FCG Finnish Consulting Group Oy LAPINLAHDEN KUNTA KORPISEN RANTAOSAYLEISKAAVA Kaavaselostus 691-D3286 TULLUT VIREILLE KUULUTUKSELLA xx.xx.20xx HYVÄKSYTTY LAPINLAHDEN KUNNANVALTUUSTOSSA..2012. 19.3.2012
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I 19.3.2012 Korpisen rantaosayleiskaava 691-D3286 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualue... 2 1.2 Suunnittelutilanne... 3 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 3 1.2.2 Maakuntakaava... 3 1.2.3 Yleiskaava... 4 1.2.4 Ranta-asemakaavat... 5 1.2.5 Rakennusjärjestys... 5 2 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 7 2.1 Asutus ja vapaa-ajanrakentaminen... 7 2.2 Maanomistus... 7 2.3 Elinkeinot ja palvelut... 7 2.4 Tie- ja vesiliikenne... 7 2.5 Suojelu... 7 2.6 Mahdollisesti pilaantuneet alueet... 7 3 LUONNONYMPÄRISTÖN KANNALTA MERKITTÄVÄT KOHTEET... 8 3.1 Kallio- ja maaperä... 8 3.2 Maisema... 8 3.3 Vesistöt... 8 3.4 Kasvillisuus... 9 3.5 Eläimistö... 10 3.5.1 Nisäkkäät... 10 3.5.2 Linnusto... 10 3.5.3 Kalasto... 11 3.6 Luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet... 12 4 MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET... 14 4.1 Luonnonmaisemakohteet... 14 5 KULTTUURIHISTORIAN KANNALTA MERKITTÄVÄT KOHTEET... 15 5.1 Esihistorialliset kohteet... 15 5.2 Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet... 15 6 TAVOITTEET... 16 6.1 Yleistavoitteet ja suunnitteluperiaatteet... 16 6.2 Paikalliset tavoitteet... 16 6.3 Virkistyskäyttö... 16 6.4 Elinkeinot, palvelut... 17 6.5 Matkailu... 17 6.6 Liikenne ja infrastruktuuri... 17 6.7 Rakentaminen... 17 7 MITOITUSPERUSTEET... 19 7.1 Mitoitusnormit ranta-alueella... 19 7.2 Rakennusoikeuden laskentaperiaatteet... 19 7.3 Kaava-alueen mitoitusvyöhykkeet... 21 7.3.1 Yleistä... 21
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus II 19.3.2012 Korpisen rantaosayleiskaava 691-D3286 7.3.2 Mitoitusvyöhykkeet... 21 7.4 Arvokkaiden luontokohteiden ja kulttuurihistoriallisten kohteiden huomioiminen... 23 8 RANTAOSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT... 24 8.1 Yleistä... 24 8.2 Aluevarausten pääperustelut... 24 8.2.1 Rantarakentaminen... 24 8.2.2 Erityisalueet... 27 8.2.3 Matkailu, virkistys ja vapaa-aika... 27 8.2.4 Kulttuuri- ja luonnonympäristö... 27 8.2.5 Liikenne ja tekninen huolto... 29 8.2.6 Maa- ja metsätalousmaat... 29 9 TOTEUTTAMINEN... 31 9.1 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset... 31 9.2 Rakennuslupakäsittely osayleiskaava-alueella... 32 9.3 Ohjeet rantarakennuspaikkojen jätevesien käsittelylle ja jätehuollon järjestämiselle 33 10 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 34 10.1 Yleistä... 34 10.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 34 10.2.1 Toimiva aluerakenne... 34 10.2.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu... 35 10.2.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat... 35 10.2.4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto... 36 10.3 Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön... 36 10.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 36 10.5 Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntahuoltoon... 36 10.6 Vaikutuksen luontoon... 36 10.6.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään... 36 10.6.2 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen... 37 10.6.3 Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon... 37 10.6.4 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön... 37 10.7 Vaikutukset maisemaan, kyläkuvaan ja kulttuuriperintöön... 38 10.8 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön... 38 10.8.1 Vaikutukset viihtyvyyteen... 38 10.8.2 Vaikutukset elinympäristön laatuun... 38 10.8.3 Taloudelliset vaikutukset... 39 10.9 Vaikutukset suunnitteluun ja päätöksentekoon... 39 10.10 Vaikutukset Natura-alueisiin... 39 11 SUUNNITTELUVAIHEET... 41
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 1 (42) LAPINLAHDEN KUNTA KORPISEN RANTAOSAYLEISKAAVA Nyt käsillä oleva asiakirja käsittää Lapinlahden kunnan Korpisen sekä lähivesistöjen alueelle käynnistämän rantaosayleiskaavan kaavaselostuksen. Oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava on tarkoitus laatia Lapinlahden kunnan Korpisen alueelle. Alue käsittää Sälevän ja Syvärin välisen vesistöalueen Nilsiän reitistä.. Rantaviivaa järvien ja lampien alueella on n. 55 km ja jokialuetta kaavassa on mukana n. 45 km. Alueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja tai rantaasemakaavoja. Suunnittelutyöstä FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä on vastannut maankäytön suunnittelun osalta diplomi-insinööri Timo Leskinen, diplomi-insinööri Simo Kaksonen ja diplomi-insinööri Kuisma Reinikainen.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 2 (42) 1 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää Sälevän ja Syvärin välisen vesistöalueen Nilsiän reitistä. Pohjoisosassa alue rajautuu Sälevän rantaosayleiskaavaan ja etelässä Syvärin rantaosayleiskaavaan. Alueeseen kuuluvat Likolampi, Karsanjärvi, Atronjoki, Härönlampi, Aluslampi, Itälampi, Korpinen, Reposlampi ja Itälampi Rantaviivaa järvien ja lampien alueella on n. 55 km ja jokialuetta kaavassa on mukana n. 45 km. Suunnittelualueen sijaintikartta.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 3 (42) 1.2 Suunnittelutilanne 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1.2.2 Maakuntakaava Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten. että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen (Valtioneuvosto 30.11.2000, päivitetty 1.3.2009), joista neljä koskee tätä yleiskaava-aluetta: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Alueelle on laadittu Ylä-Savon seudun maakuntakaava. Ympäristöministeriä vahvisti kaavan 9.4.2003. Maakuntakaavassa alueella on osoitettu seuraavat varaukset: - Sähköasema - Erityistoimintojen alue: Siikapaja Oy, kalanviljelylaitos (E2 27.760) - Rakennussuojelukohde: Itäkosken vanha koulu (SR 27.610) - Muinaismuistokohde: Hanhinkangas (SM 27.582) - Muinaismuistokohde: Siikamäki (SM 27.583) - Kyläalue: Korpinen (AT 27.050) - Kyläalue: Karsanlahti (AT 27.054) - Arvokas maisema-alue: Korpinen (ma 27.531) Itälahdessa SR kohteena maamiesseuran talo - Maa- ja metsätalousalue: Porkkala (MT 27.233) - Erämatkailualue: Korpinen (rme 27.340) - Venereitti tai muu veneilyn käyttämä kulkutie - Sähkönsiirtolinja - Luonnonsuojelualue: Älänteenjoen Tiilikanjoen kanjoni (SL 27.502) - Natura-alue Alueelle on laadittu Pohjois-Savon maakuntakaava. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntakaavan 8.11.2010 ja kaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Vahvistamattomassa maakuntakaavassa on suunnittelualueelle osoitettu seuraavat varaukset: - Kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeä alue tai kohde: Itäkosken entinen koulu (ma 510) - Kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeä alue tai kohde: Korpisen kylä (MA 531) - Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja: Mustametsä (my 295) - Kylä: Korpinen (at2 055) - Maatalousalue: Porkkala (MT 233) - Muinaismuistokohde: Hanhikahgas (sm 582) - Muinaismuistokohde: Siikamäki (sm 583) - Sähköasema - Ohjeellinen sähkönsiirtolinja 110 kv - Päävesijohtolinja
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 4 (42) 1.2.3 Yleiskaava - Laiva- tai veneväylä - Moottorikelkkareitti - Natura-alue - Luonnonsuojelualue - Seututie - Yhdystie Suunnittelualueella ei ole voimassaolevia vahvistettuja yleiskaavoja. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Sälevän rantaosayleiskaavaan ja etelässä Syvärin rantaosayleiskaavaan. Kuva: Ote Ylä-Savon maakuntakaavasta
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 5 (42) 1.2.4 Ranta-asemakaavat 1.2.5 Rakennusjärjestys Kuva: Ote vahvistamattomasta Pohjois-Savon maakuntakaavasta Alueella ei ole maanomistajien laadituttamia ranta-asemakaavoja. Kaikkea rakentamista ohjaa kuntakohtainen rakennusjärjestys. Lapinlahden kunnan uuden rakennusjärjestyksen ehdotuksessa on mm. seuraavia osayleiskaava-alueen rakentamista koskevia määräyksiä: Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000m². Pinta-alavaatimus ei koske tilaa, joka on aikaisemmin rakentamalla muodostettu rakennuspaikaksi.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 6 (42) Saari, jonka pinta-ala on alle 1 ha, ei muodosta rakennuspaikkaa. Rakennettaessa rantavyöhykkeelle tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen puusto ja kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 m. Rantavyöhykkeellä (enintään 200 m rantaviivasta) sijaitsevalle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen ja kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Rantavyöhykkeellä rakentamisen määrä saa olla 10% rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 300m 2. Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuksen etäisyys keskiveden korkeuden määrittämästä rantaviivasta: Rakennus, jonka kerrosala on enintään 80 m² vähintään 25 m. Rantasauna, jonka kokonaispinta-ala on enintään 30 m2 vähintään 20 m. Rantasauna, jonka kokonaispinta-ala on enintään 20 m2 vähintään 10 m. Alimman lattiatason tulee olla vähintään 1.0 metriä säännöstellyn vesistön ylävesirajaa korkeammalla. Rantapaikalle saa, mikäli se maisemaan sopeutuu, rakentaa yhden puupintaisen lämpöeristämättömän venevajan rantaviivasta maalle päin. Venevajan rakennusala saa olla enintään 30 m² ja harjakorkeus enintään 2.5 m. Venevaja tulee sijoittaa pääty rantaviivaan päin.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 7 (42) 2 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ 2.1 Asutus ja vapaa-ajanrakentaminen 2.2 Maanomistus 2.3 Elinkeinot ja palvelut 2.4 Tie- ja vesiliikenne 2.5 Suojelu Suunnittelualueella sijaitsee n. 100 asuinrakennusta, joista n. 70 kpl on 200 metrin etäisyydellä rantaviivasta sekä n. 110 lomarakennusta, joista n. 200 metrin etäisyydellä rantaviivasta on n. 100 kpl. Rakentaminen jakautuu tasaisesti koko suunnittelualueelle. Kaava-alueen rannat ovat enimmäkseen yksityisessä omistuksessa. Korpijärven kylän alueella sijaitsee mm. Korpiteatteri. Maaseutuelinkeinojen lisäksi muita alueen palveluja ovat majoitus, putkiasennus, kalastus, koneurakointi, rakennus ja taksipalvelut. Alueella sijaitsevat seuraavat maantiet: - Seututie 582 Lapinlahti - Rautavaara - Yhdystie 16389 Korpijärven itäranta - Yhdystie 16374 Siikakoski - Yhdystie 16423 Keljo - Yhdystie 16349 Kärsämäki Keyritty - Yhdystie 16379 Itäranta Suunnittelualueella sijaitsee Tiilikanjoen suojelualue sekä Älänteen Naturaalue (FI0600068). Kyseinen alue on osoitettu Ylä-Savon seudun maakuntakaavassa sekä Pohjois-Savon maakuntakaavan luonnoksessa. 2.6 Mahdollisesti pilaantuneet alueet Korpisen kylän alueella sijaitsee kaksi mahdollisesti pilaantunutta kohdetta jotka tarvitsisivat lisäselvityksiä: - Sekatavarakauppa N. Kokotti, Polttonesteiden jakeluasema - K-kauppa Korpinen, Polttonesteiden jakeluasema Molemmat kohteet ovat lopettaneet toimintansa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 8 (42) 3 LUONNONYMPÄRISTÖN KANNALTA MERKITTÄVÄT KOH- TEET 3.1 Kallio- ja maaperä 3.2 Maisema 3.3 Vesistöt Kallioperä on pääosin graniittigneissiä ja graniittia. Yleisin maalaji selvitysalueella on moreeni. Moreeni on pohjamoreenia, joka myötäilee kallioperän muotoja yleensä alle 5 metriä, paksuna kerrostumana. Selvitysalueella ei ole suuria harjuja. Alueella on kuitenkin pieniä sora- ja hiekka-aineksisia muodostumaselänteitä, mm. Koiraharju Aluslammen eteläpuolella. Mäkialueilla tyypillisiä ovat kalliopaljastumat. Kalliomaata on mm. Härönkallio-Härönmäki alueella sekä Korpisen itäpuolella. Hienojakoisia maa-aineksia, savea, hiesua ja hienoa hietaa esiintyy alavilla seuduilla vesistöjen varsilla. Varpaisjärvi kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan, Pohjois-Savon järviseutuun. Selvitysalueen maasto on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa, kumpuilevan mäkistä seutua. Paikalliset korkeuserot eivät kuitenkaan ole kovin suuria (20-30 m). Metsällä on suuri merkitys maisemakuvassa. Korpisen pohjoisosassa metsät ovat mäntyvaltaiset. Muualla selvitysalueella vaihtelevat kuusivaltaiset metsät ja koivikot. Atronjoen ympäristö on alavaa seutua. Viljavia ja laajahkoja savikoita on vesistöjen varsilla, etenkin Korpijärven eteläosassa, Itälammen ja Aluslammen ympäristössä sekä Atronjoen luonnonuoman varrella. Vesireitin varrelle sijoittuneen Korpisen kylän pitkä asutushistoria näkyy kulttuurimaiseman monipuolisuutena. Kulttuurimaisema on pääosin maatalouden muovaamaa maisemaa, peltoja, teitä ja pihapiirejä. Korpisen kylä on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö. Haja-asutus on sijoittunut pääosin ranta-alueille sekä mäkien laelle. Atronjoen luonnonuoman lahti-jokimaisemavyöhykkeen rannat ovat suhteellisen alavia ja etenkin joen alkupäässä peltomaana. Paikoin joki levenee järvimäisiksi lahdiksi. Korpinen on selvitysalueen suurin ja merkittävin järvi, jonka rikkonaisessa rantaviivassa vaihtelevat pitkät lahdet, selkävedet ja saaret. Suurin saari on Hovinsaari, jonka erottaa länsirannasta kapea salmi. Saari on kokonaan asuttua ja viljeltyä. Tyypillisimpiä ovat yksittäiset puustoiset saaret ja luodot. Kalliosaari, Petäjäsaari ja Koivusaari muodostavat saariryhmän Suuri Levälahdessa. Rannat ovat karut, selvärajaiset, vaihtelevasti kivikkorantoja, paljaita kalliorantoja, luhtaisia rantoja sekä rantapeltoja. Säännöstelyn seurauksena rantaviivassa on kituliaan, koivuvaltaisen puuston kaistale. Vesistöjä, vesistöalueita ja pohjavesialueita koskevia tietoja on saatu Pohjois- Savon ympäristökeskuksen kotisivuilta sekä ympäristöhallinnon Herttaympäristötietojärjestelmästä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 9 (42) 3.4 Kasvillisuus Selvitysalueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokiteltuja pohjavesialueita. Selvitysalue kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen (04) ja Nilsiän reitin vesistöalueeseen (04.6). Järvet, lammet ja joet kuuluvat pääosin Nurmijoen (04.64) ja Korpisen alueeseen (04.641). Likolampi kuuluu Syvärin alueeseen (04.63) ja Syvärin lähialueeseen (04.631). Korpinen laskee Atronjoen luontaisen uoman kautta Syvärin pohjoisosaan, Sompaselän alueelle. Jokijaksolle sijoittuu useita koskijaksoja. Atronjoki on padottu Kalliokosken kohdalta noin 3 km Korpisesta etelään Atronjoki on luokiteltu voimakkaasti ihmistoiminnalla muutetuksi vesistöksi. Luonnonuomaa on kunnostettu. Luonnonuoman pituus on 9 km, syvyys on 0,5-9 m, leveys vaihtelee alle kymmenestä metristä 100 metriin. Paikoin joki levenee järvimäisiksi lahdiksi. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Atronjoki on laadultaan tyydyttävä. Korpinen (631,7 ha, keskisyvyys 3,8 m, suurin syvyys 21,0 m) on ruskeavetinen, runsashumuksinen, lievästi rehevä säännöstelty järvi. Järveen luetaan kuuluvaksi myös sen eteläpuolella sijaitseva Aluslampi. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Korpinen on laadultaan hyvä. Karsanjärvi (123,4 ha) sijaitsee Atron voimalaitoksen yläpuolella. Järvi on säännöstelty ja keinotekoinen, sillä yli puolet sen pinta-alasta on muodostunut maalle. Järvellä kelluu turvelauttoja. Karsanjärvi on erittäin ruskeavetinen ja runsashumuksinen. Hapenvajausta esiintyy ajoittain. Pistekuormitusta tulee Siikapaja Oy:n kalanviljelylaitokselta Karsanjärveen. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Karsanjärvi on laadultaan tyydyttävä. Reposlampi (13,2 ha, suurin syvyys 9,1 m) on tummavetinen ja rehevä lampi, jonka pohja on talvella hapeton. Itälampi (20,2 ha, suurin syvyys 3,5 m) on ruskeavetinen lievästi rehevä lampi. Lammen happipitoisuus on hyvä vedenvaihtuvuuden ansiosta. Härönlampi (16,2 ha, syvyys 6,3 m) on erittäin ruskeavetinen ja rehevä. Pohjanläheisen veden happipitoisuus on tyydyttävä. Likolampi (5,7 ha) on matala, erittäin ruskeavetinen ja erittäin rehevä lampi, joka on talvella hapeton. Varpaisjärvi sijaitsee etelä- ja keskiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen vaihettumisalueella. Selvitysalueen pohjoisosa, Aluslammesta pohjoiseen, sijaitsee keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Pohjois-Karjala Kainuu kasvimaantieteellisellä alueella (3b). Selvitysalueen eteläosa, Härönlammesta etelään, sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Selvitysalue on Pohjois-Savon eliömaakuntaa. Selvitysalueella vallitsevat karut ja keskinkertaiset metsämaat. Kasvillisuus vaihtelee Korpisen pohjoisosan mäntykankaista pellonreunuskuusikoihin ja koivikoihin sekä lehtipuuvaltaisiin joenrantametsiin. Metsät ovat puulajisuhteiltaan ja pääpuulajiltaan pienipiirteisesti vaihtelevia. Alavilla alueilla ja lahdissa on soita. Nuorten metsien osuus on huomattava. Metsätyypeistä mustikkatyypin (MT) tuoreet kankaat ja puolukkatyypin (VT) kuivahkot kankaat ovat vallitsevia. Karuimmilla, kallioisilla alueilla esiintyy lisäksi kanervatyypin (CT) kuivia kankaita sekä paikoin myös jäkälätyypin (ClT) karukkokangasta. Metsät ovat vaihtelevasti mänty-, kuusi- ja havupuukankaita. Jokivarren metsät ovat pääosin nuoria koivikoita ja koivukankaita. Rantakoivikoiden kenttäkerros on tyypillisesti heinäinen. Tyypillisiä lajeja ovat met-
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 10 (42) 3.5 Eläimistö 3.5.1 Nisäkkäät 3.5.2 Linnusto 3.5.2.1 Vesi- ja rantalinnusto sälauha, nurmilauha, metsäkastikka, kultapiisku, puolukka, mesimarja, metsäkorte ja metsämaitikka. Rehevämpiä metsätyyppejä, lehtomaisia kankaita ja lehtoja on niukasti, ne ovat lehtipuuvaltaisia, kulttuurivaikutteisia ja sijaitsevat pääosin jokivarressa. Suot ovat karuja ja pääosin ojitettuja. Tyypillisiä ovat ojitetut isovarpurämeet sekä koivulle istutetut suomuuttumat. Korpisen rannat ovat vaihtelevasti kivikkoa, louhikkoa, moreeni- tai suorantaa. Rannat ovat karut. Nisäkäslajisto on Pohjois-Savon seudulle tyypillinen. Hirvikanta on vahva. Varpaisjärvellä tavataan kaikkia suurpetojamme, joista runsaslukuisin on ilves. Maastoinventoinnin yhteydessä ei tehty havaintoja liito-oravasta. Varttuneita kuusivaltaisia metsiä on pirstaleisesti lähinnä Korpisen rannoilla. Usein nämä metsäkuviot ovat peltojen eristämät. Linnustotiedot pohjautuvat maastotöiden yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Selvitys keskittyi vesi- ja rantalinnustoon. Linnustohavaintojen vähyyteen vaikutti osin tuulinen, viileä sää. Selvitysaluetta luonnehtivat ruskeat, rehevät vesistöt sekä paikoin matalat lahdet. Korpinen on säännöstelty järvi. Säännöstelystä johtuen linnusto on suhteellisen yksipuolista, eikä järvi ole suotuisa esimerkiksi kuikan pesinnälle. Selvitysalueen merkittävin linnustokohde on Likolampi, jossa pesii naurulokkiyhdyskunta. Lokkien suosimaa ruokailu- ja pesimäaluetta on lisäksi Korpisen Korpisaaren kaakkoisrannalla. Rantapellot ovat laulujoutsenten suosimia muutonaikaisia levähdys- ja ruokailualueita. Karsanjärven eteläosassa sijaitsevien kalanviljelylaitoksen altaille kerääntyy ruokailevia naurulokkeja, kalalokkeja, harmaalokkeja ja kalatiiroja. Kuikka on karujen selkävesien tyypillisimpiä vesilintuja. Lajin pesintöjä ei selvitysalueella havaittu. Ruokailevia yksilöitä (2 y) havaittiin Atronjoella Kalliokosken padon yläpuolella. Laulujoutsen pesii rauhallisissa lahdissa ja pienissä saarissa. Laulujoutsen pesii Korpisella Koivusaaressa ja Papinlahden luodolla sekä Likolammella. Lisäksi pesimättömiä, kierteleviä yksilöitä ja kihlapareja havaittiin eri puolilta selvitysaluetta. Selvitysalueen yleisimpiä sorsalintuja ovat telkkä, sinisorsa ja tavi. Telkkä on maamme kolmanneksi yleisin vesilintu ja se viihtyy monenlaisilla järvillä. Laji pesii Korpisella, Reposlammella, Likolammella ja Atronjoella. Tavi on maamme yleisin vesilintu, joka pesii myös vaatimattomissa kosteikoissa. Lajista tehtiin yksittäisiä havaintoja mm. Korpisella. Todellinen pesimäkanta on huomattavasti edellä mainittua suurempi. Sinisorsan runsaus vaihtelee alueittain vallitsevien elinympäristöjen mukaan. Lajista tehtiin eniten havaintoja Korpisella. Se kuuluu myös Atronjoen suojaisten lahtien pesimälinnustoon.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 11 (42) 3.5.2.2 Muut lajit 3.5.3 Kalasto Reheviä elinympäristöjä suosivista vesilinnuista selvitysalueella tavattiin haapana. Laji kuuluu Likolammen ja Aluslammen pesimälinnustoon. Selvitysalueen lokkilinnustoon kuuluvat kalalokki, harmaalokki, naurulokki ja kalatiira. Kalalokki on karujen järvien peruslintu, joka pesii tyypillisesti yksittäispareina lähellä rantaviivaa olevalla kivellä. Laji kuuluu koko selvitysalueen pesimälinnustoon. Korpisella havaintoja tehtiin yli 20 pesivästä parista. Lisäksi laji tavattiin Karsanjärvellä, Härönlammella, Aluslammella, Reposlammella, Itälammella ja Atronjoella. Pääasiassa yksittäisparein pesiviä harmaalokkeja havaittiin Korpisella Petäjäsaaren ja Suuri Levälahden alueella. Karsanjärven kalanviljelylaitoksen altaille oli kokoontunut 7 yksilöä ruokailemaan. Naurulokki pesii yhdyskuntana Likolammella (yli 30 y). Laji pesii myös Korpisella. Kierteleviä yksilöitä ja yksittäispesijöitä havaittiin eri puolilla selvitysaluetta. Kalatiira pesii harvakseltaan koko selvitysalueella. Havaitut parit olivat yksittäisiä. Korpisella havaittiin 4 pesivää paria. Kannanarviointia vaikeuttaa lintujen liikkuminen laajalti eri vesialueilla. Rantasipi on karujen järvenrantojen tavallinen kahlaaja. Lajista tehtiin havaintoja Atronjoella. Laji on esimerkiksi lokkeja huomaamattomampi, joten pesimäkanta on alueella edellä mainittua lukua huomattavasti suurempi. Tiheät järviruovikot mm. Atronjoen Kurikkalahdessa ovat ruokokerttusen elinympäristöä. Kahlaajista selvitysalueella pesii rantasipi. Kuovi, töyhtöhyyppä ja ruisrääkkä kuuluvat pääosin alueen peltolinnustoon. Tyypillisiä lajeja ovat lisäksi västäräkki sekä vesistöjen yläpuolella hyönteisiä saalisteleva räystäspääsky. Puoliavoimissa, kuivissa pensaikoissa pesii viitakerttunen. Metsälinnusto on kangasmetsille tavanomaista lajistoa. Lajistoon kuuluvat mm. peippo, pajulintu, räkättirastas, mustarastas, laulurastas, talitiainen, sinitiainen, sirittäjä ja punatulkku. Muuta havaittua lajistoa mm. sepelkyyhky, käpytikka, varis, harakka ja närhi sekä Korpisen kyläalueella pesivä naakka. Lintujen lajimäärä on suurin lehtipuuvaltaisissa rehevissä rantametsissä, ojanvarsilla ja rantapensaikoissa. Petolinnuista selvitysalueella havaittiin nuolihaukka, joka pesii Korpisen Tulisaaren eteläkärjessä. Laji pesii yleensä vesialueiden läheisyydessä esimerkiksi pienissä saarissa. Huomionarvoinen laji on lisäksi tiltaltti. Selvitysalueen kalaston valtalajit ovat ahven, hauki, särki, lahna ja made. Korpiseen istutetaan kuhaa, järvitaimenta, kirjolohta, planktonsiikaa ja haukea. Korpisen ja Sälevän väliseen Itäkoskeen rakennettu kalaporras mahdollistaa mm. järvitaimenen vaelluksen Korpisesta Sälevään. Atronjoen kalastoon kuuluvat mm. hauki, ahven ja kirjolohi. Rakentamiselta tulisi rauhoittaa alueita, jotka ovat tunnettuja kutu- tai apajapaikkoja. Kevätkutuisten kalojen (hauki ja lahna) lisääntymispaikoiksi sopivat matalat, kasvistoltaan runsaat ruovikko-saraikkolahdet. Tällaisia alueita ovat Korpisella mm. Lahnalahti ja Korpilahti sekä Atronjoen matalat lahdet (mm. Kaininlahti, Purunlahti, Kurikkalahti ja Pääkönlahti). Järven säännöstely haittaa etenkin mateen ja hauen lisääntymistä. Pahin säännöstelyhaitta on niinä vuosina, jolloin veden pintaa lasketaan heti kudun jälkeen, jolloin mäti jää kuiville.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 12 (42) 3.6 Luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet 1. Älänne (FI0600068) Pinta-ala: 3152 ha Kunta: Rautavaara ja Varpaisjärvi (nyk. Lapinlahti) Arvoluokka: kansainvälisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: saukko (NT) Maankäyttösuositus: SL/nat 2. Limaniemen niitty, Korpinen Pinta-ala: 0,6 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Maankäyttösuositus: MT/pm 3. Tulisaaren rantaluhdat, Korpinen Pinta-ala: 0,8 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: pajuluhdat (NT) Maankäyttösuositus: luo 4. Papinlahden luoto, Korpinen Pinta-ala: 0,2 ha Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas kohde Maankäyttösuositus: MY/luo 5. Koivusaari, Korpinen Pinta-ala: 0,2 ha Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas kohde Maankäyttösuositus: MY/luo 6. Tiilikkajoki Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas kohde Maankäyttösuositus: W 7. Keljonsuon rantaluhta, Atronjoki Pinta-ala: 0,4 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: pajuluhdat (NT) Maankäyttösuositus: luo 8. Kaininlahti, Atronjoki Pinta-ala: 0,6 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: pajuluhdat (NT) Maankäyttösuositus: luo 9. Likolammen lokkiyhdyskunta Pinta-ala: 13,7 ha Arvoluokka: kansallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: naurulokki (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: pajuluhdat (NT) Maankäyttösuositus: S/luo Maisemapuut ovat avointa maisemaa hallitsevia suuria yksittäisiä puita ja puuryhmiä, jotka kuuluvat luonnonsuojelulailla suojeltaviin luontotyyppeihin (LSL 29 ). Puut ovat järeärunkoisia, iäkkäitä ja usein laajalatvuksisia. Selvitysalueen maisemapuut sijaitsevat Korpisen kylän arvokkaalla maisema-
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 13 (42) alueella, peltomaisemassa ja ne erottuvat selvästi vesimaisemaan. Puut täyttävät luonnonsuojeluasetuksessa (LSA 10 ) niille asetetut kriteerit. - Mönkönlahden maisemapuu, Korpinen - Juudinniemen mänty, Aluslampi
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 14 (42) 4 MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET 4.1 Luonnonmaisemakohteet Selvitysalueella on huomattavia kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Merkittävin kohde on Korpisen kylä. Lisäksi vesimaisemaan erottuvat viljelymaisemat muodostavat kulttuurimaisemaltaan arvokkaita alueita. KM 1. Korpisen kylä Arvoluokka: kansallisesti arvokas Paikallisesti arvokkaita kulttuurimaisemakokonaisuuksia muodostavat Korpisen eteläosassa rantaan rajoittuvat peltomaiset, joihin liittyy asuinrakennuksia pihapiireineen sekä metsäsaarekkeita. Viljelymaisemat erottuvat kauas vesimaisemaan. Myös Atronjokea reunustavilla peltomaisemilla on maisemallista merkitystä. - Höyrysenkylä, Korpinen (KM 2) - Hovinsaaren kulttuurimaisema, Korpinen (KM 3) (kuvat 2 ja 7) - Pienimäen kulttuurimaisema, Korpinen (KM 4) - Itälammen kulttuurimaisema (KM 5) - Aluslammen kulttuurimaisema (KM 6) - Atronjoen kulttuurimaisema (KM 7) Selvitysalueen merkittävin maisemaelementti ovat järvi- ja jokimaisemat. Keskeisimmät ovat Korpisen järvi sekä Atronjoki, jonka mutkittelevan luonnonuoman maisemallisesti arvokkaimmat osat ovat koskijaksoja. Korpisella maisemakohteet ovat maisemasta hyvin erottuvia niemiä, saaria ja saariryhmiä. Kaavaan ne suositetaan merkittäväksi pääsääntöisesti MY-alueiksi. Seuraavassa on lueteltu paikallisesti arvokkaat luonnonmaisemakohteet ja alueet. Hokkisaari, Korpinen (LM 1) Petäjäsaari-Koivusaari-Kalliosaari, Korpinen (LM 2) Kalliosaaren rantakalliot, Korpinen (LM 3) Kalmonsaari-Kellosaari, Korpinen (LM 4) Korpinen-Aluslampi jokimaisema (LM 5) Koivukoski, Atronjoki (LM 6) Atrotkoski, Atronjoki (LM 7) Atronjoen jokimaisema (LM 8) Siikakoski, Atronjoki (LM 9)
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 15 (42) 5 KULTTUURIHISTORIAN KANNALTA MERKITTÄVÄT KOHTEET 5.1 Esihistorialliset kohteet Alueelle on laadittu muinaismuistoinventointi kesällä 2009. Inventoinnin on laatinut Mikroliitti Oy. Inventoinnissa alueelta löytyi seuraavat muinaisjäännökset: - Varpaisjärvi 2 Hanhikangas Kivikautinen asuinpaikka - Varpaisjärvi 3 Siikamäki Kivikautinen asuinpaikka - Varpaisjärvi 14 Siikakoski Kivikautinen asuinpaikka - Varpaisjärvi 15 Mustola Kivikautinen asuinpaikka - Varpaisjärvi 16 Niemelä Kivikautinen asuinpaikka - Varpaisjärvi 18 Koiraharju Historiallinen hautaus 5.2 Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Alueella on laadittu rakennusinventointi 1990-luvulla. Inventointikohteet on tarkastettu 2011-2012. Inventoinnissa on listattu seuraavat kohteet - 23 Pellikkala Tilan alueella sijaitsee 1932 rakennettu kesäasunto, aitta 1900- luvun alkupuolelta sekä navetta, talli ja savusauna vuodelta 1936. Vanha asuinrakennus talousrakennuksineen. Alkuperäinen tunnelma säilynyt kohtalaisen hyvin. Arvo: maisemallinen (nykytila: kesäasunto on purettu) - 26 Limaniemi Tilan alueella sijaitsee 1912 rakennettu asuinrakennus, 1932 rakennettu aitta, 1935 rakennettu riihi sekä navettarakennus. Alue on harvinaisen alkuperäisenä ja perinteisellä mallilla säilynyt. Arvo: rakennushistoriallinen, maisemallinen - 27 Itäkosken vanha kansakoulu Rakennettu 1937. Koulu on tehty mallikoulu-ratkaisun mukaisesti. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen muotonsa. Arvo: rakennushistoriallinen, historiallinen, maisemallinen - 28 Itäkoski Tilan alueella sijaitsee 1900-luvun alkupuolelta asuinrakennus sekä aitta. Lisäksi pihapiirissä sijaitsee kaksi huonokuntoista latoa. Asuinrakennus säilytetty hyvin alkuperäisen muotoisena. Arvo: rakennushistoriallinen, maisemallinen - 30 Itälahti Tilan alueella sijaitsee 1851/1880 rakennettu asuinrakennus, 1889 rakennettu luhtiaitta 1920- luvulta meijeri, navetta 1800-luvulta, savutupa 1700- luvulta, kaksi latoa sekä retkeilymaja 1920- luvulta. Pihapiiri säilynyt melkoisen ehjänä kokonaisuutena. Tupa säilynyt täysin alkuperäisellä mallillaan. Arvo: rakennushistoriallinen, maisemallinen - 48 Siikamäki Tilan alueella sijaitsee asuinrakennus ja navetta vuodelta 1921 sekä kolme aittaa 1800- luvulta. Peruskorjausta suoritettu 1980- luvun alussa. Vanha pihapiiri on säilyttänyt vanhan rakennuskannan. Arvo: maisemallinen
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 16 (42) 6 TAVOITTEET 6.1 Yleistavoitteet ja suunnitteluperiaatteet 6.2 Paikalliset tavoitteet 6.3 Virkistyskäyttö Osayleiskaavan tavoitteena on suunnitella kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti rantojen tulevaa käyttöä. Tavoitteena on ohjata ja tukea rakentamista, elinkeinojen kehittämistä sekä ympäristön- ja maisemanhoitoa. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain määräysten ja periaatteiden mukaisesti. Tällöin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja maakunnan rakennetta ohjaavissa vahvistetuissa maakuntakaavoissa annetut maankäyttötavoitteet antavat suuntaviivat kaavan laadinnalle. Kaava laaditaan osallistavan suunnittelun periaatteiden mukaisesti tiiviissä yhteistyössä alueen maanomistajien, kylätoimikuntien, kalastuskuntien ja muiden vastaavien yhdistysten sekä viranomaisten kanssa. Maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakentamisalueiden mitoituksessa turvataan sekä maiseman ja luonnon puolesta arvokkaat rannat pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnontilaisina. Kaava selkeyttää ja yksinkertaistaa rakennuslupaprosessia. Osayleiskaavan mukaiselle rakentamiselle voidaan pääsääntöisesti myöntää rakennuslupa suoraan kaavan perusteella. Rantakaavan laatiminen tai suunnittelutarveratkaisun hakeminen on tarpeen vain lomakylämäisillä (RM) alueilla. Kaavassa on tutkittu ranta- ja kylärakennusalueiden rajat yleispiirteittäin ja niiden määrä tilakohtaisesti. Uusien rakennuspaikkojen sijainti osoitetaan ohjeellisena. Lopullinen sijoitus täsmentyy rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Kaavassa suunnitellaan ranta-vyöhykkeen maankäyttöä. Maisemallisesti ja toiminnallisesti rantavyöhykkeestä erillään olevalla maa- ja metsätalousalueella säilyy haja-asutusluonteinen oikeus loma-asutusta ja ympärivuotista asutusta varten. Suunnittelualueen maanomistajille on lähetetty kysely, jossa on tiedusteltu maanomistajien kantaa alustaviin kaavan tavoitteisiin, omien mahdollisten uusien rakennuspaikkojen määrään ja sijoitteluun sekä yhteisten alueiden kuten venevalkamien ja uimarantojen sijoitteluun. Maanomistajat keskittyivät vastauksissaan omien maidensa suunnitteluun. Vastauksissa tuli esille seuraavat yleisten alueiden tarpeet alueella: Venevalkamia toivottiin Atronjoelle ja Korpiselle useissa vastauksissa. Yleisiä uimarantoja toivottiin Korpisen rannalle kylän läheisyyteen. Kalastuksen, metsästyksen ja yleisen virkistyskäytön tarpeet huomioidaan osoittamalla tarpeelliset virkistysalueet, leiriytymis- ja rantautumispaikat, veneiden lasku- ja nostopaikat sekä veneily- ja retkeilyreitit. Kaavassa osoitetaan myös paikallisten asukkaiden tarvitsemat venevalkamat ja uimarannat.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 17 (42) 6.4 Elinkeinot, palvelut 6.5 Matkailu 6.6 Liikenne ja infrastruktuuri 6.7 Rakentaminen Kaava tavoitteena on tukea kyläalueen, nykyisten rakennettujen alueiden kehittämistä sekä kehittää ja turvaa maa- ja metsätalouden harjoittamisen edellytykset. Maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista ei kaavalla ole rajoitettu. Kaavalla pyritään edistämään ja tukemaan ympäristön- ja maisemanhoidon tavoitteita. Maatilamatkailu- ja muita matkailuyrittäjiä pyritään tukemaan lomakylämäisillä aluevarauksilla. Alueella kulkevat ja sinne suunnitellut melonta-, kelkkailu-, retkeily- tms. reitit osoitetaan kaavassa niihin liittyvine palvelupisteiden aluevarauksineen. Alue tarjoaa erinomaiset puitteet luontoon ja vesistöön tukeutuvaan matkailutoimintaan. Kaavalla on pyritty nykyisen matkailutoiminnan tukemisen lisäksi luotu edellytyksiä alueen matkailullisen käytön kehittämiselle, laajentamiselle ja monipuolistamiselle. Rantarakennuspaikkoja sijoitettaessa on huomioitu olemassa olevat sähkölinjat, tiestö ja muu infrastruktuuri, jotta kaavan toteuttaminen vaatisi mahdollisimman vähän uuden rakentamista. Sijoittelussa on vältetty alueita, jonne tien tekeminen edellyttää suuria leikkauksia tai massansiirtoja. Yleiskaavan keskeinen tavoite on ohjata rantavyöhykkeen rakentamista. Jotta maanomistajien tasapuolinen kohtelu on voitu turvata, lasketaan tilojen rakennusoikeus ranta-alueilla yksiselitteisen ja ymmärrettävän periaatteen mukaisesti. Rakennusoikeuden määrä ei voi olla luonnonoloista johtuen kaikilla alueilla yhtä suuri. Lopullisesta rakennusoikeuden laskentaperiaatteesta kunnanhallitus tekee päätöksen lähtökohtatilanteen, luonto- ja maisemaselvityksen ja tavoiteasettelun perusteella. Kaavalla tuetaan ja elävöitetään nykyisiä kyliä pyrkimällä nykyiseen rakenteeseen tukeutuen osoittamaan alueita, joille voidaan sijoittaa uutta vakituista asuinrakentamista. Itse rakentaminen tapahtuu rakennusjärjestyksen mukaisesti. Jätevesien käsittelyssä noudatetaan asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) ja kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. Rakennusoikeuden määrään vaikuttavia seikkoja ovat mm: - Palveluiden saatavuus ja infrastruktuurin läheisyys - Yleiset virkistyskäyttötarpeet - Maisemalliset arvot - Alueiden rakennettavuus (kalliot, suot, jyrkänteet, kivikot) - Luonnonolot - Uhanalaisten eläimien ja harvinaisten kasvien suotuisan suojelullisen tason säilyminen - Vesilain säädökset - Metsä- tai kasvillisuustyyppien kulutuskestävyys
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 18 (42) - Maatilamatkailuun ja lomakylätoimintaan tarkoitettujen alueiden rakennusoikeus määritellään tapauskohtaisesti - Rakennusjärjestys - Vesistön sietokyky Rakennusoikeuden määrän vaihtelee alueittain tai vyöhykkeittäin luonnonolosuhteiden, alueiden kulutuskestävyyden ja palveluiden läheisyyden ym. edellä mainittujen seikkojen perusteella. Kaavalla tutkitaan ja osoitetaan alueet, jotka soveltuvat parhaiten ympärivuotiseen asumiseen. Ympärivuotisen asutuksen sijoitteluun vaikuttavat mm. nykyinen kylärakenne ja muu infrastruktuuri, palveluiden saatavuus, rantojen rakennettavuus sekä maisemalliset arvot.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 19 (42) 7 MITOITUSPERUSTEET 7.1 Mitoitusnormit ranta-alueella Rantarakennuspaikkojen lukumäärää laskettaessa mitoitusnormina käytetään pääsääntöisesti "rakennuspaikkojen lukumäärä/muunnettu rantakilometri". Saarilla ja pienillä järvillä ja lammilla mitoitus voi perustua myös "maapintaalaan/rantarakennuspaikka". Rakennusoikeutta laskettaessa käytetään seuraavia mitoitusnormeja: A. Mannerrannoilla 5-3 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakilometri B. Saarilla 1 rakennuspaikka/3 ha maapinta-alaa kohden (pinta-ala alle 20 ha) C. Pienillä järvillä ja lammilla (pinta-ala alle 10 ha) pienempi seuraavista: a) 5-3 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakilometri tai b) 1 rakennuspaikka/3 ha lammen vesipinta-alaa kohden D. Jokialueella 4 rakennuspaikkaa / jokikilometri (käsittäen molemmat rannat) Pienten saarien ja lampien rakennusoikeus jaetaan tilojen kesken niiden rantaviivan pituuksien suhteessa. Alle 1 ha:n saarilla ja alle 2 ha:n lammilla ei ole rakennusoikeutta. Pienten saarien ja lampien rannoille voidaan kuitenkin merkitä rakennusoikeutta, mikäli maanomistajilla ei ole muita rakentamiskelpoisia alueita. Maisematekijöiden ja luonnonsuhteiden vaikutus mitoitukseen arvioidaan kunkin saaren ja lammen osalta erikseen ja ne saattavat pienentää laskennallista rakentamistehokkuutta. Edellä esitettyjä periaatteita noudatetaan, kun omistusyksikön koko rakennusoikeus osoitetaan omarantaisina rakennuspaikkoina. Jos rakennusoikeutta sijoitetaan yhteisrantaisina alueina kuten lomakylämäisenä rakentamisena, voidaan em. mitoitusperusteista poiketa. Erityisistä syistä, joita tällä alueelle on Atrojoen vanhan uoman tulvaherkät alueet, rakennusoikeutta alueella voidaan alentaa. Tulva-alueille ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja. 7.2 Rakennusoikeuden laskentaperiaatteet Muunnettu rantaviiva Rantaviiva lasketaan Etelä-Savon maakuntayhtymän laskentamallin mukaisesti. Laskentamallilla pyritään ottamaan huomioon kapeiden niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla vastarannan ja luontotekijöiden rakentamistoiminnalle aiheuttamat rajoitukset. Ajatuksena on laskea kunkin tilan rannanmuotojen mukainen todellinen rantarakentamiseen soveltuva rantaviivan pituus oheisten kerrointen mukaisesti:
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 20 (42) Kantatilaperiaate Tilasta erotetut tontit, tilan alueelle myönnetyt rakennusten rakennusluvat sekä tilaan kuuluvat loma-asunnot ja ympärivuotiset asunnot lasketaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Nämä osoitetaan kaavassa rakentamisalueiksi. Käytettyyn rakentamisoikeuteen katsotaan kuuluvaksi rakennuslain rantakaavaa koskevien säännöksien voimaantulon 1.1.1969 jälkeen tilasta rakentamista varten erotetut kiinteistöt. Kantatila selvitetään pääsääntöisesti rekisteröintipäivämäärän mukaan, ellei maanomistaja esitä muuta dokumenttia, kuten kauppakirjaa leikkausajankohtaa vanhemmasta saannosta. Samalle maanomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jota rakennusoikeuslaskelma koskee. Tämä kuitenkin siten, että ranta-alueet ja kyläalueet tutkitaan omina kokonaisuuksinaan. Maanomistusyksikön sisällä rantarakennuspaikkojen sijoittamista ei ole sidottu kiinteistöyksiköihin. Samalle maanomistajalle kuuluvilla alueilla rakennusoikeutta voidaan siirtää saarista mantereelle ja alueelta toiselle. Siirtoja ei kuitenkaan voida tehdä kyläalueen ja ranta-alueen välillä. Kohtuullisuusperiaate Mitoituslaskelmaa tulee pyrkiä noudattamaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi mahdollisimman tarkasti. Mikäli kuitenkin ranta soveltuu erityisen hyvin tai huonosti (suorannat, kalliojyrkänteet) rakentamiseen tai on olemassa muu erityinen syy, voidaan kohtuullisuustekijät huomioon ottaen rakennusoikeuden määrää lisätä tai vähentää.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 21 (42) Vesijättömaa Vesijätön rakennusoikeus kuuluu pääsääntöisesti taustamaan omistajalle lukuun ottamatta alueita, joiden vesijättömaalle on jo rakennettu tai alue on erityisen laaja ja rakennuskelpoinen. 7.3 Kaava-alueen mitoitusvyöhykkeet 7.3.1 Yleistä 7.3.2 Mitoitusvyöhykkeet Osayleiskaava-alueen ranta-alueille on määritetty mitoitusvyöhykkeet, jotta voidaan laskea tilojen laskennallinen rakennusoikeus tasapuolisesti sekä määrittää luonteeltaan ja luonnonoloiltaan samanlaisille ranta-alueille yhtä suuri rakennusoikeus. Alueet on jaettu mitoitusvyöhykkeisiin rakennettavuuden, luonnon- ja maisemanarvojen, kulutuskestävyyden sekä tiestön ja muun rakennetun infrastruktuurin läheisyyden perusteella. Samanarvoisilla alueilla ja rannoilla käytetään samaa mitoitusnormia eli samanlaisilla alueilla ja rannoilla eri puolilla kaavaaluetta on sama rakennusoikeus. Mitoitusperusteiden mukaisesti kaava-alueen mitoitusnormit vaihtelevat kuuden ja kolmen rakennuspaikan välillä muunnetulle rantaviivakilometrille. Saarissa ja pienillä lammilla käytetään ns. pinta-alanormia. Tässä kaavassa käytettävä mitoitusvyöhykejako on esitetty seuraavan sivun taulukossa ja liitekartassa. Jaon perusteet on esitetty lyhyesti samassa taulukossa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 22 (42) MITOITUSPERUSTE ALUE PERUSTELU Pääsääntöisesti ei rakennusoikeutta =>0-3 rakennuspaikka /muunnettu rantaviiva km 3 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviiva km - Likokampi - Atrojoen kaivettu uoma - Ylä-Itäkosken alue - Alle 1 ha saaret Ryhmään kuuluvat pienimmät lammet, jotka ovat pääosin pieniä suolampia, joilla ei ole virkistyskäytön kannalta juurikaan merkitystä, pienet saaret sekä vesivoiman tuottamisen vuoksi rakennetut uomat. Osin rannat ovat kokonaan rakentamiseen soveltumattomia ja alueeseen kohdistuu luonto- ja maisema-arvoja - Itälampi Alueisiin kohdistuu laaja-alaisia luonnon- ja maisemanarvoja Rakennusten sijoittelulla ei pystytä kokonaan turvaamaan arvokkaita luontoja maisemakohteita. Kokonaisuudessaan alueiden soveltuminen rakentamiseen on heikohko. 4 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviiva km 5 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviiva km - Korpisen pohjoisimmat- ja keskiosat. - Aluslampi - Härönlampi - Atronjoen pohjoinen mutka - Korpisen pohjoisosat - Korpisen kylän alue. - Karsanjärvi Alueisiin kohdistuu luonnon- ja maisemanarvoja. Rakennuspaikkojen sijoittelulla ei täysin pystytä välttämään arvokkaita luonto- ja maisemakohteita. Maisemaekologiselta kapasiteetiltaan alueet ovat pääsääntöisesti kohtalaisia. Rakennettavuus alueilla on pääsääntöisesti kohtalainen. Alueisiin ei kohdistu ollenkaan tai kohdistuu vain pienialaisia luonnon- tai luonnonmaisemanarvoja. Alueisiin muodostuu Korpisen kylän osalta kulttuurimaisema-arvoja. Rakennuspaikkojen sijoittelulla voidaan välttää arvokkaat luonto-, luonnonmaisema- ja kulttuurimaisemakohteet. Maisemaekologiselta kapasiteetiltaan alueet ovat pääsääntöisesti hyviä. Kautta koko alueiden on jo rantarakentamista. ja alueet ovatkin rakennettavuudeltaan hyviä ja infrastruktuuri on pääsääntöisesti kunnossa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 23 (42) 7.4 Arvokkaiden luontokohteiden ja kulttuurihistoriallisten kohteiden huomioiminen Rakennusoikeuden määrän vaihtelulla ja rakennuspaikkojen sijoittamisella pyritään vähentämään rakentamisen vaikutusta kulttuuri- ja luonnonmaisemaan sekä luonnonoloihin. Rantarakennuspaikkoja sijoitettaessa suositaan peitteisiä ranta-alueita. Pellot, avokalliot sekä riittävää suojapuustoa vailla olevat rannat ja kapeat niemenkärjet pyritään säilyttämään rakentamattomina. Esiselvitysten mukaiset erityis- ja arvokohteet pyritään ottamaan rantarakennuspaikkojen sijoittelussa huomioon. Rantarakennuspaikat pyritään sijoittamaan siten, että nykyinen luonnonmaisema ja vesilintujen pesimä- ja elinmahdollisuudet säilyvät. Rakentaminen on pyrittävä ohjaamaan kalojen kutualueiden ja apajapaikkojen ulkopuolelle.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 24 (42) 8 RANTAOSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 8.1 Yleistä Suunnittelun tavoitteena on ollut luonnon kannalta arvokkaimpien rantojen säilyttäminen rakentamattomina maanomistajien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu huomioon ottaen. Samalle maanomistajalle kuuluvilla alueilla on rakennusoikeuksia pystytty siirtämään ja keskittämään niin, että rakennuspaikat sijoittuvat maisemaekologisesti kestäville alueille. Kaavamerkinnät ovat kaikilta osiltaan maakuntakaava merkintöjen mukaisia. Suomen ympäristökeskus on kartoittanut Atronjoen tulvariskiä. Kartoitustyö on suoritettu maastotietokannan avulla ja malli on luotu yleispiirteiseksi. Kaavatyön yhteydessä on tämän kartoitustyön tuloksena käytetty kerran 250:ssä vuodessa alueelle mahdollisesti nousevan tulvan korkeutta. Tälle tulvaalueelle ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja ja tulva-alueella sijaitsevat olemassa olevat rakennuspaikat on osoitettu omilla merkinnöillään. Oheisessa mitoitustaulukossa on esitetty kaavaratkaisua lukuarvoin: Kaava-alueen pinta-ala Todellista rantaviivaa Muunnettua rantaviivaa 3900 ha 83 km 60 km Käytetty rakennusoikeus 187 kpl Uudet rakennuspaikat (A, ARA, RA ja s) 101 kpl Rakennuspaikkoja kaikkiaan 288 kpl Matkailupalveluiden alueita (RM) 2 Rakennettua rantaviivaa Vapaata rantaviivaa Rakennuspaikkoja/todellinen rantaviiva Rakennuspaikkoja/muunnettu rantaviiva Rantaviivaa/rakennuspaikka keskimäärin 23 km 60 km 3,42 rakp/km 4,73 rakp/km 80 m 8.2 Aluevarausten pääperustelut 8.2.1 Rantarakentaminen AM Maatilan talouskesus Alue on tarkoitettu maatilojen talouskeskuksen alueeksi. Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvien elinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto-, ja talousrakennuksineen. Talouskeskuksen yhteyteen saa sijoittaa kaksi enintään 1½-kerroksista asuinrakennusta sekä rantasaunan. Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella Suunnittelualueella sijaitsevat 33 maatilan talouskeskusta on merkitty kaavaan omalla merkinnällään.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 25 (42) A Asuinalue Alue on tarkoitettu ympärivuotiseen asutukseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen lisäksi saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m². Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Ranta-alueelle olevaa kiinteää asutusta on osoitettu A-aluevarauksella. Alueet on tarkoitettu ympärivuotiseen asutukseen. Asuinrakennuspaikkoja ranta-alueelle on osoitettu 46 kpl. Kaikki ovat olemassa olevia. Asuinrakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 5000 m²:ä. Asuinrakennus on sijoitettava riittävän suojapuuston taakse ja rantakasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. AP Asuinrivitalo Alue on tarkoitettu ympärivuotiseen asutukseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa useampiasuntoisen asuinrakennuksen lisäksi saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 430 k- m². Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Ranta-alueelle on kaavassa osoitettu AP-aluevarauksella 1 kpl asuinrivitalon rakennuspaikkoja. Alue on tarkoitettu ympärivuotiseen asutukseen. Asuinrivitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 5000 m²:ä. Asuinrivitalo on sijoitettava riittävän suojapuuston taakse ja rantakasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan AM-, A-, AP- ja ARA-alueille voidaan myöntää rakennuslupa ilman rantakaavan laadintaa. A-2 Asuinalue Alue on tarkoitettu ympärivuotiseen asutukseen. Alue sijaitsee tulva-alueella. Alueella on sallittu olemassa olevien rakennusten korjaaminen. Uudisrakentaminen ja laajentaminen alueella ei ole sallittua. Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Kaavassa on osoitettu 1 kpl tulva-alueelle sijoittuvia asuinrakennuspaikkoja. Tämän osalta sallittua on rakennusten korjaaminen olemassa olevan rakennusoikeuden puitteissa. RA Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Saarirakennuspaikoilla yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 130 k-m². Lomarakennukset tulee sijoittaa riittävän suojapuuston suojaan ja rantakasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 26 (42) Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Perinteinen loma-asutus on pyritty keskittämään useamman loma-asunnon ryhmiin mahdollisuuksien mukaan olemassa oleviin rantarakennuspaikkoihin liittyen. Loma-asunnot on voitu sijoittaa niin, että riittäviä rakentamisesta vapaita rantaosuuksia on voitu jättää. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Kaavakarttaan on merkitty loma-asuntojen sallittu enimmäismäärä sekä suositeltava loma-asunnon sijaintipaikka. Lopullinen sijoitus täsmentyy kaavamääräykset huomioon ottaen rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Lomarakennukset tulee sijoittaa riittävän suojapuuston taakse ja rantakasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan RA-alueille voidaan myöntää rakennuslupa ilman rantakaavan laadintaa. Lomarakennuspaikkoja on kaavakarttaan merkitty 182 kpl. Käytössä olevia lomarakennuspaikkoja alueella on puolestaan 87 kpl ja uusia 95 kpl. RA-2 Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Alue sijaitsee tulva-alueella. Alueella on sallittu olemassa olevien rakennusten korjaaminen. Uudisrakentaminen alueella ei ole sallittua. Lomarakennukset tulee sijoittaa riittävän suojapuuston suojaan ja rantakasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Kaavassa on osoitettu 11 tulva-alueelle sijoittuvaa olemassa olevaa lomaasunnon rakennuspaikkaa. Näiden osalta sallittua on rakennusten korjaaminen olemassa olevan rakennusoikeuden puitteissa. ARA Rantarakennusalue Rakennuspaikoille saa rakentaa ympärivuotista asumista palvelevan asuinrakennuksen tai lomarakennuksen lisäksi saunan ja talousrakennuksia. Rakennuspaikan käyttötarkoitus määräytyy rakennusluvan yhteydessä rakennuspaikkakohtaisesti. Käyttötarkoitusta ratkaistaessa tulee huomioida ko. käyttötarkoitukselle esitetyt vaatimukset. Rakennusten suurin sallittu, yhteenlaskettu kerrosala määräytyy rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen määräysten mukaisesti. Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Kaava-alueelle on merkitty 12 rantarakennuspaikkaa, joille on mahdollista rakentaa joko lomarakennus tai asuinrakennus. Näistä uusia rakennuspaikkoja on 4 kpl ja 8 jo rakennettuja lomarakennuspaikkoja. Rakennuspaikat on osoitettu Korpisen kylän tuntumaan Koska ARA-alueita ei ole mahdollisuus liittää kunnallistekniikan piiriin, tulee rakennuslupaa käsitellessä kiinnittää erityistä huomiota jätevesien käsittelyyn. Suositeltavaa on käyttää useamman kiinteistön yhteistä puhditusmenetelmää. Kaavassa on osoitettu omalla merkinnällään turvaherkällä alueella sijaitsevat olemassa olevat rakennuspaikat. Näiden paikkojen osalta kunnostus ja uudis-