Riku Nevala Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä gg Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 45/2008
Riku Nevala Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 45/2008 Tiehallinto Helsinki 2008
TUTKIMU S Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1561 TIEH 4000643-v Helsinki 2008 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A PL 70 00521 HELSINKI Puhelin 0204 22 11
Riku Nevala: Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä. Helsinki 2008. Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 45/2008, 22 s. + liitt. 0 s. ISSN 1459-1561,TIEH 4000643-v. Asiasanat: raskas liikenne; ohitus; liikennevirta; liikenneruuhkat Aiheluokka: 12 TIIVISTELMÄ Työssä on arvioitu raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen Kehä III:lla Pakkalan ja Raappavuorentien välillä. Vaikutustarkastelut on tehty simuloimalla iltaruuhkan liikennetilannetta nykytilanteessa (ei ohituskieltoa) ja ohituskiellon kanssa nykyliikennemäärin ja Vuosaaren sataman käynnistymisen jälkeisessä tilanteessa (vuosi 2010). Nykyliikennemäärin normaalitilanteessa (ei ohituskieltoa) tarkastelualue ruuhkautuu iltahuipputunnin aikana pahoin. Päiväliikenteessä liikenne sujuu vielä välttävästi. Pahimmat jonot kertyvät Pakkala Nuolitie -välille, Raappavuorentie VT3 -välille ja Tuupakka Caravellentie -välille. Raskaan liikenteen Lentoasemantie Raappavuorentie -välin ohituskiellon kanssa liikenteen toimivuus vaikuttaa silmämääräisesti jonkin verran normaalitilannetta paremmalta, mutta merkittäviä toimivuuseroja ei ole havaittavissa. Iltahuipputunnin matka-ajoissa välillä Raappavuorentien liittymä Lentoasematien liittymä ei ole merkittäviä eroja normaali- ja ohituskieltotilanteen välillä nykyliikennemäärin. Ajoaikaerot eri tarkastelutilanteiden välillä ovat pieniä ja voivat johtua mallinnuksen epävarmuustekijöistä ja satunnaisvaihtelusta. Ajoaikojen maksimit näyttävät kuitenkin lyhenevän hieman: erityisesti raskaan liikenteen maksimiajoajat lyhenevät ( 5 10 %), mikä voi johtua raskaan liikenteen kaistanvaihtojen vähenemisestä. Kapasiteettivaikutuksia ei simulointien mukaan ole. Vuoden 2010 Vuosaari -skenaarion normaalitilanteessa (ei ohituskieltoa) Nuolitien ja Caravellentien liittymien välityskyky ylittyy jo päiväliikenteessä, ja iltahuipputunnin alettua ruuhkan vaikutusalue laajenee nopeasti koko malliin. Jonoutuminen on pahinta vastaavilla osuuksilla kuin nykytilannetarkasteluissa. Vuoden 2010 tilanteessa raskaan liikenteen ohituskiellon kanssa liikenteen toimivuus on yhtä heikko kuin ilman ohituskieltoa. Lisäksi ohituskielto yhdessä kasvavan raskaan liikenteen määrän kanssa vaikeuttaa liittymistä rampeilta Kehälle, mikä voi heikentää sujuvuutta liittyvillä suunnilla. Vuoden 2010 tilanteessa iltaruuhkan matka-ajat välillä Raappavuorentien liittymä Lentoasematien liittymä kasvavat selvästi nykytilasta (5 15 minuuttia, noin 40 60 %). Ohituskielto ei vaikuta merkittävästi Kehän matkaaikoihin. Päinvastoin kuin nykytilanteen tarkastelussa, liikenteen maksimiajoajat näyttävät pääsääntöisesti kasvavan ohituskiellon seurauksena. Tarkasteluosuuden läpi pääsevä ajoneuvomäärä vastaa nykytilatarkasteluja, koska Kehän välityskyky on täysin käytössä jo nykytilanteessa. Mallinnustulosten perusteella raskaan liikenteen ohituskiellolla ei ole merkittävää vaikutusta liikenteen sujuvuuteen tarkastelualueella. Raskaan liikenteen ohituskiellolla voidaan kuitenkin saavuttaa muita positiivisia vaikutuksia. Raskaan liikenteen kaistanvaihtotilanteisiin liittyvät paikalliset häiriötekijät vähenevät, mikä parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää liikennevirran häiriöherkkyyttä. Raskaan liikenteen onnettomuuksista ja teknisistä ongelmista tai olosuhteista (liukkaus tms.) johtuvat ongelmatilanteet keskittyvät oikeanpuoleiselle kaistalle, jolloin häiriötilanne on todennäköisesti helpompi ja nopeampi hoitaa.
ESIPUHE Pääkaupunkiseudun merkittävimmän poikittaisväylän Kehä III:n ruuhkautuminen haittaa päivittäin tuhansien tienkäyttäjien liikkumista. Pahimman ruuhkapaikan eli Pakkalan ja Vt 3:n välisen osuuden perusparantaminen valmistuu vuonna 2011, mikäli töihin päästään suunnitelmien mukaan vuoden 2009 lopulla. Vuoden 2008 lopussa valmistuvalla liikenteen varoitus- ja tiedotusjärjestelmällä pyritään lievittämään tienkäyttäjien kokemia haittoja jo aikaisemmassa vaiheessa välittämällä tietoa matka-ajoista, ruuhkista, huonosta kelistä ja onnettomuuksista. Tämän selvityksen tarkoituksena oli arvioida simulointien avulla raskaan liikenteen ruuhka-ajan ohituskiellon vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen ja matka-aikoihin nykytilanteessa sekä tilanteessa, jossa Vuosaaren satama on toiminnassa. Työn on tilannut Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri. Tiehallinnosta työtä ohjasi projektipäällikkö Timo Karhumäki. Simulointimallin kehittämisestä ja analyysista vastasi DI Riku Nevala Trafix Oy:stä. Kehä III:n liikennevaloliittymien lähtötietojen selvittämiseen osallistui liikenneinsinööri Jussi Hackman Vantaan kaupungilta. Helsingissä elokuussa 2008 Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri
Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä 7 Sisältö 1 TARKASTELUN SISÄLTÖ JA LÄHTÖKOHDAT 9 1.1 Tavoitteet, tarkastelualue ja mallinnuksen periaatteet 9 1.2 Liikennemäärät 10 2 VAIKUTUKSET NYKYTILANTEESSA 13 2.1 Liikenteen yleinen toimivuus 13 2.2 Matka-ajat 14 2.3 Liittymäviivytykset 16 3 VAIKUTUKSET VUOSAARI -SKENAARIOSSA 18 3.1 Liikenteen yleinen toimivuus 18 3.2 Matka-ajat 19 4 YHTEENVETO 21
Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä TARKASTELUN SISÄLTÖ JA LÄHTÖKOHDAT 9 1 TARKASTELUN SISÄLTÖ JA LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tavoitteet, tarkastelualue ja mallinnuksen periaatteet Suomen lainsäädäntö mahdollistaa nykyään raskaille ajoneuvoille asetettavan ohituskiellon. Kuormittuneilla monikaistaisilla tieosuuksilla raskaan liikenteen ohituskielto saattaa parantaa muun liikenteen sujuvuutta. Työssä on arvioitu raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutuksia Kehä III:n nykyisin ruuhkaisimmalla osuudella Pakkalan liittymästä VT3:n liittymään. Vaikutustarkastelut on tehty simuloimalla iltaruuhkan liikennetilannetta nykytilanteessa (ei ohituskieltoa) ja ohituskiellon kanssa. Simuloinnit on tehty Paramics - simulointiohjelmistolla. Tarkastelut on tehty myös tulevaisuuden skenaariossa (vuosi 2010), jossa Vuosaaren satama on kokonaan käytössä. Kehä III ja sen liittymät tarkastelualueella on oletettu nykyisen kaltaiseksi. Mallissa on mallinnettu tarkalla tasolla Kehä III välillä Ansatien valo-ohjattu liittymä VT3:n valo-ohjattu ramppi etelään. Mallialueeseen kuuluvat Ansatien, Caravellentien ja Nuolitien valo-ohjatut liittymät, Tuupakan ja Vanhan Hämeenlinnantien liittymän rampit sekä VT3 ramppien päiden liittymät. Alueen liittymien valo-ohjaukset toimivat erillis- ja liikennetieto-ohjattuina. Mallissa valo-ohjaus on mallinnettu vaihejaoltaan, maksimiajoiltaan ja suojaajoiltaan nykytilaa vastaavaksi, mutta kiinteällä kierrolla toimivaksi. Koska mallin kiinteä ohjaus ei vastaa kapasiteetiltaan liikennetieto-ohjausta, on mallin sivusuuntien vihreitä vaiheita lyhennetty liikennetilanteen niin salliessa. Näin mallin valo-ohjauksen kapasiteetti saadaan lähemmäs todellisuutta. Mallissa on jatkettu Kehä III:n tarkastelualueen länsipäätä Raappavuorentien liittymään ja itäpäätä Lentoasemantien liittymään. Rekkojen ohituskiellon on oletettu olevan voimassa näiden liittymien välillä. VT 3:n länsi- ja Ansatien itäpuolella olevia liittymiä ei kuitenkaan ole mallinnettu tarkemmin eikä niiden kääntyviä virtoja ole huomioitu. Oletetulla ohituskieltoalueella VT3:n länsipuolella on kaksi valo-ohjaamatonta suuntaistasoliittymää (Isontammentie ja Myllyniitynkuja). Ansatien itäpuolisella ohituskieltoalueella on Pakkalan eritasoliittymä. Tarkastelu- ja mallinnusalue on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 1. Toimivuustarkastelujen tarkastelu- ja mallinnusalue.
10 Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä TARKASTELUN SISÄLTÖ JA LÄHTÖKOHDAT Tarkasteluissa on keskitytty Kehä III:n suuntaisen (läpiajavan) liikenteen matka-aikojen vertailuun. Lisäksi on pyritty arvioimaan valo-ohjattujen liittymien viivytyseroja nyky- ja ohituskieltotilanteissa. Simuloinnit on tehty kahden tunnin mittaisina. Ensimmäisen tunnin tarkoituksena on täyttää malli liikenteellä ja kuvata normaalia ruuhka-ajan alkutilannetta (ei ylikuormitusta, mutta liittymissä kertyy jo väliaikaisia jonoja). Varsinaiset tunnusluvut on poimittu toiselta, varsinaiselta simulointitunnilta. Ensimmäisen simulointitunnin liikennemääränä on käytetty 80 % varsinaisen huipputunnin liikenteestä, mikä vastaa suurin piirtein Kehä III:n päiväliikennettä. Simulointiajoja on tehty kolme kutakin tarkastelutapausta kohden. Tuloksista on laskettu keskiarvot tilanteiden vertailua varten. 1.2 Liikennemäärät Mallissa käytetyt nykytilatarkastelujen liikennemäärät on otettu Vantaan kaupungin tarkennetusta nykytilan EMME-ennusteesta. EMME-ennusteen liikennemääriä on verrattu Tuupakan ja VT 3:n liittymän välissä sijaitsevan Voutilan LAM-pisteen vuoden 2008 kevään liikennemääriin (ti ke keskimääräinen tuntiliikenne huhtikuussa). LAM-pisteen iltahuipputunnin vertailuliikennemääräksi on valittu kello 15 16, joka on säännöllisesti päivän vilkkain tunti LAM-pisteen havaintojen mukaan. LAM-pisteen tuntihavaintojen sijoittuminen varsinaista iltaruuhkatuntia aikaisempaan ajankohtaan selittyy todennäköisesti sillä, että klo 16 17 ( 18) välillä liittymäväli on täyteen jonoutunut, liittymävälin välityskyky ja ajonopeudet ovat alentuneet ja ilmaisimen ylittävä liikennemäärä siten aikaisempaa, sujuvampaa liikennetilannetta pienempi. Liikennemäärät Voutilan LAM-pisteen kohdalla ovat klo 15 16 noin 2 900 ajon/h itään, josta noin 380 ajon/h on raskasta liikennettä (kokonaisliikennemäärä vaihtelee päivittäin välillä 2 800 2 950 ajon/h ja raskaan liikenteen määrä välillä 350 390 ajon/h) ja 2 800 ajon/h länteen, josta noin 240 ajon/h on raskasta liikennettä (kokonaisliikennemäärä vaihtelee päivittäin välillä 2 500 2 900 ajon/h ja raskaan liikenteen määrä välillä 220 270 ajon/h). Simulointimallissa käytetyssä EMME-nykytilaennusteessa liikennemäärä on noin 3 000 3 100 ajon/h kumpaankin suuntaan Tuupakka VT 3 -välillä. LAM-pisteen matalammat liikennemäärähavainnot kuvaavat Kehä III:n Tuupakka VT 3 -välin iltahuipputunnin välityskykyä eivätkä liikenteen kysyntää. Tästä syystä EMME-nykytilaennusteen antamia korkeampia liikennemääräarvioita ei ole korjattu alaspäin. Raskaan liikenteen määräksi on valittu LAM-pisteen tietojen mukainen keskimääräinen raskaan liikenteen osuus havaintopäivien iltahuipputunnilta (noin 11 %). Raskaan liikenteen osalta ei ole eroteltu eri pää- tai sivusuuntia, vaan samaa raskaan liikenteen osuutta on käytetty kaikille liikennevirroille. Pääkaupunkiseudun pääväylien kapasiteettiselvityksessä on arvioitu, että Vuosaaren satama (ja Hakamäentien ja Kehä I:n Leppävaaran osuuden parantaminen) kasvattaa liikennemääriä Kehä III:lla Lentoasemantie VT3 välillä noin 5 %. Voutilan 2008 liikennemäärien perusteella tämä tarkoittaa noin
Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä TARKASTELUN SISÄLTÖ JA LÄHTÖKOHDAT 11 3 500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja noin 300 ajoneuvon kasvua iltahuipputunnin aikana. Sataman käynnistyessä suurin osa sen aiheuttamasta liikenteen kasvusta on raskasta liikennettä. Uudenmaan liiton selvityksessä Vuosaari Uudenmaan logistinen mahdollisuus sataman liikenteen on arvioitu olevan Kehä III keskiosalla vuoden 2010 tilanteessa noin 1 800 2 100 ajon/vrk, eli hieman edellistä ennustetta vähemmän. Vuoden 2010 skenaariotarkastelussa (Vuosaaren satama täydessä toiminnassa) liikenteen on oletettu kasvavan tarkasteluosuudella 5 %. Koko kasvun on oletettu olevan raskasta liikennettä. Nykytilanteen iltahuipputunnin Kehä III:n liikennemääriin on lisätty 150 raskasta ajoneuvoa /h kumpaakin suuntaan (yhteensä 300 rekkaa lisää). Raskaat ajoneuvot on sijoitettu reiteille VT3 Kehä III itä (75 ajon/h/suunta) ja Kehä III länsi Kehä III itä (75 ajon/h/suunta). Muun henkilöautoliikenteen on arvioitu kasvavan noin 3 4 % vuodessa 2008 2010. Vuoden 2010 mallissa käytetyt henkilöautoliikenteen määrät on arvioitu kertomalla nykytilanteen määrät oletetulla vuosikasvulla (kasvu kahdessa vuodessa noin 7 % nykyliikennemäärin nähden).
12 Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä TARKASTELUN SISÄLTÖ JA LÄHTÖKOHDAT Kuva 2. Tarkastelussa käytetyt iltahuipputunnin nykyliikennemäärät.
Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä VAIKUTUKSET NYKYTILANTEESSA 13 2 VAIKUTUKSET NYKYTILANTEESSA 2.1 Liikenteen yleinen toimivuus Nykyliikennemäärin normaalitilanteessa koko tarkastelualue ruuhkautuu iltahuipputunnin aikana pahoin. Päiväliikenteessä (noin 80 % huipputunnin liikennemääräarviosta) liikenne sujuu vielä välttävästi: valo-ohjattuihin liittymiin kertyy pitkiä jonoja, mutta jonot purkautuvat yleensä yhden valoohjauskierron aikana. Huipputunnin alettua Ansatie Caravellentie Nuolitie -väli jonoutuu täyteen noin 20 minuutissa. Lentoasemantien ja Pakkalan väli jonoutuu mallissa noin 30 40 minuutin kohdalla täyteen, ja jonot jatkavat kasvuaan. Tuupakka VT3 -väli jonoutuu ruuhkatunnin aikana lähes täyteen: jonot yltävät pahimmillaan Tuupakan liittymän länteen laskevalle rampille. Itä länsi - suunnassa suurin ongelma on Nuolitien valo-ohjaus, jonka jonot yltävät nopeasti itäisempiin liittymiin estäen näissä vihreiden vaiheiden tehokkaan hyödyntämisen. Myös VT3:n pohjoisen suunnan rampin valo-ohjaus jonouttaa liikennettä voimakkaasti. Raappavuorentie VT3 -väli jonoutuu täyteen noin 30 35 minuutin kohdalla. Tuupakka Nuolitie -väli jonoutuu täyteen noin 50 minuutin kohdalla, ja huipputunnin päätteeksi jonot yltävät lähes Vanhan Nurmijärventien liittymään. Länsi itä -suunnassa suurimmat ongelmat aiheutuvat VT3:n Helsinkiin menevän rampin pään valo-ohjauksesta. Idempänä Caravellentien jonoutuminen on voimakkainta, ja jonojen yltäessä Nuolitielle myös Nuolitien liittymän itään menevä suunta alkaa jonoutua voimakkaasti (vaikka vihreää aikaa olisi tarjolla). Sivusuunnista Caravellentien/Kalliosolantien tulohaara jonoutuu helposti, koska sivusuunnan ajoneuvot eivät mahdu kääntymään täyteen jonoutuneelle Kehälle länteen. Nykyliikennemäärin raskaan liikenteen ohituskiellon kanssa (Lentoasemantie Raappavuorentie) liikenteen toimivuus vaikuttaa silmämääräisesti jonkin verran normaalitilannetta paremmalta. Ansatie Caravellentie Nuolitie -väli sekä Lentoasemantien ja Pakkalan väli jonoutuvat kuinkin yhtä nopeasti ja voimakkaasti kuin ilman ohituskieltoa. Sen sijaan Raappavuorentie VT3 - välin täyteen jonoutuminen kestää hieman kauemmin. Iltahuipputunnin lopussa jonot ovat kuitenkin yhtä pitkät kuin normaalitilanteessa.
14 Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä VAIKUTUKSET NYKYTILANTEESSA 2.2 Matka-ajat Matka-ajoissa Kehä III:sta pitkin tarkastelualueen läpi välillä Raappavuorentien liittymä Lentoasematien liittymä ei ole merkittäviä eroja normaalitilanteen ja ohituskieltotilanteen välillä nykyliikennemäärin. Ajoaikojen maksimit näyttävät lyhenevän hieman. Maksimiajoajat edustavat todennäköisesti myös todellista tilannetta paremmin kuin ruuhkatunnin keskiarvot, joissa huipputunnin alkupään kohtuullisen sujuva liikenne alentaa matka-aikakeskiarvoa. Erityisesti raskaan liikenteen maksimiajoajat yllättäen lyhenevät, mikä voi johtua raskaan liikenteen kaistanvaihtojen vähenemisestä. Samalla raskaan liikenteen minimiajoajat pidentyvät selvästi, ja raskaan liikenteen ajoaikojen vaihtelu vähenee selvästi. Raappavuorentie Lentoasemantie -suunnalla henkilöautojen ajoaika on sama ohituskiellosta riippumatta. Ohituskielto pidentää hieman raskaan liikenteen minimiajoaikoja, mutta lyhentää maksimiajoaikoja. Keskimäärin raskaan liikenteen ajoajat pitenevät hieman. Kokonaisuutena ajoajat näyttävät pysyvän ennallaan ohituskiellosta huolimatta. Lentoasemantie Raappavuorentie -suunnalla ajoajat näyttävät lyhenevän hieman ohituskiellon vaikutuksesta lukuun ottamatta raskaan liikenteen minimiajoaikoja. Erot ( 1 2 %) ovat kuitenkin hyvin pienet ja voivat johtua mallinnukseen liittyvästä satunnaisuudesta. Raskaan liikenteen maksimiajat lyhenevät eniten ( 10 %). Iltahuipputunnin matka-aikahavaintojen (tarkastelualueen läpi päässyt liikennemäärä) määrissä ei ole eroja, mikä kertoo molempien tarkastelutilanteiden kapasiteetin olevan samalla tasolla. Normaalitilanteen ja ohituskieltotilanteen tarkastelujen matka-aikatulokset nykyliikennemäärin on esitetty seuraavassa taulukossa. Tulokset on laskettu kolmen malliajon keskiarvoina.
Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä VAIKUTUKSET NYKYTILANTEESSA 15 Taulukko 1. Matka-ajat Kehä III:lla välillä Raappavuorentien liittymä Lentoasemantien liittymä (keskiarvot kolmesta simulointiajosta) iltahuipputunnin nykyliikennemäärin. Normaalitilanne 2008 Ajoajat, minuuttia Ajosuunta Havainnot Minimi Maksimi Keskim. Raappavuorentie Lentoasemantie Kaikki 1016 6.2 17.6 11.3 Raappavuorentie Lentoasemantie HA 904 6.2 17.6 11.3 Raappavuorentie Lentoasemantie Raskas 112 6.6 17.1 11.3 Lentoasemantie Raappavuorentie Kaikki 1066 6.7 19.8 12.7 Lentoasemantie Raappavuorentie HA 949 6.7 19.8 12.7 Lentoasemantie Raappavuorentie Raskas 117 7.1 19.2 12.7 Ohituskielto 2008 Ajoajat, minuuttia Ajosuunta Havainnot Minimi Maksimi Keskim. Raappavuorentie Lentoasemantie Kaikki 1018 6.2 17.6 11.4 Raappavuorentie Lentoasemantie HA 902 6.2 17.6 11.4 Raappavuorentie Lentoasemantie Raskas 116 7.3 15.8 11.6 Lentoasemantie Raappavuorentie Kaikki 1060 6.6 19.5 12.6 Lentoasemantie Raappavuorentie HA 938 6.6 19.5 12.6 Lentoasemantie Raappavuorentie Raskas 121 7.8 17.3 12.5 EROTUKSET (ohituskielto normaalitilanne) Erotus, minuuttia Ajosuunta Havainnot Minimi Maksimi Keskim. Raappavuorentie Lentoasemantie Kaikki 2 0.0 0.0 0.1 Raappavuorentie Lentoasemantie HA 3 0.0 0.0 0.1 Raappavuorentie Lentoasemantie Raskas 4 0.7 1.4 0.3 Lentoasemantie Raappavuorentie Kaikki 7 0.1 0.2 0.2 Lentoasemantie Raappavuorentie HA 11 0.1 0.2 0.2 Lentoasemantie Raappavuorentie Raskas 4 0.8 1.9 0.3 EROTUKSET - % (ohituskielto normaalitilanne) Erotus, % Ajosuunta Havainnot Minimi Maksimi Keskim. Raappavuorentie Lentoasemantie Kaikki 0 0.1 0.1 1.3 Raappavuorentie Lentoasemantie HA 0 0.1 0.1 1.1 Raappavuorentie Lentoasemantie Raskas 4 10.3 8.0 2.4 Lentoasemantie Raappavuorentie Kaikki 1 1.3 1.2 1.5 Lentoasemantie Raappavuorentie HA 1 1.3 1.2 1.5 Lentoasemantie Raappavuorentie Raskas 3 10.6 9.6 2.0
16 Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä VAIKUTUKSET NYKYTILANTEESSA 2.3 Liittymäviivytykset Liittymäviivytysten tarkastelu mallinnuksen perusteella ei ole kovin luotettavaa, koska Kehän pääsuunnat ovat voimakkaasti ylikuormittuneet ja jonot kasvavat koko iltahuipputunnin ajan. Tällaisessa tilanteessa mallinnuksen viivytysarvioihin liittyy paljon epävarmuuksia ja vaihtelua, eivätkä viivytysarviot eri tilanteiden välillä ole täysin vertailukelpoisia. Mallin ulkopuolelle jäävä liikenne ei näy viivytysarvioissa. Lisäksi liittymien aiheuttamia viivytyksiä on vaikea erotella liittymittäin, koska yhden liittymän häiriöt näkyvät usein myös tätä edeltävässä liittymässä (jonot kasvavat edelliseen liittymään saakka estäen tämän toimintaa). Seuraavissa kuvissa on kuitenkin esitetty liittymien viivytykset tulosuunnittain iltahuipputunnin liikennetilanteessa nykyliikennemäärin. Kehän tulosuunnilla viivytysarviot kuvaavat käytännössä liittymäväleillä kertynyttä viivytystä. Kuva 3. VT3:n ramppiliittymien keskimääräiset viivytykset normaalitilanteessa nykyliikennemäärin iltahuipputunnin aikana.
Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä VAIKUTUKSET NYKYTILANTEESSA 17 Kuva 4. Tarkastelualueen itäpään (Ansatie Nuolitie) keskimääräiset viivytykset normaalitilanteessa nykyliikennemäärin iltahuipputunnin aikana. VT3:n ramppien itä länsi -suunnan matalat viivytysarviot johtuvat pääsääntöisesti siitä, että mallinnuksessa ajoneuvojonot kertyvät lähinnä Nuolitien itäpuolelle. Sivusuunnista erityisesti Kalliosolantien/Caravellentien tulosuunnalla on pitkät viivytykset. Osittain tämä voi johtua käytetyistä liikennemääräarvioista (ei laskentatietoa, perustuu EMME-mallin sijoitteluun). VT3:n ja Tuupakan välillä itään mentäessä viivytykset vaikuttavat ohituskiellon voimassa ollessa normaalitilannetta pienemmiltä. Merkittäviä eroja keskimääräisissä viivytyksissä ei voi sanoa olevan em. epävarmuustekijöistä johtuen. Liittymien viivytyksistä voidaan kuitenkin havaita, että Tikkurilan suuntaan ajettaessa liikenne alkaa sujua paremmin Caravellen-/Kalliosolantien jälkeen, eikä Ansatien liittymä näytä vaikuttavan merkittävästi sujuvuuteen: on kuitenkin muistettava, että jos liikenne pääsisi vapaasti Ansatien liittymään edeltävistä liittymistä, ei sen kapasiteetti riittäisi. Sama näkyy länteen ajettaessa. Nuolitien jälkeen VT3:n liittymä näyttää toimivan olosuhteet huomioon ottaen tyydyttävästi. Toimivuus johtuu kuitenkin siitä, että ajoneuvot eivät pääse Nuolitien liittymästä läpi.
18 Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä VAIKUTUKSET VUOSAARI -SKENAARIOSSA 3 VAIKUTUKSET VUOSAARI -SKENAARIOSSA 3.1 Liikenteen yleinen toimivuus Vuoden 2010 normaalitilanteessa Nuolitien ja Caravellentien liittymien välityskyky ylittyy jo päiväliikenteessä (noin 80 % vuoden 2010 huipputunnin liikennemääräarviosta, liikennemäärien yleinen kasvu noin 7 %). Erityisesti Nuolitien liittymä länteen mentäessä jonoutuu jo päiväliikennemäärin herkästi edeltävään Caravellentien liittymään saakka. Myös Caravellentien liittymän jonot kasvavat Nuolitielle saakka. Jonot yltävät jo iltahuipputunnin alkaessa länteen mentäessä lähes Pakkalan liittymään ja itään mentäessä Tuupakan eritasoliittymän rampeille. Tämän lisäksi VT3:n ramppien päiden vasemmalle kääntyvät ryhmittymiskaistat jonoutuvat usein täyteen, mikä heijastuu kasvavina jonoina Kehä III:n suoraan menevillä suunnilla. Koko tarkastelualue ruuhkautuu iltahuipputunnin aikana pahoin. Liikennemäärien kasvu pahentaa odotetusti tilannetta nykyisestä. Huipputunnin alkaessa Ansatie Caravellentie Nuolitie -väli on käytännössä jo jonoutunut täysin. Lentoasemantie Pakkala Ansatie -väli jonoutuu mallissa lähes heti huipputunnin alun jälkeen, ja jonot jatkavat kasvuaan mallialueen ulkopuolelle. Tuupakka VT3 -väli jonoutuu ruuhkatunnin aikana lähes täyteen: jonot yltävät Tuupakan liittymän länteen laskevalle rampille. Nykyliikennetilanteen tavoin itä länsi -suunnassa suurin ongelma on Nuolitien valo-ohjaus, jonka jonot yltävät nopeasti itäisempiin liittymiin estäen näissä vihreiden vaiheiden tehokkaan hyödyntämisen. Jos Nuolitien liittymä toimisi hyvin, ei VT3:n ramppien valo-ohjauksen kapasiteetti riittäisi. Raappavuorentie VT3 -väli jonoutuu täyteen noin 10 20 minuuttia iltahuipputunnin alettua, koska väli on jo päiväliikenteessä melko jonoutunut. Tuupakka Nuolitie -väli jonoutuu ruuhkaisen päiväliikenteen jäljiltä täyteen jo noin 5 15 minuutin kohdalla. 20 30 minuutin jälkeen itään menevän suunnan jonot alkavat häiritä jo Vanhan Nurmijärventien ja VT3:n itään liittyvien ramppien toimintaa. Kehän jonojen kasvu näkyy myös VT 3:lta Hämeenlinnan suunnasta itään nousevalla rampilla, joka jonoutuu ajoittain VT 3:lle asti. Nykytilanteen tavoin länsi itä -suunnassa suurimmat ongelmat aiheutuvat VT3:n Helsinkiin menevän rampin pään valo-ohjauksesta ja Caravellentien liittymän jonoutumisesta. Sivusuunnista Caravellentien/Kalliosolantien tulohaara jonoutuu helposti, koska sivusuunnan ajoneuvot eivät mahdu kääntymään täyteen jonoutuneelle Kehälle länteen. VT3:n, Vanhan Nurmijärventien ja Tuupakan liittymien Kehälle liittyvät rampit jonoutuvat myös helposti, koska Kehän jonot vaikeuttavat liittymistä päävirtaan. Vuoden 2010 tilanteessa raskaan liikenteen ohituskiellon kanssa (Lentoasemantie Raappavuorentie) liikenteen toimivuus on silmämääräisesti arvioiden yhtä heikko kuin ilman ohituskieltoa. Ohituskielto yhdessä kasvavan raskaan liikenteen määrän kanssa vaikeuttaa Kehälle liittymistä Tuupakan, VT3:n ja Vanhan Nurmijärventien rampeilta, koska koko raskas liikenne käyttää oikean puoleista kaistaa (ei mahdollisuutta antaa tilaa rampilta tulevalle liikenteelle). Tämä vaikuttaa sujuvuuteen pääsääntöisesti päiväliikenteessä: iltaruuhkassa Kehä on joka tapauksessa niin jonoutunut, että liittyminen rampeilta on vaikeaa. Iltahuipputunnin jonot voivat kuitenkin venyä
Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä VAIKUTUKSET VUOSAARI -SKENAARIOSSA 19 liittymisrampeilla pidemmiksi kuin ilman ohituskieltoa (mm. VT 3:lta pohjoisesta Kehälle itään menevän rampin jonoutuminen VT 3:lle asti on todennäköisempää). 3.2 Matka-ajat Matka-ajat Kehä III:sta pitkin tarkastelualueen läpi välillä Raappavuorentien liittymä Lentoasemantien liittymä kasvavat selvästi nykytilasta vuoden 2010 liikennetilanteessa. Iltaruuhkan alun ajoajat kasvavat 3 5 minuuttia ja lopputilanteen 11 16 minuuttia. Ajoaika kasvaa noin 40 60 % nykytilasta liikennemäärien kasvaessa ja Kehä III:n jonoutuessa yhä pahemmin. Vuoden 2010 Vuosaari -skenaariossakaan ei ole nähtävissä merkittäviä eroja normaalitilanteen ja ohituskieltotilanteen välillä. Keskimääräiset ajoajat Raappavuorentie Lentoasemantie -suunnalla näyttäisivät lyhenevän 0,5 1 minuuttia ja noin 4 %: tämä johtuu kuitenkin ohituskieltomallin yhdessä simulointiajossa toteutuneesta muita ajoja suuremmasta aikasäästöstä, mikä on todennäköisesti seurausta satunnaisvaihtelusta ja täysin ruuhkautuneen tilanteen matka-aikamittauksiin sisältyvästä epävarmuudesta. Muissa ajoissa ohituskieltomallin ajoajat vastaavat normaalitilanteen malliajoja. Päinvastoin kuin nykytilanteen tarkastelussa, liikenteen maksimiajoajat näyttävät pääsääntöisesti kasvavan ohituskiellon seurauksena 2010. Maksimiajoaikojen kasvu näkyy erityisesti Lentoasemantie Raappavuorentie -suunnalla (+6 +10 %). Nykytilaa pahemmin ja nopeammin ruuhkautuvassa tilanteessa ohituskielto ei näytä enää vaikuttavan maksimiaikoja alentavasti. Keskimääräisessä ajoajassa ei näy eroja eri tilanteiden välillä. Kokonaisuus ja mallinnuksen epävarmuustekijät huomioiden raskaan liikenteen ohituskiellolla ei voida sanoa olevan merkittävää vaikutusta Kehä III:n matka-aikoihin tarkasteluvälillä vuoden 2010 tarkastelussa. Iltahuipputunnin matka-aikahavaintojen (tarkastelualueen läpi päässyt liikennemäärä) määrissä ei ole merkittäviä eroja, mikä kertoo vuoden 2010 molempien tarkastelutilanteiden kapasiteetin olevan samalla tasolla. Nykytilanteen tarkasteluun verrattuna erot jäävät myös pieniksi: Kehän tarkasteluosuus välittää lähes saman määrän autoja vuoden 2010 tilanteessa kuin nykytilan tarkasteluissa, eli Kehän välityskyky on jo täysin käytössä nykytilatarkasteluissa. Liikennemäärien kasvu vain nopeuttaa ruuhkan muodostumista ja kasvattaa sen vaikutusaluetta ja kestoa, mikä näkyy vuoden 2010 tarkastelun nykytilaa huomattavasti korkeampina matka-aikoina. Normaalitilanteen ja ohituskieltotilanteen vuoden 2010 tarkastelujen matkaaikatulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Tulokset on laskettu kolmen malliajon keskiarvoina.
20 Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä VAIKUTUKSET VUOSAARI -SKENAARIOSSA Taulukko 2. Matka-ajat Kehä III:lla välillä Raappavuorentien liittymä Lentoasemantien liittymä (keskiarvot kolmesta simulointiajosta) 2010 ennusteliikennemäärin. Normaalitilanne 2010 Ajoajat, minuuttia Ajosuunta Havainnot Minimi Maksimi Keskim. Raappavuorentie Lentoasemantie Kaikki 975 9.8 28.8 17.7 Raappavuorentie Lentoasemantie HA 826 9.9 28.8 17.7 Raappavuorentie Lentoasemantie Raskas 148 10.4 28.2 17.9 Lentoasemantie Raappavuorentie Kaikki 1050 11.1 31.3 18.6 Lentoasemantie Raappavuorentie HA 908 11.1 31.2 18.4 Lentoasemantie Raappavuorentie Raskas 142 11.6 30.9 20.1 Ohituskielto 2010 Ajoajat, minuuttia Ajosuunta Havainnot Minimi Maksimi Keskim. Raappavuorentie Lentoasemantie Kaikki 1013 10.2 29.3 17.0 Raappavuorentie Lentoasemantie HA 858 10.2 29.3 17.0 Raappavuorentie Lentoasemantie Raskas 155 11.0 27.3 17.2 Lentoasemantie Raappavuorentie Kaikki 1051 11.1 34.2 18.6 Lentoasemantie Raappavuorentie HA 918 11.1 34.2 18.4 Lentoasemantie Raappavuorentie Raskas 133 11.8 32.8 20.0 EROTUKSET (ohituskielto normaalitilanne) Erotus, minuuttia Ajosuunta Havainnot Minimi Maksimi Keskim. Raappavuorentie Lentoasemantie Kaikki 38 0.3 0.5 0.7 Raappavuorentie Lentoasemantie HA 31 0.2 0.5 0.7 Raappavuorentie Lentoasemantie Raskas 7 0.6 0.9 0.7 Lentoasemantie Raappavuorentie Kaikki 0 0.0 2.9 0.0 Lentoasemantie Raappavuorentie HA 10 0.0 3.0 0.0 Lentoasemantie Raappavuorentie Raskas 9 0.2 1.9 0.1 EROTUKSET - % (ohituskielto normaalitilanne) Erotus, % Ajosuunta Havainnot Minimi Maksimi Keskim. Raappavuorentie Lentoasemantie Kaikki 4 3.4 1.7 4.0 Raappavuorentie Lentoasemantie HA 4 2.4 1.7 4.1 Raappavuorentie Lentoasemantie Raskas 5 5.7 3.2 4.0 Lentoasemantie Raappavuorentie Kaikki 0 0.1 9.4 0.1 Lentoasemantie Raappavuorentie HA 1 0.1 9.5 0.0 Lentoasemantie Raappavuorentie Raskas 7 1.7 6.1 0.6
Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä YHTEENVETO 21 4 YHTEENVETO Työssä on arvioitu raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen Kehä III:lla Pakkalan ja Raappavuorentien välillä. Vaikutustarkastelut on tehty simuloimalla iltaruuhkan liikennetilannetta nykytilanteessa (ei ohituskieltoa) ja ohituskiellon kanssa nykyliikennemäärin ja Vuosaaren sataman käynnistymisen jälkeisessä tilanteessa (vuosi 2010). Nykyliikennemäärin normaalitilanteessa (ei ohituskieltoa) koko tarkastelualue ruuhkautuu iltahuipputunnin aikana pahoin. Päiväliikenteessä (noin 80 % huipputunnin liikennemääräarviosta) liikenne sujuu vielä välttävästi. Pahimmat jonot kertyvät Pakkala Ansatie Caravellentie Nuolitie -välille, Raappavuorentie VT3 -välille ja Tuupakka Nuolitie Caravellentie - välille. Nykyliikennemäärin raskaan liikenteen Lentoasemantie Raappavuorentie -välin ohituskiellon kanssa liikenteen toimivuus vaikuttaa silmämääräisesti jonkin verran normaalitilannetta paremmalta, mutta merkittäviä toimivuuseroja ei ole havaittavissa. Iltahuipputunnin matka-ajoissa Kehä III:sta pitkin tarkastelualueen läpi välillä Raappavuorentien liittymä Lentoasematien liittymä ei ole merkittäviä eroja normaali- ja ohituskieltotilanteen välillä nykyliikennemäärin. Ajoaikaerot eri tarkastelutilanteiden välillä ovat pieniä (1 2 %) ja voivat johtua mallinnuksen epävarmuustekijöistä ja satunnaisvaihtelusta. Ajoaikojen maksimit näyttävät kuitenkin lyhenevän hieman: erityisesti raskaan liikenteen maksimiajoajat lyhenevät ( 5 10 %), mikä voi johtua raskaan liikenteen kaistanvaihtojen vähenemisestä. Samalla raskaan liikenteen minimiajoajat pidentyvät selvästi, ja raskaan liikenteen ajoaikojen vaihtelu vähenee. Kapasiteettivaikutuksia ei simulointien mukaan ole, ja Kehä välittää tarkasteluosuudella saman liikennemäärän ohituskiellon kanssa ja ilman sitä. Vuoden 2010 Vuosaari -skenaarion normaalitilanteessa (ei ohituskieltoa) Nuolitien ja Caravellentien liittymien välityskyky ylittyy jo päiväliikenteessä, ja iltahuipputunnin alettua ruuhkan vaikutusalue laajenee nopeasti koko malliin. Jonoutuminen on pahinta vastaavilla osuuksilla kuin nykytilannetarkasteluissa. Lisäksi VT3:n, Vanhan Nurmijärventien ja Tuupakan liittymien Kehälle liittyvät rampit jonoutuvat helposti, koska Kehän jonot vaikeuttavat liittymistä päävirtaan. Vuoden 2010 tilanteessa raskaan liikenteen ohituskiellon kanssa liikenteen toimivuus on yhtä heikko kuin ilman ohituskieltoa. Lisäksi ohituskielto yhdessä kasvavan raskaan liikenteen määrän kanssa vaikeuttaa liittymistä rampeilta Kehälle, mikä voi heikentää sujuvuutta liittyvillä suunnilla. Vuoden 2010 tilanteessa iltaruuhkan matka-ajat välillä Raappavuorentien liittymä Lentoasematien liittymä kasvavat selvästi nykytilasta (5 15 minuuttia, noin 40 60 %). Ohituskielto ei vaikuta merkittävästi Kehän matkaaikoihin. Päinvastoin kuin nykytilanteen tarkastelussa, liikenteen maksimiajoajat näyttävät pääsääntöisesti kasvavan ohituskiellon seurauksena. Maksimiajoaikojen kasvu näkyy erityisesti Lentoasemantie Raappavuorentie -suunnalla (+6 +10 %). Nykytilaa pahemmin ja nopeammin ruuhkautuvassa tilanteessa ohituskielto ei näytä enää vaikuttavan maksimiaikoja alentavasti. Ohituskiellolla ei ole myöskään vaikutusta osuuden välityskykyyn. Tarkasteluosuuden läpi pääsevä ajoneuvomäärä vastaa nykytilatarkasteluja, koska Kehän välityskyky on täysin käytössä jo nykytilanteessa.
22 Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä YHTEENVETO Liittymäviivytysten tarkastelu mallinnuksen perusteella ei ole kovin luotettavaa, koska Kehän pääsuunnat ja osa sivusuunnista ovat voimakkaasti ylikuormittuneet, ja jonot kasvavat koko iltahuipputunnin ajan. Nykyliikennemäärin tehdyn karkean vertailun perusteella raskaan liikenteen ohituskielto ei aiheuta merkittäviä eroja keskimääräisissä liittymäviivytyksissä, kun mallinnuksen epävarmuustekijät otetaan huomioon. Nuolitien liittymässä Tuupakan ja VT3:n välillä itään mentäessä viivytykset saattavat hieman alentua ohituskiellon ansiosta. Mallinnustulosten perusteella raskaan liikenteen ohituskiellolla ei ole merkittävää vaikutusta liikenteen sujuvuuteen tarkastelualueella. Mallinnustuloksiin liittyy kuitenkin epävarmuuksia, jotka heikentävät tulosten luotettavuutta (esim. raskaan liikenteen todellinen kaistanvalinta ilman ohituskieltoa ja täysin ylikuormittuneen tilanteen mallinnustuloksiin ja matka-aika-arvioihin liittyvät vaihtelut). Raskaan liikenteen ohituskiellolla voidaan kuitenkin saavuttaa muita positiivisia vaikutuksia: Raskaan liikenteen kaistanvaihtotilanteisiin liittyvät paikalliset häiriötekijät vähenevät, mikä parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää liikennevirran häiriöherkkyyttä. Raskaan liikenteen onnettomuuksista ja teknisistä ongelmista tai olosuhteista (liukkaus tms.) johtuvat ongelmatilanteet keskittyvät oikeanpuoleiselle kaistalle, jolloin häiriötilanne on todennäköisesti helpompi ja nopeampi hoitaa (ajoradan toinen kaista voidaan pitää auki ja esteet on nopeampi siirtää pientareelle).
gg ISSN 1459-1561