VerkkolaskuForum 2007 SEPA ja Eurooppa Suomen Pankki Harry Leinonen 10.5.2007 1

Yhteisen maksualueen päätavoitteet Euroopan maksuliikkeen tehostaminen Nopeammat toimitukset Edullisemmat siirrot Automatisoidummat liittymät Luotettavasti ja turvallisesti Tarvittavat toimenpiteet Pankkienvälisen maksuliikkeen standardointi ja infrastruktuurin yhtenäistäminen Asiakaspalvelujen ja asiakasstandardien harmonisointi Kilpailun esteiden poistaminen Tehokkaiden hallintorakenteiden käyttöönotto Kansallisista ratkaisuista siirrytään yhteen yhtenäiseen eurooppalaiseen ratkaisuun. 2

Yhteiset peruspalvelut Tilisiirto (+ pikasiirto) Suoraveloitus (vaihtoehdoista vielä keskustelua) Korttimaksut (Visa ja Mastercard sekä Euro Alliance of Payment Schemes?) Perusversiot kangerrellen 1.1.2008 lähtien Täysi toiminnallisuus 31.12.2010 lähtien Yksinkertaisesti: maksut Helsingistä Roomaan samalla tavalla ja yhtä tehokkaasti kuin maksut Helsingistä Turkuun (Suomea pidetään kansainvälisesti esimerkkimaana) 3

Suoraveloituksessa kiistaa kahdesta mallista CMF (creditor based mandate flow), jossa maksaja antaa paperivaltakirjan velkojalle (lähellä nykyistä saksalaista mallia ja vastaa Suomen vanhaa suoraveloitusmallia) DMF (debtor bank based mandate flow), jossa maksaja antaa valtakirjan pankilleen, joka toimittaa sen velkojalle, on mahdollisesti rinnakkainen vaihtoehto (lähellä nykyistä suomalaista mallia) Kompromissiksi ollaan tarjoamassa e-mandaattiin pohjautuvaa ratkaisua (joka on myös lähellä nykyistä suomalaista ratkaisua, mutta kokonaan e-pankkipalveluihin perustuva) Lopullisia (?) ratkaisuja kesäkuussa 2007 Suoraveloituksien harmonisointi on ollut vaikeaa (kehittämisen sijaan on haluttu valita nykytason palvelut Keski-Euroopassa) 4

Korttikehitys Korttipalveluille yhteinen SEPA Card Framework, eli VISA ja Mastercard noudattaisivat samoja yhteisiä puitteita, mutta ne olisivat itsenäisiä skeemoja omilla säännöillään Nykyiset kotimaiset ratkaisut siirtyvät joko Visa tai Mastercard korteiksi tai mahdollisesti uuteen EAPS (European Alliance of Payment Schemes) skeemaan EAPS olisi puhtaasti eurooppalainen korttipalvelu ja perustuisi kotimaisten järjestelmien yhdistämiseen EAPS on vielä piirustuspöydällä ja saksalaiset pankit ovat merkittävimmät taustavoimmat Kaikille korteille, päätteille ja korttitapahtumille tulee yhteiset standardit noin 2011-> Viranomaiset toivovat lisää kilpailua korttipalveluihin 5

Luomiseen liittyvät kannustinongelmat Pankkien dilemma Kilpailu lisääntyy jos - läpinäkyvä hinnoittelu - nopea toimitusaika - yhteiset monipuoliset standardit -avoin infrastruktuuri Asiakkaiden dilemma Muutoksien tekeminen maksaa ja niiden tulisi sen vuoksi tuottaa välitöntä hyötyä minisepa, SEPA vai esepa?? Viranomaisten dilemma Sääntelyn käytön riskit - ylisääntely - kehityksen hidastaminen - tehottomien ratkaisujen suosiminen - sääntelyn hitaus minisepa on hyödytön ja vasta moderni esepa varmistaa riittävän asiakaskiinnostuksen 6

Maksupalveludirektiivi on hyväksytty (=peruslainsäädäntö samalle tasolle) Direktiivin keskeinen sisältö toimilupapakko; luottolaitokset, sähköisen rahan liikkeellelaskijat, postit ja maksulaitokset (uusi ryhmä) tapahtumien kirjaaminen täysimääräisesti ja kukin asiakas (lähettäjä ja vastaanottaja) maksaa omat kulunsa maksimitoimitusaika; seuraavana päivänä 1.1.2012 lähtien ja ennen sitä mahdollisuus sopia kolmen päivän toimitusajasta. Paperisiirrolle yksi lisäpäivä arvopäiväkielto (=korottomien lisäpäivien kieltäminen) pankeille selkeämmät ja hieman suuremmat vastuut Direktiivi astuu voimaan syksyllä 2008 7

Elektronisten maksujen määrä per asukas 2002-2005 300 250 200 150 100 50 0 Eurooppalainen elektronisoitumisaste Erot ovat isot mutta suunta oikea IT BE GR SE PT 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Sources: European Central Bank and Bank of Finland. IE UK DK AT DE ES Automaatioaste %, 2002 2005 FI NL 8

e-laskut osaksi kaikkia maksutapoja Tilisiirroissa E-lasku verkkopankin kautta Hyväksyntä vain klikkaamalla Suoraveloituksessa Maksaja saa ennakkotiedon elektronisesti maksun kanssa Korttimaksuissa Täydelliset elektroniset kuittitiedot osana maksutietoja Synergiaa siitä että maksu- ja laskutustiedot jatkuvasti yhdessä E-laskutustietojen tulisi kehittyä normaaliksi osaksi maksutietoja (= vain maksutietojen laajentamista) 9

Perusrakenne yleinen maksusanoma + liitteet (= sama kuin sähköposteissa) Yleinen sanomakuori Maksusanoma Liite 1 esim. tilaus Liite 2 esim. lasku Liite n esim. takuutodistus Kaikki maksut ja niiden liitteet voivat käyttää yhteistä rakennetta ja XML-kirjastoa. Kaikissa sanomissa on samoja tietoja. Tiedot välittyvät maksujärjestelmien kautta ja jokainen poimii omaan prosessointiinsa tarpeelliset. 10

XML standardien monikäyttöisyys (Extended Mark-up Language) Täydellinen XML skeema, jota käytetään kaikkialla Sovellus 1 Sovellus 2...... Sovellus n XML-sanoman prosessointivirta = Sanomakuori (SOAP = Simple Object Access Protocol) = Ko. sovellukselle tarpeelliset tietokentät = Muille sovelluksille välittyvät kentät (pass-through only) = Tässä sanomassa käytättämättömiä tietokenttiä Jokainen sovellus poimii itselleen tarpeelliset kentät ja välittävät muut eteenpäin seuraaville sovelluksille 11

e-tiliotteista syntyy e-arkisto Tilisiirrot + e-lasku Suoraveloitus + e-lasku Korttimaksut + e-lasku (+ e-kuitti) e-tiliote 1 maksut + laskut e-tiliote n maksut + laskut Pankkiasiointi nettipankeissa e-tiliotteisiin ja maksutapahtumiin lisätään vain laajempi tietomäärä Maksaminen on kiinteä osa laskutusprosessia. Maksut ja laskut pysyvät yhdessä, ja elektronista arkistoa voidaan käyttää tietojen hakemiseen ja edelleenlähettämiseen esim. verottajalle yms. SUOMEN PANKKI FINLANDS. BANK BANK OF FINLAND 12

Olen kiinnostunut uudesta maksutavasta, jos a) voin luopua paperilaskuista ja siirtyä e-laskuihin b) säilyttää laskutiedot e-arkistoissa 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1 b) e-arkisto 2 3 4 5 a) e-lasku 6 Pieni 7Iso merkitys merkitys SP:n kuluttajatutkimus syys-lokakuu 2005 e-laskussa ja e-arkistossa on potentiaalia. 13

Paine yhteisille standardeille Useita kansainvälisiä standardeja on jo olemassa Yksi e-mail-standardi Yksi de facto sanojenkäsittelystandardi yksi de facto kuva (e-picture) -standardi Yksi yhteinen e-maksu ja e-lasku standardi edistäisi Kansainvälistä yhteiskäyttöä Helppokäyttöisiä valmisohjelmistoja ja -liittymiä pankki- ja asiakastehokkuutta Useita standardointiryhmiä ISO 20022, CEN, UBL, SWIFT, TWIST, Finvoice TWIST ja Finvoice ovat rakenteeltaan yhteensopivia EU komission epävirallinen ryhmä Yhteiset standardit ovat ehtona suurtuotannon eduille Olisi hyvä sopia yhteisestä standardeista heti, jolloin vältyttäisiin uudelta harmonisointikierrokselta. 14

E-laskupalvelut ja nykyiset standardit Finvoice UBL Proprietary Finvoice:n kannatus on kasvussa ja sen pohjalta kehitetään mahdollisesti ISO 20022 standardia 15

Hyödyt yhdistetyistä e-maksuista ja laskuista Jatkuva yhteys, laskuja ja maksuja ei tarvitse yhdistää toisiinsa Sama standardi kaikille maksuille (XML 20022) Samaa elektronista tietoa käytetään uudelleen ja uudelleen (jokainen sovellus ja prosessointivaihe poimii tarpeelliset kentät ja lähettää kokonaisuuden eteenpäin) Yhteiset standardit edistävät automaatiota Ohjelmistoihin rakennetaan standardoidut liittymät EU-alueen vuosisäästöt > 100 mrd euroja (55 mrd tilimaksuja ja säästöjä 10-30 euroa/e-lasku) E-laskut tarjoavat suurimman yksittäisen kustannussäästömahdollisuuden maksamisen alueella (modernin tekniikan kustannukset ovat e-mail-tasolla). 16

e-laskut voivat olla esepan liikkeellepaneva voima Asiakkaat edellyttävät konkreettisia SEPA hyötyjä e-laskut tuottavat välittömiä asiakashyötyjä e-laskut merkitsevät uutta tuottopohjaa pankeille e-laskut voivat nopeuttaa XML-standardien käyttöönottoa Yhteiset e-laskustandardit kannustavat ohjelmistotaloja e- laskusovelluksien ja liittymien kehittämiseen SEPA ja e-laskut muodostavat win-win mahdollisuuden 17

Maksupalvelujen kehitys noudattaa perinteistä s-käyrää Hitaimmat Myöhäinen enemmistö Aikaiset käyttäjät Innovaattorit Aikainen enemmistö Merkittävän maksutapamuutoksen täydellinen omaksuminen kestää noin 10 vuotta, vertaa kortit, verkkopankki jne Mitä aikaisemmin aloitetaan sitä nopeammin saavutetaan hyödyt. 18