Lasten tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa - hoitosuositus Liite 3 Suosituksen perustana olevat tutkimukset Näytön vahvuus (levels of evidence) = menetelmällinen laatu + tutkimusasetelma (JBI, 2013) Interventiotutkimukset ja järjestelmälliset katsaukset * Suosituksen kannalta olennaiset tulokset Sukunimi lähde, vuosi Bailhache et al. 2013 Barsness et al. 2003 Tutkimusasetelma: menetelmä Hoitokertomusten ja röntgenkuvien retrospektiivinen tarkastelu Näytön vahvuus 1-4 1 Lasten kaltoinkohtelua ennen lapsen kuolemaa tunnistavien mittareiden testaus; mikä tahansa ympäristö (13 tutkimusta) 2 Sairaalan suojelutiimin (2 radiologia, 2 lääkäriä, 2 sosiaalityöntekijää & apulaislääkäri) arvio Toimintaympäristö Potilas- /kohderyhmä (P) Eri ikäiset, kaltoinkohtel ua kokeneet Kuuden vuoden aikana kaikki kylkiluumurtumat (3758 traumaa, joista 336 kylkiluunmurt umaa): Interventio (I) Erilaiset tunnistamisvälineet Tiimin tekemä arvio kuvien ja hoitokertomusten perusteella, onko kyseessä tahallinen vai tahaton murtuma Vertailu (C) Lopputulosmuuttujat (O) Kaltoinkohtelu tunnistetaan: ennen vakavia seurauksia/ tarkasti/siten ettei vääriä positiivisia ole Tunnistettiin murtuma tahallaan aiheutetuksi. Tulokset* Mikään väline ei ole riittävän tarkka tunnistamiseksi riittävän varhain Kylkiluumurtuma kaltonkohtelun indikaattorina oli 95 %. Alle 3 vuotiaiden kylkiluunmurtumat tulee arvioida ja tutkia tarkkaan 1
Lasten tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa - hoitosuositus Bhardwaj et al. 2010 Chan 2012 Daniel et al. 2010 Dubowitz et al. 2011 Kuvaileva määrällinen tutkimus Julkaisemattomaan järjestelmälliseen katsaukseen perustuva Klusteroitu, satunnaistettu tutkimus 1 Silmäoireiden merkitys tunnistamisessa. (20 tutkimusta) 3 riskin arviointi perhetasolla (CARAS=Child Abuse Risk Assessment Scale) 2 Laiminlyönnin ja siihen reagointi (63 tutkimusta) 2 18 yksityistä perusterveyden huollon yksikköä jaettiin tahallinen/ tahaton - ryhmiin Eri-ikäiset joilla oli aiheuttama päävamma Satunnaisotannalla valitut kiinalaisperheet (N=2363) Laiminlyönni n merkkien ja olosuhteiden arviointi lapsissa ja perheissä Yksiköt satunnaistett u SEEK (the Diagnoosin teko Mittarin täyttäminen ja riskiarvio sen pohjalta Laimin-lyönnin arviointitavat SEEK malli: malli: koulutus (riskitekijät), Tavanomaine n tapa Silmävammojen perusteella kaltoinkohtelu tunnistetaan. Lasten riskin Laiminlyönnin Henkilökunnan asenteet, tiedot ja tunnistamiseksi Kun pienellä lapsella on päävamma, johon liittyy silmävamma, tulee tutkia mahdollisuus CARAS mittarilla voi olla mahdollista. Laiminlyönti havaitaan monin erilaisin tavoin lapsesta/perheestä /olosuhteista. Selkeää oikeaa tapaa ei ole. Ekologinen monipuolinen malli on hyödyllinen. Erityisesti on puutteita siinä miten reagoidaan, erityisesti kouluympäristössä. Muutosta positiiviseen tapahtui joka 2
Lasten tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa - hoitosuositus Kemp et al. 2006 Kemp et al. 2009 Lindberg et al.2013 Louwers et al. 2012 Retrospektivinen, kuvaileva uusintatutkimus Kohorttitutkimus, jossa interventio 1 Koko vartalon radiologinen tutkimus (SS & BS) (34 tutkimusta) 1 Neuroradiologin en tutkimusaiheutet un päävamman tunnistamiseksi (18 tutkimusta) 3 Monikeskustutkimus, jossa tutkittiin uudelleen mahdollisesti kaltoinkohdellut 2 7 sairaalan ensiavuissa tehty tarkistuslistaa testaava Safe Environment for Every Kid) mallin mukaiseen toimintaan vuotiaat, joilla epäily kaltoinkohtel usta vuotiaat, joilla kaltoinkohtel usta johtuva päävamma Alle 10 vuotiaat (N=2890), joita kaltoinkohdeltu, joilla oli vatsavamma (n=82) vuotiaat (N=104028) kysely (tarkastuslista) vanhemmille ja sosiaalityöntek ijän konsultaatio SS & BS Aivojen CT (lisäksi uusinta CT, aivojen MRI tai ultraäänitutkim us) Maksan transaminaasi en tutkimisen validointi, kun lapsella vatsavamma Tarkistuslistan käyttö (Escape Form) tunnistamisess toimia Tavano mainen hoito toiminta & hoitotietojen tarkastelu Fyysisen radiologisesti Tarkemman tutkimuksen hyöty diagnosoinnissa Transaminaasi -tason määrittely diagnosoinnissa Kaltoinkohtelu tunnistetaan triagen yhteydessä alueella, erityisesti riskien kuten stressi, alkoholinkäyttö, väkivalta puheeksi ottamisessa ja käsittelyssä. Vaikutus säilyi pitkään, 36 kk. Alle 2 vuotiaille tarpeen tehdä monipuolinen koko vartalon radiologinen tutkimus kaltoinkohtelua epäiltäessä Akuutin päävamman saaneen lapsen tutkimuksen tulee sisältää: CT, MRI & DWI Kaltoinkohdelluilla lapsilla maksan transamiaasien taso >80 IU/L, indikoi vatsavammaa. Systemaattinen tarkistuslistan käyttö parantaa tunnistamista, samoin hoitajien 3
Lasten tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa - hoitosuositus McKeown 2012 Pierce et al. 2010 tutkimus, jossa koulutus sairaanhoitajille Tapaustutkimus 4 Henkilökunnalle tehty tutkimusja kehittämishanke (5 vuoden ajan), moniammatilliset palvelut haasteellisille perheille, joilla 10-18 -vuotiaita lapsia Tapaus-verrokkitutkimus, jossa interventio 3 Pilottitutkimus lapsilla joilla mustelmia (PICU) Aineistona 32 kokousdokumenttia, 43 henkilökunnan haastattelua, 9 satunnaisen asiakastapauksen syväanalyysia, jotka hoidettu yhdessä sovitun uuden protokollan mukaan. 0-48 kk ikäiset, jotka hoidettu teholla trauman vuoksi (tapauksia 42, verrokkeja 53) a Yhdessä kehitetty ja sovittu toimintatapa Mustelmien määrittely (määrä, paikka, potilaan ikä), johtuvatko kaltoinkohtelusta, päätöksenteko mallin avulla. / - ja perheiden tilanteen parantuminen Kaltoinkohtelu sta johtuvien mustelmien kriteerit koulutus Yhdessä sovittu moniammatillinen toimintatapa parantaa tunnistamista, mutta ei ole yksinään riittävä. Tarvitaan myös prosessien ja työskentelytapojen syvällistä yhteensovittamista, myös kansallista ohjausta. Tulokset riippuvat myös yksilöiden ja ryhmien kapasiteetin huomioon ottamisesta ja radikaalista reflektoinnista. Mustelmien sijainti vartalolla, korvassa tai niskassa alle 4 vuotiaalla sekä millaiset mustelmat tahansa alle 4 kk ikäisellä indikoivat kaltoinkohtelua ja vaativat lisätutkimuksia. 4
Lasten tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa - hoitosuositus Smeekens et al. 2011 Wills et al. 2008 Maguire et al 2008 Satunnaistettu, sokkoutettu koekontrollitutkimus (ennen.jälkeen asetelma) 1 Yhden sairaalan ensiapuhenkilökuntaan kohdistuva tutkimus Kuvaileva tutkimus 4 Alueellisen terveyspalvelun tutkimus- ja kehittämishanke ; toteutettiin organisationaalisen muutosstrategian mukaan 2 Palovammojen lapsilla (26 tutkimusta) vuotiaiden palovammoihin liittyvät tutkimukset, joissa oli pystytty 2 tunnin pituinen, internet pohjainen koulutus tunnistamisest a Toteutus: ylemmän johdon tuki, alueellinen yhteistyö, lisäresurssit, tutkimus, koulutus ja harjoittelu. Aineistot:yli 6000 hoitokertomusta, 85 haastattelua tunnistamisen laadun arviointi ja auditointi. Keskeistä: mekanismi, polttolähde, vamman symmetrisyys Tavano mainen tapa toimia 38 ensiavussa työskentelevää sairaanhoitajaa (jaettu koeja konrolliryhmään 19+19) Alueellinen terveyspalvelu, jonka henkilökunnan (N=yli 700) tunnistamista kehitettiin ja arvioitiin pohjautuen suositeltuun toimintamalliin (vanhemman haastattelu, itsearviointi) Palovamman tahalliseksi; arviointiinstrumentin kehittäminen tahallisten erottamiseksi vahingossa Toiminta tilanteissa parantui arviointiryhmän mukaan, samoin oman arvioinnin mukaan taidot ja tiedot lisääntyivät koulutukseen osallistuneilla. Henkilökunnan luottamus omiin taitoihin lisääntyi, tarvitsivat kuitenkin tukea. lisääntyi. Moniammatillinen kehittämistyö parantaa tunnistamista. Tahallisuuskriteerit/ erotusdiagnostiset piirteet: Mekanismina immersio, polttolähteenä kuuma vesi, tarkkarajaisuus, selitys ei sovi 5
Lasten tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa - hoitosuositus toteamaan palovamma aiheutetuksi erotuksena vahingosta aiheutuneista vammaan, muita tekijöitä esimerkiksi lapsen passiivisuus, aiemmat vammat 6