TALOUSARVIO 215 TALOUSSUUNNITELMA 215-217 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.11.214
1(6) VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 17.11.214 Kaupunginhallitus Palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODELLE 215 Valtuusto hyväksyi vuoden 215 talousarvion kokouksessaan 1.11.214. Talousarviossa valtuusto vahvisti toimielimille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Vuoden 215 talousarvio ja vuosien 215 217 taloussuunnitelma jaetaan palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille. Lisäkappaleita voi tilata taloushallintosihteeri Merja Ojansivulta, puhelin 4 335 612. Täytäntöönpano-ohjeet pyydetään toimittamaan yksiköissä kaikille näitä ohjeita tarvitseville henkilöille ja käsittelemään palvelukeskusten johtoryhmissä ja työyksiköiden työpaikkakokouksissa. 1 Talousarvion velvoittavuus Kuntalaki velvoittaa noudattamaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa talousarviota. Kaupungin taloudenhoitoa koskevat keskeiset määräykset on annettu kuntalaissa, hallintosäännössä ja talousohjeissa. 2 Taloudellisuus Toimielinten ja niiden alaisen henkilöstön tulee talousarvion määrärahoja käyttäessään noudattaa säästäväisyyttä ja taloudellisuutta sekä pitää kaupungin tarjoamien palveluiden kustannukset kohtuullisella tasolla. Toimialojen on kiinnitettävä erityistä huomiota tuloerien nopeaan laskuttamiseen ja perintään sekä hankittavien palveluiden ja materiaalien kustannuksiin. Lautakuntien on järjestettävä palvelutuotantonsa siten, että myönnetyt määrärahat riittävät. Ensisijainen vastuu rahojen riittävyydestä on palvelukeskuksen ja eri yksiköiden johtajilla. Esitettäessä menojen lisäystä tai tulojen vähennystä talousarvioon, lisämääräraha tai tulovajaus on ensisijaisesti katettava vastaavan suuruisella menojen vähennyksellä tai tulojen lisäyksellä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus myös määrärahoihin ja tuloarvioihin.
2(6) 3 Käyttösuunnitelmien hyväksyminen Hallintosäännön 5. luvun 28 :n mukaan kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuus on esitetty talousarviokirjassa. Käyttösuunnitelmissa toimielinten tulee - sopeuttaa toimintansa myönnettyihin määrärahoihin, - suunnitella toimintansa varainhoitovuoden alussa niin, että määrärahat riittävät koko vuoden tarpeisiin ja että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, - pidättäytyä toiminnan laajentamisesta tai uusien tehtävien ottamisesta ellei siihen ole talousarviossa myönnetty varoja, - ottaa huomioon talouden tasapainottamisesta aiheutuvat talousarvion muutostarpeet. Määrärahojen kohdennuksessa vastuu on toimielimillä. Perustettavien uusien vakanssien ja sijaisuuksien täyttäminen tulee ajoittaa ja toteuttaa siten, että määrärahojen riittävyys voidaan turvata. 1.9.213 alkaen on ollut voimassa täyttölupamenettely siten, että luvan avoimeksi tulleen palvelussuhteen täyttämiseen, myös yli kuuden kuukauden sijaisuuden täyttämiseen, antaa kaupunginjohtaja, lukuun ottamatta - hoitohenkilöstöä, lääkäreitä ja laitosapulaisia sosiaali- ja terveystoimessa - opetushenkilöstöä ja kouluavustajia koulu- ja sivistystoimessa - ruoka- ja siivouspalveluhenkilöstöä sekä - palkkatuella palkattavaa henkilöstöä, joiden osalta täyttöluvasta päättää edelleen ko. palvelukeskuksen johtaja. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat käyttötalouden osalta valtuuston myöntämän sitovan määrärahan ja tuloarvion alemmille tasoille ja päättävät tarvittaessa tarkemmista tavoitteista, joiden on sopeuduttava valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin. Käyttösuunnitelma on laadittava myös investointiosasta. Käyttösuunnitelmiin ei saa sisällyttää valtuuston sitovaksi hyväksymien meno- ja tuloperusteiden eikä tavoitteiden vastaisia eriä. Käyttösuunnitelmat tulee laatia siten, että valtuuston hyväksymät määrärahat riittävät koko vuodeksi. Käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on toimielimelle esitettävä valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toimielimen tulee määrätä käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä viranhaltijat, joilla on oikeus vahvistaa alemmantasoiset käyttösuunnitelmat ja mikä on viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien sitovuustaso. Viranhaltijat jakavat edelleen toimielimen vahvistaman osamäärärahan ja osatuloarvion tarkempiin osiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien on puolestaan sopeuduttava kaikilta osiltaan toimielinten käyttösuunnitelmiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien vahvistamisesta ja muuttamisesta on pidettävä päätöspöytäkirjaa.
3(6) Taloussuunnitelmakaudelle on laadittu tasapainotusohjelma. Ohjelman toimenpideesitykset on otettava huomioon käyttösuunnitelmia laadittaessa. Käyttösuunnitelmien numero-osat laaditaan / tarkistetaan taloussuunnitteluohjelmistolla. Mahdolliset muutokset palkkaliitteelle tehdään keskitetysti. Korjausesitykset on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelmat on käsiteltävä 3.1.215 mennessä. Hyväksytyt käyttösuunnitelmat on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelman laadinnan jälkeen valmistellaan vuotta 215 koskevat kuukausibudjetit 2.2.215 mennessä. 4 Talousarvion ja käyttösuunnitelmien toteutumisen seuranta Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu. Osavuosikatsausten yhteydessä raportoidaan myös toteutumien olennaiset poikkeamat suhteessa talousarvioon, niiden syyt sekä toimenpide-esitykset poikkeamien korjaamiseksi. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä. Toimielimen tulee käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päättää, miten toimielimen ja viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien seuranta muutoin järjestetään määrärahojen ja tuloarvioiden sekä tavoitteiden toteutumisen osalta. 5 Tositteiden käsittely Ostolaskujen oikeellisuus on tarkistettava huolellisesti. Ostolaskulla voi olla myös numero- ja yksikköhintatarkastusmerkintä, jonka suorittaja on eri henkilö kuin asiatarkastaja. Numero- ja yksikköhintatarkastusmerkinnän suorittaja siirtää laskun asiatarkastajalle. Tavaran tai palvelun vastaanottaja tarkastaa ostolaskun ja lähettää laskun hyväksyjälle. Mikäli maksuasiakirjassa ei ole numero- ja yksikköhintatarkastusmerkintää, katsotaan asiatarkastajan suorittaneen ko. tarkastuksen. Menojen hyväksymisestä ja maksamisesta sekä myyntilaskuista ja niiden sisällöstä on annettu määräykset 28.5.212 hyväksytyssä talousohjeessa. Meno on hyväksyttävä aina oikealle tilille riippumatta siitä onko siihen käyttösuunnitelmassa varattu varoja. Laskutuslisää ei tule hyväksyä, mikäli siitä ei ole laskuttajan kanssa etukäteen kirjallisesti sovittu. Vasta laskussa mainittu laskutuslisä ei tarkoita ennalta sopimista. Viivästyskorko maksetaan vasta sen jälkeen, kun lasku on
myöhässä yli 3 päivää laskun saapumisesta, mikäli laskuttajan kanssa ei ole toisin etukäteen sovittu tai laissa, asetuksessa taikka sopimuksessa ole toisin määrätty. 4(6) Ostolaskujen kohdistamisessa oikealle tilikaudelle on noudatettava tarkasti suoriteperusteisuutta. Laskut kirjataan menoksi sille tilikaudelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu. 6 Työsuhde vai ostopalvelu Työnantaja ja työntekijä eivät voi vastoin työsopimuslain säännöksiä sopia siitä, onko kyseessä työsopimussuhde vai tehdäänkö sovittu työ yrittäjätoimintana. Jos työnteon tosiasialliset olosuhteet eivät vastaa sovittua, voi eläkelaitos tai verottaja jälkikäteen tulkita oikeussuhteen työsuhteeksi. Mikäli kaupunki on teettänyt tai ostanut yhtiöltä tai yrittäjältä työsuorituksen, laskun hyväksyjän tulee tarkastaa, että maksunsaajayhtiö tai -henkilö on merkitty ennakkoperintärekisteriin, (valtion, kunnan, kuntayhtymän, seurakunnan tai pörssiyhtiön osalta ei ennakkoperintärekisteriotetta tarvitse tarkistaa). Mikäli työn suorittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin on lasku toimitettava hyväksyttynä palkanlaskentaan ennakonpidätyksen toimittamista varten. Ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa yritystietojärjestelmästä internetin kautta osoitteessa www.ytj.fi tai valtakunnallisesta puhelinnumerosta 2 697 8. Käytännössä ongelmatilanteita on syntynyt silloin, kun ostopalvelussopimukseen on otettu tyypillisiä työsuhteen ehtoja. Esimerkiksi ammatinharjoittajalla ei ole oikeutta verottomiin päivärahoihin ja matkakustannusten korvauksiin. Ostopalveluna ei myöskään voida ostaa sellaisen työn suorittamista, johon sisältyy viranomaistehtäviä tai julkisen vallan käyttöä. Julkista valtaa voi käyttää vain kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa oleva henkilö. Työoikeudessa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työntekijän ja työnantajan välistä oikeussuhdetta ei voida jakaa, mikä on lähtökohta myös työeläkelakeja sovellettaessa. Vaikka erilliset työt kuuluisivatkin eri työeläkelakien soveltamisalaan, järjestetään työntekijän eläketurva kokonaisuudessaan sen mukaan, mikä on hänen pääasiallinen työnsä. Henkilö ei yleensä voi olla samanaikaisesti samaan tahoon sekä työntekijän että yrittäjän asemassa. KuEL:n piiriin kuuluu nykyisin myös toimeksianto- tai konsulttisopimuksen perusteella tehty työ, mikäli toimeksisaaja ei ole yrittäjä, yhtiö tai muu yhteisö. Mikäli tosiasiallisten olosuhteiden perusteella työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty, KuEL:n soveltamisen ulkopuolelle jäävät sellaiset yrittäjät, joilla on yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus tai Eläketurvakeskuksen ennen vuotta 22 antama päätös vakuuttamisvelvollisuuden vapauttamisesta. KuEL:n ulkopuolelle kuuluminen todennetaan vakuutuskirjan, eläkemaksun tai vapautuspäätöksen kopiolla. Jos saman henkilön kanssa tehdään useita sopimuksia, riittää, että todistus toimitetaan ensimmäisen sopimuksen/laskun yhteydessä. Jos yrittäjätoiminta on niin vähäistä, ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YELvakuutusta, työ kuuluu KuEL:n piiriin.
5(6) Jos henkilöllä ei ole esittää todistusta YEL- tai MYEL-vakuutuksesta tai vapautuspäätöksestä, toiminta kuuluu KuEL:n piiriin ja palkkiosta peritään palkansaajan eläkemaksu sekä maksetaan työnantajan eläkemaksu. Ilman yrittäjäeläkevakuutusta oleva toimeksisaaja kuuluukuel:n piiriin, vaikka hänellä on ennakkoperintärekisteriote ja Y-tunnus. KuEL:n piiriin kuuluminen tässä tapauksessa ei muuta toimeksiantosopimusta työsopimukseksi eikä aiheuta muita työnantajavelvoitteita kuin eläkemaksun. Yli 68-vuotiaiden henkilöiden eläketurva ei enää kartu. Heiltä ei vaadita YEL-todistusta eivätkä he kuulu KuEL:n piiriin. Palvelukeskusten on pyydettävä YEL-todistus jo palvelua tilattaessa, kuitenkin viimeistään ennen laskua. Todistukset säilytetään keskitetysti taloushallinnossa. Ostoreskontran toimittajarekisteriin ao. henkilön tietoihin lisätään merkintä YEL-vakuutuksen olemassaolosta tai siitä, että työ kuuluu KuEL:n piiriin. Vastuu YEL-vakuutuksen voimassaolon tarkistamisesta kuuluu työn tilaajalle ja se on tarkistettava vuosittain. Henkilöstöhallinto ilmoittaa KuEL:n piiriin kuuluvat ansiot Kevan rekisteriin. Ilmoituksen jälkeen kaupunki saa Kevalta eläkemaksulaskun. Eläkemaksut kirjataan palveluita tilanneiden yksiköiden kuluksi. Taloushallinto perii palkansaajan eläkemaksun henkilölle maksettavasta palkkiosta. Jos YEL-vakuutuksen puuttuminen selviää vasta laskun maksamisen jälkeen, maksaa tilaajayksikkö myös palkansaajan eläkemaksun. YEL-vakuutuksen voimassaolo ei selviä ytj-rekisterin tiedoista. Vakuutusyhtiöt lähettävät YEL-vakuutustodistuksen vain vakuutetulle itselleen. Vakuutettu voi helposti tilata todistuksen oman vakuutusyhtiönsä verkkopalvelusta, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia vakuutusyhtiöönsä. Todistus on maksuton. 7 Investointeja koskevat menot Investointiosaan kirjataan hyödykkeen hankintamenot, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) hankintahinta on vähintään 1. euroa. Investoinnin hankintamenon suuruutta voidaan talousarviomuutoksella tarkistaa vuoden 215 aikana kokonaiskustannusarvion rajoissa. Talonrakennuskohteissa käyttäjähallintokunnan tulee pyytää kirjanpitopäällikön arvio kalustohankintojen aktivointimahdollisuudesta / investointimenoksi kirjaamisen mahdollisuudesta ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä. Käsittelyn jälkeen hankintaluettelot lähetetään tiedoksi kirjanpitopäällikkö Pirkko Auraselle. 8 Tilikarttakirja Vuoden 215 tilikarttakirja jaetaan palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille helmikuun aikana. Lisäkappaleita voi tilata taloushallintosihteeri Merja Ojansivulta puh. 4 335 612.
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 215 TALOUSSUUNNITELMA 215-217 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 2 YLEISPERUSTELUT 6 2.1 Talouden kehitysnäkymät 6 2.2 Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen 7 2.3 Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet 12 2.4 Väestötavoitteet ja työllisyys 16 2.5 Asuminen ja kaavoitus 18 3 HENKILÖSTÖ 21 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 Rakenne 26 4.2 Talousarvion sitovuus 27 4.3 Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 3 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin 32 5.1 Kaupunginhallitus 34 5.2 Sosiaali- ja terveyslautakunta 42 5.3 Kasvatus- ja opetuslautakunta 59 5.4 Sivistystoimen lautakunta 66 5.5 Liikunta- ja nuorisolautakunta 72 5.6 Tekninen lautakunta 77 6 TULOSLASKELMAOSA 91 7 INVESTOINTIOSA 98 8 RAHOITUSOSA 14 9 KONSERNITAVOITTEET 18 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset 215 115 Vakanssi- ja henkilökuntaluettelo 116 Käyttötalouden yhdistelmä eriteltynä ulkoiset, sisäiset ja vyörytykset 125
1 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA Yleistä Valkeakosken kaupunkistrategia on näkemys siitä, miten kaupunkia aiotaan kehittää tulevaisuudessa. Strategisessa johtamisessa korostuvat tietoinen suunnanvalinta ja johdonmukainen toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä. Valinnoilla ja pitkäjänteisellä toimintatavalla tähdätään vision mukaiseen tulevaisuuden tavoitetilaan. Valkeakosken kaupunkistrategiassa kaupunkia käsitellään kokonaisuutena. Kaupunkistrategia velvoittaa kaikkia kaupungin palvelukeskuksia ohjaamaan toimintaansa asetetun vision ja tavoitteiden suuntaan. Johtamisjärjestelmässä kaupunkistrategia on ns. ylästrategia, joka antaa suuntaviivat kaupungin muille suunnitelmille.
2 Arvot ohjaavat toimintaa Avoimuus Tavoitteemme ovat selkeitä ja kerromme toiminnastamme ymmärrettävästi ja asiantuntevasti. Tiedonkulku on läpinäkyvää. Yhteistyökykyisyys Meille yhteistyökykyisyys on luottamuksellista, rehellistä ja toista kunnioittavaa vuorovaikutusta Asiakaslähtöisyys Tehokkuus Panostamme asiakaspalveluun ja kuntalaisten kuulemiseen, jotta kuntalaiset ja asiakkaat saavat tarvittavan tuen ja avun. Toimimme tehokkaasti ja laadukkaasti talouden antamissa raameissa turvataksemme kuntalaisten ja elinkeinoelämän hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Kehittämishalukkuus Kehitämme kokonaisuuksia rohkeasti ja kannustamme aloitteellisuuteen.
3 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet 214 215 216 217 1.Kaupungin talous on tasapainossa omavaraisuusaste >7 % lainakanta* max. 2 /asukas vuosikate/poistot väh. 1 % *ilman lunastushalleja ja konsernitilivelkaa 2.Kaupungin investoinnit tukevat kasvua ja tuottavuutta kustannus/hyöty analyysit (hankesuunnitelmissa) 3.Valkeakosken elinvoimaa kehitetään alueellisella yhteistyöllä asukasluvun kasvu Valkeakoskella 1 %/vuosi verotettavat tulot kasvavat koulutustaso nousee A. Tasapainotusohjelmassa olevien hankkeiden toteutus, hankkeiden päivitys vuosittain B.Talouden suunnittelua ja raportointia kehitetään konserni- ja yksikkötasolla - konsernitasolla kehitetään suunnittelu- ja raportointijärjestelmiä -talousosaamista lisätään yksiköissä A.Hankeohjausmalli uudistetaan -päätöksenteon pohjana kustannushyöty -analyysit A.HHT -kasvukäytävän kehittämiseen osallistuminen B.Hamk:n Valkeakosken yksikön tulevaisuuden varmistaminen ja tilojen tehokas käyttö C.Selvitys ja suunnitelma avoimen kuituverkon toteuttamisesta Etelä- Pirkanmaalla D.Sote -yhteistyöselvitys aluesairaalan ja naapurikuntien kesken E. Eteläisen Pirkanmaan kuntarakenneselvitys 4.Kaupunkisuunnittelu tukee kasvua ja kestävää kehitystä tonttivarannon monipuolisuus - ok tontit (kpl) - rivitalotontit (asunnot) - kerrostalotontit (asunnot) - yritystontit (ha) A.Koko kaupunkia koskeva strateginen yleiskaava B.Pohjoisen alueiden yleiskaavojen laadinta C.Yhteinen yleiskaava mt 13 varren kaavoituksesta Lempäälän kunnan kanssa D..Jutikkalan asemakaava (yritysalue) E.Holminrannan asemakaava(yritysalue)
4 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet 214 215 216 217 F.Kaupungin keskustan kehittäminen asemakaavoin ja toimenpitein - keskustaympäristön uudistaminen - Apiankadun asemakaavoitus G.Hyvinvointipuisto Kerhomajan ja Kirjaslammen sekä sairaalan alueelle MasterPlan, jossa - maankäytön suunnitelma - hyvinvointikonseptin suunnittelu 5.Yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa työpaikkaomavaraisuus työttömyysprosentti työpaikkojen määrä työllisten määrä uusien yritysten luomat työpaikat A.Kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys - kaupunki tarjoaa yritystoiminnan puitteet ja palvelut (tontit, osaaminen, markkinointi) sekä osallistuu kehittämishankkeisiin B.Etelä-Pirkanmaa logistisena vyöhykkeenä- hanke C.Sisu-projektin 2-vuotinen jatko kaupungin omana toimintana 6.Palvelut järjestetään monipalvelumallilla palvelujen ostot/henkilöstökulut (palvelukeskuksittain) A.Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma laaditaan ja sen toimenpiteet (n. 7 kpl) toteutetaan eri palvelukeskuksissa -palveluilla on monia tuottajia ja kuntalaisilla nykyistä enemmän valinnanvapautta 7.Palvelut ovat vaikuttavia ja asiakastarpeen mukaisia ja ne tuotetaan tehokkaasti palvelujen saatavuus (mittarit osavuosikatsauksessa) hyvinvoinnin kehitys (mittarit hyvinvointikertomuksessa) A.Merkitykselliset asiakasprosessit ja tuotteet tunnistettu, kuvattu ja tuotteistettu (ims-hanke). Asiakaspalautejärjestelmä on kaikilla keskeisillä palveluprosesseilla - hallintokeskus - sivistystoimen keskus - sosiaali- ja terveyskeskus - kasvatus- ja opetuskeskus - liikunta- ja nuorisokeskus - tekninen keskus B.Terveyttä edistäviä erityishankkeita on toteutettu
5 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet 214 215 216 217 - lähiliikuntapaikkojen rakentaminen eri ikäryhmät huomioiden - pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tehostaminen yhteistyössä TYPin kanssa, suunnitelman laadinta - Etelä-Pirkanmaan mielenterveyssuunnitelma laaditaan, painotus avohoitoon 8. Kaupungin johtaminen on osaavaa ja toiminta tuloksellista tuottavuuden kehitys %/vuosi työtyytyväisyys (mittarit Kunta1 raportissa) C.Asiakaspalvelua parannetaan - k-talolle keskitetty asiakaspalvelu - lääkäri- hoitaja työpari vastaanottotoimintaan - perheneuvolan jonojen purku A.Johtamisjärjestelmä ja vastuut selkiytetään sekä omistajapoliittiset linjat täsmennetään - organisaatiorakenteen uudistus - johtosääntöuudistus - omistajapoliittisten linjausten tarkistus B.Johtamisen kehittämisohjelma laaditaan C.Henkilöstön kannustinjärjestelmäehdotus valmiina D.Henkilöstöohjelma päivitys (nyk. henkilöstöstrategia v.215 saakka) E.Työnantajakuvaa ja ennakoivaa rekrytointia kehitetään - työnantajakuvaa koskeva markkinointisuunnitelma - yhtenäinen rekrytoinnin toimintamalli
6 2 YLEISPERUSTELUT 2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Kansantalouden kehitys Maailmantalouden kasvu nopeutuu erityisesti Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian talouksien jättäessä finanssikriisin taakseen. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä, Irakissa ja Libyassa varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Venäjän talouskasvu hidastui kuitenkin jo ennen Ukrainan kriisiä. Euroalueen taantuma on päättynyt, ja talous on kääntynyt hitaaseen nousuun. Hauraan kasvun taustalla on toipuminen velkakriisin vaikutuksista. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, joka vaimentaa tarjonnan mahdollisuuksia, sekä yksityisen sektorin velkojen sopeutus, joka rajoittaa yksityisen kulutuksen ja investointien kasvua. Suomen bruttokansantuote ei kasva v. 214. Talouden ennustetaan pääsevän hitaaseen nousuun vuoden loppupuolella. Vuonna 215 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaa 4 %. Yksityisten investointien kasvu nopeutuu sekä rakennus- että koneinvestointien lisääntyessä. Vuoden 216 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %, ja kasvu on laajapohjaista. Tällöin kokonaistuotanto kasvaa talouden potentiaalista tuotantoa nopeammin, vaikka kasvuvauhti on hidasta historiaan nähden. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin tänä vuonna ja on n. 8,5 % v. 215. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Vaimea kotimainen talouskehitys on hidastanut kuluttajahintojen nousua. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat vähäiset. Kuluttajahintojen nousu hidastuu 1,1 prosenttiin tänä vuonna ja nopeutuu 1,5 prosenttiin v. 215. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja,5 prosenttiyksikköä. 211 212* 213* 214** 215** 216** BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa 197 199 21 24 29 216 BKT, määrän muutos, % 2,6-1,5-1,2, 1,2 1,4 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Työllisyysaste, % 68,6 69, 68,5 68,5 68,9 69,5 Kuluttajahintaindeksi, % 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 Pitkät korot (valtion obligaatiot 1 v.), % 3, 1,9 1,9 1,5 1,6 2,2 Lähde: Valtion talousarvioesitys v. 215
7 Kuntatalous Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen epäsuhta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti v. 213 niukasti kattamaan poistot mutta ei nettoinvestointeja. Kuntatalouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 8 prosenttiin. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan ensi vuonna vaimeaksi. Useat kunnat nostivat v. 214 kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen on tuntuva. Valtionavut vähenevät v. 215 mm. peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta. Kuntien toimintamenot kasvavat puolestaan tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena. Valtion toimenpiteisiin ensi vuodelle sisältyy niin kuntien menoja lisääviä kuin niitä vähentäviä toimia, mutta koko kuntatalouden tasolla toimilla ei yhteenlaskettuna juuri ole vaikutusta kuntatalouden menotasoon. Peruspalvelubudjettitarkasteluun sisältyvään kuntatalouden kehitysarvioon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, jonka myötä edellä mainitut toiminnot siirtyvät kuntatalouden ulkopuolelle peruspalvelubudjettitarkastelussa. Liikelaitosten yhtiöittämiseen liittyvät kertaerät kohentavat laskennallisesti kuntatalouden tulosta v. 214. Yhtiöittämisen pysyvä vaikutus arvioidaan sen sijaan hieman kuntataloutta heikentäväksi tulos- ja rahoituslaskelmatasolla. Kansantalouden tilinpidon mukaiseen kuntasektorin sektorirajaukseen edellä mainitut yhtiöittämiset eivät vaikuta. Tilinpidon käsittein kuntatalouden alijäämän ennustetetaan olevan v. 215 noin prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen. 2.2 VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN Verotulot Kunnallisveron tuottoon vuonna 215 vähentävästi vaikuttavia muutoksia ovat eläkevähennyksen korotus, kolmen alimman tuloluokan ansiotason nousun mukainen asteikkotarkistus valtionverotuksessa, lapsivähennyksen käyttöönotto, työtulovähennyksen korotus, perusvähennyksen korotus sekä avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen. Kunnallisveron tuottoon korottavasti vaikuttavia muutoksia ovat asuntolainojen korkovähennyksen rajoittaminen 1 prosenttiyksiköllä, työmatkakulujen omavastuuosuuden korottaminen, osinkoveromuutos (suurin osa vaikutuksesta jo vuonna 214) sekä opintolainan korkovähennyksen poistuminen. Muutokset vähentävät kuntien verotuloja nettomääräisesti 131 milj. euroa. Menetykset on esitetty kompensoitavaksi kuntakohtaisesti valtionosuuksien lisänä. Yhteisöveroon tulee vuonna 215 muutamia muutoksia, joilla on vaikutusta yhteisöveron tuottoon. Kuntien osalta muutokset kompensoidaan muuttamalla kuntien ryhmäosuutta vastaavasti siten, ettei kuntien euromääräinen osuus yhteisöverosta muutu veroperuste-
8 muutosten johdosta. Hallitusten esitysten luonnoksista käy ilmi, että vuonna 215 edustuskulujen osittainen vähennysoikeus palautetaan, elokuvien tuotantotuet saatetaan veronalaisiksi, osuuskuntien voitonjaon verokohtelua yhtenäistetään osakeyhtiöiden kanssa ja rahoituslaitosten vuodesta 215 alkaen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon maksamat vakausmaksut hyväksytään yhteisöverotuksessa vähennyskelpoisiksi menoiksi. Aiempien päätösten perusteella jako-osuuslaskennassa on jo aiemmin huomioitu, että T&K-kannustimen sekä tuotannollisten investointien korotettujen poistojen voimassa olo päättyy vuoden 214 lopussa. Budjettiriihessä päätettiin lisäksi, että kunnille siirtyvän pitkäaikaistyöttömyyden rahoitusvastuun johdosta kunnille ohjataan yhteisöveroa +75 milj. euroa. Siirto toteutetaan ryhmäosuutta nostamalla. Kunnittain lisäys jakaantuu jako-osuuksien perusteella, mutta kohdennusta oikaistaan kuntien kesken valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilastojen perusteella. Vuonna 215 kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin uusi vaihteluväli on,37 -,8 % ja yleisen kiinteistöveroprosentin,8-1,55 %. Muutoksen tuottoa vastaava lisäys leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden alarajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen tuotto. Ylärajojen korotus sekä veropohjan kasvun laskennallinen tuotto peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa. Valtionavut Valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitusasemaa v. 215 nettomääräisesti n. 218 milj. eurolla. Talousarvioesitykseen sisältyy kuntien tehtäviä ja valtionapuja sekä lisääviä että vähentäviä toimenpiteitä. Alla olevassa taulukossa esitetään yksittäiset toimenpiteet sekä niiden vaikutus kuntatalouden tuloihin ja menoihin. Osana valtiontalouden sopeutustoimia peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään edelleen. Vähennys on 188 milj. euroa verrattuna vuoden 214 tasoon. Se toteutetaan alentamalla valtionosuusprosenttia yhteensä,73 prosenttiyksiköllä. Tämän ja muiden valtionosuusprosentin muutosten jälkeen kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,42 v. 215. Kuntien yhdistymisen taloudelliseen tukeen ehdotetaan 36 milj. euroa eli 1 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Vuonna 215 toteutuu kolme yhdistymistä. Vuodesta 215 alkaen toteutuviin kuntien yhdistymisten selvityskustannuksiin osoitetaan 1,6 milj. euroa ja kuntaja palvelurakennemuutosten toteuttamiseen puolestaan,6 milj. euroa. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus lakkautetaan. Yli 3 päivää työmarkkinatuella olleiden osalta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille vuoden 215 alusta lukien. Tämän arvioidaan lisäävän kuntien menoja 135 milj. eurolla kuntien aktivointitoimenpiteiden vaikutus huomioiden.
9 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaalihuoltolain uudistus ja lastensuojelulain muutos lisäävät kuntien menoja yhteensä n. 32 milj. eurolla ja valtionosuutta 16 milj. eurolla. Uudistus tukee erityisesti hallitusohjelmaan sisältyvää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä. Turvakotitoiminta siirretään valtion vastuulle, ja toiminta keskitetään yhdelle kansalliselle viranomaiselle siten, että siihen kohdennetaan 8 milj. euron valtionavustus. Siirtoon liittyen peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4 milj. euroa. Aikuisten hammashuollon tarkistusvälejä pidennetään vähintään kahteen vuoteen. Toimenpiteen johdosta valtionosuuksista vähennetään,9 milj. euroa. Määrärahaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) mukaisia tavoitteita toteuttaviin kuntien ja kuntayhtymien kehittämishankkeisiin on käytettävissä 2 milj. euroa v. 215. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin vähenee 13 milj. euroa v. 215 ja valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan puolestaan 11 milj. eurolla. Kuntien menoihin ja valtionosuuksiin v. 215 vaikuttavat uusien päätösten ja lakiesitysten lisäksi myös vanhuspalvelulain ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon jatkaminen. Vanhuspalvelulain toimeenpano lisää kuntien menoja 51 milj. eurolla v. 215 ja valtionosuutta 28 milj. eurolla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano puolestaan lisää kuntien menoja n. 9 milj. eurolla ja valtionosuutta 4,7 milj. eurolla. Päivähoito sekä esi- ja perusopetus Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osaaikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Muutos vähentää valtionosuuksia 6 milj. euroa ja kuntien menoja 24 milj. eurolla v. 215. Kielitaidon vahvistamista tuetaan laajentamalla kielikylpytoimintaa, johon osoitetaan 3 milj. euroa. Osana yleissivistävän koulutuksen kehittämistä tuetaan perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukea osana yleisopetusta sekä tuetaan koulupudokkuutta estäviä toimia. Näihin tarkoituksiin lisätään valtionavustuksina 27,3 milj. euroa. Toisaalta perusopetuksessa mm. koulutuksen laadun parantamiseen, opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen varattuihin avustuksiin kohdistetaan n. 4 milj. euron säästö, joten kokonaisuutena yleissivistävän koulutuksen valtionavustukset vähenevät 9,4 milj. euroa, josta kuntien arvioitu osuus on 9 milj. euroa. Osana valtionosuusuudistusta luovutaan valtionavustuksista yleissivistävän koulutuksen uusiin perustamishankkeisiin. Tästä johtuen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta siirretään oppilaitosten perustamishankkeiden valtionavustukset, 42,1 milj. euroa, vuodesta 215 lukien kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille. Osana valtiontalouden sopeutustoimia oppilaitosten korjausavustuksiin kohdistetaan lisäksi 12,1 milj. euron säästö v. 215. Ennen vuotta 215 myönnettyjen jälkirahoitteisten perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen arvioidaan v. 215 käytettävän 3 milj. euroa.
1 Toisen asteen koulutus Maahanmuuttajille ja vieraskielisille suunnattuun lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen kohdennetaan valtionosuuksia 1,1 milj. euroa enemmän kuin v. 214. Toisen asteen koulutukseen kohdistetaan säästötoimia. Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee. Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee 2,8 %, mutta toisaalta nousee toiminnan laadun ja laajuuden muutoksen sekä indeksikorotuksen takia 1,5 %. Lisäksi osa ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksista toteutetaan opiskelijamääriä ja avustuksia vähentämällä. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistaminen alkaa v. 215. Tavoitteena on väestökehitys huomioon ottaen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistaminen sekä elinvoimaisen ja toimintakykyisen järjestäjäverkon muodostuminen. Uudistuksen johdosta valtionapujen arvioidaan alenevan v. 215 n. 7 milj. eurolla. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. Nuorten yhteiskuntatakuu Nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämiseen esitetään 13 milj. euroa v. 215. Nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 47 milj. euroa toimenpiteisiin, joilla voidaan purkaa ilman koulutusta jääneiden nuorten varantoa (nuorten aikuisten osaamisohjelma). Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön kohdistetaan veikkausvoittovarat mukaan lukien 27 milj. euroa.
11 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa (ml. lisätalousarviot), milj. euroa, muutos 214 215 1) Menot Tulot Netto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM, valtionosuusleikkaus -188-188 VM, vanhuspalvelulain toimeenpano 51 28-24 VM, oppilas- ja opiskelijahuollon muutokset 9 5-4 VM, sosiaalihuoltolain uudistus ja lastensuojelun kehittäminen 32 16-16 VM, aikuisten hammashuollon säästötoimet -3-1 2 VM, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen -24-6 18 VM, valtionosuusmenetysten kompensaatiot -2-2 VM, yhdistymisavustukset 5 5 VM, kuntajakolain mukaiset selvitykset ja esiselvitykset -2-2 VM, kiinteistöveron korotusta vastaava vähennys -48-48 VM, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukseen liittyvä vähennys -4-4 VM, harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen -2-2 VM/OKM, perustamishankkeet -21-21 OKM, koulutuksen laadun kehittäminen -9-9 OKM, ryhmäkokojen pienentäminen -14-14 OKM, lukiokoulutuksessa toteutettavat säästöt -32-14 19 OKM, ammatillisessa koulutuksessa toteutettavat säästöt -31-13 18 OKM, nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa 21 9-12 OKM, nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvä kouluttamattomien varannon purkaminen ammatillisessa lisäkoulutuksessa -2-2 OKM, ammatillisen peruskoulutuksen toiminnan laajuuden muutos -12-5 7 OKM, nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvä kouluttamattomien varannon purkaminen oppisopimuskoulutuksessa -1-1 OKM, lukiokoulutuksen yksikköhinnan leikkaus -15-6 9 OKM, toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen -7-7 OKM, ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan leikkaus -25-1 14 OKM, lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille ja vieraskielisille 2 1-1 OKM, Suomen itsenäisyyden 1-vuotisjuhlakirjaston perustamishanke 4 4 OKM, ammatillisen peruskoulutuksen avustusten vähentäminen -1-1 OKM, uudelleenkohdentaminen ammatillisesta peruskoulutuksesta -1-1 OKM, vapaan sivistystyön säästö -6-6 TEM, luovutaan aluevelvoitteesta järjestää työntekomahdollisuuksia työttömille -3 3 TEM, pakolaisista ja turvapaikanhakijoista maksettavat korvaukset 3 3 STM, säästö kehittämishankkeissa (Kaste) -13-1 4 STM, oikeuspsykiatriset tutkimukset ja potilassiirrot 1 1 STM, säästö EVO-tutkimuksessa -11-11 STM, koulutus-evo-korvaukset -13-13 STM, kuntouttava työtoiminta 8 8 STM, perustoimeentulotuen muutokset -28-14 14 STM, turvakotien siirto valtiolle -8-4 4 STM, valtion korvaus lääkärikopteritoimintaan -4-4 STM, yli 3 päivää työmarkkinatuella olleiden työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirto osaksi kunnille 135-135 Yhteensä -14-395 -381
12 Menot Tulot Netto 2. Verotuksen ja maksujen muutokset Tuloveroperustemuutoksiin liittyvä valtionosuuskompensaatio (131 milj. euroa) Kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajojen korotus 48 48 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen 4 4 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoon liittyvä kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotus 75 75 Yhteensä 163 163 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä -14-232 -218 1) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon. 2.3 KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TA- VOITTEET Valkeakosken kaupungin tilinpäätös on ollut viimeisinä kolmena vuotena alijäämäinen. Vuosina 212 ja 213 alijäämän muodostumiseen vaikutti poistosuunnitelman muuttaminen kuntaliiton suositusta vastaavaksi. Kaupunki teki molempina vuosina poikkeuksellisen suuren taseremontin omaisuuden arvoja alentamalla ja käyttöomaisuuden poistoaikoja lyhentämällä. Tulevina vuosina väestön ikääntyminen lisää menopaineita. Korkeana pysyttelevä työttömyys ja yritysten huono tuloskunto aiheuttavat verotulojen suhteellista heikkenemistä. Myös vuoden 215 valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä valtionosuuksiin jo tehdyt ja tehtävät leikkaukset heikentävät tulopohjaa. Talouden tasapainottamiseksi palveluiden tuottavuutta on parannettava ja on myös pystyttävä tekemään ratkaisuja, joiden avulla menoja leikataan pysyvästi. Tulopohjaa on vahvistettava pitämällä huoli kaupungin kasvumahdollisuuksista. Myös elinkeinorakenteen monipuolistamiseen on edelleen panostettava. Suunnittelukaudella 215 217 kaupungilla on edessään mittavia investointeja. Investointien myötä myös velkaantuminen jatkuu, mikä luo paineita omavaraisuusastetavoitteen (7 %) saavuttamiselle. Tehdyt investoinnit tuottavat vasta pitkällä aikavälillä esim. ylläpito- ja kunnossapitokustannusten sekä toiminnan tehostumisen kautta. Suunnittelukauden suurin investointi on uusi vesiasema. Vuoden 215 aikana koko kaupunkiorganisaatiossa on sitouduttava keskeisten strategisten tavoitteiden toteuttamiseen (mm. talouden tasapainottaminen ja johtamisjärjestelmien selkiyttäminen). Prosessikuvausten järjestelmällinen kartoitus on aloitettu vuonna 214 ja työtä jatketaan koko suunnittelukauden ajan. Tavoitteena on saavuttaa tuottavuutta parantavia rakenteellisia muutoksia.