KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVA, ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN

PIELAVEDEN KUNTA KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVA, ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN Kaavaselostus (luonnos) Kaavan vireilletulo: Kunnanhallitus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 556-P35356

Kaavaselostus (luonnos) 1 (20) Timo Leskinen Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 2 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Kulttuuriympäristö... 4 3.1.4 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.5 Liikenne... 7 3.1.6 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 3.2.2 Maakuntakaava... 7 3.2.3 Yleiskaava... 9 3.2.4 Asemakaava... 10 3.2.5 Kunnan rakennusjärjestys... 13 3.2.6 Pohjakartta... 13 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 13 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.3.1 Osalliset... 13 4.3.2 Vireilletulo... 14 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 14 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 14 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 14 4.5 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 5.1 Kaavan rakenne... 15 5.2 Aluevaraukset... 15 5.2.1 Korttelialueet... 15

Kaavaselostus (luonnos) 2 (20) Timo Leskinen 5.2.2 Muut alueet... 16 5.2.3 Pinta-ala ja rakennusoikeustiedot... 17 6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 17 6.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 17 6.2 Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen... 18 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 18 6.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 18 6.5 Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset... 18 6.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 18 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 1 (18) KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVA, ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaava koskee maantien tilaa 595-884-1-7(osa). Asemakaavan muutos koskee kortteleita 18(osa), 21(osa), 55, 56(osa), 60, 88(osa), 102(osa), 206(osa), 287(osa), maantie- ja puistoalueita. Asemakaavan kumoaminen koskee maantie- ja puistoalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 18(osa), 21(osa), 55, 56(osa), 60, 88(osa), 102(osa), 206(osa), 287(osa), puisto-, suojaviher- ja katualueita, retkeily- ja ulkoilualue sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pielaveden keskustassa. Alueiden likimääräinen rajaus ilmenee kuvasta 1. Kuva 1. Suunnittelualueiden likimääräinen sijainti punaisella merkittynä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 2 (18) 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kirkonkylä asemakaava, asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen Kaavan tarkoitus on: - Muuttaa Puistotien lakannut maantien alue katualueeksi. - Osoittaa uudelle paloasemalle rakennuspaikka kortteliin 287. - Mahdollistaa leipomon parkkipaikan laajentaminen korttelissa 206. - Muuttaa/tarkentaa korttelien 55 ja 56 käyttötarkoitukset nykyisen ja uuden suunnitellun toiminnan sallivaksi. - Rajata ortodoksisen kirkon rakennuspaikka kiinteistörajojen mukaisesti ja muuttaa viereisen puistoalueen käyttötarkoitusta nykyisen käytön mukaisesti retkeily- ja ulkoilualueeksi. - Muuttaa korttelin 88 käyttötarkoitus monipuolisemmaksi ja tarkentaa korttelin/rakennuspaikkojen rajaus kiinteistörajojen mukaisesti. - Muuttaa korttelin 21 käyttötarkoitus nykyisen käytön mukaisesti. Alueella sijaitsee päiväkoti. Ajantasaistetaan kaava muutoinkin nykyisen tilanteen mukaisesti. - Muuttaa korttelin 102 käyttötarkoituksen palveluasumisen mahdollistavaksi. - Muuttaa korttelin 18 rakennuspaikkojen rajausta siten, että kaavan mukaista maantiealuetta liitetään rakennuspaikkoihin katualueeseen asti, ja muuttaa kadun vieressä oleva puistoaluekaistale suojaviheralueeksi. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Alueen asemakaavan muutos on tullut vireille kunnan aloitteesta. Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä pp.kk pp.kk.vvvv. Kaavaehdotus nähtävillä pp.kk pp.kk.vvvv. Valtuusto on hyväksynyt kaavan pp.kk.vvvv TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Maantielain 91 :n 1 momentissa todetaan: siirtyy tienpitäjän omistama lakanneen maantien tiealue tien lakatessa tienpitäjältä korvauksetta viereiseen kiinteistöön sekä asemakaava-alueella ja alueella, jolle kunta on päättänyt laadittavaksi asemakaavan, kunnan omistukseen. Asemakaava koskee Puistotie -maantiealuetta. Pielaveden kunta on ylläpitänyt kyseisiä tieosuuksia tähän asti ja on päättänyt laatia asemakaavan

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 3 (18) kaavoittamattomalle maantien osuudelle, jolloin koko Puistotie muodostaa yhtenäisen kaavatiealueen ja se tulee kunnan haltuun ja omistukseen. Asemakaavan muutoksella maantiealue on muutettu katualueeksi. Katualue on rajattu pääsääntöisesti kiinteistörajojen mukaisesti, minkä johdosta korttelissa 18 kaavan mukaista maantiealuetta on liitetty rakennuspaikkoihin. Korttelin 18 ja Puistotien välinen viheralue on muutettu puistosta suojaviheralueeksi. Korttelin 206(osa) KTY-rakentamisaluetta on laajennettu nykyiselle AL-alueelle, mitä mahdollistaa leipomon toiminnan laajentamisen. Osa AL-rakennuspaikasta on muutettu puistoalueeksi. Uusi paloaseman rakennuspaikka on osoitettu kortteliin 287, jonka käyttötarkoitus on muutettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T- 1) ET-1 -alueeksi. Määräys mahdollistaa palo- ja pelastustoimintaa palvelevien rakennusten sijoittamisen alueelle. Vanhan paloaseman paikka korttelissa 56 on muutettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT) ja korttelin 55 käyttötarkoitus teollisuusrakennusten korttelialueesta (TT) on muutettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-1). Määräys mahdollistaa toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten sekä myymälätilojen rakentamista alueelle, mikä vastaa pitkälti nykyistä käyttöä. Ortodoksisen kirkon rakennuspaikka korttelissa 60 on supistettu kiinteistörajojen mukaisesti ja viereinen puistoalue osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi nykyisen käytön mukaisesti. Korttelin 88 käyttötarkoitus on muutettu monipuolisemmaksi maanomistajan vaihtumisen johdosta ja alue on rajattu kiinteistörajojen mukaisesti. Korttelin 21 käyttötarkoitus on muutettu päiväkodin toiminnan mahdollistavaksi P-korttelialueeksi. Päiväkodin ja viereisen tontin ajoyhteys on toteutettu katuna. Korttelin 102 käyttötarkoitus on muutettu palveluasumisen mahdollistavaksi P- alueeksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on noin 14,56 ha suuruinen. Suunnittelualue sijoittuu Pielaveden kirkonkylän alueelle ja on lähes kokonaan rakennettua aluetta. Suunnittelualue käsittää Puistotien aivan keskustajaksoa lukuun ottamatta sekä muutamia erillisiä kortteleita.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 4 (18) 3.1.2 Luonnonympäristö Alue on lähes kokonaisuudessaan rakennettua ympäristöä. Kortteli 287 sekä ortodoksisen kirkon läheinen alue on rakentamatonta aluetta. Ortodoksisen kirkon läheinen alue on ulkoilukäytössä, ja siellä kulkee ulkoilupolkuja. 3.1.3 Kulttuuriympäristö Alueella ei ole tiedossa olevia luontoarvoja. Suunnittelualueella on maakunnallisesti arvokas Pielaveden ortodoksinen kirkko ja hautausmaa. 3.1.4 Rakennettu ympäristö Korttelissa 60 on maakunnallisesti arvokas Pielaveden ortodoksinen kirkko (pyhitetty apostoleille Pietari ja Paavali ja sen suunnitteli rakennusmestari W. Korhonen, Laatokan Valamon luostarin Johannes Kastajan skiitan piirustusten mukaan). Kirkko vihittiin käyttöönsä 6. heinäkuuta 1958, ja se on peruskorjattu vuonna 2008. Kuva 2. Apostolien Pietarin ja Paavalin sekä Pappismarttyyri Blasioksen kirkko (kuva JPK-kuvablogi). Korttelissa 206 on Puustellin leipomo- ja konditoria sekä parkkipaikkoja. Korttelissa 55 ja 56 on teollisuushallit, joissa on hyvin monenlaista yritystoimintaa sekä Pielaveden paloasema. Korttelissa 18 on omakotitaloja. Suunnittelualueiden ja niiden lähialueen rakennettu ympäristö ilmenee oheisista ilmakuvista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 5 (18) kortteli 287 korttelit 55,56 kortteli 206 leipomo Kuva 3. Rakennettu ympäristö kortteleissa 55, 56, 206, 287. Kortteli 18 on rakennettua omakotialuetta (kuva 4). Kuva 4. Rakennettu ympäristö korttelissa 18.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 6 (18) Kortteli 102 rakennuspaikka 2 on osittain rakennettua aluetta (kuva 5). Kuva 5. Rakennettu ympäristö korttelissa 102. Korttelissa 21 sijaitsee päiväkoti (kuva 6). Kuva 6. Rakennettu ympäristö korttelissa 21. Kortteli 88(osa) on suurimmalta osin rakennettu (kuva 7).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 7 (18) Kuva 7. Rakennettu ympäristö korttelissa 88. 3.1.5 Liikenne 3.1.6 Maanomistus Suunnittelualueen katuverkko on rakennettu. Puistotie on Pielaveden kirkonkylän pääkatu. Puistotie on valtion omistuksessa. Muutoin suunnittelualue on kunnan, ortodoksisen seurakunnan sekä yksityisten tahojen omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt uusista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat seuraavia asiakokonaisuuksia: - toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - tehokas liikennejärjestelmä - terveellinen ja turvallinen elinympäristö - elinvoimainen luonto-ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - uudistumiskykyinen energiahuolto 3.2.2 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu vuonna 2011 ja muutokset vuosina 2014 ja 2016. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava on vahvistettu vuonna 2016.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 8 (18) Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 laadinnan 1. vaihe käynnistettiin 23.1.2017. Kaavaluonnos ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä 7.11 15.12.2017. Kaavaehdotus oli nähtävillä 27.6.-15.8.2018. Pohjois-Savon voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa Pielaveden keskusta on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A1 001), keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca2) sekä taajaman kulttuuriympäristö - merkinnällä. Kuva 8. Ote maakuntakaavasta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 9 (18) Kuva 9. Ote Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 liitteestä Taajamien kulttuuriympäristöt. Kulttuuriympäristön kohteista Ortodoksinen kirkko ja hautausmaa sijoittuu suunnittelualueelle (ma1 110). 3.2.3 Yleiskaava Pielaveden Kirkonkylän osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2006 ja sen muutokset vuosina 2008 (Sammalislahti), 2012 (Kohoniemi) ja 2017 (ranta-alue).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 10 (18) Kuva 10. Ote yleiskaavasta 2006. 3.2.4 Asemakaava Pielaveden kirkonkylän ajantasa-asemakaavayhdistelmässä on esitetty useina eri aikoina hyväksyttyjä asemakaavoja kirkonkylän alueelta. Puistotie on osoitettu yleisen tien alueena (LT). Kortteli 18: erillispientalojen korttelialue (AO). Kortteli 21: toimitilarakennusten korttelialue (KTY-1). Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Kerrosalasta enintään 30% saa käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Osa suunnittelualueesta on puistoa (VP) sekä opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Kortteli 56: yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Kortteli 55: teollisuusrakennusten korttelialue (TT). Kortteli 60: kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK). Ympäröivä alue on kaavassa puistoaluetta (P).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 11 (18) Kortteli 88: teollisuusrakennusten korttelialue (TT) ja erillispientalojen korttelialue (AO). Kortteli 102: sosiaalitoiminta- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS-1). Kortteli 206: toimitilarakennusten korttelialue (KTY) ja asuin- liike ja toimistorakennusten korttelialue (AL). Kortteli 287: teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-1). Kuva 11. Ote Kirkonkylän ajantasa-asemakaavayhdistelmästä (itäosa).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 12 (18) Kuva 12. Ote Kirkonkylän ajantasa-asemakaavayhdistelmästä (länsiosa).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 13 (18) 3.2.5 Kunnan rakennusjärjestys Pielaveden kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002. 3.2.6 Pohjakartta Suunnittelun pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen syksyllä 2003 hyväksymää Kirkonkylän asemakaava-alueen pohjakarttaa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Puistotie on lakannut maantie, jota Pielaveden kunta ylläpitää. Päivitetyn asemakaavan perusteella koko Puistotien alue voidaan siirtää kunnan omistukseen. Lisäksi kortteleiden 21, 55, 56, 60, 88, 102, 206 ja 287 osien merkintöjä on tarpeen tarkistaa käyttötarkoitusten muutosten vuoksi. Korttelissa 206 mahdollistetaan leipomon parkkipaikan laajennus, kortteliin 287 on suunnitteilla paloasema, jolloin vanha paloasema lakkaa korttelissa 56. Korttelissa 60 kiinteistörajat ja Puistotien katualueen rajat eroavat toisistaan ja lisäksi ortodoksisen kirkon kiinteistö on pienempi kuin voimassa olevassa kaavassa on osoitettu. Korttelissa 88 (osa) on vaihtunut maanomistaja ja on tarvetta toimintojen monipuolistamiseen. Korttelissa 21 on päiväkoti ja sen mukainen käyttötarkoitus pitäisi osoittaa kaavakarttaan. Korttelissa 102 on tarvetta osoittaa palveluasumisen mahdollistava käyttötarkoitus. Korttelin 18 ja Puistotien välinen viheralue on muutettu puistosta suojaviheralueeksi, lisäksi katualue on rajattu kiinteistörajojen mukaisesti, minkä johdosta korttelissa 18 kaavan mukaista maantiealuetta on liitetty rakennuspaikkoihin. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavasuunnittelu käynnistettiin kevättalvella 2018. Asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan kunnan sähköisellä ilmoitustaululla https://www.pielavesi.fi/suomeksi/ajankohtaista/kuulutukset. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Maanomistajat ja asukkaat: suunnittelualueella ja lähialueella asuvat ja työskentelevät ihmiset sekä maanomistajat Viranomaiset: Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon liitto Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 14 (18) Pohjois-Savon pelastuslaitos Liikennevirasto Kunnan hallintokunnat: Muut yhteisöt: tekninen lautakunta ympäristölautakunta sivistyslautakunta perusturvalautakunta Savon Voima Verkko Oy 4.3.2 Vireilletulo Tekninen lautakunta on tehnyt päätöksen asemakaavan laatimisesta 5.5.2018 41. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisten on mahdollista ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta niiden ollessa nähtävillä. Suunnittelun aikana järjestetään tarvittavat viranomaisneuvottelut ja pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä pp.kk. pp.kk.vvvv. Kaavaehdotus nähtävillä pp.kk. pp.kk.vvvv. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on saada koko Puistotie kunnan haltuun ja omistukseen, kun maantie lakkaa. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa palolaitoksen rakentaminen uudelle rakennuspaikalle ja leipomon toiminnan laajentaminen. Myös rakennuspaikkojen käyttötarkoituksia on tarpeen päivittää. 4.5 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutoksella ei ole ympäristövaikutuksia, koska kaava suurimalta osin toteaa olemassa olevaa tilannetta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 15 (18) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava koskee Puistotie-maantiealuetta. Pielaveden kunta on ylläpitänyt kyseisiä tieosuuksia tähän asti ja on päättänyt laatia asemakaavan kaavoittamattomalle maantien osuudelle, jolloin koko Puistotien muodostaa yhtenäisen kaavatie-alueen ja se tulee kunnan haltuun ja omistukseen. Asemakaavan muutoksella maantiealue on muutettu katualueeksi. Katualue on rajattu pääsääntöisesti kiinteistörajojen mukaisesti, minkä johdosta korttelissa 18 kaavan mukaista maantiealuetta on liitetty rakennuspaikkoihin. Korttelin 18 ja Puistotien välinen viheralue on muutettu puistosta suojaviheralueeksi. Korttelin 206(osa) KTY-rakentamisaluetta on laajennettu AL-alueelle, mikä mahdollistaa leipomon toiminnan laajentamisen. Osa AL-rakennuspaikasta on muutettu puistoalueeksi. Uusi paloaseman rakennuspaikka on osoitettu korttelin 287 rakennuspaikalle 1 ja 2, jonka käyttötarkoitus on muutettu T:stä ET-1:ksi. Vanhan paloaseman paikka korttelissa 56 on muutettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT) ja korttelin 55 käyttötarkoitus teollisuusrakennusten korttelialueesta (TT) on muutettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-1). Määräys mahdollistaa toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten sekä myymälätilojen rakentamista alueelle ja vastaa pitkälti nykyistä käyttöä. Ordotoksisen kirkon rakennuspaikka korttelissa 60 on supistettu kiinteistörajojen mukaisesti ja viereinen puistoalue osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi nykyisen käytön mukaisesti. Korttelin 88 käyttötarkoitus on muutettu monipuolisemmaksi maanomistajan vaihtumisen johdosta ja kortteli/rakennuspaikat on rajattu kiinteistörajojen mukaisesti. Korttelin 21 käyttötarkoitus on muutettu päiväkodin toiminnan mahdollistavaksi P-korttelialueeksi. Päiväkodin ja viereisen tontin ajoyhteys on toteutettu katuna. Korttelin 102 käyttötarkoitus on muutettu palveluasumisen mahdollistavaksi P- alueeksi. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 23,88 ha. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet AO Erillispientalojen korttelialue Korttelin 18 rakennuspaikkojen 1 ja 2 rajat on venytetty katualueen rajaan asti kiinteistörajojen mukaisesti. Kapea puistokaistale tontin kadun välistä on poistettu. Korttelialueelle ei tehty muita muutoksia. Korttelissa 88 rakennuspaikan rajaa tarkennettu kiinteistörajojen mukaisesti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 16 (18) YK Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue Korttelissa 60 kiinteistörajat ja Puistotien katualueen rajojen eroavaukset on korjattu ja Ortodoksisen kirkon rakennuspaikka osoitettu kiinteistörajojen mukaisesti. Korttelialueelle ei tehty muita muutoksia. Kirkko on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti suojelluksi rakenneukseksi (sr-1). Suojelumääräykseksi on annettu: Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemankuvan kannalta arvokas rakennus, jonka ominaispiirteet tulee korjausja muutostöissä säilyttää. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Korttelialueelle on annettu myös ympäristön säilyttävä määräys (/s). KTY-1 Toimitilarakennusten korttelialue Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Kerrosalasta enintään 30% saa käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Korttelit 55, 88 ja 206 on merkitty KTY-1 -alueiksi. Leipomon rakennuspaikkaa on laajennettu. Kortteli 55 on voimassa olevassa kaavassa T-aluetta, kortteli 88 (osa) on TT- ja AO-aluetta ja kortteli 206 AL-aluetta. TT Teollisuusrakennusten korttelialue Kortteli 56 :n vanha palolaitoksen rakennuspaikka on merkitty ET-alueesta TTalueeksi. Alueen pinta-alaa, rakennusoikeutta tai kerroslukua ei ole muutettu. P Palvelurakennusten korttelialue Korttelien 21 ja 102 osia on merkitty P-alueeksi. Alueen pinta-alaa, rakennusoikeutta tai kerroslukua ei ole muutettu. 5.2.2 Muut alueet ET-1 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Alueelle saa sijoittaa palo- ja pelastustoimintaa palvelevia rakennuksia Kortteli 287 rakennuspaikka 1 on muutettu teollisuusalueesta (T) ET-alueeksi, mikä mahdollista uuden paloaseman rakentamisen. Rakennuspaikan pinta-alaa, rakennusoikeutta tai kerroslukua ei ole muutettu. VP Puisto. Osa AL-rakennuspaikasta korttelissa 206 on osoitettu VP-alueeksi. VL Lähivirkistysalue. Entinen puisto korttelin 21 (päiväkoti) vieressä on muutettu VL-alueeksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 17 (18) EV Suojaviheralue. Kapea puistokaistale Puistotien varrella on muutettu suojaviheralueeksi korttelin 18 vieressä, koska se ei kadun liikenteen haittojen takia sovellu virkistysalueeksi. VR Retkeily- ja ulkoilualue. Kaava-alueen itäisin alue on osoitettu VR-alueeksi nykyisen käytön ja yleiskaava mukaisesti. 5.2.3 Pinta-ala ja rakennusoikeustiedot Alueiden pinta-/kerrosalat ja tehokkuusluvut ilmenevät seuraavasta taulukosta. Aluevaraus Pintaala[ha] Kerrosalan [k-m2] Tehokkuus[e] AO 0,8012 1602 0,2 ET-1 0,9718 2915 0,3 EV 0,495 0 0 KTY-1 2,6845 10239 0,38 Katu. 9,4187 0 0 KUMOUS 0,0901 0 0 P 2,0842 4168 0,2 TT 0,5322 2129 0,4 VL 0,0863 0 0 VP 0,1989 0 0 VR 5,0838 0 0 YK 1,4378 2876 0,2 ----------------------------------------------------------------------------- Kaikki 23,8846 23930 0,01 6 KAAVAN VAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia arvioidaan suhteessa MRL:n sisältövaatimuksiin sekä kaavalle asetettuihin tavoitteisiin. 6.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa MRL:n mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja ne tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää kuntien kaavoituksessa. Kaava on olevan yhdyskuntarakenteen mukainen ja sillä ei ole vaikutusta elinympäristön laatuun. Kaava ei vaaranna kulttuuri- tai luonnonarvojen olemassa oloa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 18 (18) 6.2 Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen Asemakaava ei ole ristiriidassa maakuntakaavan aluevarusten tai suunnittelumääräysten kanssa. 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alue on lähes kokonaan rakennettu ympäristöä. Asemakaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön, koska kaava on laadittu toteutuneen tilanteen mukaisesti ja kaavan toteuttaminen ei edellytä rakennusten purkamista. Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta liikennemääriin tai liikenneturvallisuuteen, koska kaava on suurelta osin olemassa olevan tilanteen toteava. 6.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan toteutuminen ei vaikuta luonnonympäristöön, koska kaava toteaa olemassa olevaa tilannetta ja on suurimalta osin rakennettua aluetta tai kaavassa rakennetuksi jo osoitettua aluetta. 6.5 Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole juurikaan sosiaalisia vaikutuksia. Kaava ei muuta kenenkään elinolosuhteita eikä sillä ole vaikutusta elämisenlaatuun tai turvallisuuteen. Kaava turvaa myös kaava-alueella tapahtuvan virkistyskäytön. Kaavamuutoksella ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Välillisesti kunnalle tulee kustannuksia katualueiden kunnossapidosta. 6.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden ja kunnassa käytettyjen merkintöjen mukaisia. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Katualueet ovat jo rakentuneet. Kaava mahdollistaa hallinnolliset päätökset, jolla vanhat maantiealueet siirtyvät kunnan omistukseen. Kaava myös mahdollistaa leipomon pihan laajentamisen ja uuden palolaitoksen rakentamisen. Kuopiossa Timo Leskinen aluepäällikkö, DI