PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011



Samankaltaiset tiedostot
Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikkeiden lajikeluettelosta

NURMI- JA REHUKASVIT LIITE 2. sertifioitu siemen sertifioitu siemen 1. sp. 2. sp. Peltoherne, härkäpapu 99.0 % 98.0 %

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Maa-ja metsätalousministeriön asetus nurmi-ja rehukasvien siemenkaupasta annetun maa-ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

DIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

tkimuskeskus.kasvinjalostuslaitos TIEDOTE N014

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

RaHa-hankeen kokemuksia

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Kuminan perustaminen suojakasviin

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Kasvilajin nimi Växtarts namn Lajin tieteellinen nimi/ Vetenskapligt namn

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Luomuvihannesten viljelytekniikan perusteita. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuriitto ry

FAKTAA 8 ELOkuu 2014 JUURISTOTIETOPAKETTI. - Juuret maan rakenteen parantajina

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Avomaan vihannesviljely

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Kuminan perustaminen suojakasviin

SISÄLLYS. N:o Tasavallan presidentin asetus. poliisin ansiorististäja ansiomitalista. Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Peltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Kerääjäkasveista biokaasua

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

12 RYHMÄ ÖLJYSIEMENET JA -HEDELMÄT; ERINÄISET SIEMENET JA HEDELMÄT; TEOLLISUUS- JA LÄÄKE- KASVIT; OLJET JA KASVIREHU

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Luomutilojen tuki-ilta

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

MALMGÅRD RIISTASIEMEN

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Kasvilajin nimi Växtarts namn Lajin tieteellinen nimi/ Vetenskapligt namn

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

MALMGÅRD RIISTASIEMEN

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kerääjä- ja aluskasvit

Yksivuotiset seosrehukasvustot

EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

Säilörehun tuotantokustannus

Rehumaissin viljelyohjeet

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

MALMGÅRD RIISTASIEMEN

5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5)

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Transkriptio:

PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011

RIISTAPELTOKASVEIKSI SOVELTUVIA ON SATOJA LAJIKKEITA, PÄÄLAJITYYPIT: JUURIKKAAT, JUURI JA NAATTI KAALIT, NAATTIOSA VILJAT, KASVUSTO JA SIEMENET HEINÄKASVIT KASVIT, KASVUSTO JA SIEMENET APILAT, KASVUSTO, KUKINTO JA SIEMENET PALKOKASVIT, KASVUSTO, KUKINTO JA SIEMENET KUKKAKASVIT, SIEMENET, KUKINTO MUUT KASVIT, LÄHINNÄ SUOJAAVA VAIKUTUS

1Alsikeapila Alsikeklöver Trifolium hybridum 2Auringonkukka Solros Helianthus annuus 3Herne Ärt Pisum sativum Phacelia 4Hunajakukka Honungsblomma angustifolium 5Italian raiheinä Italienskt rajgräs Englannin 6 Lolium multifl. italicum raiheinä Engelskt rajgräs Lolium perenne 7Keltalupiini Gullupin Lupinus luteus Meliolotus officinalis 8Keltamesikkä Gul sötväppling lutea 9Keltasinappi Gulsenap Sinapis alba 10Kuituhamppu Fiberhampa Cannabis sativa

11Metsäpensasruis Skogsbuskråg Secale cereale 12Naattinauris Blastrova Brassica rapa rapifera 13Niittynurmikka Ängsgröe Poa pratensis 14Nurminata Ängsvingel Festuca pratensis 15Pellava Lin Linum usitatissimum 16Persianapila Persisk klöver Trifolium resupinatum 17Puna-apila Rödklöver Trifolium pratense 18Punanata Rödsvingel Festuca rubra 19Rehujuurikas Foderbeta Beta vulg. v. crassa Brassica oler. v. Foderkål acepala 20Rehukaali

21Rehumaissi Fodermajs Zea mays 22Rehurapsi Foderraps Brassica napus oelifera 23Rehuvirna Fodervicker Vicia sativa 24Rehuöljyretikka Foderoljerättika Raph. sativus oleiformis 25Ruisvirna Luddvicker Vicia villosa 26Sinimailanen Blålucern Medicago sativa 27Tattari Bovete Fagopyrum esculentum 28Timotei Timotej Phleum pratense 29Turnipsi Turnips Brassica rapa var. rapa 30Valkoapila Vitklöver Trifolium repens

VAPAA PALSTA EI KÄYTTÖÄ, TEHDÄÄN RIISTAPELTO! RIISTAKANTAA HALUTAAN PARANTAA MÄÄRÄLLISESTI JA LAADULLISESTI RIISTAN ELINOLOJEN PARANTAMINEN SAALISELÄINTEN HOUKUTTELEMINEN ALUEELLE SAALISELÄINTEN TUOMINEN PYYNTIVÄLINEIDEN ULOTTUVILLE TALOUDELLISET PERUSTEET EU-TUKI LHP JOKIN MUU

KÄYTTÖTARKOITUKSEN SELVITTYÄ ETSITÄÄN SOPIVIA ALUEITA RUOKINNAN KOHDISTAMINEN, RIISTALAJIT PELLON KUNTOVAATIMUKSET KÄYTÖSSÄ OLEVAT KONERESURSSIT VILJELTÄVIEN KASVIEN VAATIMUKSET PYYNNIN AJOITUS JA AMPUMA SEKTORIT

VANHAT KÄYTÖSTÄ POISTETUT PELLOT JA AUTIOTILAT USEIN HYVIÄ KOHTEITA (MYÖS LAAJOILLA PELTOAUKEILLA) KOHDISTUUKO RUOKINTA PIENRIISTAAN, HIRVIELÄIMIIN VAI PELTOKANALINTUIHIN USEIN ALUETTA HYÖDYNTÄÄ YLLÄTTÄVÄN LAAJA LAJIKIRJO (MYÖS PETOELÄIMET!) MUUT HOITOTOIMENPITEET HUOMIOITAVA (TALVIRUOKINTA, SADONKORJAAMINEN JA METSÄSTYS)

MONIPUOLINEN KASVIVALIKOIMA RUOKKII RIISTAA KOKO KASVUKAUDEN AJAN PÄÄPAINO KASVILAJIKKEITA VALITTAESSA KOHDERYHMÄLLÄ: LINNUT, PIENRIISTA, HIRVET, MAISEMOINTI TAI YHDISTELMÄT KYLVÖAJANKOHTA PARAS RIKKAKASVIEN ITÄMISEN JA TUHOHYÖNTEISTEN LISÄÄNTYMISKAUDEN JÄLKEEN PARAS KASVUSTO SAALISKAUDEN ALKUUN TAI PORRASTETULLA KYLVÖLLÄ VOIDAAN PIDENTÄÄ SAALIIN HOUKUTTELUAIKAA

VALITUN KOHTEEN VAATIMUKSET: UUSI RAIVIO, VANHA KÄYTTÄMÄTÖN TAI AIKAISEMMIN VILJELYKSESSÄ OLLUT KOKO: AARI VAI USEAMPI HEHTAARI KÄYTÖSSÄ OLEVA KONEKANTA PELTOON KYLVETTÄVÄT KASVIT KYLVÖTAPA: YKSI LAJIKE TAI USEITA ERI LAJIKKEITA; VILJA, JUURES, KAALI, KUKKASEOS, SUOJA-, ÖLJY- JA PALKOKASVIT OMILLE KAISTOILLEEN TAI SEKAKYLVÖ KOKO ALALLE

VUOSIA VANHAT PELLOT SUURITÖISIÄ MAAN RAKENTEEN PARANTAMINEN: KYNTÖ+PINTAMUOKKAUS KÄYTTÖJAKSON PITUUS 1 VUOSI 10 VUOTTA-. HYVÄKUNTOINEN PALSTA SUORAKYLVÖLLÄ LANNOITTAMISEN JA KALKITSEMISEN TARVE TÄYDENNETÄÄNKÖ ANTIMILLA ALUEEN MUUTOIN RAVINNEKÖYHÄÄ RAVINTOA

YKSI ISO PALSTA VAI MONTA PIENEMPÄÄ ISON PALSTAN JAKAMINEN ALUEISIIN TAI KAISTOITTAIN VILJELY LISÄRUOKINTAPAIKKOJEN SIJOITUS KORJATUN SADON TALVIRUOKINTAAN KÄYTÖN TOTEUTUS SUOJAKASVIEN SIJOITTELU

MUIDEN ELEMENTTIEN SIJOITTELU ESIM. RUOKINTAKATOKSET, TARKKAILUKAMERAT, ISTUTUKSET YM. (VAIKKA VILLIOMENAPUUT PELLON REUNALLA) KYTTÄYSPAIKAN SIJAINTI JA METSÄSTYS AJANKOHTA SADONKORJUUN JA JÄLKIHOIDON HELPPOUS

MAATILAN PERUSKONEET KÄYTÖSSÄ: AURAT, JYRSIMET, ÄKEET, KYLVÖKONEET, RUISKUT VAI KÄSIPELILLÄ MIKÄLI KONEITA ON SAATAVILLA NIIN NIITÄ KANNATTAA KÄYTTÄÄ. VUOKRAAMINEN JA KÄYTÖN KORVAAMINEN OMISTAJALLE KANNATTAA (HUOMIOI RIKKOUTUMISVAARA)

MISSÄ NAURIIT KASVAA: MAASSA, PUUSSA VAI KIVENPÄÄ ÄÄLL LLÄ. KALKITUS JA LANNOITUS KOHDALLEEN, SAATU HYÖTY ON VAIVAN ARVOINEN (KITUREHU EI AINA MAISTU EIKÄ RAVITSE) LIIKA LANNOITUS EI SEKÄÄN TEE REHUSTA MAITTAVAA NAATTIKASVIT: VAATIVAT TYPPEÄ 100-200 kg/ha JUUREKSET: MAAPERÄN ph JA HIVENAINEPITOISUDET TARKISTETTAVA KOSTEUS! KYLVÖAIKANA KESÄKUUSSA YLEENSÄ AIKA KUIVAA KYLVÖTAPA RIVIIN VAI HAJAKYLVÖ EI LIIAN TIHEÄÄN!

KYLVÖ KANNATTAA SUUNNITELLA HYVIN ETTEI KASVUSTO ESTÄ TAI HAITTAA METSÄSTYSTÄ. MATALA NIITETTY TAUSTAKASVI (VILJA) HELPOTTAA AMMUTTAVAN RIISTAN TUNNISTUSTA JA HELPOTTAA AMPUMATILNNETTA KAISTOITTAIN TAI PIENINÄ HAJAKYLVÖ LAIKKUINA TOTEUTETTU KYLVÖ LISÄÄ RIISTAN VIIHTYVYYTTÄ

KASVILAJIKE SIJOITTELU AUTTAA PYYNTI- JA KORJUUAIKANA TAPAHTUVAA TOIMINTAA HUOMIOI MAHDOLLISET RIISTAN SAAPUMISREITIT PELLOLLE KAALI MAISTUU PARHAITEN PAKKASEN PUREMANA KUN SOKERIA ALKAA MUODOSTUA LEHTIIN JA HAITTA- AINEPITOISUUS VÄHENEE RIKKAKASVIEN TORJUNTA ENNAKKOON ESIM. GLYFOSAATTI VALMISTEET (ROUNDUP)

ÄLÄ UNOHDA KASVUAIKANA TAPAHTUVAA SEURANTAA. ESTÄ AJOISSA MAHDOLLISET HYÖNTEISTUHOT. MYYRÄT JA RIISTALINNUT HOUKUTTELEVAT ALUEELLE KETTUJA JA SUPEJA. NE ANTAVAT LISÄÄ MAHDOLLISUUKSIA METSÄSTYKSEEN. (LOUKUTUS JA KYTTÄYS PAIKALLAAN! ) PYYNTIKOJUT JA MUUT RAKENNELMAT AJOISSA PAIKOILLEEN JA OSAKSI MAISEMAA.

ONKO PELLOLLA RIISTAN JÄLJILTÄ MITÄÄN SYÖTÄVÄÄ ONKO SYÖTÄVÄÄ SIIRRETTÄVÄ TURVAAN ENNENAIKAISELTA SYÖMISELTÄ LISÄRUOKINNAN ALOITTAMINEN: NUOLUKIVET, VILJARUOKINTA, OMENOITA, JUUREKSIA. SAALIIN KORJAAMINEN TALTEEN

JUUREKSET JA MAHDOLLINEN JÄLJELLE JÄÄNYT NAATTISATO KANNATTAA KORJATA JA SÄILÖÄ TALVIREHUKSI JUURESTEN AUMAAMINEN PELLON REUNAAN JATKAA ALUEEN TOIMINTAA YMPÄRIVUOTISEKSI MUUTOIN SATO TAI OSA SIITÄ ON HYVÄ KULJETTAA TALVIRUOKINTAPAIKALLE TAI VÄLIVARASTOON.

SAALIIN POISKULJETUS ON HYVÄ HUOMIOIDA JO PERUSTAMISVAIHEESSA. HIRVEN TAI PEURAN POISKULJETUS MÄRÄSSÄ MAASTOSSA ON VAATIVA JA HANKALA TOIMENPIDE. MAANOMISTAJA EI OLE ILOINEN TEIDEN- JA PELLON PINNAN RIKKOUTUESSA. KOHTUULLINEN KÄVELYMATKA KYTTÄYSPAIKALLE JA RIISTAN KAATUMINEN PELLONREUNALLE TIEN VIEREEN MIELLYTTÄÄ VARMASTI KAIKKKIA.

EU-TUKIEN VAATIMUKSET: MAANOMISTAJAN KANSSA SOVITTU TUEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ JA TUEN HAKEMISESTA SEOKSESSA RIITTÄVÄSTI ERI LAJIKKEITA OIKEASSA SUHTEESSA KYLVÖ SUORITETTU JA AJANKOHTA OVAT OIKEIN LANNOITUS TEHTY OIKEIN (USEIN EI SALLITTUA)

RIISTAPELTO: YKSI VAI MONIVUOTINEN LUONNONHOITOPELTO: KASVILAJI VALIKOIMAN VAATIMUKSET HUOMIOITU PELLON HOITO: PITÄÄKÖ SATO KORJATA JA VIEDÄ POIS TUKI ALUEELTA MAISEMAN HOITOALUE: SATO KORJATAAN 1-2 KERTAA VUODESSA JA BIOMASSA VIETÄVÄ POIS MUITA ERITYISVAATIMUKSIA

HUOMIOIDAAN MUUTTUJAT: ALUEEN KOKO RIISTAELÄIMET MAAPERÄN VAATIMUKSET KASVILAJIKKEET KÄYTTÄJIEN VAATIMUKSET MAISEMOINTI

VALITAAN KASVILAJIT KÄYTTÄJÄKUNNAN MUKAAN MAHDOLLISIMMAN MONIPUOLISESTI SAATAVUUDEN MUKAAN SIJOITETAAN KASVUSTO JÄRKEVÄSTI HELPPO TOTEUTTAA ALUE TOIMIVA KOKONAISUUS RIISTA VIIHTYY

NAUTITAAN TULOKSISTA!!!