EU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle

Transkriptio

1 EU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle Teppo Lehtinen

2 Rakennuksia koskevat asiakirjat EU EPBD rakennusten energiatehokkuusdirektiivi RES uusiutuvan energian käyttöä koskeva direktiivi Ecodesign/EcoLabel tuotteiden energiatehokkuutta ja merkintää koskevat direktiivit Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Tulevaisuusselonteko

3 3

4 ) Cutting greenhouse gas 2) Cutting energy emissions 1990 by consumption of projected 2020 levels by improving energy efficiency. 3) Increasing use of renewables to 20% of energy production

5 EU säädöksistä EPBD 2010/31/EU (Energy Performance of Buildings Directive) rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on keskeisin EU tason säädös, mm.: Uudis- ja korjausrakentamiselle asetettava kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset Vuoden 2020 loppuun mennessä uudisrakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia Energiatodistuksille lisää painoarvoa ja valvontaa Lämmitysjärjestelmille ja ilmastointikoneille tarkastukset tai vaihtoehtoisin keinoin saavutettava samat säästöt Revision implementointyö aloitettu ympäristöministeriössä

6 EU säädöksistä RES 2009/28/EC Direktiivillä luodaan yhteiset puitteet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämiselle. Sitovat kansalliset tavoitteet, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisosuutta energian kokonaisloppukulutuksesta ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta liikenteessä. Jäsenvaltioiden on mennessä rakennussäännöksissään ja -määräyksissään edellytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti kunnostettavissa olemassa olevissa rakennuksissa.

7 EU säädöksistä ECODESIGN DIRECTIVE 2009/125/EC Tuotteiden energiatehokkuudesta säädetään EU:ssa kahden puitedirektiivin nojalla: ecodesign-direktiivin (2009/125/EY) ja energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU). Ecodesign-direktiivin nojalla tuotteille asetetaan ekologisen suunnittelun vaatimukset. Jos tuote ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, sitä ei saa tuoda EU:n markkinoille. Energiamerkintädirektiivin nojalla säädetään puolestaan tuotteeseen kiinnitettävästä energiamerkinnästä, joka auttaa loppukäyttäjää valitsemaan energiatehokkaan tuotteen. Direktiivien nojalla annetaan sitovia tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia euroopan komission asetuksina, jotka ovat sellaisinaan voimassa myös Suomessa.

8 Suomi on vahvasti sitoutunut eurooppalaisiin tavoitteisiin -ilmasto- ja energiastrategia 2008 Ilmasto- ja energiastrategia käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti Strategisena tavoitteena energian loppukulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun => loppukulutus 2020 olisi noin 310 TWh Uusiutuvan energian osuuden nosto 2020 mennessä EU mukaiseen 38 %:iin. Velvoitteen täyttäminen edellyttää puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun ja tuulienergian käytön voimakasta lisäämistä. Tavoitteet edellyttävät energiankäytön tehostamista asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Päästökauppasektorin ulkopuolisia päästöjä leikattava 2020 mennessä 16 % 2005 tasosta.

9 Suomi on vahvasti sitoutunut eurooppalaisiin tavoitteisiin - tulevaisuusselonteko (TuSe) 2009 Valtioneuvoston kanslian valmistelema, valtioneuvoston hyväksymänä selontekona eduskunnalle Painopiste Tavoitteen asetantana vähäpäästöinen Suomi, jossa leikataan päästöjä vähintään 80% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

10 Energian loppukäyttö ja kasvihuonepäästöt rakennusten merkitys industry Teollisuus 37 % end use of energy Energian loppukäyttö 2007 Yhteensä 307 TWh other Muut 4 % Liikenne 17 % traffic buildings Rakennukset 38 % construction Rakentaminen 4 % industry Teollisuus 30 % Kasvihuonekaasupäästöt 2007 Yhteensä 78 Mt CO2-ekv other Muut 13 % emissions Liikenne 19 % traffic buildings Rakennukset 32 % construction Rakentaminen 6 %

11 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusimisen tausta ja tavoitteet EU-tasolla Taustana 20%-20%-20% tavoitteet vuodelle 2020 Säästöpotentiaalia jäljellä: soveltamisalaa laajennettava, säädösten oltava tiukempia Uusimisen säästövaikutus vuonna 2020: 5-6 % vähennys EU:n loppuenergian käytöstä 5 % säästö EU:n CO 2 -päästöistä uutta työpaikkaa Maarit Haakana / Ympäristöministeriö

12 Direktiivin aikataulu Direktiivi on hyväksytty Voimaan Kansalliset säädökset oltava julkaistuna Sovellettava kansallisia säädöksiä osin , osin Maarit Haakana / Ympäristöministeriö

13 Kansallisesta toimeenpanosta Direktiivi kertoo asiat, joista jäsenmaiden on laadittava omat säädökset Direktiivi ei anna mitään lukuarvoja, kaikki tasot määrätään kansallisesti Kansallisessa soveltamisessa liikkumavaraa Toteutus riippuu kansallisista tavoitteistamme Ympäristöministeriö vastaa direktiivin toimeenpanosta säädöksiä, menetelmäkehitystä, taustaselvityksiä Maarit Haakana / Ympäristöministeriö

14 Valvontajärjestelmät Maarit Haakana / Ympäristöministeriö Seuraamussäännökset

15 Nykyiset säädökset ja muutostarpeet Lakimuutos 1347/2009 Asetuksen muutos (1032/2008) VN asetusmuutos (795/2008) asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista (5 )

16 Uudisrakentamisen energiatehokkuudelle vähimmäisvaatimuksia (1/2) Energiatehokkuudelle vähimmäisvaatimukset Suomessa vuoden 2012 määräysehdotukset lausunnoilla Vaihtoehtoisten energiajärjestelmien tarkasteluvelvoite direktiivin esimerkkejä mm.: uusiutuviin perustuvat hajautetut järjestelmät, lämpöpumput, yhteistuotanto, kauko-/aluelämmitystai jäähdytysjärjestelmät järjestelmät päätetään kansallisesti Maarit Haakana / Ympäristöministeriö

17 Kohti lähes nollaenergiarakennuksia Uudisrakennukset vuoden 2020 loppuun mennessä Viranomaisten käyttämät ja omistamat 2019 alusta Mikä on lähes nollaenergiarakennus? Rakennuksella on erittäin korkea energiatehokkuus. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, ml. paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia Kansalliset suunnitelmat ko. rakennusten lukumäärän kasvattamiseksi Maarit Haakana / Ympäristöministeriö

18 Direktiivi edellyttää korjausrakentamiselle energiatehokkuusvaatimuksia (1/2) Vaatimustaso päätetään kansallisen valmistelun yhteydessä Energiatehokkuusvaatimukset koskevat lähes kaikkia korjattavia rakennuksia ei rakennuksen kokoon liittyviä rajoituksia Maarit Haakana / Ympäristöministeriö

19 Direktiivi edellyttää korjausrakentamiselle energiatehokkuusvaatimuksia (2/2) Energiatehokkuusvaatimusten soveltaminen: 1) Sovelletaan laajojen korjausten yhteydessä koko rakennusta tai korjattua rakennuksen osaa koskevat vaatimukset (vaihtoehtoisesti tai lisäksi rakennusosiin kohdistuvia vaatimuksia) laaja korjaus: a) korjauskustannukset yli 25 % arvosta tai b) korjaus koskee yli 25 % vaipasta 2) Sovelletaan kun merkittävä osa rakennuksen ulkovaipasta korjataan Korjauksella oltava merkitystä vaipan energiatehokkuuteen Maarit Haakana / Ympäristöministeriö

20 Teknisille järjestelmille vaatimuksia Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset asetettava rakennukseen asennettaville teknisille järjestelmille Sovellettava olemassa oleviin rakennuksiin, soveltaminen uudisrakennuksiin vapaaehtoista Vaatimusten katettava vähintään seuraavat osat: Lämmitysjärjestelmät Lämminvesijärjestelmät Ilmastointijärjestelmät Suuret ilmanvaihtojärjestelmät Maarit Haakana / Ympäristöministeriö

21 Energiatodistuksille lisää painoarvoa (1/2) Rakentamis-, myynti- ja vuokraustilanteiden lisäksi todistus rakennuksille, joiden kokonaishyötypinta-alasta yli 500 m 2 on viranomaisten käytössä ja yleisön toistuvien käyntien kohteena Vuonna 2015 raja 250 m 2 Todistukset esille kohteissa joihin energiatodistus on tehty ja joissa yli 500 m 2 on yleisön toistuvien käyntien kohteena (viranomaisten tilat ja muut rakennukset) Vuonna 2015 raja viranomaisten rakennuksilla 250 m Maarit Haakana / Ympäristöministeriö

22 Suomen rakennuskanta ja ohjaustoimenpiteet heritage GWh/a main repair needed. partially fixed in good shape low energy regulations not easily repaired passive houses - regulations energy saving heating energy use of building stock of the year 2010 in heating energy use of building stock of the years in 2050 Asuin-, liike- ja julkiset rakennukset. Yhteensä 74 TWh ( netto, ei lämmintä vettä, ei muut rakennukset). Lämmönkulutus tarkoittaa tässä vaipan ja ilmanvaihdon lämpöhäviöitä. Säästöarvio ei perustu tarkkoihin laskelmiin vaan karkeaan asiantuntija-arvioon.

23 Asuntoministeri Vapaavuoren linjaukset määräysten 2012 valmistelulle Rakennusten energiamääräysten rakenteen muutos toteutetaan vuonna 2012 Rakenteen muutoksella on tarkoitus siirtyä kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn Huomioon otetaan myös energiamuodon vaikutus primäärienergiankulutukseen ja päästöihin Uusi noin 20% tasonkiristys Energiankulutukseen pohjautuvan sääntelyn rinnalla säilyisi kuitenkin edelleen energiatehokkaan rakentamisen laatutason varmistavat reunaehdot Pekka Kalliomäki

24 Kokonaisenergiavaatimukset ja energiamuotojen huomioonottaminen pähkinänkuoressa Kokonaisenergiatarkasteluun siirtyminen ja energiamuodon huomioonottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että talo, joka lämpiää ympäristöystävällisellä energiamuodolla, saa kuluttaa enemmän energiaa kuin talo, joka lämpiää ympäristön kannalta haitallisella energiamuodolla. Kokonaisenergiatarkastelu tuo lisää vapauksia toteuttaa energiatehokas rakennus kustannustehokkaasti Tulee vaatimaan suunnittelulta ja rakentamiselta lisää osaamista Pekka Kalliomäki

25 D3 sisältö tiivistetysti 1/3 Ylärajat kokonaisenergiankulutukselle (E-luku) kwh/m 2 Energiamuotojen kertoimilla painotettu netto-ostoenergia Järjestelmät ja energiantuotto mukana Standardoitu käyttö (sisäiset kuormat ja käyttöajat) Kylmäsillat huomioon Kesäajan huonelämpötilan hallinta Ylilämpenemisen esto rakenteellisilla ja passiivisilla keinoilla Rakennusvaipan ilmanpitävyys Vaatimukset ilmanpitävyydelle ja mittaus Rakennuksen vaipan lämpöhäviöt Vaatimukset vuoden 2010 määräysten tasolla Ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuus Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähkötehon ohjearvoa kiristetty 20% Pekka Kalliomäki

26 D3 sisältö tiivistetysti 2/3 Vaatimukset uusiutuvien energioiden käytölle Uusiutuvilla energioilla tuotetun energian määrä tulee olla 25 % verrattuna tilojen- ja ilmanvaihdon lämmitykseen Kantaverkosta otetun sähkön uusiutuvaa osuutta ei huomioida Vaatimus ei koske kaukolämpöön liitettyä rakennusta Vaatimukset energiankulutuksen mittaukselle Rakennuksen kokonaissähkönkulutukseen yksi mittari Huoneistokohtainen energiankulutuksen mittaus Alle 100 m 2 loma-asunnot Puolilämpimän tilan vaipan U-arvovaatimukset Tilapäiset rakennukset Puolilämpimän tilan lämpöhäviövaatimukset (vaippa, vuotoilma, ilmanvaihto) Lähtötiedot ja laskentasäännöt energiankulutuksen laskemiseksi Vaatimukset laskentatyökaluille Pekka Kalliomäki

27 D3 sisältö tiivistetysti 3/3 Vuoden 2010 vaatimustaso säilyy tasauslaskennan vähimmäisvaatimuksina Sama rakentamisen tekninen taso koko maassa (=energiankulutuksen laskenta samoilla säätiedoilla) Määräysten kattavuus laajentuu, jolloin 20 % määräystason tiukennus voidaan tehdä muilla toimilla kuin vaippaa parantamalla Tasauslaskenta Johtuminen IV-lämmöntalteenotto Vuotoilmanvaihto U-arvot Vertailuarvot Sallitut max. arvot Pekka Kalliomäki

28 28 Rakennuksen kokonaisenergiankulutus Rakennuksen kokonaisenergiankulutus (E-luku) on laskettava. E-luku on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vuotuinen netto-ostoenergiankulutus rakennustyypin standardikäytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden. Kokonaisenergiankulutus ei saa ylittää annettuja arvoja seuraaville rakennuksille : 1. Erilliset pientalot ja rivi- sekä ketjutalot - Rakennuksen koko otetaan huomioon - Hirsitaloille muita lievempi vaatimus - Alle 100 m 2 loma-asuntoa ei koske E-luku vaatimus 2. Asuinkerrostalot 3. Toimistorakennukset 4. Liikerakennukset 5. Majoitusliikerakennukset 6. Opetusrakennukset ja päiväkodit 7. Liikuntahallit pois lukien uima- ja jäähallit 8. Sairaala 9. Muut rakennukset ja tilapäiset rakennukset, => ei E-lukuvaatimusta Pekka Kalliomäki Muut vaatimukset kuten U-arvot, LTO, tasauslaskenta, ilmanpitävyys

29 Ilmanpitävyys Ilmanpitävyys määritellään vaipan pinta-alaa kohden, ei tilavuutta kohden kuten aikaisemmin Uusi vähimmäisvaatimus: Rakennusvaipan ilmanvuotoluku saa olla enintään 4 (m 3 /(h m 2 )) pientaloissa ja muissa rakennuksissa 3 (m 3 /(h m 2 )) Ilmanpitävyys on osoitettava mittaamalla Asuinkerrostaloissa ilmanpitävyys voidaan osoittaa mittaamalla 20 % huoneistoista Ilmanpitävyyden mittaus voidaan suorittaa myös rakennuksen omilla ilmanvaihtokoneilla Pekka Kalliomäki

30 RES: uusiutuvat energialähteet RES direktiivin vaatimus uusiutuvien energialähteiden osuudesta viety määräyksiin: Uusiutuvien energialähteiden osuuden tulee olla vähintään 25 % rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon lämmityksen energian nettotarpeesta Kantaverkosta saatavaa uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä ei oteta huomioon Uusiutuvana energian vaatimus ei koske kaukolämmitykseen liitettyä rakennusta. Kaukojäähdytyksestä otetaan huomioon uusiutuvana energiana 60 % kaukojäähdytyksen kulutuksesta Vaatimuksen ehdotetaan tulemaan voimaan jo , vaikka direktiivi edellyttääkin vaatimuksen voimaantuloa vasta Pekka Kalliomäki

31 Valmistelun jatkoaikataulu Määräysluonnosten lausuntoaikaa (9.11) jatkettu osin, ks. ymparisto.fi: Määräysluonnokset notifioidaan komissiolle lausunnolle lähettämisen yhteydessä teknisten määräysten ilmoitusmenettelyn mukaisesti Lausunnot ja niiden käsittely Viestintäsuunnitelma valmisteilla Tavoitteena antaa uudet määräykset vuodenvaihteessa ja voimaan 2012 alusta 31