rantaan tukeutuvia retkeilyrakenteita ja/tai -muotoja) Matkailupalvelujen alueet (majoitus tai telttailu, leirikeskukset jne.) 0=alueella ei matkailua tukevia toimintoja 1=tarkastelualueella vähäisiä matkailupalveluja 0 2 0,45 2=tarkastelualueella vähäistä merkittävämpiä matkailupalveluja (useita toimijoita) Suojeluarvot 0 = ei suojeluarvoja tarkastelualueella 1= muu kuin Natura kaukoalueella 0 0 0,9 2= muu kuin Natura lähialueella Lohi ja siikapitoiset koski ja virtapaikat (kalatalousviranomaisen tiedossa olevat) 0 = ei 0 0 0,42 1 = kyllä Vähäistä merkittävämpi kalastuskohde 0 = ei 0 0 0,28 1 = kyllä Toteutuneet ja vireillä olevat kunnostuskohteet 0=ei kunnostettu, eikä tiedossa aikeita 1=Tavoite kunnostaa (kirjattu toimepideohjelmaan) 0 2 0,33 2=Hanke vireillä Vesistön herkkyyttä kuormitukselle kuvaavat tekijät Väriluku (Havaintojen keskiarvo mg Pt/l) 234 69 160 Ravinnekuormituksen vähentämistavoite 0=ei 0,75 = erinomaisen / hyvän tai 0 1 0,17 hyvän / tyydyttävän rajalla oleva vesistö 1=Kyllä ph tavoite (havaittu alhainen ph) 0 = ei 0 0 0,3 1 = kyllä Valuma-alueen ominaiskuormitus ilman luonnonhuuhtoumaa kg P/km2/v 4 9,9 5,8 29

Töyrinnevan alapuolisessa vesistössä rantarakennuspaikkojen lukumäärä on alle aineiston keskiarvon. Siellä ei esiinny myöskään muita merkittäviä käyttö- tai suojeluarvoja. Lisäksi veden väriluku on selvästi suurempi kuin tarkastelluilla soilla keskimäärin (oletuksena oli, että mahdolliset vesistöhaitat ovat pienempiä vesistöissä, joiden väriluku on suuri). Alapuoliselle vesistölle ei ole vesienhoidon suunnittelussa asetettu ravinnekuormituksen vähentämistavoitteita. Haarajoennevan alapuolisessa vesistössä rantarakennuspaikkojen lukumäärä on selvästi koko aineiston keskiarvoa suurempi. Lisäksi lähialueella on vähintään yksi uimaranta sekä vähäistä merkittävämpiä matkailupalveluja. Vesistön väriluku on selvästi pienempi kuin tarkastelluilla soilla keskimäärin ja ravinnekuormitusta on esitetty vähennettäväksi vesienhoidon suunnittelussa. Vesistössä on myös vireillä kunnostushanke. 3.3.2 Kolme näkökulmaa osallistujien vastausten perusteella Vastaajien antamista merkittävyyspainoista tunnistettiin kolme erilaista näkökulmaa: Keski-Suomen ELYkeskuksen edustajien, 7 henkilöä, Keski-Suomen liiton edustajan ja VAPOn edustajan näkökulmat. ELYkeskusten edustajien antamat arviot tekijöiden merkittävyyksistä olivat lähellä toisiaan, joten niistä laskettiin keskiarvo. Näkökulmien skaalatut painoarvot on esitetty kuvassa 27. Painoarvot on skaalattu siten, että kummankin pääkriteerin osalta arviointikriteerien skaalattujen arvojen summa on 1. Täten kaikkien tekijöiden skaalattujen arvojen summa on 2. ELY-keskuksen edustajilla korostuivat veden värin ja vesienhoidon tavoitteiden huomioottaminen. Erämaisuutta ja muuta kuormitusta ei ELYläisten antamissa arvioissa koettu tärkeiksi kriteereiksi. Vesienhoidon tavoitteet korostuivat myös VAPOn edustajan painotuksissa. Lisäksi näkökulmassa korostui muun kuormituksen huomioiminen, sillä vastaajan mukaan "millään vesistöalueella turvetuotanto ei ole ainoa maankäyttömuoto". Sen sijaan veden väriä ei koettu merkittäväksi kriteeriksi. Keski-Suomen liiton edustajan painotuksissa korostuivat vesistön virkistyksellinen ja kalataloudellinen arvo. Kuva 27. Vastausten perusteella muodostettujen näkökulmien skaalatut painoarvot tekijöille. 25 suurimman kokonaisarvon saaneesta suosta 12 esiintyy jokaisessa näkökulmassa. Vastaavasti 25 pienimmän kokonaisarvon saaneesta suosta 19 esiintyy joka näkökulmassa (liitteet 4 ja 5). Vesistövaikutusriskiltään suurimpien soiden saamat pistearvot on esitetty taulukossa 4. Suuri pistearvo tarkoittaa, että vesistövaikutusriski on suuri. Tulosten perusteella näkökulmalla ei ole kovin suurta vaikutusta soiden esiintymiseen 25 suurimman vesistöhaittariskisuon. Esimerkiksi ELY-keskusnäkökulmasta arvioidun 25 suurimman vesistöhaittariskin suosta 19 on myös liitto-näkökulman 25 suurimman vesistöhaittariskisuon joukossa. 30

3.3.3 Kolme näkökulmaa tutkijatyönä Edellisten kolmen näkökulman lisäksi asiantuntijat muodostivat kolme näkökulmaa kriteerien tärkeyspainoille: tasapainotus, käyttönäkökulma ja suojelunäkökulma. Näkökulmien avulla voitiin arvioida sitä, kuinka herkkä soiden järjestys on painoarvojen muuttamiselle. Tasapainotuksessa kaikki kriteerit ovat yhtä tärkeitä. Tällöin suon saamaan kokonaispistearvoon vaikuttaa vain suon mittausarvot eri kriteereille. Käyttönäkökulma edustaa kärjistettyä rannan käyttäjän näkemystä ja siihen sisällytettiin kriteereistä vain virkistyskäyttö, matkailu ja veden väri. Nämä tekijät ovat keskenään yhtä tärkeitä. Tässä näkökulmassa korkeimmat vesistövaikutusriskipisteet saavat kohteet, joiden alapuolisen vesistön virkistyskäyttöpaine on suuri ja, joissa vesi on kirkasta tai kirkkaampaa kuin muilla alueilla. Suojelunäkökulma korostaa vesistön suojeluarvoja ja herkkyyttä kuormitukselle. Siinä suojeluarvo, kalataloudellinen arvo (pois lukien kalastuskohteet), veden väri, vesienhoitotavoitteet, erämaisuus ja muun kuormituksen huomioiminen saavat kaikki yhtä suuren painoarvon. Tässä näkökulmassa korkeat vesistövaikutuspisteet saavat kohteet, joiden alapuolinen vesistö on luonnontilainen ja kirkasvetinen ja jossa vesienhoidon tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. 25 suurimman kokonaisarvon saaneesta suosta vain 3 esiintyy jokaisessa näkökulmassa. Vastaavasti 25 pienimmän kokonaisarvon saaneesta suosta 5 esiintyy joka näkökulmassa. Eniten toisistaan poikkeavat käyttö- ja suojelunäkökulma. Näkökulmien painoarvot on esitetty kuvassa 28 ja soiden saamat pistearvot liitteessä 5. Kuva 28. Tutkijatyönä muodostettujen näkökulmien skaalatut painoarvot tekijöille. 3.3.4 Näkökulmien vaikutus tuloksiin Soiden sijoitukset eroavat työssä muodostetussa seitsemässä näkökulmassa jonkin verran toisistaan. Tämä on luonnollista, koska tekijöiden painoarvoissa eri näkökulmien välillä on suuria eroja. Näkökulmiin pohjautuvaa tarkastelua voidaan pitää eräänlaisena herkkyystarkasteluna. Arvioinnin tulos riippuu vähiten arviointitekijöiden tärkeyspainoista sellaisten soiden kohdalla, jotka näkökulmasta riippumatta sijoittuvat joko suurimpaan tai pienimpään vesistövaikutusriskiluokkaan. Seuraavassa esitetään yhteenveto vesistövaikutusriskiltään pienimmistä ja suurimmista soista. Eri näkökulmien vaikutus tuloksiin on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 6. 31

Töyrineva Töyrenneva Rötkönperänsuo Rahkaneva3 Rahkaneva1 Pitkäneva Nevonlamminneva Lehmineva Lampisuo2 Korteniemi Amalianneva Isosuo1 Keltasuo Rättisuo Tervasuo-Kangassuo Partasuo Ukonsuo Sija Kuvassa 29 on esitetty kaikki sellaiset suot, jotka ovat vähintään yhden näkökulman perusteella sijalla 1 10 eli kuuluvat vesistövaikutusriskiltään pienimpien soiden joukkoon. Yhteensä tällaisia soita on 17 kpl, joista yhdeksän suon sija on jokaisesta näkökulmasta enintään 25. Näistä soista pienin vaihtelu on Töyrennevan sijassa (pienin sija 1 ja suurin 4) ja suurin vaihtelu Rättisuon sijassa (pienin sija 7 ja suurin 90). 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kaikki vastaajat ELY Liitto VAPO Tasapainot Käyttö Suojelu Kuva 29. Näkökulmien vaikutus tuloksiin. Kuvaajassa on esitetty sellaiset suot, jotka ovat vähintään yhden näkökulman perusteella sijalla 1 10 (pienimmät vesistövaikutusriskit). Vastaavasti voidaan tarkastella soita, joissa alapuolisen vesistön käyttö- ja suojeluarvot sekä vesistön herkkyys ovat suurimmat. Kuvassa 30 on esitetty sellaiset suot, jotka vähintään yhdestä näkökulmasta kuuluvat vesistövaikutusriskiltään kymmenen suurimman joukkoon (sijaluvut 197 206, suurimmat vesistövaikutusriskit) (kuva 26). Tällaisia soita on yhteensä 27 kpl. Näistä ainoastaan yhden suon (Heinäsuo3) sijaluku on jokaisen näkökulman perusteella suurempi kuin 197 (pienin sija 199, suurin sija 206). Suurin vaihtelu sijaluvussa on Lamminsuolla (pienin sija 55, suurin sija 202). 32

Suurisuo1 Soidinsuo Rumma Rantinsuo Leukunneva Kangaslamminsuo Isoneva4 Heinäsuo8 Heinäsuo3 Haarajoenneva Leppäsuo Korhonsuo Kuikkaneva Lehtosuo Teerisuo4 Utrusuo Lamminsuo Teerensuo Teerisuo2 Leväsensuo Isoneva2 Pakoneva Isoneva5 Karjunneva Luomussuo_Talvilahdenneva Reinikansuo-Pahasuo Kilpisuo Sija 206 186 166 146 126 106 86 66 46 Kaikki vastaajat ELY Liitto VAPO Tasapainot Käyttö Suojelu Kuva 30. Näkökulmien vaikutus tuloksiin. Kuvaajassa on esitetty sellaiset suot, jotka ovat vähintään yhden näkökulman perusteella sijalla 197 206 (suurimmat vesistövaikutusriskit). 4 Tulosten tarkastelu ja ohjeita tulosten tulkintaan 4.1 Epävarmuustarkastelu Monitavoitearvioinnin avulla laskettiin kullekin tarkasteluun valitulle suolle vesistövaikutusriskiä kuvaavia tunnuslukuja useilla erilaisilla kriteerien tärkeyspainoyhdistelmillä. Liitteen 5 taulukoissa suokohtaiset tulokset on esitetty kahden desimaalin tarkkuudella, mikä antaa harhaanjohtavan kuvan tarkastelun tarkkuudesta. Tuloksia hyödynnettäessä onkin tärkeää pitää mielessä se, että tulokset ovat suuntaa-antavia tarkasteluun sisältyneiden oletusten ja yksinkertaistusten vuoksi. Työpajaan osallistuneiden antamassa palautteessakin korostettiin, että johtopäätöksiä tehtäessä on syytä muistaa tarkastelun rajoitteet ja oletukset. Seuraavassa on esitetty yhteenveto tarkasteluun liittyvistä oletuksista ja epävarmuuksista: Arviointitekijöiden määrittäminen: Arviointiin sisällytettyjen tekijöiden valinta oli monivaiheinen prosessi. Siinä otettiin huomioon tarkastelun perimmäinen tavoite, saatavilla oleva tiedon määrä ja laatu sekä tekijöiden mahdollinen päällekkäisyys tuplalaskennan välttämiseksi, Tekijöiden määrittämisessä otettiin huomioon myös työpajassa saatu palaute (Liite 7). Vedenlaatuaineiston puutteet pienistä latvavesistä : Ympäristöhallinnon HERTTA-tietojärjestelmän vedenlaatuaineisto on puutteellista pienempien latvavesien osalta. Pääasiassa vesistöalueiden ylimmissä latvaosissa sijaitsevien pienimpien lampien ja purojen vedenlaatua ei ole kattavasti analysoitu, jolloin näiden tuotantoalueen välittömässä vaikutuspiirissä olevien vesistöjen väriarvot tulivat aineistossa suhteellisesti heikosti edustetuiksi. Työhön osallistuneet tahot: Arviointitekijöille määritettiin painoarvot työpajassa, johon osallistuivat viranomaiset ja turvetuottajat. Muun muassa keskeisten haitankärsijöiden edustus puuttui. Tulosten analysointivaiheessa soita kuitenkin arvioitiin hyvin erilaisista näkökulmista. Siksi tarkastelun voidaan katsoa antavan varsin hyvän kuvan soiden järjestyksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. 33

Vaikutusalueen rajaus ja jaottelu lähi- ja kaukoalueeseen perustui asiantuntijoiden määrittämiin kriteereihin (ks. kohta 2.2.1). Kymmenen kilometrin sääntö on asiantuntija-arvio, samoin kaukoalueen ulottuminen 25 kilometriin. Arviot noudattavat varovaisuusperiaatetta. Laskentamenetelmän soveltuvuus: Arvioinnissa on käytetty ns. additiivista mallia, jonka keskeinen oletus on, että kokonaisuus on osatekijöidensä summa. Ts. jos jollekin kriteerille on määritettävissä raja-arvo, jonka jälkeen suo ei sovellu turvetuotantoon, niin silloin additiivista mallia ei pidä soveltaa. Tällaisessa tapauksessa voidaan toimia esimerkiksi niin, että ensiksi seulotaan aineistosta suot, jotka ylittävät "hylkäämiskynnyksen" ja jäljelle jääneille soille sovelletaan mallia. Kriteerikohtaisten hylkäämiskynnysten olemassaolosta keskusteltiin ja todettiin, että ehdottomia hylkäämiskynnyksiä ei vesistövaikutusten osalta ole. Kuitenkin myöhemmässä ympäristölupakäsittelyvaiheessa esim. vesienhoidon tavoitteiden huomioonottaminen voi johtaa siihen, että lupaa ei ole mahdollista saada. "Vesienhoitosuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa Saarijärven reitin järvistä noin 60 % ja jokimuodostumista noin 50 % on luokiteltu tyydyttävään tai sitä huonompaan tilaan. Hyvä ja erinomainen tila puolestaan eivät saisi vaarantua, joten niiden kohdalla kuormituksen lisäyksessä on oltava erityisen tarkkoja. Nämä ovat esimerkki siitä, että kriteereistänne yksikin saattaa todellisuudessa saada niin suuren painoarvon, että turvetuotanto estyy." 4.2 Tulosten tulkintaohjeita Mitä tulokset kuvaavat? Tulokset kuvaavat suon käyttöönotosta mahdollisesti aiheutuvaa haitallisten vesistövaikutusten riskiä suhteessa muihin arvioituihin soihin. Riskinarviointi perustuu kahteen päätekijään. 1) Soiden alapuolisten vesistöjen nykyiset käyttö- ja suojeluarvot. Oletus: mitä suuremmat käyttö- ja suojeluarvot, sitä suurempi on mahdollisten kielteisten vaikutusten todennäköisyys ja määrä. 2) Soiden alapuolisten vesistöjen herkkyys turvetuotannon kuormitukselle. Toisin sanoen kuinka suuri mahdollisuus on sille, että kuormituslisäys aiheuttaa kielteisiä näkyviä tai vesienhoidon tavoitteille vastakkaisia vaikutuksia. Yhdistämällä päätekijät voidaan vertailla soiden käyttöönoton vesistövaikutusriskiä verrattuna muihin arvioituihin soihin. Mitä tulokset eivät kuvaa? Tulokset eivät ole ennusteita vesistövaikutuksista. Ne eivät siis kuvaa, minkälaisia vaikutuksia tarkasteltavan suon turvetuotantoon ottamisella on vesistön vedenlaatuun, ekologiseen tilaan ja vesistön eri käyttömuodoille. Vesistövaikutus riippuu monista tapauskohtaista tarkastelua vaativista tekijöistä, kuten vesistökuormituksen kokonaismäärästä ja laadusta suhteessa vastaanottavan vesistön ominaisuuksiin. Tuloksista ei voi tehdä päätelmää, että riskeiltään vähäisimmiksi todettujen soiden käyttöönotosta ei aiheutuisi vesistöhaittoja tai että turvetuotannon laajentaminen kyseisille soille olisi vesiensuojelunäkökulmasta mahdollista ja hyväksyttävää. Tässä työssä käsitelty aineisto oli laaja ja resurssit siihen nähden vähäiset, jolloin yksityiskohtaiset tarkastelut eivät olleet mahdollisia. Vaikutusten yleispiirteistä täsmällisempi arviointi oli vaikeaa myös siksi, että arviointihetkellä ei esimerkiksi tiedetty minne ja milloin lupia mahdollisesti myönnetään, miten vesiensuojelutoimenpiteet toteutetaan ja mikä on alueen muu kuormitustilanne. Näin ollen tuotannon määrällisten ja laadullisten vesistövaikutusten arviointi oli lähtökohtaisesti mahdotonta. Sen sijaan tuotantoalueen alapuolisen vesistön ominaispiirteisiin perustuva vesistövaikutusriskin arviointi oli mahdollista. 34

Suokohtainen vesistövaikutusriski ei kuvaa soiden yhteiskäytöstä aiheutuvia riskejä. Todellisuudessa turvemaat ja potentiaaliset turvetuotantoalueet sijoittuvat keskittyneesti, jolloin useiden samalle vesistöalueille sijoittuvien soiden yhdenaikainen käyttö on hyvin todennäköistä. Tätä selvityssoiden tai olemassa olevien tuotantoalueiden sijoittumisen näkökulmaa ei ole otettu arvioinnissa huomioon. Nykyinen turvetuotannon vaikutukset ovat kuitenkin voineet tulla huomioon otetuiksi veden värissä ja vesienhoidon tavoitteissa. Yhteisvaikutusten riskin arviointia varten tehdään erillinen karttatarkastelu kaavan ehdotusvaiheessa. 5 Arvion hyödynnettävyys 5.1 Kaavoittaja Työ tarjoaa kaavoittajalle laaja-alaisen arviointiaineiston, jota hyödyntäen aluevarauksissa voidaan välttää kohteita, joissa on suurin haitallisten vesistövaikutusten riski. Tarkastelussa kuvatut eri näkökulmat tarjoavat mahdollisuuden tutkia toimijoiden välisten näkemyserojen ja tarkastelukulmien (käyttö ja suojelu) vaikutuksia kriteerien painoarvoihin ja soiden saamaan sijalukuun. Haitallisten vesistövaikutusten riskiä voidaan tutkia myös "neutraalilla" tasapaino-näkökulmalla, jossa kaikki kriteerit on oletettu laskennassa yhtä merkittäviksi. Suokohtainen arviointi antaa mahdollisuuden arviointituloksen käyttöön varhaisen valmisteluvaiheen ohella myös kaavaprosessin myöhemmissä vaiheissa. Jos arviointi olisi tehty yksittäisten soiden sijaan potentiaalisten tuotantoalueiden kokonaisriskien arviointina, ei tuloksesta olisi ollut hyötyä tilanteesta, jossa kaavaratkaisuun päätyvä materiaali ei vastaa arviointiaineistoa. Arviointia voidaan soveltaa kaavoitustyössä jättämällä haittariskeiltään merkittävimmiksi arvioidut suot kaavaratkaisun ulkopuolelle. Suhteellinen arviointitapa sekä se, ettei vesistövaikutuksia ole tässä vaiheessa arvioitu merkitsee kuitenkin sitä, että mitään ehdottomia suosituksia ei tämän arvioinnin perusteella ole mahdollista esittää. Tämän selvityksen perusteella ei ole esimerkiksi mahdollista arvioida, kuinka suuri osa selvityksen soista voidaan osoittaa kaavaan ilman, että kaavaratkaisusta aiheutuu merkittävää haittaa ympäristölle, maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille. 5.2 Turvetuottaja, luvittaja ja lausunnon antaja Keski-Suomen liitto toivoi toimeksiannossaan, että työssä tuotetaan materiaalia, jota turvetuottajat voivat hyödyntää ympäristölupahakemusta laatiessaan. Työn arvo turvetuottajille sisältyy tämän menetelmäkuvauksen sivuille, liitteisiin (5 ja 6) sekä Keski-Suomen liittoon toimitettuun Excel- tiedostoon, johon on tallennettu määrällinen tai laadullinen tieto kunkin suon alapuolisen tarkastelualueen kriteerikohtaisista mittausarvoista. Tämän lisäksi tiedostossa on esitetty suokohtaisesti kyseisen valuma-alueen fosforikuormituksen toimialakohtainen jakauma 2000-luvun alun vuosina. Kuormitustauluun on myös laskettu erilaisia suokohtaisia tunnuslukuja, kuten suon pinta-alan osuus 3. jakovaiheen vesistöalueen pinta-alasta, suon bruttoominaiskuormitus, suon kuormituksen osuus 3. jakovaiheen valuma-alueen kokoanisfosforikuormituksesta ja sen ihmisperäisestä osuudesta. Näiden ja useiden muiden laskettujen ja sittemmin varsinaisessa arvioinnissa käyttämättä jääneiden tunnuslukujen avulla saadaan lisätietoa soiden alapuolisen tarkastelualueen ominaispiirteistä. Tiedoston saa pyydettäessä Keski-Suomen liitosta. Raportin ja kriteeritiedonlisäksi työssä tuotettiin monitavoitearvioinnissa käytetty MS-Excel-pohjainen laskentamalli. Mallin käyttöoikeudet ovat SYKEllä ja Keski- Suomen ELY-keskuksella. 35

Raporttia ja kriteeritietoa voivat hyödyntää myös lupaviranomainen ja maakuntakaavasta lausunnon antavat. Aineistoa voidaan käyttää lupaharkinnassa taustaselvityksenä. Raportista ei tule suoraan johtaa luvan myöntämisperusteita niilläkään tuotantoaluevarauksilla, joiden on tuloksissa todettu olevan vesistöhaittariskeiltään vähäisiä. Tämä johtuu siitä, että selvityksen perusteella ei ole mahdollista arvioida turvetuotannon vesistövaikutuksia eikä niiden merkittävyyttä ympäristönsuojelulaissa säädetyllä tavalla. 5.4 Monitavoitearviointimenetelmän soveltaja SYKEssä on sovellettu monitavoitearviointimenetelmää useissa vesivarojen käytön ja hoidon hankkeissa viime vuosina. Tässä hankkeessa menetelmää sovellettiin ensimmäisen kerran maakuntatason kaavoitustyössä. Hieman vastaavantyyppisiä aikaisempia sovelluksia ovat olleet Mäntsälän ja Uudenmaan alueen järvien kunnostustarpeen arvioinnit. Menetelmän soveltamisessa turvetuotantoalueiden arviointiin oli haastavaa, koska aihepiiri oli uusi ja koska arvioitava aineisto oli suuri. Seuraavassa on kuvattu joitakin keskeisiä monitavoitearvioinnin soveltamisessa vastaan tulleita kysymyksiä, vaikeuksia ja työssä opittua: 1) Tarkasteltujen soiden karsinta: Tehtäessä päätelmiä tuloksista on huomattava, että osa potentiaalista turvetuotantosoista on karsittu prosessin aikaisemmissa vaiheissa muun muassa linnusto- ja kasvillisuusselvitysten perusteella. Tämä on järkevä rajausperuste, jos aikaisemmissa vaiheissa seulotut suot ovat esimerkiksi suojeluarvoiltaan kiistattomasti niin merkittäviä, ettei niiden ottaminen turvetuotantoon tule kysymykseen. Ongelmia voi aiheutua, jos seulontakriteeri ei ole yksiselitteinen ja joidenkin tarkastelusta poistettujen soiden ja jatkotarkasteluun jääneiden soiden välillä on vain pieniä eroja linnusto- ja kasvillisuusarvoissa. Tällöin on mahdollista että aikaisemmassa vaiheessa on seulottu pois soita, joiden vaikutukset kokonaisuudessaan vesistövaikutukset huomioon ottaen olisivat vähemmän kielteiset kuin eräillä vesistötarkasteluun päätyneillä soilla. Monitavoitearvioinnin soveltamista niin, että vesistövaikutusriskin lisäksi otettaisiin huomioon myös muut vaikutukset kannattaisi harkita, koska tällöin menetelmällä päästäisiin käsittelemään yhdennetysti koko tuotannon vaikutusten kirjoa. 2) Arviointikehikko: Arviointikriteerien määrittäminen ja arvopuun muodostaminen oli monivaiheinen prosessi. Muutoksia niihin tehtiin vielä tarkastelun loppuvaiheessa saadun palautteen perusteella. Tämä aiheutti lisätyötä ja haasteita aikataulun kanssa. Kriteerien määrittelyyn liittyvät näkemyserot tulivat esille myös raporttiluonnoksen kommenttikierrokselta kesäkuussa 2011 kahdelta ELY-keskuksen asiantuntijalta saadussa palautteessa. 3) Hanke osoitti, kuinka tärkeää on keskustella arviointikriteereistä kaikkien keskeisten osapuolten kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tässäkin hankkeessa olisi vältytty eräiltä väärinkäsityksiltä ja ylimääräiseltä työltä, jos jo hankkeen alkuvaiheessa syksyllä 2010 olisi järjestetty osallisille työpaja, jossa olisi keskusteltu työn tavoitteista, rajauksesta ja kriteereistä. 4) Työssä päädyttiin arvioimaan ja vertailemaan turvetuotantoon potentiaalisten soiden alapuolisen vesistön ominaispiirteitä. Tarkastelu tehtiin suokohtaisesti. Yksi mahdollisuus, jota kannattaa harkita mahdollisissa tulevissa hankkeissa, on arvioida suoraan vesistöjen ja niiden osa-alueiden arvoa ja herkkyyttä. Toisin sanoen tarkastelua ei tehtäisikään suokohtaisesti vaan arvioitaisiin järjestelmällisesti monitavoitearvioinnilla, mitkä ovat arvokkaimmat vesistöalueet tai niiden osat kohdealueella. Turvetuotannon sijoittamista näille alueille pyrittäisiin sitten välttämään. Tekemämme suokohtaisen tarkastelun eduksi voidaan lukea se, että se ottaa paremmin huomioon pienipiirteisyyden, joka valuma-aluetasoisessa työssä jäisi huomiotta. Joskus esimerkiksi 3.jakovaiheen tasollakin on löydettävissä (ainakin teoriassa) merkittäviä eroja suon tuotannon haittariskeille. Tässä työssä käytetty 36

lähestymistapa on varsin työläs ja maakuntakaavatasolla valuma-aluetasoinenkin selvittäminen voisi olla riittävää. 5) Työn loppuvaiheessa tehty karttatarkastelu osoitti, että potentiaaliset turvetuotantoalueet sijoittuvat samoille vesistöalueille. Tällainen karttatarkastelu kannattaa tehdä alkuvaiheessa, koska sen perusteella voidaan tehdä päätelmiä kaavoitustyötä parhaiten palvelevasta lähestymistavasta. Tässä työssä kokonaisuuden hahmottamista vaikeutti se, että suoaineistoa saatiin liitolta kolmessa vaiheessa. 6) Työssä päädyttiin käyttämään termiä vesistövaikutusriski kuvaamaan sitä, kuinka suuri on mahdollisen turvetuotannon aiheuttaman kielteisen vesistövaikutuksen mahdollisuus. Käsite on ongelmallinen, koska se voi johtaa tulkintaan, että työssä olisi arvioitu turvetuotannon vaikutuksia vesistön tilaan ja käyttöön. Niiden arviointiin ei kuitenkaan ollut mahdollisuuksia ja siksi tarkastelussa paneuduttiin turvetuotantoalueiden alapuolisen vesistön käyttö- ja suojeluarvojen sekä herkkyyden arviointiin ja näiden tulosten yhdistämiseen. 7) Tarkastelualueen rajaus ja kriteeritiedon kerääminen: Yrityksistä huolimatta työssä ei onnistuttu kehittämään käyttökelpoista ja riittävän luotettavaa tapaa määrittää suon alapuolinen vaikutusalue, jolta kriteerien sisältämä tieto määritellään. Nyt tarkastelualueen määrittämisessä käytetyn karkean säännön käytön sijaan jatkossa tulisi kehittää malli, joka tukisi työtä kunkin suon vaikutus- /tarkastelualueen määrittelyvaiheessa. Kokonaisarvion perustana olevan määrällisen ja laadullisen kriteeritiedon systemaattinen hankinta osoittautui mittavaksi työksi, koska arvioitavia soita oli paljon. Menetelmää jatkossa sovellettaessa on tärkeää, että tiedon hankintaan liittyvät näkökohdat tulevat huomioiduksi kriteerien määrittelyvaiheessa. 37

6 Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä hankkeessa on kehitetty lähestymistapa turvetuotantoon mahdollisesti soveltuvien soiden vesistövaikutusriskin arviointiin. Arviointi perustuu soiden alapuolisen vesistön ominaispiirteiden tarkasteluun. Tavoitteena on ollut soiden alapuolisten alueiden käyttö- ja suojeluarvojen sekä herkkyyksien järjestelmällinen kuvaaminen ja vertailu eri näkökulmista. Menetelmä on kehitetty yleissuunnittelun tueksi eikä sen avulla ole mahdollista arvioida soiden käyttöönotosta aiheutuvia todellisia vesistövaikutuksia. Menetelmää on sovellettu Keski-Suomessa 206 suon vesistövaikutusriskin arvioinnissa. Menetelmään liittyy monia oletuksia ja epävarmuustekijöitä. Nämä ovat seurausta muun muassa tarkastelussa tehdyistä kriteerivalinnoista ja laskennan oletuksista. Arvioitavien soiden suuri määrä ja saatavilla olevan tiedon puutteellisuus ovat vaikuttaneet tehtyihin ratkaisuihin. Menetelmä soveltuu erityisesti niiden soiden tunnistamiseen, joiden käyttöönoton vesistövaikutusriskit ovat vesistön ominaispiirteiden perusteella arvioituna suurimmat. Arviointia varten määritettiin kriteerit ja mittarit, joiden suhteen soiden alapuolisia tarkastelualueita vertaillaan. Pääkriteereitä oli kaksi: 1) käyttö- ja suojeluarvot sekä 2) herkkyys ja kuormituksen alentamistavoite. Käyttö- ja suojeluarvoja arvioitiin yhteensä yhdeksän tekijän tai alatekijän avulla. Herkkyys- ja kuormitustekijä jakaantui puolestaan neljään alatekijään. Monitavoitearviointiin perustuvan EXCEL-laskentamallin avulla yhdistettiin soiden hyvyysarvot kunkin osatekijän suhteen ja osatekijöille eri näkökulmista määritetyt painoarvot. Kullekin suolle saatiin kaksi lukuarvoa (käyttö ja suojeluarvo sekä herkkyysarvo), jotka esitettiin kaksiulotteisessa kuvaajassa. Jakamalla suot sekä käyttö- ja suojeluarvojen että herkkyyden perusteella neljään ryhmään saatiin yhteensä kuusitoista ryhmää. Näistä muodostettiin yhdistämällä neljä vesistövaikutusriskiä kuvaavaa luokkaa (luokka 1 pienin riski ja luokka 4 suurin riski). Työssä selvitettiin ELY-keskuksen viranomaisten, liiton ja VAPO:n edustajien näkemyksiä tekijöiden merkittävyydestä. Kaikkien kyselylomakkeen täyttäneiden vastaukset syötettiin laskentamalliin ja näin saatiin yhdeksän erilaista näkökulmaa. Niiden perusteella laskettiin suoaineistolle vesistövaikutusriskiä kuvaavat vertailuluvut. Näiden tuloksista laadittiin yhteenvetokuvat, jossa suot luokiteltiin sen saaman huonoimman luokka-arvion perusteella. Nämä yhteenvetokuvat ovat yksi tarkastelun keskeisiä tuloksia. Lisäksi työssä tarkasteltiin soiden vesistövaikutusriskiä myös kuvitteellisista näkökulmista sen selvittämiseksi, kuinka herkkä lopputulos on tekijöiden tärkeyspainoille. Tuloksia tulkittaessa on huomattava, että tuloksista ei voi tehdä päätelmää, että riskeiltään vähäisimmiksi todettujen soiden käyttöönotosta ei aiheutuisi vesistöhaittoja tai että turvetuotannon laajentaminen kyseisille soille olisi vesiensuojelunäkökulmasta mahdollista ja hyväksyttävää. 38

Liite 1. Arvopuuanalyysin laskentaperiaate kuvitteellinen esimerkki 39

Liite 2. Kyselylomake arviointitekijöiden tärkeyspainojen selvittämiseksi Turvetuotantoalueiden vesistövaikutusten arviointi Keski-Suomessa - Arviointilomake Vastaajan nimi: Arvioinnin keskeisenä tavoitteena on arvioida ja vertailla mahdollisten turvetuotantoalueiden vesistövaikutusten riskiä Keski-Suomessa. Arvioinnin keskeiset vaiheet ovat: Arviointikehikon muodostaminen (arviointitekijät, mittarit, tarkasteltavat suot) Soiden alapuolisen vesistön ominaispiirteitä koskevan tiedon kokoaminen ja mittariarvot soille Arviointitekijöiden tärkeyspainojen määrittäminen (tämä lomake) Vesistövaikutusten riskiä kuvaavien lukuarvojen laskeminen kullekin suolle Arviointikehikko: Riskin arvioinnissa tarkastellaan erikseen vesistön arvoa sekä vesistön herkkyyttä kuormitukselle. Vesistön arvo riippuu virkistyskäytön määrästä, merkityksestä matkailulle sekä suojelu- ja kalataloudellisesta arvosta. Herkkyyden arvioinnissa otetaan huomioon veden väriarvo ja toimenpideohjelmissa mahdollisesti esitetyt kuormituksen alentamistavoitteet. Kuvassa 1. on esitetty arvioinnissa tarkasteltavat tekijät järjestettynä hierarkkiseksi "arvopuuksi". Jos vesistöllä on suuri arvo, turvetuotannon haitat voivat olla merkittävämpiä kuin arvoltaan vähäisemmillä alueilla. Toisaalta, jos vesistö on "herkkä", näkyvien vesistöhaittojen todennäköisyys kasvaa. Arviointitekijöiden tärkeyspainot: Tässä lomakkeessa esitetään kysymykset, joiden perusteella määritetään painoarvot arviointitekijöille. Jotta painoarvot vastaisivat mahdollisimman hyvin arvioijan näkemyksiä, niin tärkeyspainojen määrittäminen tapahtuu vaiheittain. Kunkin tekijän kohdalla vertaillaan kolmea asiaa: 1. Tekijään liittyvän tavoitteen yleistä tärkeyttä 2. Vaikutuseron suuruutta eri soiden välillä 3. Vedenlaatuvaikutusten merkitystä tekijän kannalta Näiden vastausten perusteella määritellään tekijän merkittävyyttä kuvaavat painoarvot. Rantarakennuspaikat, lähialue Virkistyksellinen arvo Rantarakennuspaikat, kaukoalue Uimarannat Vesistön arvo Matkailu Suojeluarvot Vesiretkeily tms. rantaan tukeutuva retkeily Matkailupalvelujen alueet Lohi ja siikapitoiset koski ja virtapaikat Kalataloudellinen arvo Kalastuskohteet Toteutuneet kunnostuskohteet Herkkyys kuormitukselle Kuva 1. Tarkasteltavat tekijät Veden väri VPD tavoitteet Väriluku, Havaintojen keskiarvo mg Pt/l Ravinnekuormituksen vähentämistavoite Happamoitumisriski (havaittu alhainen ph) 40

Virkistyksellinen arvo Virkistyskäytöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä rantakiinteistönomistajien virkistyskäyttöä eli erityisesti uintia, veneilyä ja kalastusta sekä yleisten uimarantojen käyttöä. Muiden kuin rantakiinteistön omistajien kalastusta tarkastellaan erikseen kohdassa "kalataloudellinen arvo". Turvetuotantoalueesta voi koitua haittaa vesistön virkistyskäytölle mm. humusyhdisteiden aiheuttamien veden värimuutosten ja pohjan liettymisen vuoksi. Kysymys 1. Asian yleinen tärkeys Kuinka tärkeänä pidät turvetuotantoalueiden valinnassa, että vaikutusalueella olisi mahdollisimman vähän virkistyksellistä (ranta-asutus ja uimarannat) arvoa? Ympyröi sopiva kuvaus. En lainkaan tärkeänä Vähämerkityksellisenä tärkeänä Tärkeänä Erittäin tärkeänä Kysymys 2. Vaikutuseron suuruus: lähialueen rantarakennuspaikat Vertaillaan kahta tilannetta: a. Turvetuotantoalueen vesistövaikutus koskee 254 rantarakennuspaikkaa enintään 10 km päässä tuotantoalueesta b. Turvetuotantoalueen lähivaikutusalueella ei ole ranta-asutusta Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni pieni suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 3. Vaikutuseron suuruus: kaukoalueen rantarakennuspaikat Vertaillaan kahta tilannetta: a. Turvetuotantoalueen vesistövaikutus koskee 169 rantarakennuspaikkaa yli 10 km päässä tuotantoalueesta b. Turvetuotantoalueen kaukovaikutusalueella ei ole ranta-asutusta Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni pieni suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 4. Vaikutuseron suuruus: uimarannat Vertaillaan kahta tilannetta: a. Alle 10 kilometrin päässä turvetuotantoalueesta on kolme uimarantaa, joista yksi on EU-uimaranta b. Tuotantoalueen vaikutusalueella ei ole uimarantoja Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni pieni suuri Suuri Erittäin suuri 41

Kysymys 5. Turvetuotannon mahdollisen vedenlaatuvaikutuksen haitta virkistyskäytölle Jos uusia turvetuotantoalueita otetaan käyttöön huomattavasti nykyistä enemmän Keski-Suomessa, niin kuinka suuri haitta tästä voi mielestäsi enimmillään aiheutua virkistyskäytölle (ranta-asutus ja uimarannat)? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni pieni suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 6. Perustelut virkistyskäytön arvioille Voit halutessasi kirjoittaa perustelut antamillesi arvioille. Matkailu Matkailulla tarkoitetaan tässä vesistöön tukeutuvaa matkailuelinkeinoa (mm. leirintäalueet, rantahotellit, vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet) ja retkeilyä vesistön äärellä (mm. vesiretkeilyreitit, rannan luontopolut, nuotio- ja leiripaikat). Turvetuotantoalueesta matkailulle koituvat haitat ovat samanlaisia kuin virkistyskäytöllekin koituvat haitat eli mm. humusyhdisteiden aiheuttamia veden värimuutoksia ja pohjan liettymistä. Haitat kohdistuvat erityisesti retkeilyyn ja matkailuelinkeinoon. Kysymys 7. Asian yleinen tärkeys Kuinka tärkeänä pidät turvetuotantoalueiden valinnassa, että vaikutusalueella olisi mahdollisimman vähän matkailullista arvoa? Ympyröi sopiva kuvaus. En lainkaan tärkeänä Vähämerkityksellisenä tärkeänä Tärkeänä Erittäin tärkeänä Kysymys 8. Vaikutuseron suuruus: vesiretkeily tms. rantaan tukeutuva retkeily Vertaillaan kahta tilannetta: a. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella on vesiretkeilyreitti, luontopolku ja rantalaavu b. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella ei ole retkeilyä Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni pieni suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 9. Vaikutuseron suuruus: matkailupalvelut Vertaillaan kahta tilannetta: a. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella on kapasiteetiltaan huomattava leirikeskus ja vuokrattavia lomamökkejä b. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella ei ole matkailupalveluita 42

Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni pieni suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 10. Turvetuotannon mahdollisen vedenlaatuvaikutuksen haitta matkailulle Jos uusia turvetuotantoalueita otetaan käyttöön huomattavasti nykyistä enemmän Keski-Suomessa, niin kuinka suuri haitta tästä voi mielestäsi enimmillään aiheutua matkailulle? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni pieni suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 11. Perustelut matkailuun liittyville arvioille Voit halutessasi kirjoittaa perustelut antamillesi arvioille. Suojeluarvot Suojeluarvoilla tarkoitetaan päätöksin ja sopimuksin perustettuja suojelualueita, joiden suojeluperusteet voivat vaarantua vedenlaadussa mahdollisesti tapahtuvien muutosten myötä. Turvetuotanto voi osaltaan lisätä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta mistä voi seurata vesistön rehevöitymistä ja samentumista, veden värimuutoksia ja pohjien liettymistä. Tämä voi vaarantaa alapuolisen vesistön suojeluarvoja. Kysymys 12. Asian yleinen tärkeys Kuinka tärkeänä pidät turvetuotantoalueiden valinnassa, että vaikutusalueella olisi mahdollisimman vähän suojeluarvoa? Ympyröi sopiva kuvaus. En lainkaan tärkeänä Vähämerkityksellisenä tärkeänä Tärkeänä Erittäin tärkeänä Kysymys 13. Vaikutuseron suuruus Vertaillaan kahta tilannetta: a. Turvetuotantoalueen lähivaikutusalueella (<10 km) on NATURA-alue b. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella ei ole suojeluarvoja Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni pieni suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 14. Turvetuotannon mahdollisen vedenlaatuvaikutuksen haitta Jos uusia turvetuotantoalueita otetaan käyttöön huomattavasti nykyistä enemmän Keski-Suomessa, niin kuinka suuri haitta tästä voi mielestäsi enimmillään aiheutua suojeluarvoille? Ympyröi sopiva kuvaus. 43

Olematon Pieni pieni suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 15. Perustelut suojeluarvoihin liittyville arvioille Voit halutessasi kirjoittaa perustelut antamillesi arvioille. Kalataloudellinen arvo Kalataloudellinen arvo sisältää alapuolisen vesistön lohi- ja siikapitoiset virtavedet, merkittävimmät keskisuomalaiset virtavesien kalastuskohteet sekä ekologisin ja kalataloudellisin perustein tehdyt vesistökunnostukset. Turvetuotannon kuormitus voi heikentää kalojen elinympäristöä ja mahdollisuuksia ravinnon hankintaan. Se voi myös vaikuttaa haitallisesti herkimpiin elinkierron vaiheisiin ja sitä kautta heikentää kalojen lisääntymistä. Kuormitusvaikutukset voivat näin ollen vaikuttaa haitallisesti alapuolisen vesistön kalataloudelliseen arvoon. Kysymys 16. Asian yleinen tärkeys Kuinka tärkeänä pidät turvetuotantoalueiden valinnassa, että vaikutusalueen kalataloudellinen merkitys olisi mahdollisimman vähäinen? Ympyröi sopiva kuvaus. En lainkaan tärkeänä Vähämerkityksellisenä tärkeänä Tärkeänä Erittäin tärkeänä Kysymys 17. Vaikutuseron suuruus: lohi- ja siikapitoiset koski- ja virtapaikat Vertaillaan kahta tilannetta: a. Turvetuotantoalueen alapuolinen vesistö on lohi- ja siikapitoinen ja siellä on niille sopivia koski- ja virtapaikkoja (esim. Korholankosket tai Hilmonjoki) b. Turvetuotantoalueen alapuolisessa vesistössä ei esiinny lohta tai siikaa Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni pieni suuri Suuri Erittäin suuri 44

Kysymys 18. Vaikutuseron suuruus: kalastuskohteet Vertaillaan kahta tilannetta: a. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella on yksi merkittävä ja mahdollisesti useita koskijaksoja sisältävä kalastuskohde (esim. Korholankosket tai Hilmonjoki) b. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella ei ole kalastuskohteita Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni pieni suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 19. Vaikutuseron suuruus: toteutuneet ja vireillä olevat kunnostukset Vertaillaan kahta tilannetta: a. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella on tehty tai sille on vireillä investointeja vesialueiden ekologisen ja/tai kalataloudellisen tilan kohentamiseen (esim. Korholankosket tai Hilmonjoki) b. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella ei ole vireillä/tehty kunnostuksia Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni pieni suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 20. Turvetuotannon mahdollisen vedenlaatuvaikutuksen haitta Jos uusia turvetuotantoalueita otetaan käyttöön huomattavasti nykyistä enemmän Keski-Suomessa, niin kuinka suuri haitta tästä voi mielestäsi enimmillään aiheutua kalataloudelle? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni pieni suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 21. Perustelut kalatalouteen liittyville arvioille Voit halutessasi kirjoittaa perustelut antamillesi arvioille. 45

Veden väri Turvetuotannon vaikutukset näkyvät helpoiten sellaisissa vesistöissä, joiden väriarvo on pieni. Niiden voidaankin ajatella olevan erityisen herkkiä turvetuotannon mahdollisille vesistövaikutuksille. Väri ilmaistaan yksikössä mg Pt/l. Lukuarvo ilmaisee veden värin, joka vastaa platinan määrää mg/l vertailuun käytetyssä väriliuoksessa. Alla on listattu värin ohjearvoja: Väriluku (mg Pt/l) Veden humuspitoisuus alle 20 kirkas/väritön 20-40 lievästi humuspitoinen 40-100 humuspitoinen yli 100 erittäin humuspitoinen Kysymys 22. Asian yleinen tärkeys Kirkasvetiset vesistöt ovat todennäköisesti kuormitukselle herkempiä ja niissä ihmiselle ja eliöstölle turvetuotannosta aiheutuvat haitat ovat oletettavasti suuremmat kuin tummavetisissä vesistöissä. Kuinka tärkeänä pidät turvetuotantoalueiden valinnassa veden värin huomioonottamista? Ympyröi sopiva kuvaus. En lainkaan tärkeänä Vähämerkityksellisenä tärkeänä Tärkeänä Erittäin tärkeänä Kysymys 23. Vaikutuseron suuruus Vertaillaan kahta tilannetta: Turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön keskimääräinen väriarvo havaintojen perusteella on a. enimmillään 262 mg Pt/l ("Erittäin humuspitoinen") b. alimmillaan 22 mg Pt/l ("Lievästi humuspitoinen") Kuinka suuri ero turvetuotannon mahdollisissa vaikutuksissa näiden vesistöjen välillä mielestäsi on? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni pieni suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 24. Turvetuotannon mahdollisen vedenlaatuvaikutuksen haitta Jos uusia turvetuotantoalueita otetaan käyttöön lievästi humuspitoisessa vesistössä (kysymys 23 b.), niin kuinka suuri vaikutus tällä voi mielestäsi enimmillään olla veden väriarvoon? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni pieni suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 25. Perustelut veden väriin liittyville arvioille Voit halutessasi kirjoittaa perustelut antamillesi arvioille. 46

VPD tavoitteet Vesienhoitotyössä on asetettu joillekin vesistöille tavoitteita ravinnekuormituksen alentamiseksi ja happamoitumisen estämiseksi. Turvetuotannon lisääminen tällaisen vesistön äärellä voi vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. Tarkastelussa mukana olevien soiden vaikutusalueella on kuusi järveä (Kyyjärvi, Tuhmalampi, Iso-Korppinen, Saarijärvi, Alvajärvi ja Kuuhankaveden Asemanselkä), joille on määritetty ravinnekuormituksen alentamistavoite ja kolme järveä (Iso-Kivijärvi, Iso-Korppinen ja Kuuhankaveden Asemanselkä), joissa on havaittu ajoittain alhaisia ph-arvoja. Kysymys 26. Asian yleinen tärkeys Kuinka tärkeänä pidät, että turvetuotantoalueiden valinnassa pyritään siihen, että vaikutusalueelle ei olisi määritelty VPD:n mukaisia ravinnekuormitukseen tai happamuuteen liittyviä tavoitteita? Ympyröi sopiva kuvaus. Huom! Laajamittainen turvetuotanto voi mahdollisesti aiheuttaa ajan mittaan tarpeen alentaa kuormitusta myös sellaisessa vesistössä, missä tilanne tällä hetkellä on hyvä. En lainkaan tärkeänä Vähämerkityksellisenä tärkeänä Tärkeänä Erittäin tärkeänä Kysymys 27. Ravinnekuormituksen ja alhaisen ph-luvun vertailu Kumpi on mielestäsi merkittävämpi asia turvetuotannon vesistövaikutusten vähentämisessä: ravinnekuormituksen alentamistavoite vai happamoitumisriskin huomioonottaminen? Huomattavasti vähämerkityksellisempi kuin happamoitumisriskin huomioonottaminen Ravinnekuormituksen alentamistavoite on Huomattavasti merkittävämpi Jonkin verran merkittävämpi Yhtä merkittävä Jonkin verran vähämerkityksellisempi Kysymys 28. Turvetuotannon mahdollisen vedenlaatuvaikutuksen haitta Jos uusia turvetuotantoalueita otetaan käyttöön huomattavasti nykyistä enemmän Keski-Suomessa, niin kuinka suuri vaikutus tällä voi mielestäsi enimmillään olla VPD:n tavoitteiden saavuttamiselle ko. vesistössä? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni pieni suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 29. Perustelut VPD:n tavoitteisiin liittyville arvioille Voit halutessasi kirjoittaa perustelut antamillesi arvioille. 47

Liite 3. Päivitetty kysely työpajaan osallistuneille Turvetuotantoalueiden vesistövaikutusriskin arviointi Kysymyslomake 24.5.2011 Nimi: Tulisiko turvetuotannon alapuolisen vesistön käyttö- ja suojeluarvot sekä vesistön herkkyys kuormitukselle ottaa huomioon, kun turvetuotantoaluevarauksia tehdään Keski-Suomen maakuntakaavaan? Kyllä Ei (voit jättää muut kysymykset huomiotta) Vaikea arvioida Perustelut: Seuraavilla kysymyksillä selvitetään, minkälainen painoarvo arviointityössä tunnistetuille kriteereille sinun mielestäsi tulisi antaa vesistövaikutusriskin arvioinnissa. Tekijöitä on täydennetty 12.4. 2011 järjestetyn työpajan palautteen perusteella. 1 Uudet arviointitekijät 1.1 Erämaisuus Kuvaus: Yleisesti ottaen erämaisuudeksi voidaan mieltää seuraavat alueen ominaisuudet: asumattomuus, luonnontilaisuus, rauhallisuus ja hiljaisuus, syrjäisyys, kasvi- ja eläinrikkaus sekä laaja-alaisuus. Tässä arvioinnissa erämaisella vesistöllä tarkoitetaan vesistöä, jossa on vähän tai ei lainkaan asutusta. Vesistön tilaa ei ole mahdollista ottaa huomioon, koska pienten latvavesien tilasta ei ole riittävästi tietoa. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten omaa mielipidettäsi? Voit myös muotoilla omaa näkemystäsi parhaiten kuvaavan väittämän. Erämaisuutta voidaan tässä arvioinnissa kuvata ranta-asutuksen perusteella, toisin sanoen kohde, jonka lähellä on vain vähän tai ei lainkaan ranta-asutusta on erämainen. Muut kohteet eivät ole. Erämaisuutta tulee kuvata johonkin muuhun perustuen, mihin: Erämaisuuden huomioonottaminen turvetuotantoalueiden kaavavarauksia tehtäessä ei ole tarpeellista. Jokin muu näkemys, mikä: Mahdolliset perustelut näkemykselle: 1.2 Muu vesistökuormitus 48

Kuvaus: Alueen muun kuormituksen, esim. maatalouden tai metsätalouden kuormituksen huomioonottaminen. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten omaa mielipidettäsi? Voit myös muotoilla omaa näkemystäsi parhaiten kuvaavan väittämän. Turvetuotantoa tulee ensisijaisesti kohdentaa alueille, joihin kohdistuva muu kuormitus on vähäistä. Turvetuotantoa tulee ensisijaisesti kohdentaa alueille, joihin kohdistuva muu kuormitus on suurta, ja joissa lisäkuormitus ei laske vesistön tilaluokitusta. Muun kuormituksen suuruuden huomioonottaminen turvetuotantoalueiden kaavavarauksia tehtäessä ei ole tarpeellista. Jokin muu näkemys, mikä: Mahdolliset perustelut näkemykselle: 1.3 Suon pinta-alan ja vesimäärän suhde Suon pinta-alalla tarkoitetaan arvioitavan suon pinta-alaa ja vesimäärällä suon alapuolisesta ensimmäisen yli 100 hehtaarin suuruisesta järvestä lähtevää vesimäärää (m 3 /s). Tätä pienempien vesistöjen vesimääristä ei ole tietoa. Voidaanko kyseistä tunnuslukua mielestäsi käyttää soiden mahdollisten vesistövaikutusten arvioinnissa esimerkiksi tunnistamalla sellaiset suot, joiden pinta-ala on suuri ja vastaanottavan vesistön vesimäärä on pieni? Kyllä Ei Vaikea arvioida Mahdolliset perustelut näkemykselle: 2 Tekijöiden merkittävyyden arviointi Seuraavaksi kysymme, kuinka merkittävinä pidät eri tekijöiden huomioonottamista, kun turvetuotantoaluevarauksia tehdään Keski-Suomen maakuntakaavaan. Arvioinnissa käytettävässä menetelmässä otetaan huomioon soiden käyttö- ja suojeluarvot sekä vesistön herkkyys kuormitukselle. Huom! Mitä merkittävämmäksi arvioit tekijän, sitä enemmän sillä on vaikutusta arvioinnin lopputulokseen. Toisin sanoen, jos annat kaikille tekijöille yhtä suuren merkittävyysarvion, niin silloin ne kaikki otetaan samalla painoarvolla huomioon soiden arvioinnissa. Ei lainkaan merkittävänä Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön virkistyskäytön (rantarakennuspaikat, uimarannat) huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski- Suomessa? Vähämerkityksellisenä merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida Tekijää ei tulisi ottaa mukaan tarkasteluun 49

Ei lainkaan merkittävänä Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön matkailun (vesiretkeily, matkailupalveluiden alueet) huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski- Suomessa? Vähämerkityksellisenä merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida Tekijää ei tulisi ottaa mukaan tarkasteluun Ei lainkaan merkittävänä Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön suojeluarvojen (NATURAalueet ja muut suojeluarvot) huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski- Suomessa? Vähämerkityksellisenä merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida Tekijää ei tulisi ottaa mukaan tarkasteluun Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön kalataloudellisen arvon (lohija siikapitoiset koski- ja virtauspaikat, merkittävä kalastuskohde, toteutuneet ja vireillä olevat kunnostuskohteet) huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski-Suomessa? Ei lainkaan merkittävänä Vähämerkityksellisenä merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida Tekijää ei tulisi ottaa mukaan tarkasteluun Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön veden värin huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski-Suomessa? Tekijää ei Ei lainkaan merkittävänä Vähämerkityksellisenä merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida tulisi ottaa mukaan tarkasteluun Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuoliselle vesistölle vesienhoidon suunnittelussa asetettujen tavoitteiden (kuormituksen vähennys, happamoitumisen estäminen) sekä veden laadun rajatapausten (riskinä tilan heikkeneminen erinomaisesta hyvään tai hyvästä tyydyttävään) huomioonottamisen turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski-Suomessa? Ei lainkaan merkittävänä Vähämerkityksellisenä merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida Tekijää ei tulisi ottaa mukaan tarkasteluun 50

Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön erämaisuuden huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski-Suomessa? Tekijää ei Ei lainkaan merkittävänä Vähämerkityksellisenä merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida tulisi ottaa mukaan tarkasteluun Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuoliseen vesistöön tulevan muun kuormituksen huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski-Suomessa? Tekijää ei Ei lainkaan merkittävänä Vähämerkityksellisenä merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida tulisi ottaa mukaan tarkasteluun Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön vesimäärän huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski-Suomessa? Tekijää ei Ei lainkaan merkittävänä Vähämerkityksellisenä merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida tulisi ottaa mukaan tarkasteluun Tähän voit kirjata perusteluja edellisiin vastauksiin tai yleisempiä kommentteja: Kiitos vastauksistasi! 51

Liite 4. 25 suurimman ja pienimmän kokonaisarvon saanutta suota eri näkökulmien mukaan. Taulukko 1. 25 suurimman kokonaisarvon saanutta suota (= suurin vesistövaikutusriski) eri näkökulmien mukaan. Soista 12 esiintyy kaikissa näkökulmissa. Taulukossa on väreillä korostettu eri näkökulmissa esiintyvät samat suot. Suurin vesistövaikutusriski Näkökulma ELY Liitto VAPO 1 Heinäsuo3 Teerisuo4 Teerensuo 2 Teerisuo4 Heinäsuo8 Teerisuo4 3 Heinäsuo8 Teerensuo Heinäsuo8 4 Lehtosuo Heinäsuo3 Rumma 5 Suurisuo1 Lamminsuo Leväsensuo 6 Kangaslamminsuo Haarajoenneva Utrusuo 7 Kuikkaneva Suurisuo1 Suurisuo1 8 Korhonsuo Utrusuo Heinäsuo3 9 Leppäsuo Rumma Haarajoenneva 10 Soidinsuo Lehtosuo Teerisuo2 11 Isoneva2 Reinikansuo-Pahasuo Töyrisuo1 12 Sorvalinsuo Töyrisuo1 Maunusuo 13 Reinikansuo-Pahasuo Karjunneva Isoneva2 14 Karjunneva Luomussuo_Talvilahdenneva Pirttisuo-Karjosuo 15 Luomussuo_Talvilahdenneva Asemaneva Mäntykankaansuo 16 Asemaneva Korhonsuo Kuikkaneva 17 Kilpisuo Leppäsuo Lehtosuo 18 Rantinsuo Isoneva4 Lamminsuo 19 Leukunneva Kilpisuo Loukkusuo 20 Teerisuo2 Mäntykankaansuo Isoneva4 21 Pukkilamminsuo Isoneva2 Leppäsuo 22 Lamminsuo Teerisuo2 Heposuo3 23 Teerensuo Sorvalinsuo Korhonsuo 24 Haarajoenneva Pirttisuo-Karjosuo Valkeissuo 25 Kalmonsuo Kangaslamminsuo Pihtisuo 52

Taulukko 2. 25 pienimmän kokonaisarvon saanutta suota (= pienin vesistövaikutusriski) eri näkökulmien mukaan. Soista 19 esiintyy kaikissa näkökulmissa. Taulukossa on väreillä korostettu eri näkökulmissa esiintyvät samat suot. Pienin vesistövaikutusriski Näkökulma ELY Liitto VAPO 1 Korteniemi Töyrenneva Lehmineva 2 Töyrenneva Töyrineva Keltasuo 3 Rötkönperänsuo Rötkönperänsuo Töyrineva 4 Töyrineva Lehmineva Töyrenneva 5 Lehmineva Rahkaneva1 Rahkaneva1 6 Rahkaneva1 Korteniemi Rötkönperänsuo 7 Rahkaneva3 Rahkaneva3 Rättisuo 8 Pitkäneva Pitkäneva Rahkaneva3 9 Amalianneva Amalianneva Amalianneva 10 Isosuo1 Isosuo1 Isosuo1 11 Lampisuo2 Lampisuo2 Konisuo-Kivisuo 12 Konisuo-Kivisuo Konisuo-Kivisuo Kelkkasuo-Sammalsuo 13 Kettulanneva Kettulanneva Lampisuo2 14 Nevonlamminneva Nevonlamminneva Hallaneva 15 Keltasuo Kanavakytö Kanavakytö 16 Hallaneva Keltasuo Pitkäneva 17 Kanavakytö Hallaneva Korteniemi 18 Heposuo2 Ukonsuo Koiraneva 19 Ukonsuo Heposuo2 Kalalampi 20 Karjosuo Karjosuo Kettulanneva 21 Rautasuo Koiraneva Nevonlamminneva 22 Ruotesuo Kalalampi Heposuo2 23 Murtosuo1 Rättisuo Riisisuo 24 Parantaisensuo Parantaisensuo Louhuinneva 25 Suurisuo5 Ruotesuo Karjosuo 53

Liite 5. Soiden saamat pistearvot (asteikolla 0-1) eri näkökulmista. Arvo on keskiarvo pääkriteereiden pistearvoista. Suon nimi ELY Liitto VAPO Tasapainot Käyttönäkökulma Suojelunäkökulma Ahvenneva 0.34 0.21 0.12 0.25 0.40 0.35 Ahvensuo 0.35 0.23 0.32 0.30 0.26 0.33 Amalianneva 0.06 0.04 0.05 0.05 0.12 0.04 Asemaneva 0.44 0.38 0.33 0.39 0.55 0.44 Aukeasuo 0.28 0.20 0.19 0.26 0.46 0.25 Autionsuo 0.34 0.20 0.12 0.25 0.41 0.37 Haapapuukonsuot 0.17 0.17 0.22 0.17 0.35 0.05 Haarajoenneva 0.43 0.43 0.41 0.34 0.64 0.31 Haleansuo 0.32 0.20 0.15 0.25 0.27 0.34 Hallaneva 0.08 0.05 0.05 0.06 0.16 0.05 Hanslamminneva 0.19 0.27 0.33 0.20 0.21 0.23 Haukilamminsuo 0.22 0.14 0.10 0.15 0.43 0.12 Heinäsuo2 0.24 0.18 0.22 0.21 0.48 0.19 Heinäsuo3 0.61 0.47 0.42 0.54 0.77 0.62 Heinäsuo4 0.24 0.18 0.27 0.24 0.50 0.20 Heinäsuo5 0.19 0.16 0.22 0.17 0.39 0.05 Heinäsuo8 0.51 0.49 0.48 0.46 0.44 0.66 Hepolamminneva 0.14 0.21 0.29 0.16 0.18 0.09 Heposuo2 0.09 0.06 0.07 0.08 0.2 0.08 Heposuo3 0.25 0.23 0.35 0.26 0.49 0.13 Hietikonneva 0.17 0.15 0.18 0.16 0.19 0.16 Hirsisuo 0.25 0.15 0.21 0.19 0.20 0.22 Honkasuo 0.19 0.12 0.11 0.13 0.35 0.08 Höystösensuo 0.31 0.20 0.19 0.27 0.25 0.35 Illakkaneva 0.17 0.12 0.10 0.16 0.38 0.11 Iso Kelloneva 0.25 0.15 0.12 0.18 0.52 0.13 Iso Sääksneva 0.21 0.15 0.26 0.19 0.30 0.07 Iso Valkeislampi 0.18 0.11 0.08 0.12 0.28 0.20 Isoneva2 0.47 0.36 0.40 0.41 0.42 0.51 Isoneva4 0.42 0.37 0.37 0.35 0.60 0.36 Isoneva5 0.35 0.25 0.27 0.27 0.70 0.13 Isoneva6 0.31 0.32 0.24 0.22 0.33 0.38 Isoneva-Mäenperänsuo 0.29 0.20 0.25 0.24 0.50 0.20 Isoniitty 0.15 0.10 0.11 0.11 0.14 0.14 Isosuo1 0.06 0.04 0.05 0.05 0.12 0.04 Isosuo2 0.23 0.12 0.11 0.17 0.13 0.26 Isosuo3 0.30 0.21 0.21 0.27 0.50 0.26 Isosuo3S 0.28 0.20 0.19 0.26 0.47 0.26 Isosuo4 0.26 0.16 0.18 0.19 0.23 0.20 54

Käyttönäkökulmnäkökulma Suojelu- Suon nimi ELY Liitto VAPO Tasapainot Isosuo5 0.32 0.24 0.12 0.25 0.27 0.45 Isosuo6 0.28 0.18 0.13 0.18 0.54 0.12 Joutensuo 0.29 0.26 0.27 0.22 0.29 0.23 Juurikassuo 0.35 0.24 0.23 0.28 0.17 0.52 Jälsisuo-Konkarinsuo 0.25 0.17 0.27 0.23 0.22 0.23 Jämsänneva 0.25 0.16 0.11 0.19 0.54 0.15 Kaakkosuo2 0.26 0.25 0.28 0.26 0.29 0.34 Kalalampi 0.14 0.08 0.06 0.10 0.28 0.09 Kalettomansuo 0.27 0.16 0.20 0.20 0.24 0.20 Kalmonsuo 0.42 0.30 0.30 0.33 0.28 0.52 Kanavakytö 0.08 0.05 0.06 0.08 0.17 0.06 Kangaslamminsuo 0.48 0.34 0.25 0.40 0.73 0.37 Kankisuo 0.22 0.11 0.10 0.17 0.12 0.26 Karasuo 0.30 0.18 0.17 0.27 0.24 0.35 Karhusuo2 0.20 0.16 0.18 0.19 0.45 0.09 Karistonneva 0.26 0.16 0.19 0.19 0.23 0.20 Karjosuo 0.10 0.06 0.07 0.08 0.20 0.08 Karjunneva 0.45 0.38 0.32 0.38 0.36 0.58 Karmeneva 0.32 0.32 0.24 0.23 0.33 0.38 Kelaojansuo 0.27 0.19 0.19 0.23 0.47 0.24 Kelkkasuo-Sammalsuo 0.19 0.12 0.05 0.13 0.42 0.09 Keltasuo 0.07 0.05 0.04 0.07 0.17 0.03 Kettulanneva 0.06 0.05 0.07 0.07 0.13 0.05 Kilpisuo 0.44 0.37 0.31 0.38 0.36 0.59 Kirvessuo 0.21 0.16 0.14 0.17 0.43 0.09 Kivisuo 2 0.31 0.21 0.17 0.24 0.32 0.31 Koiraneva 0.13 0.08 0.06 0.09 0.26 0.09 Koirasuo 0.37 0.27 0.29 0.35 0.22 0.45 Konisuo-Kivisuo 0.06 0.04 0.05 0.05 0.13 0.05 Korhonsuo 0.48 0.38 0.35 0.41 0.39 0.51 Korteniemi 0.02 0.03 0.06 0.04 0.05 0.03 Kortesuo 0.14 0.17 0.16 0.11 0.18 0.06 Korvalammensuo 0.27 0.16 0.18 0.20 0.24 0.20 Kuikkaneva 0.48 0.34 0.38 0.41 0.49 0.46 Kuitulan Isosuo 0.26 0.17 0.26 0.22 0.22 0.25 Kunnarsuo 0.18 0.14 0.15 0.17 0.41 0.06 Kurkisuo4 0.14 0.11 0.07 0.11 0.30 0.05 Kuvaslammensuo 0.26 0.16 0.19 0.19 0.23 0.20 Kyntöläisneva 0.18 0.24 0.19 0.16 0.12 0.17 Kypäräsuo 0.34 0.22 0.28 0.29 0.24 0.37 Köpinneva-Kokkosuo 0.37 0.25 0.30 0.31 0.15 0.45 Lakeasuo 0.32 0.28 0.26 0.23 0.57 0.15 55

Käyttönäkökulmnäkökulma Suojelu- Suon nimi ELY Liitto VAPO Tasapainot Lamminsuo 0.43 0.44 0.37 0.37 0.21 0.58 Lampisuo1 0.18 0.16 0.29 0.26 0.16 0.35 Lampisuo2 0.06 0.04 0.05 0.05 0.12 0.04 Lauttasuo 0.29 0.21 0.28 0.25 0.41 0.19 Lehmineva 0.04 0.03 0.03 0.04 0.09 0.04 Lehtosuo 0.51 0.40 0.37 0.44 0.38 0.58 Lehtosuo-Ojaneva 0.39 0.27 0.23 0.30 0.48 0.34 Leinonneva 0.26 0.18 0.22 0.22 0.45 0.20 Leppäsenneva 0.19 0.12 0.10 0.14 0.38 0.13 Leppäsuo 0.47 0.37 0.36 0.41 0.37 0.52 Leukunneva 0.43 0.34 0.32 0.37 0.50 0.47 Leväsensuo 0.34 0.34 0.47 0.33 0.59 0.21 Leväsuo 0.25 0.17 0.16 0.19 0.51 0.14 Linnasensuo 0.31 0.19 0.13 0.21 0.46 0.22 Louhuinneva 0.22 0.12 0.07 0.15 0.47 0.10 Loukkusuo 0.34 0.32 0.37 0.29 0.43 0.23 Luomussuo_Talvilahdenneva 0.44 0.38 0.32 0.38 0.36 0.58 Mannissuo-Purnukorv 0.26 0.16 0.24 0.21 0.21 0.22 Marketansuo 0.26 0.16 0.19 0.19 0.23 0.20 Martinsuo 0.28 0.19 0.16 0.26 0.40 0.28 Matkusneva 0.25 0.18 0.28 0.21 0.37 0.09 Maunusuo 0.33 0.26 0.40 0.31 0.36 0.26 Moskuvansuo 0.25 0.15 0.22 0.19 0.19 0.21 Murtolamminneva 0.21 0.17 0.29 0.27 0.22 0.36 Murtosuo1 0.11 0.19 0.27 0.15 0.13 0.08 Mustalamminneva 0.18 0.11 0.08 0.12 0.28 0.20 Mustassuo 0.17 0.09 0.09 0.11 0.17 0.15 Myllysuo 0.21 0.19 0.26 0.19 0.42 0.06 Männikönneva 0.19 0.25 0.30 0.20 0.21 0.23 Mäntykankaansuo 0.33 0.37 0.38 0.30 0.43 0.34 Mökinsuo 0.34 0.22 0.28 0.29 0.24 0.37 Nevalansuo 0.24 0.15 0.10 0.15 0.46 0.09 Nevonlamminneva 0.06 0.05 0.07 0.07 0.13 0.05 Niinineva-Kurostenneva 0.32 0.22 0.16 0.25 0.37 0.33 Niinisuo 0.19 0.13 0.13 0.15 0.39 0.14 Nimetönsuo3 0.22 0.15 0.26 0.20 0.14 0.23 Nimetönsuo4 0.25 0.15 0.18 0.19 0.20 0.19 Nimetönsuo5 0.22 0.15 0.26 0.19 0.13 0.23 Nollineva 0.25 0.26 0.22 0.22 0.10 0.34 Olkitaipaleenneva 0.25 0.16 0.18 0.20 0.31 0.22 Oravakorpi 0.23 0.26 0.30 0.20 0.33 0.11 Ottovuorenneva 0.27 0.19 0.22 0.22 0.47 0.21 56

Käyttönäkökulmnäkökulma Suojelu- Suon nimi ELY Liitto VAPO Tasapainot Pahkasuo 0.27 0.16 0.15 0.19 0.37 0.15 Pakoneva 0.32 0.22 0.17 0.23 0.67 0.15 Paljakansuo-N 0.16 0.18 0.19 0.14 0.23 0.13 Paljakansuo-S 0.16 0.18 0.19 0.14 0.23 0.13 Palosuo 0.21 0.16 0.30 0.21 0.21 0.24 Parantaisensuo 0.12 0.09 0.12 0.11 0.23 0.10 Partasuo 0.14 0.14 0.17 0.10 0.06 0.09 Penkkisuo 0.25 0.15 0.22 0.19 0.19 0.21 Perhonsuo 0.21 0.22 0.34 0.25 0.45 0.09 Pesaneva 0.19 0.11 0.08 0.13 0.29 0.20 Petäikköneva 0.25 0.17 0.26 0.21 0.38 0.09 Peurasuo 0.14 0.10 0.12 0.12 0.29 0.05 Peurunsuo 0.25 0.15 0.16 0.19 0.32 0.21 Pieni Joensuo 0.27 0.16 0.20 0.20 0.24 0.20 Pieni Sääksneva 0.25 0.18 0.28 0.21 0.37 0.09 Pihtisuo 0.33 0.31 0.34 0.27 0.41 0.21 Pirttijärvensuo 0.25 0.15 0.18 0.19 0.21 0.19 Pirttisuo1 0.23 0.15 0.22 0.18 0.17 0.21 Pirttisuo-Karjosuo 0.36 0.34 0.40 0.29 0.45 0.21 Pitkäneva 0.06 0.04 0.06 0.06 0.13 0.05 Pohjoissuo1 0.27 0.18 0.14 0.22 0.27 0.34 Pohjoissuo2 0.18 0.13 0.13 0.13 0.34 0.07 Porrassuo 0.16 0.15 0.20 0.15 0.30 0.08 Pukkilamminsuo 0.43 0.33 0.28 0.37 0.31 0.52 Pykälistönsuo 0.26 0.16 0.19 0.19 0.23 0.20 Raatesuo 0.26 0.16 0.22 0.2 0.21 0.22 Raatosuo 0.35 0.24 0.23 0.28 0.17 0.52 Rahkaneva1 0.04 0.03 0.04 0.04 0.08 0.04 Rahkaneva3 0.04 0.04 0.05 0.04 0.09 0.03 Ranta-Ahonsuo 0.31 0.21 0.17 0.24 0.32 0.31 Rantinsuo 0.44 0.26 0.20 0.34 0.69 0.33 Rautasuo 0.11 0.10 0.16 0.11 0.19 0.06 Rautosuo 0.25 0.15 0.19 0.19 0.21 0.20 Reinikansuo-Pahasuo 0.45 0.38 0.32 0.38 0.36 0.58 Riihisuo-Peurunsuo 0.23 0.13 0.14 0.17 0.27 0.21 Riisisuo 0.25 0.13 0.07 0.16 0.50 0.14 Rimminneva 0.26 0.17 0.16 0.18 0.42 0.21 Rokkasuo 0.21 0.19 0.26 0.19 0.42 0.06 Rumma 0.39 0.41 0.47 0.37 0.29 0.44 Rummakonneva 0.13 0.21 0.25 0.12 0.11 0.06 Ruokosuo 0.26 0.26 0.28 0.26 0.28 0.34 Ruotesuo 0.11 0.09 0.08 0.10 0.24 0.06 57

Käyttönäkökulmnäkökulma Suojelu- Suon nimi ELY Liitto VAPO Tasapainot Rättisuo 0.13 0.08 0.04 0.10 0.28 0.06 Rötkönperänsuo 0.03 0.02 0.04 0.04 0.07 0.03 Saarisuo 2 0.22 0.20 0.16 0.15 0.34 0.10 Saarisuo A 0.21 0.22 0.15 0.16 0.34 0.11 Saarisuo1 0.26 0.22 0.34 0.25 0.35 0.17 Saikansuo 0.22 0.13 0.14 0.17 0.27 0.21 Sarvineva 0.22 0.14 0.11 0.18 0.47 0.11 Sarvisuo 1 0.22 0.15 0.26 0.19 0.13 0.23 Sikolamminsuo 0.28 0.16 0.18 0.21 0.37 0.23 Sikosuo-Kantolansuo 0.27 0.19 0.22 0.22 0.46 0.20 Soidinsuo 0.47 0.31 0.19 0.34 0.66 0.37 Soppisenneva 0.13 0.11 0.2 0.15 0.19 0.19 Sorvalinsuo 0.46 0.35 0.29 0.40 0.31 0.58 Suurisuo1 0.49 0.42 0.43 0.41 0.73 0.38 Suurisuo2 0.28 0.17 0.10 0.16 0.53 0.10 Suurisuo3 0.23 0.15 0.12 0.15 0.45 0.09 Suurisuo5 0.12 0.18 0.15 0.12 0.16 0.07 Suurisuo6 0.26 0.20 0.18 0.18 0.50 0.14 Suursuo 0.17 0.21 0.22 0.15 0.24 0.11 Syväjärvenneva N 0.17 0.15 0.18 0.16 0.19 0.16 Syväjärvenneva S 0.15 0.14 0.18 0.15 0.15 0.15 Takapellonneva 0.24 0.16 0.15 0.17 0.36 0.19 Teerensuo 0.43 0.48 0.51 0.42 0.30 0.53 Teerisuo2 0.43 0.36 0.41 0.43 0.41 0.72 Teerisuo3 0.22 0.24 0.19 0.18 0.35 0.13 Teerisuo4 0.52 0.49 0.48 0.46 0.44 0.67 Tervajoensuo 0.25 0.26 0.29 0.20 0.35 0.16 Tervasuo 0.22 0.25 0.29 0.19 0.30 0.14 Tervasuo-Kangassuo 0.13 0.13 0.16 0.09 0.04 0.08 Teurisuo 0.25 0.26 0.19 0.18 0.30 0.23 Töyrenneva 0.03 0.02 0.04 0.03 0.06 0.03 Töyrineva 0.03 0.02 0.04 0.04 0.07 0.03 Töyrisuo1 0.30 0.38 0.40 0.29 0.30 0.37 Töyrisuo2 0.17 0.16 0.16 0.16 0.38 0.07 Ukonsuo 0.1 0.06 0.13 0.09 0.07 0.08 Utrusuo 0.39 0.41 0.44 0.35 0.47 0.41 Valkeissuo 0.29 0.28 0.34 0.28 0.31 0.36 Vehmassuo-Tervosuo 0.25 0.15 0.19 0.19 0.21 0.20 Veljestensuo 0.26 0.26 0.28 0.20 0.41 0.11 Velkkulansuo 0.30 0.20 0.32 0.26 0.28 0.26 Vetosuo 0.36 0.23 0.19 0.29 0.35 0.38 58

Liite 6. Suot luokiteltuna järjestykseen eri näkökulmien pistearvojen perusteella Kuva 1. Suot järjestettynä ELY-näkökulman perusteella. Järjestys perustuu suon saamaan pistearvoon asteikolla 0-1 (ks. liite 5) siten, että pienimmän arvon saanut suo on sijalla 1 (pienin riski suhteessa muihin soihin) ja suurimman sijalla 206 (suurin riski suhteessa muihin soihin).

Kuva 2. Suot järjestettynä Liitto-näkökulman perusteella. Järjestys perustuu suon saamaan pistearvoon asteikolla 0-1 (ks. liite 5) siten, että pienimmän arvon saanut suo on sijalla 1 (pienin riski suhteessa muihin soihin) ja suurimman sijalla 206 (suurin riski suhteessa muihin soihin).

Kuva 3. Suot järjestettynä VAPO-näkökulman perusteella. Järjestys perustuu suon saamaan pistearvoon asteikolla 0-1 (ks. liite 5) siten, että pienimmän arvon saanut suo on sijalla 1 (pienin riski suhteessa muihin soihin) ja suurimman sijalla 206 (suurin riski suhteessa muihin soihin).

Kuva 4. Suot järjestettynä Tasapainotusnäkökulman perusteella. Järjestys perustuu suon saamaan pistearvoon asteikolla 0-1 (ks. liite 5) siten, että pienimmän arvon saanut suo on sijalla 1 (pienin riski suhteessa muihin soihin) ja suurimman sijalla 206 (suurin riski suhteessa muihin soihin).

Kuva 5. Suot järjestettynä käyttönäkökulman perusteella. Järjestys perustuu suon saamaan pistearvoon asteikolla 0-1 (ks. liite 5) siten, että pienimmän arvon saanut suo on sijalla 1 (pienin riski suhteessa muihin soihin) ja suurimman sijalla 206 (suurin riski suhteessa muihin soihin).

Kuva 6. Suot järjestettynä suojelunäkökulman perusteella. Järjestys perustuu suon saamaan pistearvoon asteikolla 0-1 (ks. liite 5) siten, että pienimmän arvon saanut suo on sijalla 1 (pienin riski suhteessa muihin soihin) ja suurimman sijalla 206 (suurin riski suhteessa muihin soihin).

Liite 7. Palaute menetelmästä Työpaja 12.4.2011 Jyväskylässä 12.4.2011 pidetyn työpajan yhteydessä osallistujilla oli mahdollisuus antaa palautetta työpajasta yleisesti sekä sovelletusta menetelmästä ja sen tuloksista. Palautelomake koostui kahdeksasta kohdasta ja sen palautti kymmenen henkilöä. Seuraavassa on esitetty kooste palautteesta. Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Palautteen ensimmäinen kohta koostui 14 väittämästä, jotka oli jaettu kolmeen teemaan: 1. menetelmään liittyvät väittämät (kohdat 1-6) 2. toteutettuun vaikutusten arviointiin liittyvät väittämät (7-10) 3. saatuihin tuloksiin liittyvät väittämät (11-14) Väittämien arviointi tapahtui viisiportaisella asteikolla: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä ja vaikea arvioida. Kaksi vastaajaa oli yhteensä neljän väittämän kohdalla rastittanut lomakkeen väittämien "jokseenkin samaa mieltä" ja "jokseenkin eri mieltä" väliseltä alueelta. Nämä vastaukset on tässä tapauksessa tulkittu siten, että vastaus tarkoittaa "vaikea arvioida". Arvioinnin yhteydessä oli toisena kohtana mahdollisuus esittää kirjalliset perustelut antamilleen arvioille. Jokaisen väittämän kohdalla vastausten hajonta oli suurta (kuva 1): jokaisen väittämän kohdalla esiintyy vähintään kolme eri näkemystä väittämästä. Kuva 1. Työpajaan osallistujien mielipiteet työpajassa käytetystä menetelmästä (kohdat 1 6), toteutetusta vaikutusten arvioinnista (kohdat 7 10) ja sen perusteella saaduista tuloksista (kohdat 11 14)

Eniten vastaajat olivat täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämistä "1. Menetelmän laskentaperiaatteita kuvattiin riittävästi" ja "11. ymmärsin hyvin menetelmällä saadut tulokset". Kummankin väittämän kohdalla kahdeksan vastaajaa oli ainakin osittain samaa mieltä ja 2 vastaajaa jokseenkin eri mieltä. Eniten vastaajat olivat täysin eri mieltä (kuusi vastaajaa) tai jokseenkin eri mieltä (kolme vastaajaa) väittämästä "13. Ymmärrykseni turvetuotantoalueiden vesistövaikutuksista lisääntyi merkittävästi". Yksi vastaaja oli väittämästä jokseenkin samaa mieltä. Väittämän kohdalla on kuitenkin otettava huomioon työpajaan osallistujien tausta turvesoiden ja turvetuotannon parissa. Valtaosin eri mieltä oltiin myös väittämistä "3. Erimitallisten vaikutusten (esim. vaikutukset virkistyskäyttöön tai suojeluarvoon) vertailu ja yhdistäminen onnistuivat hyvin", "9. Koin kriteerien painotuksen ja merkittävyyksien arvioinnin määrittämisen helpoksi" ja "12. Väittämien 3 ja 12 kohdalla kuusi vastaajaa oli väittämästä jokseenkin tai täysin eri mieltä ja väittämän 9 kohdalla seitsemän vastaajaa. Vaikeimmin arvioitaviksi koettiin väittämät "4. Yksittäisten henkilöiden näkemysten yhdistämisessä käytetty lähestymistapa oli perusteltu ja ymmärrettävä" sekä "6. Riskikäsitteen käyttäminen vesistövaikutusten suuruuden kuvaamisessa on onnistunut ratkaisu". Edellisen väittämän kohdalla kolme henkilöä koki arvioinnin vaikeaksi ja jälkimmäisen kohdalla kaksi henkilöä. Kummankin väittämän kohdalla enemmistö vastaajista oli väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä. Kummastakin väitteestä oltiin kuitenkin myös täysin eri mieltä. Kirjallisia perusteluita ensimmäisessä kohdassa esitetyille mielipiteille esitti neljä henkilöä. Näistä kolmessa esitettiin kritiikkiä arviointilomakkeeseen sekä menetelmän yleisyyteen ja liialliseen yksinkertaistamiseen. Kolmannessa kohdassa työpajaan osallistujat esittivät arvion siitä, kuinka varmoja he olivat vaikutusten arvioinnissa antamistaan painoarvoista. Kysymykseen vastasi yhdeksän henkilöä, joista enemmistö oli melko varma (viisi vastaajaa) tai varma (yksi vastaaja) antamistaan arvioista (kuva 2). Kaksi vastaajaa oli melko epävarma ja yksi erittäin epävarma. Kuva 2. Työpajaan osallistujien arvio siitä, kuinka varmoja he olivat vaikutusten arvioinnissa antamistaan arvoista Täsmentävään kysymykseen, jossa pyydettiin esittämään omin sanoin, mitkä monitavoitearvioinnin kohdat olivat erityisen vaikeita arvioida, vastasi viisi henkilöä. Vastauksista kolmessa esitettiin, että joko pääosa tai kaikki kysymykset olivat olleet erityisen vaikeita. Näistä yhdessä esitettiin lisäksi, että kysymykset olivat asioita vääristeleviä. Kaksi vastaaja koki erityisen vaikeaksi vain yhden kohdan: toinen virkistyskäytön ja toinen kalatalousasiat. Monitavoitearvioinnin suurinta antia arvioi seitsemän vastaajaa, joiden vastaukset vaihtelivat paljon. Kommenteissa perustietojen kerääminen ja tähän liittyen myös virkistysarvojen huomioiminen, ison kokonaisuuden rajaaminen pienempiin yksiköihin ja eri käyttömuotojen yhteensovittaminen koettiin myönteisinä. Yksi vastaaja kuitenkin ei kuitenkaan osannut eritellä mitään ilmi tullutta antia. Lisäksi yksi vastaaja totesi suurimman annin olevan tieto siitä, että työtä ei voi tehdä näin (viitaten monitavoitearviointiin). Menetelmän suurimpia heikkouksia arvioi seitsemän vastaajaa. Vastauksissa arvioinnin koettiin olevan liian yleisellä tasolla, arvioitavien vaikutusten perustuen pelkkään mielikuvaan ilman mittausarvoja tai arvioita yhteisvaikutuksista. Lisäksi arvioinnissa esitetyt kysymykset koettiin epämääräisiksi ja epäiltiin tulosten