Saarijärven kaupunki URHEILUKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS luonnos 11.3.2015

Saarijärven kaupunki URHEILUKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS luonnos 11.3.2015

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot KAUPUNKI: KAUPUNGINOSA: Saarijärven kaupunki 1. kaupunginosa Keskusta KORTTELIT/TILAT: Korttelit 142, 143 ja 144 KAAVAN NIMI: KAAVAN TUNNUS: xxx LAATIJA: Saarijärven kaupunki / Kaavoitus Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi Yhteyshenkilöt: Kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi p. 044 459 8405, ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen p. 044 459 8435, mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Jokinen p. 044 459 8210, essi.jokinen@saarijarvi.fi VIREILLETULO KUULUTETTU: 12.2.2015 KAUPUNGINHALLITUKSEN HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ: KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ: KAAVAN VOIMAANTULO: XX.XX.2015 XX.XX.2015 XX.XX.2015 2(33)

1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue alue sijaitsee Saarijärven ydinkeskustassa. Suunnittelualueen pohjoispuolelle ja osittain suunnittelualueelle sijoittuu keskustan kaupalliset palvelut. Myös kirkko ympäristöineen sijoittuu suunnittelualueen läheisyyteen. Kuva 1. Kaavamuutosalueen sijainti Saarijärven keskustassa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Urheilukentän alueen asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tarkastella jäähallin rakentamismahdollisuuksia tai vaihtoehtoisesti nykyisen tekojään kattamista urheilukentän alueella. Myös urheilukentän pysäköintialueiden riittävyyttä ja sijoitusta tarkastellaan kaavamuutostyössä. Kaavamuutosalue alue rajautuu Paavontiehen, Urheilutiehen ja Virastotiehen. Kaavoitettavalla alueella päivitetään ja tarkastellaan myös muut maankäyttötavoitteet kortteleittain (korttelit 142, 143 ja 144) ja tonteittain. 3(33)

1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.4 Maanomistus... 16 3.2 Suunnittelutilanne... 16 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 16 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 20 4.1 Suunnittelun tarve... 20 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 20 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 20 4.3.1 Osalliset... 20 4.3.2 Vireilletulo... 21 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 21 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 22 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 23 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 23 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet, tarkentuneet tavoitteet... 23 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 24 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 24 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 24 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 25 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 25 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 26 5 ASEMA-/YLEISKAAVAN KUVAUS... 26 5.1 Kaavan rakenne... 26 5.1.1 Mitoitus... 26 5.1.2 Palvelut... 27 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 27 5.2.1 Yleiskaavallinen tarkastelu asemakaavoituksen tueksi... 28 5.3 Aluevaraukset... 29 5.3.1 Korttelialueet... 29 5.3.2 Muut alueet... 29 5.4 Kaavan vaikutukset... 29 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 29 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 30 5.4.3 Muut vaikutukset... 30 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 31 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 31 5.7 Nimistö... 31 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 31 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 31 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 32 6.3 Toteutuksen seuranta... 32 4(33)

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1. Asemakaavan seurantalomake (valmistuu ennen kaavamuutoksen ehdotusvaihetta) LIITE 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 3. Rakennusinventointiraportit (Mansikkaharju, Reunala, Nuorisotalo (Marttala), Valola, urheilukenttä) LIITE 4. Kaavaa havainnollistava materiaali (valmistuu ennen kaavamuutoksen ehdotusvaihetta) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Asemakaavan muutostyön taustaselvityksinä käytetään Saarijärven keskustan yleiskaavatyötä varten laadittuja selvitysaineistoja: - Maisemaselvitys, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2009 - Luontoselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2009 - ydinkeskustan täydennysrakentamisen ideasuunnitelma, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2014 Kaavatyössä hyödynnetään myös muita olemassa olevia selvitysaineistoja, kuten: - Arkeologinen inventointi, Mikroliitti Oy, 2007-2008 - Saarijärven keskusta-alueen täydennysinventointi, K-S museo, 2008 - Saarijärven rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, K-S museo, 1986-1987 - Saarijärven keskustan maisemanhoitosuunnitelma, maisema- ja puutarhaarkkitehtuuritoimisto Virve Veisterä, 1989 - Saarijärven museon aineistorekisteri. - PIMA -rekisteri 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen vireilletulo on kuulutettu 12.2.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 12.2. 1.3.2015. Kaavaluonnos valmistui päiväyksellä 11.3.2015 ja omistajaohjauksen jaosto hyväksyi sen kokouksessaan xx.3.2015 asetettavaksi nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksen tärkein tavoite on mahdollistaa nykyisen tekojään kattaminen. Kaavassa nykyisen tekojään ja huoltorakennusten alue on merkitty urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU) ja varsinainen urheilukenttä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Paavontien varressa olevien asuin- /liikerakennusten alueella asemakaavamuutoksella on tarkistettu korttelialueiden 5(33)

rajoja sekä käyttötarkoitusmerkintöjä. Erilliset yleiseen pysäköintiin varatut alueen on merkitty LP aluevarauksella. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen kunnallistekniikka on jo toteutettu mutta mahdollisista muutostöistä katu- ja viemäriverkkoon vastaa kaupunki. Jäähallin/katetun tekojään rakentamisesta vastaa Saarijärven Urheilukeskus Oy ja mahdollinen rakentamisen toteutus ajoittuu arviolta vuosille 2016 2017. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalueen keskellä sijaitsee urheilukenttä katsomoineen ja huoltorakennuksineen sekä tekojäärata, joka kesäisin on tenniskenttänä. Paavontien varressa sijaitsee asuin-/liikerakennuksia. Virastotien ja Urheilutien kulmauksessa on entinen teletalorakennus, joka on muutettu pienyritystiloiksi. Alueen eteläosaan sijoittuva Mansikkaharju on pääosin virkistyskäytössä. Harjun länsireunalla on Mansikkaharjun talon pihapiiri rakennushistoriallisesti paikallisesti arvokkaine rakennuksineen. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Saarijärven maiseman perusrakenteen muodostavat vesistöjen lisäksi luodekaakko suuntainen pitkittäisharju. Kaavamuutosalueen kohdalla harju on nimetty Mansikkaharjuksi. Suunnittelualueen eteläpuolella harju laskee Mansikkaniemen hiesulaaksoon. Paavontien pohjoispuoliset alueet ovat moreeniselänteiden karua huuhtoutunutta rinnealuetta. Mansikkaharju on jatkunut Mannilan suuntaa yhtenäisenä harjujaksona, mutta nykyisen Virastotien kohdalta harju on hävinnyt maaainesten oton yhteydessä. Entisen teletalon itäpuolella sekä Virastotien länsipuolella kaukolämpölaitoksen takana on nähtävissä selvät maisemavauriot jyrkkinä ja osittain paljaina hiekkaisina harjunrinteinä. Paavontieltä tapulin kohdalta katsottuna lännen- ja lounaan suuntaan on havaittavissa maisemallinen ja kaupunkikuvallinen solmukohta. Maisemakuvassa avautuu näkymä, jota hallitsevat tapuli, kirkko, urheilukenttä ja Mansikkaharju. 6(33)

Kuva 2. Ote Saarijärven maisemanhoitosuunnitelman kartasta; Maisemalliset ja kaupunkikuvalliset erityispiirteet, maisemavauriot ja maisemarakenteen sekä maankäyttösuunnitelmien väliset ristiriita-alueet. Luonnonolot Kaavamuutosalueen pinnanmuodostus on vaihtelevaa. Mansikkaharju kohoaa korkeimmillaan + 139 metriin (N60) laskien melko jyrkästi urheilukentän tasoon +123,7. Jyrkimmät rinteet sijoittuvat urheilukentän huoltorakennuksen eteläpuolelle. Nykyisen urheilukentän alue on ollut ennen kentän rakentamista suo- ja kosteikkoalue. Mansikkaharju on osa luode-kaakko suuntaista poikittaisharjumuodostelmaa, joka alkaa Kyyjärveltä jatkuen katkonaisen Jyväskylän suuntaan. Kuva 3. Mansikkaharjun kilpikaarnaisia mäntyjä. 7(33)

Kuva 4. Ote keskusta-alueen pohjakartasta vuodelta 1948. Luonnon monimuotoisuus Kaavamuutosalueen pinta-alasta hyvin pieni osa on luonnontilaista aluetta. Osa Mansikkaharjusta on säilynyt alkuperäisenä, mutta sielläkin on nähtävissä ihmisen vaikutus. Harjualueen eläin- ja kasvilajisto on tyypillistä harjujen lajistoa. Mänty on valtapuulaji harjun lakialueilla ja rinteen alemmilla osilla kasvaa myös lehtipuustoa. Saarijärven keskustan yleiskaavatyötä varten laaditussa luontoselvityksessä Mansikkaharjun alueelta ei ole löydetty merkittäviä eliölajeja. Pienilmasto Kaavamuutosalueen pienilmasto vaihtelee maastonmuotojen vuoksi. Eteläpuoleiset Mansikkaharjun lämpimät rinteet ovat vastakohta pohjoisrinteille sekä alavan urheilukentän alueelle. Vesistöt ja vesitalous Urheilukenttä sijoittuu kaavamuutosalueella selvästi muuta ympäristöä alemmaksi. Pintavedet kerääntyvät suunnittelualueelta pääosin urheilukentän suuntaan, josta ne salaojien ja hulevesiviemäreiden kautta johdetaan lähialueen vesistöihin. Luonnonsuojelu Alue on lähes kokonaan rakennettua ympäristöä lukuun ottamatta Mansikkaharjua Suunnittelualueella ei sijaitse Natura 2000 suojeluverkoston tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita eikä Keski-Suomen maankuntakaavassa osoitettuja luonnosuojelukohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueella asui v. 2014 lopussa 17 henkilöä. Asukkaiden määrässä ei kaavamuutosalueella ole ollut suurta vaihtelua, koska asuntojen määrä on hyvin 8(33)

rajallinen. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne kaavamuutosalueella on osin sekä tiivistä että väljää. Paavontien varsi on rakentunut melko tiiviiksi kun taas muut alueet ovat hyvinkin väljiä. Kaupunkikuva Kaupunkikuvallisesti alue jakautuu Paavontien varren nauhamaiseen liikerakennusten alueeseen sekä urheilukentän väljään puistomaiseen virkistysalueeseen. Kaupunkikuvassa hallitsevia elementtejä ovat kirkko, tapuli ja urheilukenttä. Näkymä erityisesti urheilukentältä kirkon suuntaan on kaupunkikuvallisesti merkittävä. Saarijärven urheilukentällä on paikallista maisemallista merkitystä kirkonkylän läpi kulkevan pääväylän varrelle sijoittuneena avoimena maisemakohteena, joka liittyy visuaalisesti merkittävällä tavalla Vanhan Saarijärven valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kuva 5. Näkymä urheilukentältä kirkon ja tapulin suuntaan. Asuminen Asunnot sijoittuvat Paavontien liikerakennusten yhteyteen sekä Mansikkaharjulla olevaan pientaloon. Kaavamuutosalueella on 17 asukasta (tammikuu 2015). Asunnot sijoittuvat Paavontie 11 ja 19 sekä Valotie 4 sijaitseviin kiinteistöihin. Palvelut Kaavamuutosalueella Valolan kiinteistössä toimii mm. autokorjaamo, hinauspalvelu, nettikahvila/lounaspaikka sekä erilaisia toimistopalveluja tarjoavia yrityksiä. Viereisessä kiinteistössä toimii ravintola. Saarijärven nuorisotalolla järjestetään mm. erilaisia kerhoja koululaisille. Urheilukenttä ja tekojää (kesäisin tenniskentät) tarjoavat puitteet eri kesä- ja talviliikuntalajien harrastamiseen. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutosalueella on useita työpaikkoja joista saa mm. ravintola-, autokorjaamo-, toimisto- ym. palveluita. Virkistys Kaavamuutosalueelle sijoittuu nykyisellään merkittävät keskustan kesä- ja talviliikuntakohteet. Urheilukenttä palvelee kesäisin mm. yleisurheilua ja jalkapalloa har- 9(33)

rastavia kuntalaisia. Talvisin tekojäällä harrastetaan jääkiekkoa ja kaukalopalloa. Kesäisin tekojään alue palvelee tenniskenttinä. Mansikkaharjulla liikkuvat koirien ulkoiluttajien lisäksi lähialueen asukkaat. Sen kautta on myös suorin yhteys Mansikkaniemestä keskustaan. Mansikkaharju on tärkeä osa keskustan alueelle sijoittuvaa viheralueverkostoa. Kuva 6. Urheilukentän alue kuvattuna idän suunnasta. Taustalla oikealla Valolan kiinteistö ja suoraan takana Virastotien länsipuolella oleva Manttaalikunnan kiinteistö. Liikenne Suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuva Paavontie on Saarijärven keskustan läpi kulkeva yhdystie. Liikennemäärät Paavontiellä v. 2013 ovat olleet 4441 ajoneuvoa/vrk, josta raskaiden ajoneuvojen osuus on ollut 56 ajoneuvoa/vrk. Urheilutie ja Virastotie ovat alueen kokoojakatuja, johon alueen pienemmät tonttikadut liittyvät. Urheilukentän liikuntapaikoille liikennöinti tapahtuu pääosin Valotien kautta, jossa pääosa puku- ja huoltotiloista sijaitsevat. Urheilutien kautta liikennöidään urheilukentän katsomon puolelle, jossa on yleisön sosiaalitilat, kuuluttamo ja huoltotilat. Pysäköintialueet sijoittuvat Valotien päähän, Paavontien ja Urheilutien väliselle pysäköintikentälle sekä urheilukentän katsomon eteläpuoliselle alueelle Mansikkaharjulle. Paavontien varteen sijoittuu myös pienempi pysäköintialue nuorisotalon ja Reunala kiinteistön väliselle alueelle. Paavontien molemmin puolin on korotetut jalankulku-/pyörätiet. Urheilutien varrella on jalankulku-/pyörätie Paavontien risteyksestä seurakuntatalolle. Keskustan suunnasta on kevyen liikenteen yhteys urheilukentälle Valolan kiinteistön itäpuolelta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Saarijärveen keskustan valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Saarijärven vanha osa käsittää Tarvaalan Pappilasta ulottuvan alueen urheilukentälle ja Ilolantien varteen. Kaavamuutosalueelle ei sijoitu muinaismuistoja. 10(33)

Saarijärven keskustan yleiskaavatyötä Keski-Suomen museo laati v. 2008 Saarijärven keskusta-alueen täydennysinventoinnin. Suunnittelualueelta on inventoitu urheilukenttä, Mansikkaharju, nuorisotalo, Valola ja Raunala. Saarijärven vanhan osan ja Paavontien alueiden inventoinnit koskettavat osin myös kaavamuutosaluetta. Urheilukentän rakennutti Urheilupuisto Osakeyhtiö v. 1948. Urheilukenttä sijoittuu keskeiselle paikalle Saarijärven keskustassa. Inventointiraportin arvion mukaan Saarijärven urheilukentällä on paikallista maisemallista merkitystä kirkonkylän läpi kulkevan pääväylän varrelle sijoittuneena avoimena maisemakohteena, joka liittyy visuaalisesti merkittävällä tavalla Vanhan Saarijärven valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kohteella on paikallista urheilu- ja yhdistyshistoriallista merkitystä paikallisten seurojen harjoitus- ja liikuntapaikkana sekä valtakunnallisesti tunnettujen Saarijärven kisojen pitopaikkana sekä vuonna 1948 rakennettuna yleisenä urheilukenttänä 800 hengen katsomoineen. Tunnetuin urheilukentällä järjestettävä kesäurheilutapahtuma on Saarijärven juhannuskisat, joita on järjestetty vuodesta xxxx lähtien. Tapahtuma järjestettiin aluksi kaksipäiväisenä, mutta vuodesta xxxx lähtien yksipäiväsenä. Kuva 7. Ilmakuva vuodelta 1950 urheilukentän alueesta. (Kuva Saarijärven museon kokoelma/valokuvaamo Toivanen). Urheilukentän viimeisin perusparannus tehtiin vuonna 2011, jolloin keskikentän nurmialuetta lukuun ottamatta kunnostettiin kaikki pinnoitetut alueet perustuksia myöten. 11(33)

Kuva 8. Saarijärven urheilukentän päädyssä sijaitsevat tenniskentät, kenttiä on 3 vierekkäin. Talvisin paikka palvelee tekojäänä ja se kunnostettiin loppuvuodesta 2010 jolloin tehtiin myös mahdollisuus käyttää aluetta kesäisin tenniskenttinä. (Saarijärven museon kuva-arkisto). Kuva 9. Urheilukentän kunnostustyöt loppusuoralla syyskuussa 2011 kun uusi ratapinnoite on asennettu. (Saarijärven museon kuvaarkisto). Kuva 10. Kuvassa Saarijärven urheilukentän uusi, vuonna 2013 rakennettu kuuluttamo (Saarijärven museon kuvaarkisto). Kuva 11. Urheilukentän ns. Mäen talon) päädyssä oleva muuri sai myös uuden rappauksen urheilukentän kunnostuksen aikana (Saarijärven museon kuva-arkisto). Mansikkaharjun tilan rakennuskanta on inventoitu v. 2008. Tilan pihapiiri rakennuksineen on hyvin säilynyt kokonaisuus. Uusklassismia edustava päärakennus on rakennettu 1800 1900 lukujen vaihteessa. Inventoinnin arvioinnissa todetaan Mansikkaharjun pihapiirillä olevan paikallista rakennushistoriallista merkitystä yhtenä Saarijärven keskusta-alueen vanhinta asuinrakennuskantaa edustavana kohteena. Rakennushistoriallista arvoa pihapiirille tuo myös päärakennuksen arkkitehtoninen ulkoasu. Kohteella on paikallista maisemallista merkitystä harjun päälle sijoittuvana, keskusta-alueella sijaitsevana pihapiirinä. 12(33)

Kuva 12. Mansikkaharjun päärakennus (kuva: Kari Kotilainen v. 1987) Valola Saarijärven museon arkistotietojen mukaan vuonna 1947 perustettu Keski- Suomen Valo Oy osti v.1948 kiinteistön, jossa oli Köntin autokorjaamo ja matkahuolto. Muutos ja laajennustyöt kiinteistössä suoritettiin v.1948 1949 ja uusiin tiloihin päästiin keväällä 1949. Aluksi useita asuntoja sisältänyt rakennus siirtyi vähitellen ja lopullisesti v.1970 toimisto- ja korjaamotiloiksi. Uuden laajennusosan ja vanhan osan peruskorjauksen rakennustyöt alkoivat 4.6.1979, harjannostajaiset olivat joulukuussa 1979 ja laajennusosa valmistui keväällä 1980 ja peruskorjattu osa vuoden 1980 lopulla. Keski-Suomen museon inventoinnin (v. 2008) mukaan rakennus on yksi keskustan edustavimmista laatikkomaisen arkkitehtuurin modernistisista rakennuksista. Se sijoittuu myös keskusta-alueen maisemalliseen solmukohtaan. Valon kiinteistö edustaa paikallisesti arvokasta modernia arkkitehtuuria, joka on säilynyt rakentamisajankohdalleen ominaisessa asussa. Museon suosituksen mukaan Keski- Suomen Valon rakennus on arkkitehtuuriltaan ja massoittelultaan ympäristöään määrittävässä asemassa, sen ympäristössä olevaan rakentamiseen tulisi jatkossa kiinnittääkin erityistä huomiota jolloin myös katukuvaa olisi mahdollista eheyttää. Kuva 13. Valolan kiinteistö Paavontien suunnasta kuvattuna. (kuva Saarijärven museon kuva-arkisto). Nuorisotalo (Lottala/Marttala) Saarijärven kaupungin omistama nuorisotalo, joka on v. 1938 valmistunut Lotta Svärd liikkeen toimitilaksi. Rakennusta on laajennettu v. 1962 päärakennusta matalalla lisäosalla. Keski-Suomen museon tekemässä inventoinnissa v. 2008 kohde paikallisesti järjestö- ja sivistyshistoriallisesti merkittävä kohde, sillä se on toiminut kahden merkittävän naisjärjestön kokoontumis- ja liiketilana lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Kohteella on paikallista maisemallista merkitystä Paavontien ja Kauppakadun ris- 13(33)

teysalueen maisemassa, joka liittyy liikenteellisesti keskeisimpään keskustaalueeseen. Lottala kuuluu osaksi paikallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden, Paavontien, miljööseen. Kuva 14. Kuvassa nuorisotalo kuvattuna Ilolantien suunnasta. (kuva Saarijärven museon kuva-arkisto). Reunala (Mäen talo) Veljekset Matti, Aarno ja Toivo Mäki rakennuttivat Mäen talon vuonna 1936. Talo on kaksikerroksinen ja kellarikerroksessa sijaitsevat isot autotallit. Matti ja Aarno Mäki olivat vuokra-autoilijoita, joiden käytössä alakerran autotallit olivat. Rakennuksessa toimi useita liikeyrityksiä. Reino Hakkarainen osti kiinteistön 1976. Talo oli aluksi asuinkäytössä, sittemmin siinä on toiminut mm. parturiliike, lasiliike, kuorma-autoliike ja korjausliike Kuva 15. Kuvassa Mäen talo Paavontien ja Ilolantien suunnasta kuvattuna v. 1986 (kuva Saarijärven museon kuva-arkisto). Teletalo Teletalon rakennustyöt aloitettiin elokuussa 1970 ja rakennus valmistui 1971. Rakennuksen julkisivut ovat puhtaaksi muurattua tiiltä ja osittain puupanelointia. Runko on kokonaan teräsbetonia. Yksikerroksisessa teletalossa on toimisto- ja sosiaalisia tiloja, autotallit, varastotiloja ja yksi asunto. Kellarikerroksessa on laitesuoja-, väestönsuoja- ja varastotilat sekä lämmönjakohuone. 14(33)

Kuva 16. Entinen Teletalon kiinteistö kuvattuna Myllytien suunnasta v. 1990. (Kuva Saarijärven museon kuva-arkisto). Keski-Suomen museon inventoimien kohteiden ja alueiden inventointiraportit ovat kaavaselostuksen liitteenä 4. Tekninen huolto Suunnittelualueen kunnallistekniset verkostot on rakennettu palvelemaan nykyisiä kiinteistöjä. Alueella on vesi-, jätevesi-, kaukolämpö- ja valokuituverkostoja. Tekojään itäpuolella on jätevesipumppaamo, josta lähialueen jätevedet johdetaan Mansikkaniemen pumppaamolle ja edelleen sieltä jätevedenpuhdistamolle. Paavontien hulevedet johdetaan hulevesiviemäriä pitkin Palavasalmeen. Kauppakadun ja urheilukentän ympäristön hulevedet johdetaan urheilukentän läpi kulkevan hulevesiviemärin kautta alueen itäpuolella olevaan järvenlahden purkupaikkaan. Kuva 17. Viemäri-, vesijohto-, kaukolämpö- ja valokuituverkostojen sijainti suunnittelualueella (pun.=viemäri, sin.=vesij.,,rusk.=kaukol., kelt.=valokuitu). Erityistoiminnat Entisen teletalon kiinteistöllä Mansikkaharjun länsipäässä sijaitsee matkapuhelinverkon linkkimasto. 15(33)

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole suojelukohteita eikä merkittäviä ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja tai kohteita. Urheilu- ja liikuntatapahtumista aiheutuu jonkin verran melua, joka ei kuitenkaan keskusta-alueella ole merkittävä häiriötekijä. Sosiaalinen ympäristö Urheilukentän alue palvelee lähes kaikkia väestöryhmiä. Vaikka suuri osa varsinaista käyttäjistä onkin lapsia ja nuoria, kannatus- ja huoltojoukoissa on edustettuina kaikki väestöryhmät. Alue tarjoaakin kohtaamispaikan niille, joilla yhdistävänä tekijänä on liikunta tai urheilu eri muodoissa. 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueella maanomistajina ovat sekä Saarijärven kaupunki että yksityishenkilöt ja yritykset. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava 1.3.2009 voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009 ja se on saanut lainvoiman 10.12.2009. Kaava laadittiin vuosina 2003 2007 koko maakunnan alueelle ns. kokonaismaakuntakaavana. Maakuntakaavaa on täydennetty vaihemaakuntakaavoilla. 16(33)

Kuva 18. Ote maakuntakaavasta.4. vaihemaakuntakaavassa keskustatoimintojen kohdemerkintä (C) on kumottu ja korvattu keskustatoimintojen aluevarausmerkinnällä. Vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla, jotka koskevat yhtä tai useampaa teemaa. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta (KHO:n päätös 4.2.2011). Toisen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti, turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallioja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti. Maakuntavaltuusto hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan 15.11.2010 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 11.5.2011. Kaavoitettavalle alueelle ei kohdistu 2. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. Kolmannen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Maakuntavaltuusto hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan 14.11.2012 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 5.12.2014. Asemakaavan muutosalueelle ei kohdistu 3. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. Neljännen vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi kaavaan sisältyy myös virkistystoimintojen tarkistuksia. Maakuntavaltuusto hyväksyi 4. vaihemaakuntakaavan 3.5.2013 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 24.9.2014. Asemakaavan muutosalue kuuluu 4. vaihemaakuntakaavan keskustatoimintojen alueelle (C). Vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan Keskustojen 17(33)

kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Kuva 19. Ote ympäristöministeriön vahvistamasta 4. vaihemaakuntakaavasta. Yleiskaava Alueella on voimassa Saarijärven keskusta oikeusvaikutukseton yleiskaava vuodelta 1989. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laadinta Saarijärven keskustan alueelle on aloitettu v. 2008 ja kaavaehdotus on ollut nähtävillä ehdotuksena kesällä 2014. Yleiskaava on tavoitteena saada hyväksymiskäsittelyyn keväällä 2015. Yleiskaavaehdotuksessa kaavamuutosalue on varattu urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (VU) ja keskustatoimintojen alueeksi (C). 18(33)

Kuva 20. Ote Saarijärven keskustan yleiskaavaehdotuksesta. Asemakaavan muutosaluetta koskevat yleiskaavamerkinnät ja määräykset: Asemakaava Urheilu ja puistoalueiksi kaavoitetuilla alueilla sekä korttelissa 144 on voimassa vuonna 1972 hyväksytty asemakaava. Kortteleissa 142 ja 143 sekä LP alueella on voimassa 1978 hyväksytty asemakaava. 19(33)

Pohjakartta Kaavatyössä on käytetty Saarijärven kaupungin ajantasaista kaavoituksen pohjakarttaa, jonka on hyväksynyt maanmittausinsinööri Tarmo Heinänen. Rakennusjärjestys Saarijärven kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009. Rakennuskiellot ja suojelupäätökset Kaavamuutosalueesta rakennuskiellossa ovat korttelit 142 ja 143 asemakaava, koska asemakaava on todettu vanhentuneeksi alueella. Rakennuskiellosta on päätetty omistajaohjauksen jaoston kokouksessa 2.6.2014 29 ja rakennuskielto perustuu MRL 53 :n säädökseen Kiellot asemakaavaa laadittaessa sekä MRL 61 säädökseen Ajanmukaisuuden arvioinnin vaikutukset. Rakennuskielto päättyy kaavamuutoksen saatua lainvoiman tai mikäli kaavamuutosprosessi kestää pitkää, mikäli rakennuskieltoa ei uusita (rakennuskielto on voimassa 2 vuotta kerrallaan). 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve Nykyisen asemakaava tarkistamiseen on ryhdytty Saarijärven Urheilukeskus Oy:n aloitteesta. Yhtiön tavoitteena on kattaa nykyinen tekojää, niin että jääurheilukautta pystyttäisi pidentämään nykyisestä. Tekojään alueen asemakaavan tarkistuksen lisäksi hankkeeseen otettiin Paavontien, Urheilutien ja Virastotien rajaama kokonaisuus, koska esimerkiksi alueen pysäköintiä on tarvetta tarkastella koko alueelta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Saarijärven kaupunginhallitus on päättänyt 15.12.2014 :ssä 227 Urheilukentän alueen asemakaavamuutoksen käynnistämisestä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavahankkeen osallisia ovat suunnittelualueen sekä viereisten tonttien maanomistajat, vuokraoikeuden haltijat, suunnittelualueen ympäristössä asuvat kuntalaiset, kunnan hallintokunnat ja alueella toimivat yritykset sekä viranomaiset. Seuraavia viranomaisia kuullaan kaavatyön edetessä: - Keski-Suomen ELY keskus - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo - Keski-Suomen pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö - Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen ympäristötarkastaja 20(33)

Muita yhteistyö- ja asiantuntijatahoja: - Elenia Verkko Oy - Saarijärven Vesihuolto Oy - Saarijärven Kaukolämpö Oy - Saarijärven museo - Saarijärven Urheilukeskus Oy - Saarijärven Pullistus ry - Saarijärvi Seura ry Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireilletulo on kuulutettu 12.2.2015 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 12.2. 1.3.2015. Kaavahankkeesta järjestettiin vireilletulovaiheen yleisötilaisuus Saarijärven kaupungintalolla 12.2.2015. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan vireilletulo - Asemakaavan muutoksen vireilletulosta kuulutettiin 12.2.2015 kaupungin nettisivuilla ja virallisella ilmoitustaululla sekä Sampo lehdessä, maanomistajille ja alueen toimijoille lähetettiin asiasta tiedotekirje. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 14 päivän ajan - Osallisilla ja kuntalaisilla oli mahdollisuus jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä kaavoitusarkkitehdille OAS:n nähtävillä oloajan kuluessa - Kaavahankkeesta järjestettiin tiedotustilaisuus 12.2.2015. Tilaisuudesta tiedotettiin maanomistajia alueen toimijoita kirjeitse ja sähköpostilla. Tiedottamisen yhteydessä lähetettiin myös kyselylomake, jolla maanomistajien ja muiden alueen toimijoiden oli mahdollisuus jättää kehittämisehdotuksia koko alueen sekä omistamansa kiinteistön osalta. Kyselylomake on myös kaupungin nettisivuilla. Kaavan valmisteluvaihe - Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan - Kaavaluonnos on nähtävillä 30 päivän ajan - Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaluonnoksesta kirjallisen mielipiteen kaavan laatijalle kaavaluonnoksen nähtävillä oloajan kuluessa Kaavaehdotus - Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan - Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivän ajan 21(33)

- Vieraspaikkakuntalaisia maanomistajia tiedotetaan kaavan nähtäville asettamisesta kirjeitse - Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kaupunginhallitukselle ehdotuksen nähtävillä oloajan kuluessa Kaavan hyväksyminen - Kaupunginhallitus esittää kaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustolle - Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan - Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan - Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, jonka ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Kaavan voimaantulo - Valitusajan umpeuduttua tarkistetaan onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa - Kaavan voimaantulo kuulutetaan Kaava-asiakirjat (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaehdotus) ovat nähtävillä Saarijärven kaupungintalon 3. kerroksessa (Kaavoitus), osoitteessa: Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi sekä internetissä www.saarijarvi.fi. Kuulutukset julkaistaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla kaupungintalolla, Sampo -lehdessä sekä internetissä kaupungin kotisivuilla www.saarijarvi.fi. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö - Koko keskustan kaupunginosan asemakaavan tarkistuksesta on pidetty MRL 66 :n ja MRA 26 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 28.2.2014 eikä tämän osahankkeen osalta ole tarvetta pitää erillistä viranomaisneuvottelua. Urheilukentän alueen asemakaavan tarkistusta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin kommentoitavaksi Keski-Suomen ELY:lle, pelastuslaitokselle, museolle ja liitolle. - Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta sekä palo- ja terveysviranomaisilta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaavaehdotuksesta. - Kaavaluonnos käsitellään kaupunginhallituksen alaisessa omistajaohjauksen jaostossa ennen MRL 62 :n mukaista valmisteluvaiheen kuulemista ja kaavaehdotus käsitellään Saarijärven kaupunginhallituksessa ennen MRL 65 :n mukaista ehdotuksen nähtäville asettamista. - Kaavoitukseen liittyvä viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. 22(33)