Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Rakennusneuvos Erkki Laitinen, ympäristöministeriö Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere 1
Energy consumption in Europe [CEPMC] Transportation Industry Buildings 2/3 of the energy 80% of this energy is use of building is used in small, less due to heating and than 1000m2 buildings cooling 2
Energiatehokkuus on osa kansainvälistä keinovalikoimaa päästöjen vähentämiseksi Energiatehokkuudessa monet maat etenevät vauhdilla ja ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita Britannian ilmastolaki, tavoitteena päästöneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä Norjan tavoitteena päästöneutraalisuus jo 2030 Lisäksi esimerkiksi Alankomaiden, Saksan, Ruotsin ja Kalifornian ilmastotavoitteet Lukuisat kaupungit ja alueet ovat asettaneet tiukkoja paikallisia tavoitteita Kööpenhamina päästöneutraali vuoteen 2025 mennessä Lontoo -60 % vuoteen 2025 mennessä 3
Rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa 2003 Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 % Liikenne 16 % Muut 5 % Rakennusten energiankulutus 39 % Maatalous, teollisuusprosessit, jätteet ym. 15 % Kotimaan liikenne 16 % Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 % Rakennusten energiankulutus 30 % Muu teollisuus 35 % Muu teollisuus 35 % Energian käyttö 308 TWh. Kasvihuonekaasupäästöt 85,6 Mt CO 2 -ekvivalentteina 4 12/05/2010
KOHTI ENERGIATEHOKASTA SUOMEA Elämisen toiminnot asuminen työ liikkuminen vapaa-aika palvelurakenne Liikenteen muutokset tietoliikenne energian siirto kuljetukset henkilöliikenne Rakennetun ympäristön sopeutuminen kasvavat yhdyskunnat suppenevat alueet maaseutualueet uudisrakentaminen korjaaminen liikenneverkot hyvinvointipalvelut Suomen alueelliset muutokset valtakunnallisen alueiden käytön kehitys/teollinen rakenne rakenteellinen muutos alueellinen energiatarve/ tuotanto -energiatiheys Alueelliset energiatuotantoratkaisut keskitetyt/hajautetut/smart grid tuotanto -energiatiheys 5
EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä -20 % yksipuolinen vähennys vuoden 1990 tasosta Suomelle ei-päästökauppasektori -16 % (verrattuna 2005) -30 % mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään vuoteen 2050 mennessä - kehittyneet maat 60-80 %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020: Suomelle 38 % - liikenteen biopolttoaineet 10 % vuonna 2020, kaikille sama 6
VN:n tulevaisuusselonteko Tavoitteena leikata päästöjä vähintään 80% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä Kansallinen päästötavoite toimii osana kansainvälistä yhteistyötä, jossa muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin tavoitteisiin nousevat taloudet rajoittavat omia päästöjään Ei ole ohjelma tai ennuste, ennakoi eri tulevaisuusvaihtoehtoja Kaikissa vaihtoehdoissa yhteistä voimakas uusiutuvan energian lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen 7
Ilmasto- ja energiastrategia: Keskeiset ohjauskeinot ja toimenpiteet / uudisrakentaminen Uudisrakentamisen rakentamismääräysten tiukentaminen energiatehokkuuden osalta Ensimmäisessä vaiheessa tiukennetaan noin 30% nykyiseen määräystasoon verrattuna vuonna 2010 Toisessa vaiheessa tavoitteena on rakenteen muuttaminen siten, että määräykset perustuvat kokonaisenergiankulutukseen ja että lämmitysmuoto otetaan huomioon sekä lisäksi yleisen vaatimustason tiukentaminen vähintään 20 % 8
Korjausrakentaminen 12 6 %, kiintein 2007 hinnoin % BKT 10 5 % 8 4 % 6 3 % 4 2 % 2 Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen osuus bruttokansantuotteesta 1 % 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 0 % Lähde: Tilastokeskus, VTT 9 VTT/Pekka Pajakkala, 9
Vuonna 2050 on yhtä paljon vuoden 2010 jälkeen rakennettua rakennuskantaa kuin ennen vuotta 2010 rakennettua rakennuskantaa Vuoden 2010 rakennuskanta vuonna 2050 290 milj. m2 Uudistuotanto 2010 2050 270 milj. m2 milj. m 2 80 70 60 50 40 30 20 10 Rakennuskannan kerrosala ikäluokittain v. 2050 Vapaa-ajan asuinrakennukset Tuotantorakennukset Julkiset palvelurakennukset Liike- ja toimistorakennukset* Asuinkerrostalot Rivitalot 0 Ennen 1950 1950 -luku 1960 -luku 1970 -luku 1980 -luku 1990 -luku 2000 -luku 2010 -luku 2020 -luku 2030 -luku 2040 -luku Omakotitalot 10 2010
Mitä olemme tekemässä Suomessa? Rakennusperintöä GWh/a 9 000 1960 1990 korjauksen pääkohde. Osa on jo korjattu Hyväkuntoisia Ei korjata helposti Matalaenergiamääräykset Passiivimääräykset 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 lämmönkulutuksen säästö 3 000 2 000 1 000 11 0-1950 1951-1960 1961-1970 1971-1980 1981-1990 1991-2000 2010 Asuin-, liike- ja julkiset rakennukset. Yhteensä 74 TWh ( netto, ei lämmintä vettä, ei muut rakennukset). Lämmönkulutus tarkoittaa tässä vaipan ja ilmanvaihdon lämpöhäviöitä. Säästöarvio ei perustu tarkkoihin laskelmiin vaan karkeaan asiantuntija-arvioon. Lähde:TTY, Juhani Heljo 2001-2010 vuoden 2010 kannan lämmönkulutus vuonna 2050 2011-2020 2021-2030 2031-2040 2041-2050 vuosien 2010 2050 kannan lämmönkulutus vuonna 2050
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusiminen - Uudis ja korjausrakentamiselle asetettava kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset - Vuoden 2020 loppuun mennessä uudisrakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia - Energiatodistuksille lisää painoarvoa ja valvontaa - Lämmitysjärjestelmille ja ilmastointikoneille tarkastukset tai vaihtoehtoisin keinoin saavutettava samat säästöt - Monia muita säädösasioita: vaihtoehtoisten energiajärjestelmien tarkastusvelvoite, teknisten järjestelmien vaatimukset, rangaistussäännökset kaikkiin säädöksiin 12
Direktiivin kansallisesta toimeenpanosta Direktiivi kertoo asiat, joista jäsenmaiden on laadittava kansalliset säädökset Kansallisessa soveltamisessa liikkumavaraa Direktiivi ei anna mitään lukuarvoja, kaikki tasot määrätään kansallisesti Toteutus riippuu kansallisista tavoitteistamme Kansalliset säädökset oltava valmiina 2 vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta (voimaantulo 6/2010?) Sovellettava 2,5 vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta Poikkeus: soveltaminen 3 vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta muihin kuin julkisiin rakennuksiin kun säädökset liittyvät vähimmäisvaatimuksiin, tarkastuksiin ja valvontamenettelyyn 13
Nykyiset säädökset ja muutostarpeet Lakimuutos 1347/2009 Asetuksen muutos (1032/2008) VN asetusmuutos (795/2008) asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista (5 ) 14 8.3.2010
Korjausrakentaminen VN päätös Kosteus- ja hometalkoista YM koordinoi VnP kevät- 2010 Suhdanneluontoiset avustukset 2009-2010 Suhdanneavustushakemusten loppusumma on 250Me eli noin 2,5 mrd euron investointivaikutusta asuntoja yhteensä noin 772 400 kappaletta. Kaikkiaan avustusten piirissä olevissa lähinnä kerros-, rivi- ja ketjutaloissa on asuntoja arviolta noin 1,4 miljoonaa eli korjausten piirissä olisi useampi kuin joka toinen asunto tällaisessa asuintalokannassa. 15 VnP Korjausrakentamisesta 2008-2011 toimenpiteet vastuutahot valtionhallinnossa Päätavoitteet: rakennuskannan palvelukyvyn ja laatutason säilyttäminen sekä parantaminen; energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen; ohjausjärjestelmän kehittäminen; tiedon, osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen VN ja EU energiatehokkuutta koskevat politiikkatoimet => rakennuskanta Korjausrakentamisen str. toimeenpanosuunnitelma laadittu alan toimijoiden kanssa toimenpiteiden vastuu- ja yhteistyötahot
Valtioneuvoston periaatepäätös (TEM 2/2010) energiatehokkuustoimenpiteistä; mm. Kehitetään korjausrakentamisen neuvontaverkostoa ja korjausrakentamisen kokonaisvaltaista viestintää ottaen huomioon myös rakennusten energiatehokkuuden näkökulma. (YM) Uudisrakentamisen energiamääräyksiä tiukennetaan vaiheittain. (YM) Korjausrakentamista ja sen osana energiatehokkuuden parantamista tuetaan kannustavin ja kohdennetuin taloudellisin ohjaus- ja tukitoimenpitein. (YM) Asuntokohtaisten vesimittareiden asentamisesta uusiin rakennuksiin ohjataan säädöksin. (YM) Vaatimuksia ulotetaan korjausrakentamiseen uusittavana olevan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin pohjalta. (YM) Rakennusten suunnittelun, käytön ja ylläpidon elinkaaripohjaisten työkalujen käyttöönottoa edistetään. (YM) Korjausrakentamisen suunnittelun ja asiakaslähtöisen toteutuksen toimintamallien kehitystä ja käyttöön ottoa edistetään yhteistyössä rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden kanssa. (YM) 16