MIKSI MINÄ OLEN TÄLLAINEN? PERSOONALLISUUDEN JA SOSIAALISEN KÄYTTÄYTYMISEN KEHITYS

Samankaltaiset tiedostot
OSAAMINEN KAIVETAAN ESIIN

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Te ta Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Psyykkinen toimintakyky

Mielekästä ikääntymistä

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Lapsiperheen arjen voimavarat

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos

VAPAUDEN JA ASIANTUNTIJUUDEN JOHTAMINEN. Jukka Ahonen

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Toteemi Hyvinvointi ja tulevaisuususko

Työnteko räjähdysvaarallisessa tilassa mitä väliä? Erikoistutkija Kaarin Ruuhilehto, VTT HenRi-hankkeen loppuseminaari , Tukes, Helsinki

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

Sinä olet kuin Miina, koska...

AHTS Jyväskylässä

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Luottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Taiteen, kulttuurin ja muun harrastustoiminnan (extended education) merkitys koululaisten hyvinvoinnille

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

University of Tampere University of Jyväskylä

AAMUTORKKU AHKERA ARVOSTAVA AAMUVIRKKU AISTIKAS ASIALLINEN AIKAANSAAVA AKTIIVINEN ATLEETTINEN AILAHTELEVA ARKA AURINKOINEN

HUIPPUJEN KASVATTAJA

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Mummot, muksut ja kaikki muut

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Työterveysyhteistyöllä eteenpäin Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto

Lentäjäksi soveltuva ihminen. Matti Sorsa Pilot Select Oy

KATSE TULEVAISUUDESSA

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

KATSE TULEVAISUUDESSA

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Miltä maailma näyttää?

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

Riskikäyttäytyminen liikenteessä

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

UMA-ryhmät mm. työnhakuvalmennus ja sähköinen työnhaku terveys (uni, liikunta ja ravinto) suomen koulutusjärjestelmä ryhmätehtäviä esiintyminen

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Muutoksessa elämisen taidot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Mielenterveys voimavarana

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

Ihmisen kehityksen näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Muistisairaudet

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

URHEILIJAN VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGINEN TUKEMINEN

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Lataa Raskausajan mahdollisuudet - Margareta Broden. Lataa

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Työyhteisön kulutuskestävyys

Transkriptio:

MIKSI MINÄ OLEN TÄLLAINEN? PERSOONALLISUUDEN JA SOSIAALISEN KÄYTTÄYTYMISEN KEHITYS Lea Pulkkinen Ikääntyvien yliopiston luentosarja Jyväskylä 27.2.2019

Miksi minä olen tällainen? 1) Miksi minä olen (olemassa)? existentia, olemassaolo 2) Millainen minä olen? - essentia, olemus 3) Miksi minä olen sellainen kuin olen?

Rosling ym (2018) Faktojen maailma: Asiat ovat paremmin kuin luulet. Otava. Maailman tilasto.

Rosling ym (2018) Faktojen maailma: Asiat ovat paremmin kuin luulet. Otava. (Maailman tilasto)

2) Millainen minä olen? Tehtävä 1: Mitä tulee mieleenne, kun ajattelette: Millainen minä olen? Kirjoittakaa allekkain ominaisuudet, jotka tulevat mieleenne, ainakin 5-10 Tehtävä 2: Mikä tai mitkä mieleenne tulleista ominaisuuksista ovat teille kaikkein keskeisimpiä, tyypillisimpiä? Alleviivatkaa ne. Keskeisiä piirteitä ei ole montaa (Allport) Ne ovat helposti havaittavia Ihminen on tunnettu muiden keskuudessa juuri niiden perusteella Kardinaalipiirre Niin vallitseva, että melkein kaikki toiminta kytkeytyy siihen Suhteellisen harvinainen, esiintyy vain joillakin

Millainen minä olen? Yhteiskunnallinen asema: opiskelija, eläkeläinen, työtön, köyhä, menestynyt Ammatti: opettaja, lääkäri, tutkija Perhe- tai parisuhde: äiti, isoäiti, eronnut, sinkku Taidot: taiteellinen, musikaalinen, urheilija Terveys ja hyvinvointi: sairaalloinen, ylipainoinen, terve, onnellinen Arvot: luonnonsuojelija, uskovainen, ateisti, radikaali, konservatiivinen, altruistinen, vapaaehtoistyöntekijä Asenne: pidän/en pidä klassisesta musiikista, pidän/en pidä modernista taiteesta. Tottumus: pyöräilijä, bodari, peliriippuvainen Moraalinen luonteenpiirre (hyve): viisaus, lujatahtoisuus, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, kohtuus, tarkoituksellisuus Persoonallisuuden piirre suhteellisen pysyvä tapa käyttäytyä, tuntea ja ajatella

Viiden persoonallisuudenpiirteen malli Neuroottisuus (N) = tunne-elämän tasapainottomuus. Kokee monenlaisia kielteisiä tunteita: ahdistunut, vihamielinen, masentunut, alemmuudentuntoinen, impulsiivinen (Vastakohta tasapainoinen: ei huolestu eikä masennu helposti) Ekstraversio (E) = ulospäin suuntautuneisuus. Hakeutuu kanssakäymiseen muiden kanssa: seurallinen, lämminhenkinen, itsevarma, aktiivinen, iloinen (Vastakohta vetäytyvä: on varautunut, viihtyy mieluummin muutaman ihmisen kanssa tai itsekseen) Avoimuus (A) uusille kokemuksille. Etsii uusia kokemuksia: haaveileva, taiteellinen, tunteellinen, joustava, älyllisesti utelias, suvaitsevainen (Vastakohta sovinnainen: pitäytyy perinteisiin, tuttuihin tapoihin ja ympäristöihin) Sovinnollisuus (S). Toimii epäitsekkäästi, ottaa toiset huomioon: mukautuva, mukava/ mutkaton, avulias, vaatimaton, sovitteleva, antelias (Vastakohta itsekkyys: vastusteleva, vaikea eläytyä muiden ihmisten tilanteeseen) Tunnollisuus (T). On järjestelmällinen, käyttäytymistään säätelevä: hyvä itsekuri, harkitsevainen, velvollisuudentuntoinen, päämääräsuuntautunut, suunnitelmallinen (Vastakohta heikko itsekuri: epäjärjestelmällinen, ei noudata aikatauluja, epäluotettava)

London: Routledge

4.5 Joustava Hauras Yliohjautuva Aliohjautuva Tavallinen 4 3.5 3 2.5 2 1.5 N E A S T N E A S T N E A S T N E A S T N E A S T age 33 age 42 age 50 N= neuroottinen E= ekstraversio A= avoin kokemuksille S= sovinnollisuus T= tunnollisuus Pulkkinen 2017 (Kinnunen et al. 2012)

PERSOONALLISUUS JA PSYKOLOGINEN TOIMINTA 36-50 V. Matala ekstraversio Korkea tunnollisuus Matala Yksitoikkoisuuden välttäminen Impulsiivisuus Korkea Depressio Ahdistuneisuus Matala Tavallinen Korkea Itsearvioitu terveys Korkea Mielen hyvinvointi Yksitoikkoisuuden Optimismi välttäminen Itsehallinta Impulsiivisuus Matala Depressio Ahdistuneisuus Itsearvioitu terveys Mielen hyvinvointi Optimismi Itsehallinta Matala tunnollisuus Korkea ekstraversio Pulkkinen 2017

Syntymävuosi Sukupolvet 1918 1926 sotasukupolvi; jälleenrakentajat, uudisraivaajat 1927-1944 vastuunkantajat; äidit ja isät ansiotyössä, lasten otettava varhain vastuuta itsestään, sisaruksistaan, kasvaminen työkeskeiseksi 1945-1954 liikkuva sukupolvi; maataloustaustasta kaupunkiin opiskelemaan, töihin tehtaisiin, Ruotsiin, normeista luopuminen 1945-1964 öljykriisin sukupolvi; lähiökasvatit, huolestuneisuus öljykriisin takia, saastumisen tiedostaminen, tunnollisuus ja puurtaminen 1965-1972 hyvinvoinnin sukupolvi; hampaanhoidon ja terveydenhoidon paraneminen, perusluottamus hyvinvointiyhteiskuntaan ja elämään 1973-1979 lamasukupolvi; paljasjalkaisia kaupunkilaisia, laman aiheuttama epäoikeudenmukaisuuden ja epävarmuuden kokemus, valmistuminen työttömäksi 1980-1990 valitsijoiden sukupolvi; oman polun valinta erilaisista valinnaisuuksista, kuten vegaani tai hipsteri alakulttuurit, irrallisuuden tunne, internet, sosiaalinen media, 1991-1999 irrallisten sukupolvi; terrorismi, koulusurmat, vihapuhe, internet, älypuhelimet, projektimaisuus (ei pitkäjänteisyys), irrallisuus suvusta Heikkinen, 2017 (Järvensivu ym. 2014)

Mikä on tärkeää tulevaisuutesi kannalta? Naiset Miehet 1. Terveys 3,55 3,46 2. Ihmissuhteet 3,37 3,29 3. Oma yritteliäisyys 3,14 3,09 4. Puhdas luonto 3,11 2,95 5. Maailman rauha 2,96 2,75 6. Taloudellinen menestys 2,54 2,55 7. Kulttuurielämä 2,41 2,00 Asteikko 1 = erittäin vähän 2 = vähän 3 = paljon 4 = erittäin paljon (Pulkkinen & Kokko, 2010)

Ikävuodet Ikäkaudet ja kehitystehtävät 18-25 Varhaisaikuisuus: oppiminen, vapaa-aika ja ystävyyssuhteet 25-40 Nuorempi aikuisikä: oman elämän rakentaminen työn ja perheen perustamisen muodossa 40-60 Keski-ikä: vastuunotto oman perheen ja yhteiskunnan asioista 60-75 Vanhempi aikuisikä: energian suuntaaminen uusiin asioihin ja oman elämän hyväksyminen 75 - Myöhäisaikuisuus: ikääntymiseen liittyvien muutosten hallitseminen ja oman elämän takautuva tarkastelu Keski-ikä (prime time) - Kognitiiviset taidot: kokemusten karttuminen > taitavuus - Tyytyväisyys elämään paranee, psykologinen ja sosiaalinen hyvinvointi - Terveydentila hyvä - Identiteetin selkiytyminen - Persoonallisuuden piirteiden myönteinen kehitys: sovinnollisuus lisääntyy ja neuroottisuus vähenee - Korkea motivaatio ja pystyvyys työhön - On vahingollista keski-ikäisten itsensä ja työelämän kannalta ylläpitää puhetta keski-iän kriisistä, joka ei perustu tutkimustuloksiin - Kriisin asemesta puhuttava siirtymistä (transition); voivat olla positiivisia

TEMPERAMENTTI Rakenteellisia eroja, joihin vaikuttavat perinnöllisyys, kypsyminen ja kokemukset 1) REAKTIIVISUUDESSA (reaktiokynnys ja voimakkuus) 2) ITSESÄÄTELYSSÄ (korkeamman tason prosesseja, jotka muovaavat keskushermoston reaktiivista tilaa) Rothbart, 2011

TEMPERAMENTTI PERSOONALLISUUDEN PIIRRE Surgency Aktiivisuus, toisten ihmisten lähestyminen, myönteiset tunteet Ekstraversio Avoimuus uusille kokemuksille Negative emotionality Pelokkuus, ahdistuneisuus, surumielisyys, suuttumus Neuroottisuus Effortful control Itsehallinta tehtävien suorittamisessa ja ihmisten välisissä suhteissa (Rothbart, 2011 Tunnollisuus Sovinnollisuus

SOSIOEMOTIONAALISEN KEHITYKSEN MALLI Käyttäytymis en säätely korkea Passiivinen Tunteiden säätely matala Itsesäätely korkea Mukautuva Rakentava Ahdistunut Impulsiivinen Itsesäätely matala Tunteiden säätely korkea Aktiivinen Käyttäytymisen säätely matala 17 Pulkkinen 2017