ASSI-hanke Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa 1.10.2012 30.8.2014
Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua? 1. Sähköisten terveyspalveluiden kehittämisellä ja käyttöönotolla voidaan parantaa perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja mielenterveyspalvelujen laatua ja tasa-arvoista saatavuutta. 2. Sähköisten palvelujen kehittämisellä ja käyttöönotolla tehostetaan asiakaspalvelua ja palveluprosesseja sekä niihin liittyviä työ- ja toiminta prosesseja. Näiden avulla voidaan parantaa tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta. 3. Asiakaslähtöiset sote palvelut edellyttävät asiakkailta aktiivista roolia ottamaan vastuuta oman terveytensä edistämisestä ja omahoidosta. Tätä voidaan tukea sähköisten omahoito- ja etähoitopalvelujen avulla, joiden käytön on todettu parantavan kansalaisten omahoitoa ja terveyttä. Lisäksi sähköiset palvelut edistävät kansalaisten arjen hallintaa. 4. Väljästi asuttu alue ja mahdolliset kuntaliitokset tai yhteistoiminta-alueiden muodostuminen (kaukana sijaitsevat toimipisteet), tuo haasteen organisaation sisäiselle tiedon välitykselle ja vuorovaikutukselle. Sähköisten kokous- ja konsultaatiokäytäntöjen avulla voidaan tehostaa organisaation toimintaa, edistää tiedon ja osaamisen liikkumista, mahdollistaa työntekijöiden ja esimiesten vertaistuki ja parantaa tuottavuutta (mm. matkakustannusten säästyminen).
ASSI-hankkeen tavoitteena on Kehittää uudenlaisia menetelmiä tukea kansalaisia sähköisten terveyspalvelujen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä oman terveyden edistämisessä ja omahoidossa. Kehittää ja ottaa käyttöön asiakaslähtöisiä, omahoitoa ja etäohjausta tukevia sähköisiä terveyspalveluja eri asiakasryhmille. Uudistaa hoitopolkuja, joissa otetaan käyttöön sähköisiä palveluja sekä kehittää niihin liittyviä työ- ja toimintaprosesseja. Vahvistaa henkilöstön osaamista sähköisten palvelujen toteuttamisessa ja ottaa käyttöön ammattilaisten ja lähiesimiesten väliset sähköiset konsultaatio- ja kokouskäytännöt. Mallintaa asiakaslähtöisten sähköisten terveyspalvelujen kokonaisvaltainen käyttöönotto ja vaikuttavuuden arviointi. 12.11.2013
Hankkeen kohderyhmä Kansalaiset, jotka ottavat sähköisiä palveluja käyttöön Työterveyshuollon asiakasorganisaatioiden johto ja työterveyshuollosta vastaavat Sähköisten terveyspalvelujen käyttöönottoon ja kehittämiseen osallistuva henkilöstö. Sähköisten kokous- ja konsultaatiopalveluja käyttöönottava henkilöstö ja esimiehet.
Pohjois-Karjala Joensuu- Kontiolahti yhteistoiminta -alue Kehittäjä PKAMK Projektipäällikkö Suunnittelija Kehittäjä ryhmä Joensuun työterveys Yhteistyöfoorumi Kehittäjä yhteisö Hankkeen ohjausryhmä Projektiryhmä Pohjois-Savo Ylä-Savon sote Kehittäjä Projektikoordinaattori Suunnittelija Savonia AMK Kehittäjä ryhmä Lapinlahden kunta
Käytännön kehittämistyötä tehdään Case esimerkkien avulla Case 1 ja 6: Pitkäaikaissairaiden (esim. diabetesta/sydän- ja verisuonisairauksia sairastavat asiakkaat) omahoidon kehittäminen terveyshyötymallin mukaisesti perustana omahoitosuunnitelma (Joensuun yhteistoiminta-alue (case 1), Ylä-Savon SOTE (case 6)) Case 2 ja 7: Sähköiset terveyden edistämisen ja työhyvinvoinnin edistämisen palvelujen kehittäminen (Joensuun Työterveys (case 2), Ylä-Savon SOTE (case 7)) Case 3: Asiakas- ja toimintaprosessien kehittäminen niin, että työterveyshuollon/ perusterveydenhuollon asiakkailla on mahdollisuus sähköiseen asiointiin (mm. ajanvaraus, muistutukset, kyselylomakkeiden täyttö). (Joensuun yhteistoiminta-alue, Joensuun Työterveys, Lapinlahden kunta) Case 4: Uudet ratkaisut asiakaslähtöiseen tiedontuotantoon, hallintaan ja hyödyntämiseen työterveyshuollon ja asiakasorganisaation välisessä yhteistyössä (Joensuun Työterveys) Case 8: Depressioasiakkaiden mielenterveyttä tukevien palvelujen ja palvelujen tuottajien välisen yhteistyön kehittäminen mm. ottamalla käyttöön sähköisiä konsultaatioita (Ylä-Savon SOTE) Case 5.1: Ammattilaisten välisen sähköisen konsultaatiokäytännön kehittäminen ja käyttöönotto (Joensuun yhteistoiminta-alue, Joensuun Työterveys, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä) Case 5.2: Lähiesimiestyön kehittäminen sähköisiä ja etäkonsultaatiota hyväksikäyttäen (Joensuun yhteistoiminta-alue/kotihoito)
Hankkeen tuloksena syntyy Menetelmiä, miten asiakkaat valmennetaan ja tuetaan käyttämään omahoitoa ja etähoitoa tukevia sähköisiä palveluja Uudistuneet hoitopolut eri asiakasryhmille, joissa on otettu käyttöön sähköisiä terveyspalveluja sekä niihin liittyvät palvelu- ja toimintaprosessikuvaukset Valmennusmenetelmiä ja -materiaalia, jota voidaan hyödyntää henkilöstön ja asiakkaiden valmentamisessa sähköisten palvelujen käyttöön Uudenlaisia ratkaisuja organisaatioiden väliseen yhteistyöhön ja siihen liittyvään tiedontuotantoon sekä sen hyödyntämiseen Toimintatapa hyödyntää sähköistä konsultaatio ja kokouskäytäntöä osaamisen jakamisessa ja lähiesimiestyössä Toimintamalli sähköisten palvelujen käyttöönottoon, käyttöön ja vaikuttavuuden arviointiin
Hankehenkilöstö Karelia ammattikorkeakoulu Savonia ammattikorkeakoulu Joensuun ja Kontiolahden sote yhteistoiminta-alue Joensuun työterveys liikelaitos Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Lapinlahden kunta Päivi Sihvo, projektipäällikkö, 75%, Helena Ikonen, suunnittelija, noin 50%, Anja Väistö, projektisihteeri, 4kk Annikki Jauhiainen, projektikoordinaattiori, noin 50%, Pirjo Rytkönen, suunnittelija, 4kk Johanna Maier, projektisihteeri, 4kk Heli Jääskeläinen, kehittäjä, 100% Kehittäjäryhmä, moniammatillinen työpanos yhteensä 7 kk, Eija Tyyskä, kehittäjä, 100% Kehittäjäryhmä työpanos yhteensä 7kk
Yhteistyötahot Erikoissairaanhoito; perusterveydenhuollon kehittämisyksiköt Koulutusorganisaatiot: toisen asteen ammatillinen koulutus Kolmannen sektorin toimijat: mm. potilasjärjestöt Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Hankkeet: mm. SADe-ohjelma Terveempi Itä-Suomi hanke Väestön terveyttä yhteistyöllä -hanke, P-K Kansanterveyden keskus Jake hanke, P-K Kansanterveyden keskus Kärri; Hyvinvointikioski-hanke, Pohjois-Savo Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke, Pohjois-Savo IMMO -hanke, SOHVI -hanke
Rahoitus Kustannusarvio 2012-2014 yhteensä Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset 537 400 Palvelujen ostot 95 415 Matkakustannukset Muut kustannukset Välilliset kustannukset (Flat rate 17%) 91 358 Yhteensä 724 173 Rahoitussuunnitelma 2012-2014 yhteensä Haettava ESR- ja valtion rahoitus 615 549 Kuntien rahoitus 108 624 Yhteensä 724 173
Kuva: Iltalehti.fi Kuva: clipart Asiakaslähtöiset sähköiset terveyspalvelut Tulevaisuuden terveyspalveluja eri ikäisille kansalaisille!