KESKI-SUOMEN MAAKUNTASUUNNITELMAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 Hyväksytty maakuntahallituksessa 17.12.2004 KESKI-SUOMEN MAAKUNTASUUNNITELMAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) KESKI-SUOMEN LIITTO

2 SISÄLTÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävä 3 1. Maakuntasuunnitelman tehtävä 3 2. Maakuntasuunnitelman sisältörakenne 5 3. Maakuntasuunnitelman suhde maakuntakaavaan 5 4. Maakuntasuunnitelman suhde maakuntaohjelmaan 6 5. Maakuntasuunnitelman suhde muuhun suunnitteluun ja toimintaan 6 6. Laatimisen lähtökohtia 6 7. Sisällön lähtökohtia 6 8. Osallistujat 7 9. Vaikutusten arviointi 8 10. Tarkastelun aikatähtäys 9 11. Työaikataulu 10 12. Organisointi ja vuorovaikutuksen järjestäminen 11 LIITE 1: Keski-Suomen maakuntasuunnitelman ryhmät 12

3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kertoo sen, miten suunnittelumenettely arviointeineen järjestetään. Siksi se kuvaa maakuntasuunnitelman (MASU) sisältöä, asemaa ja vaikutuksia suunnittelujärjestelmässä sekä edistää valmistelua, vuorovaikutusta, päätöksentekoa toteuttamista ja myöhemmässä vaiheessa myös seurantaa. Maakuntasuunnitelman OAS:lle ei ole lainsäädännössä määriteltyä sisältöä. Valmistelussa noudatetaan pääpiirtein ja joustavasti maankäyttö- ja rakennuslaissa (63 ) määriteltyä kaavoituksen OAS:a ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (24 ) sisältöä. Laatimisen aloittamisesta tiedotetaan kansalaisille julkisten tiedostusvälineiden kautta. Yhteistyöosapuolille jaettavan suoran tiedotuksen avulla. Erillisiä lehti-ilmoituksia ei julkaista. OAS:a täydentää taustainformaationa edellisen maakuntasuunnitelman määrittelemä seurantaraportti sekä yritystoiminnan kehitystä kuvaava ja JYKESin, kauppakamarin ja liiton julkaisema toimialakatsaus Aikajana 2000-2004. 1. Maakuntasuunnitelman tehtävä Aluesuunnittelu- ja aluekehitysviranomaisina maakuntien liitot vastaavat maakuntatason yhteen sovittavasta suunnittelusta. Lähtökohtana pidetään lakisääteistä suunnittelujärjestelmää, joka perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999; maakuntasuunnitelma & maakuntakaava) ja alueiden kehittämislakiin (602/2002; maakuntasuunnitelma & maakuntaohjelma). Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Se on pitkän aikavälin hahmotelma tulevaisuudesta (visio), joka osoittaa myös toteuttamisen suuntaviivat ja reunaehdot (strategia). Kansanvaltaa edustavana elimenä maakuntavaltuusto hyväksyy MASUn. Sisältö määräytyy ensisijaisesti Keski-Suomen omista tarpeista ja tavoitteista ottaen kuitenkin huomioon valtioneuvoston asettamat valtakunnalliset poliittiset tavoitteet.

4 VALTIONEUVOSTO SM V. 2004 valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet YM V. 2000 MAAKUNTASUUNNITELMA! visio - tavoiteltava kehitys! kehittämislinjaukset ja strategia! tavoitetilan vaatima aluerakenne 20-30v. valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MAAKUNTA- OHJELMA! kehittämistoimenpiteet 3-5v. MAAKUNTA- KAAVA! alueiden käyttö 10-30v. TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Maakuntasuunnitelmassa tarkastellaan maakunnan kehittämistä kattavasti ( kokonaisvaltaisesti ), sovitetaan yhteen eri toimintoja ja osoitetaan haluttuja kehityssuuntia. Kehittämisen suuria linjoja määritetään suhteessa ennalta määritettävissä olevaan tulevaisuuteen ja maakunnan voimavaroihin. Liitto toimii alueellaan yhteistyön järjestäjänä ja maakunnan yhteiseen tahtotilaan tähtäävien prosessien ohjaajana, tarvittaessa ristiriitaisten kysymysten ratkaisijana sekä toteuttamisen koordinoijana. MASU:lla on tässä keskeinen merkitys. Se mahdollistaa maakunnan toiminnallisen, taloudellisen, ympäristöllisen ja alueiden käytön suunnittelun lähentämisen ja niveltämisen yhteen. Tämä korostaa sitä, että MASU on muille viranomaisille ja yhteistyötahoille maakuntavaltuuston poliittinen tahdonilmaisu kehittämisen suuntaviivoista. Edellinen Keski-Suomen MASU laadittiin noin vuoden mittaisena prosessina ja se hyväksyttiin 15.11.2002 maakuntavaltuustossa. Tämän suunnittelukierroksen ajoitus perustuu va l- takunnalliseen tahditukseen. Keski-Suomen osalta edellinen suunnitelma on suhteellisen tuore, minkä vuoksi valmistelussa pyritään lähinnä ajantasaistavaan menettelyyn.

5 2. Maakuntasuunnitelman sisältö MASU:ssa tullaan esittämään mm. seuraavia asiakokonaisuuksia: 1. Edellisen maakuntasuunnitelman toteutuminen 2. Kansainväliset mega-/gigatrendit sekä aluekehityksen lähtökohdat ja linjaukset Toimintaympäristön muutokset: kansalliset lähialueet EU globaali muutos Väestö- ja työvoimakehitys 3. Maakunnan keskeisimmät menestystekijät: kriittiset kilpailukykytekijät sekä kehittämistarpeet 4. Maakunnan mahdolliset kehitysurat, mahdollisuudet ja yhteistyö: skenaariot 5. Keski-Suomen visio Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. 6. Kehittämisen tavoitteet Väestö ja työvoima Aluetalous Elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittäminen Maaseudun kehittäminen Osaaminen ja työllisyys Yhteysverkot ja liikenne sekä tekninen huolto (infra) Ympäristö ja luonnonvarojen käyttö Kulttuuri, kulttuuriperintö ja maakuntaidentiteetti Perus- ja hyvinvointipalvelut 7. Aluerakenteen tavoite 8. Vaikutusten arviointi 9. Maakuntasuunnitelman seuranta 3. Maakuntasuunnitelman suhde maakuntakaavaan MASU kytkee maakuntakaavan osaksi maakunnan strategista kehittämistä sekä osoittaa yleispiirteisesti alueiden käytön sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita. Maakuntakaavatyö on käynnistetty syksyllä 2002 ja luonnoksen on määrä olla valmiina luonnosvaiheen nähtäville asettamista ja lausuntojen pyytämistä varten vuoden 2005 lopussa.

6 4. Maakuntasuunnitelman suhde maakuntaohjelmaan Maakuntaohjelma on maakuntasuunnitelman tavoitteista ja strategioista johdettu määräaikainen keskipitkän aikavälin ohjelma, jolla suunnataan ja sovitetaan yhteen alueen lähivuosien kehittämistoimia. Maakuntaohjelma on laadittu vuonna 2003 ja se uudistetaan MASU -prosessin jälkeen. 5. Maakuntasuunnitelman suhde muuhun suunnitteluun ja toimintaan Tarkoitus on, että kunnat, valtion viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä keskisuomalaiset sitoutuvat MASU:aan ja kokevat sen omia päämääriään ja toimintaansa tukevaksi. Valmistelussa liitto haluaa ottaa huomioon eri tahojen tavoitteet ja asiantuntemus sekä eri hallintoalojen suunnitelmat ja ohjelmat. MASU:n avulla toimijoiden tulisi voida hahmottaa oma vastuunsa maakunnallisessa kokonaisuudessa hyvinvoinnin luojana. Sen tulisi auttaa eri tahoja suuntaamaan toimintaansa yhteisten tavoitteiden hyväksi. Sen avulla välitetään maakunnan näkemys EU:n ja kansallisen tason toimintaan. Linjaukset välittyvät kuntiin ja valtion viranomaisiin toisaalta maakuntakaavan, toisaalta maakuntaohjelman kautta. 6. Laatimisen lähtökohtia Lähtökohtana on maakunnan kehittämistä koskevan poliittisen tahdon muodostaminen. Tä r- keää on eri kuntien, valtion viranomaisten ja laitosten, yritysten ja järjestöjen sekä kansalaisten sitominen aitoon yhteistoimintaan siten, että suunnitelman laatimiseen saadaan paras asiantuntemus ja että voidaan tunnistaa eri toimijoiden tarpeet ja tavoitteet sekä kyetään sovittamaan ne yhteen saavuttaen samalla parhain hyöty. Laatimisprosessissa toimijoiden tietoisuus maakuntastrategioista lisääntyy ja opitaan tuntemaan maakunnan kehittämistä eri näkökulmista. Vaikuttavuuden ja sitoutumisen kannalta on tärkeää, että valmistelu on avointa sekä kumppanuuteen ja keskinäiseen arvostukseen perustuvaa. Maakunnan suunnitelmallinen kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa eri osien laatiminen palvelee toisiaan ja niveltyy toisiinsa. MASU pitää prosessin koossa. Prosessissa painotetaan seuraavia asioita: eri toimijoiden vuorovaikutus ja yhteistoiminta, aidot osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (kumppanuus), avoin keskustelu, yhteisen kielen ja tiedollisen pohjan hakeminen sekä käsiteltävien asioiden selkokielisyys ja havainnollisuus. 7. Sisällön lähtökohtia Euroopan Unionista on tarkoitus tehdä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous vuoteen 2010 mennessä (Lissabonin julistus 2000). Tämä visionäärinen tavoite on myös MASU:n sisällöllinen lähtökohta.

7 Maakuntasuunnitelman asiasisältö määräytyy omista kehittämistarpeista ja erityisoloista. Lähtökohtana on menestystekijöiden ja synergiaetujen hakeminen maakunnan käytettävissä oleviin voimavaroihin ja omiin mahdollisuuksiin perustuen. Tärkeää on määritellä asukkaiden hyvinvoinnin, osaamisen, yrittäjyyden stimuloinnin, ympäristöpolitiikan, alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä alueidenkäytön tarpeet ja tavoitteet. Tämä on tärkeää myös maakuntaohjelman kannalta. Maakuntasuunnitelman valmistelun painopisteinä ovat: Yrittäjyys ja elinkeinot, hyvinvointipalvelut, osaaminen Maakuntaohjelman esivalmistelu Infrastruktuuri ja aluerakenne erityisesti kestävän taloudellisen kasvun näkökulmasta. Suunnittelussa käytetään kuntajaon ohella seutukuntajakoa (6), joka perustuu sisäasiainministeriön päätökseen: Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren ja Äänekosken seutukunnat. Näiden ohella tarkastellaan kuntien yhteistoimintaa maakuntarajojen yli mm. Joutsan, Jämsän ja Keuruun seuduilla. Lähtömateriaali muodostuu liiton julkaisuista sekä yhteistyötahojen monipuolisesta julkisesta aineistosta. Hyvinvointisektoriin liittyvä strateginen valmistelu on käynnissä ja sen tulokset otetaan huomioon. 8. Osalliset Osallistumisen kannalta keskeisiä yhteistyötahoja ovat: kunnat ja seutukunnat, muut kuntien elinkeinojen edistämis- ja yhteistoimintaorganisaatiot, valtionhallinto, erityisesti aluehallintoviranomaiset, yritykset, elinkeinoelämän järjestöt, yliopisto, muut opetus- ja tutkimuslaitokset, järjestöt ja keskisuomalaiset. Yhteistyökumppaneiden lisäksi kuullaan erikseen tunnistettavia ja nimettäviä ryhmiä, kuten nuoria, ikääntyneitä, työttömiä, syrjäytyneitä, jne. Myös tasa-arvolain henkeä toteutetaan. Keskeisimmiksi osallistujatahoiksi nimetään seuraavat: Kunnat ja kunnalliset kehittämisyhtiöt (kuntakonsernit) Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) Keski-Suomen ympäristökeskus Länsi-Suomen lääninhallitus Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiiri Finnvera Oy Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän Teknologiakeskus Oy Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät VTT Prosessit Keski-Suomen taidetoimikunta Keski-Suomen maaseutukeskus Keski-Suomen metsäkeskus Keski-Suomen Museo Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt Keski-Suomen Yrittäjät ry Keski-Suomen kauppakamari

8 Elinkeinoelämän Keskusliiton lähin asioimisto AKAVA SAK STTK MTK Metsänomistajien liitto Mainituille yhteistyöosapuolille sekä kansalaisille, kansalaisryhmille ja järjestöille järjestetään vuorovaikutteinen osallistumismahdollisuus sekä internetin avulla että perinteisiä keinoja käyttäen. Sidosryhmätahoille varataan mahdollisuus lausunnon antamiseen. Vuorova i- kutuksen on oltava jatkuvaa, prosessimaista ja sen tulee perustua eri osapuolten mielipiteiden tasavertaisuuteen ja arvostamiseen. Maakunnan yhteistyöryhmälle MASU:n valmistelua esitellään kokouksittain. Maakuntasuunnitelman valmisteluun osallistuvien eri organisaatioissa työskentelevien keskinäiseen tiedonvaihtoon ja osallistumiseen pyritään saamaan samanlainen työkalu, kuin on ollut maakuntakaavaa valmisteltaessa. Järjestelmä mahdollistaa asiakirjoihin tutustumisen, niiden jakamisen, keskustelun ja ryhmäpostitukset kaikkialla, mistä on pääsy internettiin. Suomen Kuntaliiton järjestelmä on maakuntakaavan laadinnan alkamisen jälkeen vaihtunut uuteen. Parhaillaan Kuntaliitto selvittää, millä edellytyksillä ja kustannuksilla uusi Share- Point työkalu voitaisiin antaa maakunnan liittojen käyttöön sellaisiin hankkeisiin, joissa Kuntaliitto ei itse ole osapuolena mukana. Mikäli Kuntaliiton ratkaisu tulee olemaan myö n- teinen, järjestelmä saadaan käyttöön aikaisintaan tammikuussa 2005. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään kansalaisiin, järjestöihin ja kolmanteen sektoriin. 9. Vaikutusten arviointi Maakuntasuunnitelmaa laadittaessa selvitetään tarpeellisessa määrin suunnitelman toteuttamisen taloudelliset vaikutukset yrittäjyyteen ja elinkeinoihin liittyvät vaikutukset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteensekä sosiaaliset vaikutukset vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, palvelujen saatavuuteen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kulttuuriset ja kulttuuriperinnön vaikutukset vaikutukset ihmisten elinympäristöön sekä mm. kaupunkikuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön vaikutukset inhimillisiin voimavaroihin vaikutukset tasa-arvoon muut suunnitteluprosessin aikana määriteltävät vaikutukset. Maakuntasuunnitelman taloudellisena vaikutuksena on tavoitteena saada aikaan sellaista myönteistä kehitystä, joka ilmenee mm. väestön kehityksessä, työllisyydessä, koulutuksessa, taloudellisessa aktiivisuudessa ja rahavirtojen suuntautumisessa, kilpailukyvyssä, elinympäristön laadussa sekä maakunnan ja sen kuntien yleiskuvassa. Maakuntasuunnitelma on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAlaki) 24 :ssä tarkoitettu suunnitelma. Ympäristöministeriö on antanut yva-lain nojalla oh-

9 jeet suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. YM on valmistellut ja valtioneuvosto on hyväksynyt annettavaksi eduskunnalle ehdotuksen viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevaksi laiksi (SOVA-laki), joka perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin. SOVA- laki sisältää nykyistä lainsäädäntöä vastaavan yleisen säännöksen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista sekä tarkemmat direktiivin edellyttämät säännökset tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista. Maakuntasuunnitelmaa koskee lain yleinen säännös, jonka hengessä suunnitelman arviointi on tarkoitus toteuttaa. Suunnitteluun liitetään alusta alkaen ympäristövaikutusten arviointi, josta vastaa asiantuntijoista koottu ja maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) asettama ryhmä (YVA-ryhmä). Arvioinnin tavoitteena on tukea maakuntasuunnitelman valmistelua sekä edistää ympäristö- ja tasa-arvo näkökohtien huomioon ottamista MASU:n teossa sekä myöhemmin eri tahoilla tehtävissä päätöksissä. Yrittäjyyden osalta käytetään myös MYR:n asettamaa yrittäjyyden arviointiryhmää, jonka tehtävänä on yrittäjyyden lisäksi arvioida elinkeinoja ja taloudellisia vaikutuksia. Keski-Suomen asukkailla, yrityksillä ja kaikilla, joiden elämiseen MASU voi vaikuttaa, on mahdollisuus saada tietoja vaikutusten arvioinnista suunnittelun aikana sekä erikseen järjestettävissä kuulemisvaiheissa myöhemmin tarkemmin määriteltävällä tavalla. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon kansalaisten ja eri sidosryhmien näkemykset. Suunnitteluyhteistyön vaikuttavin tulos arvioidaan saavutettavan siitä, että keskeisimmät maakunnan kehittämiseen osallistuvat tahot osallistuvat vahvasti yleiseen tavoiteasetteluun ja suuntaavat omat strategiset linjauksensa ja toteuttamiset tukemaan yhteisesti määriteltyjä tavoitteita. Vaikutus näkyy yhteistyökyvyn ja -osaamisen lisääntymisenä ja positiivisena kehittämishengen nousemisena. Maakuntasuunnitelmassa selvitetään ja arvioidaan lisäksi sen suhde valtakunnallisiin alue i- denkäyttötavoitteisiin, valtioneuvoston päättämään aluekehityksen tavoiteohjelmaan sekä voimassa olevaan maakuntasuunnitelmaan, maakuntakaavaan ja maakuntaohjelmaan. Arviointeja suorittaville ryhmille on toimitettava valmisteluasiakirjat ajoissa, jotta asianmukaiselle arvioinnille jää tarvittava aika. Arvioinnit on puolestaan oltava hyvissä ajoin johtoryhmän käytettävissä ennen kyseisiä kokouksia. 10. Tarkastelun aikatähtäys Maakuntasuunnitelman aikatähtäys on 20-30 vuotta ulottuen jopa vuosiin 2025 ja 2035. Tarkastelun aikajänne voi kuitenkin vaihdella käsiteltävien asioiden mukaan. Esimerkiksi fyysiseen ympäristöön liittyvät ratkaisut ovat pitkäkestoisia, mutta joidenkin toiminnallisten muutostrendien ennakoiminen kovin pitkälle eteenpäin on vaikeaa. Elinkeinojen ja työpaikkojen sekä talouden ja osaamisen osalta aikaulottuvuus on enintään 10 vuotta. Niiden osalta visio ulottuu vuoteen 2015. Pitkälle yksilöityjen tavoitteiden asettaminen elinkeinoille ei ole mahdollista.

10 11. Työaikataulu Esitettävä työaikataulu on ohjeellinen. Maakuntasuunnitelman tulisi olla alustavasti maakuntavaltuuston käsiteltävänä kesäkuussa 2005. Maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittely on syksyllä 2005 normaalin syyskokouksen yhteydessä. Työaikataulussa voidaan mainita seuraavat vaiheet: työsuunnitelma, ryhmät ja ryhmien aikataulut kotisivuilla tammikuussa 2005 työryhmien käynnistäminen tammi-helmikuu nykytila ja megatrendien kartoitus, skenaariot, tavoitteet sidosryhmäpalaverit joulu-helmikuun kuluessa maakuntahallituksen väli-informointi kuukausittain Tästä eteenpäin aikataulu on vain viitteellinen sekä perustuu siihen, että takarajana on maakuntavaltuuston kokous marraskuun 15. päivään mennessä: asiantuntijaryhmien ehdotukset MASU:n teksteiksi helmikuun loppuun mennessä seutukuntakierros suunnittelijoille maaliskuu (vkot 10-12) maakuntasuunnitelman alustava luonnos noin vko 17 maakuntavaltuuston seminaari toukokuu (vko 19?) ja kevätkokous kesäkuu (8.6.) sidosryhmät (vkot 14-15), kansalaiskeskustelu (vkot 13-6), lausunnot (vkot 18-24) laivaseminaari 24.9.2004 maakuntahallituksen ehdotus valtuustolle noin 20.10.2004 mennessä maakuntavaltuusto 15.11.2005 mennessä. MA 9.11.2004 MAAKUNTASUUNNITELMAN LAATIMISAIKATAULU Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Johtoryhmä Ulkopuolinen arviointi YVA Yrittäjyyden arviointi MYR Asiantuntijat & valmistelu Sidosryhmätilaisuudet Seutukuntakierros (yhdistetään maakuntakaavakierrokseen) Kansalaiskeskustelu ja maakuntaristeily Lausunnot 2004 2005 loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras valmisteleva käsittely, seminaari, esittely tai tiedonanto päätöksenteko MA/mlk/tn/9.11.2004/maakuntasuunnitelman aikataulu.xls

11 12. Organisointi ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vastuu MASU:n valmistelusta on Keski-Suomen liiton maakuntahallituksella. Toimiston valmistelusta vastaa maakuntajohtaja Anita Mikkonen. Työtä johtaa kehittämisjohtaja Martti Ahokas, puhelin (014-) 652 220; sähköpostiosoite: martti.ahokas@keskisuomi.fi. MASU:n vuorovaikutusta ja yhteensovittamista edistävänä keskustelufoorumina toimii maakunnan yhteistyöryhmä (MYR), jolle maakuntasuunnitelman laatimista selostetaan normaalien kokouksien yhteydessä. Viranomaisten, laitosten, yritysten, järjestöjen ja kansalaisryhmien sekä keskisuomalaisten vuorovaikutus taataan valmisteluryhmien, vuorovaikutteisten internetsivujen, neuvottelu- ja keskustelutilaisuuksien, yleis- ja erityistiedottamisen sekä lausunnonantomenettelyn avulla. Erityishuomiota on tarkoitus kiinnittää kansalaisten ja kansalaisryhmien mahdollisuuksiin päästä ilmaisemaan näkemyksensä, jotta eri näkökulmat voidaan asiantuntijoiden valmistelussa ja päätöksenteossa arvottaa maakunnan kokonaisedun mukaisesti. Maakuntahallitusta raportoidaan hankkeen etenemisestä joka toisessa kokouksessa. Prosessin onnistumista arvioidaan asiakaskyselyn avulla.

12 LIITE 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTASUUNNITELMAN RYHMÄT Ryhmien yleistoimeksianto: Ryhmän tehtävänä on valmistella virkatyönä toimialaansa liittyvä osuus maakuntasuunnitelmasta 28.2.2005 mennessä 1. Johtoryhmä Anita Mikkonen (puheenjohtaja) Aluerakennetyöryhmästä: Olli Kinnunen, Äänekoski Liikenneryhmän pj.: Mikko R. Salminen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Teknisen huollon ryhmän pj.: Juhani Mäki, Keski-Suomen ympäristökeskus YVA-ryhmän pj.: Kari Lehtinen, Keski-Suomen ympäristökeskus Hyvinvointistrategiaa valmistelevan ryhmän pj.: Iris Heikkilä Maaseuturyhmän pj.: Juha Niemelä, TE-keskus Elinkeino- ja yrittäjyyden arviointiryhmän pj.: Jorma Nokkala, Keski-Suomen kauppakamari Osaamisen vahvistamisryhmän pj.: Lea Goyal, Länsi-Suomen lääninhallitus Kulttuuri ja maakunnan vetovoimaisuus ryhmän pj.: Tiina Nurminen, Keski-Suomen taidetoimikunta Kuntien edustajat (2): Jouni Juutilainen, Jyväskylä; Heli Orenius, Suolahti Maakuntahallituksen edustaja: Terttu Hentinen Asiantuntijoina tiimivetäjät: alueiden käyttö: Martti Ahokas hallinto: Jukka Patrikainen toteutus: Hannu Korhonen 2.Toimiston valmisteluryhmä Anita Mikkonen (puheenjohtaja) Martti Ahokas Jouko Kahilainen Hannu Korhonen Jukka Patrikainen Veli-Pekka Päivänen Rauli Sorvari Reima Välivaara Birgitta Lampela (sihteeri) 3. Aluerakenneryhmä (kokoonpano ehdotetaan samaksi kuin maakuntakaavan valmistelua varten päätetyllä ryhmällä; tehtäväksi annon laajennus hyväksyttävä ryhmässä) Kaavoitusarkkitehti Jorma Häkkinen Kaupunginarkkitehti Kari Vaara Kunnanjohtaja Merja Ristikangas Kaavoitusarkkitehti Pertti Ikäheimonen

13 Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi Vs. Tekninen johtaja Jarmo Kinnunen (pj.) Kaavoitusarkkitehti Olli Kinnunen Maallemuutto-koordinaattori Mika Määttä Alueidenkäyttöpäällikkö Pirjo Hokkanen Maakuntainsinööri Jarmo Koskinen Suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi Suunnittelusihteeri Hanna Ylkänen 4.Liikenneryhmä (kokoonpano sama kuin maakuntakaavan valmistelua varten päätetyllä ryhmällä; tehtäväksi annon laajennus hyväksyttävä ryhmässä) Mikko R. Salminen Arja Aalto Ari Hell Lasse Hinkkanen Harri Holttinen Ilpo Kanerva Hannu Keralampi Pekka Kurvinen Jukka Lauttamäki Markku Linna Timo Silvennoinen Erkki Pyyppönen Jaakko Raunio Jarmo Sorvari Kaija Taipale Matti Timonen Kaija Vähärautio 5. Tekninen huolto (kokoonpano sama kuin maakuntakaavan valmistelua varten päätetyllä ryhmällä; tehtäväksi annon laajennus hyväksyttävä ryhmässä) Kirsi Laamanen Juhani Mäki Tarja Kuisma Pirkko Sihvonen Kari Leskinen Veikko Tissari Harri Lehtinen Juha Lappalainen Erkki Pyyppönen Pekka Kokki Markku Varonen 6.YVA-ryhmä (MYR:n asettama; tehtäväksi annon laajennus hyväksyttävä ryhmässä) Kari Lehtinen, puheenjohtaja

14 Merja Tissari Hannele Yli-Kauppila Ansa Selänne Jarmo Kovanen Merja Lehtinen Timo Hirsiaho / Kari Leskinen Hannele Harjunen Päivi Andersson / Olli Lampinen Jaakko Kaipainen / Osmo Hannuniemi Reima Välivaara / Mikko Yrjönen Hanna Ylkänen, sihteeri Olli Ristaniemi 7. Keski-Suomen hyvinvointistrategiaa valmisteleva työryhmä Valmisteluryhmän erityistehtävänä on tuottaa maakunnalle hyvinvointistrategian tarkennus. Strategia toimii hyvänä pohjana myös valmisteluun tulevalle maakuntasuunnitelmalle. Maakunnan suunnitteluasiakirjoissa hyvinvointialan linjauksia ovat mm. julkisen palvelurakenteen ja alan liiketoiminnan kehittäminen sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Työryhmän kokoonpanossa kiinnitetään huomiota julkisen palvelutuotannon asiantuntijuuteen (kuntasektori), liiketoimintaosaamiseen (yksityissektori) sekä osaamisen vahvistamiseen (koulutussektori). Iris Heikkilä, maakuntahallituksen jäsen, työryhmän pj. (varalle Arja Paakkanen) Terttu Hentinen, maakuntahallituksen jäsen, vpj. (varalle Paavo Niiles) Juha Hautanen, koulutuspäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Marja Heikkilä, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Rauno Hänninen, Teso ry, yksiköitä Palokka, Tikkakoski, Laukaa Marja-Liisa Kontio, rehtori, Jyväskylän ammattiopisto Hannu Korhonen, suunnittelujohtaja, Keski-Suomen liitto Hannu Koskinen, toimitusjohtaja, Peurunka Eila Latvala, koulutusalajohtaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ulla Lauttamus, koulutuspäällikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Päivi Liflander, terveydenhuollontarkastaja, Länsi-Suomen lääninhallitus Mareena Löfgren, hyvinvointialan kehittäjä, Jykes Oy Antero Mikonranta, Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry Sakari Möttönen, kehitysjohtaja, Jyväskylän kaupunki Asko Rytkönen, kehittämispäällikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Arja Pasanen, sosiaali- ja terveysjohtaja, Viitasaaren kaupunki Sari Saarinen, Keuruun päiväkoti Mesikämmen Oy Juha Torkkeli, Kelan edustaja Mauno Vanhala, ylilääkäri, Laukaan kunta Riitta Vanhanen, sosiaalijohtaja, Keuruun kaupunki Timo Valtakoski, ylilääkäri, Jämsän seudun terveydenhuollon ky Satu Väisänen, kehittämispäällikkö, Taitava Keski-Suomi Sari Välimäki, projektipäällikkö, Harava Pyydetään nimeämään edustaja: Jyväskylän yliopisto Työryhmälle haetaan osa-aikainen sihteeri ajalle 01-06/2005.

15 8. Maaseuturyhmä Juha Niemelä, TE-keskuksen maaseutuosaston johtaja (pj) Jyrki Kataja, Johtaja Jyväskylän ammattikorkeakoulu, luonnonvarayksikkö Pirkko Haikkala, Johtaja ProAgria Keski-Suomen Maaseutukeskus ry Helena Reiman, Kehittämispäällikkö Keski-Suomen Metsäkeskus Juha Lappalainen, Johtaja MTK Keski-Suomi Eija Harju, Maanviljelijä Jämsä Matti Sipponen, Kalatalousjohtaja, TE-keskus kalatalousyksikkö Jaana Salonen, Toiminnanjohtaja Keski-Suomen Kylät ry Teppo Oijala, Hankintapäällikkö, Metsäliitto Osuuskunta Tiina Seppälä, toiminnanjohtaja, Maaseutukehitys ry 9. Elinkeino- ja yrittäjyyden arviointiryhmä (MYR:n asettama; tehtävän laajennus hyväksyttävä ryhmässä) Uljas Valkeinen Irma Kallio, Aila Ahonen Tarja Nieminen Tapani Malmberg Pirjo Suhonen 10. Osaamisen vahvistaminen Lea Goyal pj., Länsi-Suomen lääninhallitus, rakennerahastokoordinaattori Hannele Hiltunen siht., Länsi-Suomen lääninhallitus, Osastosihteeri Raivio Jukka.T: Sivistystoimentarkastaja, Länsi-Suomen lääninhallitus Nättinen Jukka: Ylitarkastaja, Länsi-Suomen lääninhallitus Katriina Kunelius: EU-koordinaattori, Länsi-Suomen lääninhallitus Pudas Marja: Yksikönpäällikkö, TE-keskus, työvoimaosasto Tarja Meriläinen: Erikoissuunnittelija, TE-keskus, työvoimaosasto Heini Gynther: Yksikönpäällikkö, TE-keskus, työvoimaosasto Pirkko Silvola: ESR-koordinaattori, TE-keskus, yritysosasto Risto Kiljala: Yksikön päällikkö/teknologia-asiantuntija, TE-keskus, yritysosasto Sipponen Matti: Kalatalousjohtaja, TE-keskus, maaseutuosasto Mikko Kankainen, Keski-Suomen liitto, tutkimusjohtaja Rauli Sorvari, Ohjelmakoordinaatio/ osaaminen, Keski-Suomen liitto, koulutuspäällikkö 11. Kulttuuri ja maakunnan vetovoimaisuus pääsihteeri Tiina Nurminen, Keski-Suomen taidetoimikunta kehittämispäällikkö Petri Jussila, Jyväskylän ammattikorkeakoulu tutkija Annikka Suoninen, Jyväskylän yliopisto/taiku asiamies Anu Mustonen, Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto arkkitehti Leena Rossi, Alvar Aalto -seura kuvataiteilija Alberto Ferretti, Viitasaari projektikonsultti Jari Hoffrén, EleMentori puheenjohtaja Antti Lehtinen, Jyväskylän Rullalautailijat ry vs. intendentti Heli-Maija Voutilainen projektipäällikkö Raija Partanen, Luova Foorumi -projekti