Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin-hanke. EHYT ry Ilmo Jokinen Anu Rautama

Samankaltaiset tiedostot
Lyhyesti liikunnasta ja hyvinvoinnin edistämisestä. SAJO-seminaari Saija Sippola / SAKU ry

Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin Väliarviointiraportti 12/2017

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

SAKUn palvelut asuntolaohjaajille

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ajankohtaiset 12/2018

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

Kansalaisjärjestöt terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Kristiina Hannula Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Ehkäisevän päihdetyön näkökulma ja päihdeneuvonta matalan kynnyksen tukimuotona. Minttu Tavia

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä

Miten ehkäisevä päihdetyö, turvallinen arki ja ammattioppilaitos sopivat samaan lauseeseen? Yhteisöllisyyttä käytännössä.

Arvo- ja terveyskasvatus

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ajankohtaiset

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

Työpaja 7: Yhteisöllisyydestä tukea yksilöllisiin polkuihin

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Ennaltaehkäisevä monitoimijuus: EMOK

SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN OSAAMISKESKUS. Anna Vilen & Mika Piipponen Hanko

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala

Klaarin kehittämishanke

Laki ammatillisesta koulutuksesta (HE 39/2017 vp ja 531/2017) 2 Ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen tarkoitus

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

Selostus valtuustoaloitteeseen opiskelijoiden yhteisöllisyyden lisäämisestä oppilaitoksissa

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Lastenkirjastotyö ammattina - Kyselytutkimus Etelä-Savon kirjastoihin

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi Ehkäisevä päihdetyö

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Koulutuskeskus Sedun ja ammattiopisto Luovin välinen yhteistyö YTY-hankkeessa vv

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

Ammatillisen koulutuksen reformi opinto-ohjauksen näkökulmasta. Timo Vainionpää, Koulutuskeskus Sedu, Kurikka

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

LASTEN VUORO VANHEMPAINILLAT. kevät 2017 Tarjous

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Miten uudet oh-lain vaatimukset pystytään täyttämään ja millaisia eroja eri kouluasteilla toteutuksessa

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammatillisen koulutuksen reformi. Läpäisyohjelman kokemusten hyödyntäminen. Kokous OKM

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista

Ajankohtaista Opetushallituksesta

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Amisten ajatuksia opintojen ohjauksesta ja henkilökohtaistamisesta

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

AITOJEN TAITOJEN JUURILLA

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

LÄNSI hankkeen pilotin seurantaraportti

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kommentteja ja käytänteitä. #tulevaisuudenosaajaksi

Millaista liikennekasvatusta toteutat työssäsi?

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Transkriptio:

Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin-hanke EHYT ry Ilmo Jokinen Anu Rautama

Hankkeen taustat Lorem ipsum dolor Ammatilliset sit oppilaitokset amnet. toimivat keskeisenä Dolor ryhmien sit nuorille. a met dolor sit Kouluterveyskyselyn (2015/17) valossa epäedulliset amet sosialisaatioympäristönä etenkin alempien sosioekonomisten terveystottumukset kuten tupakointi ja liikunnan vähyys, samoin kuin sosiaalinen Lorem ipsum epäluottamus dolor ja sitä ruokkivat ulkopuolisuuden kokemukset amnet. kasautuvat Dolor ammattiin sita met opiskeleville nuorille. dolor sit amet Suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen paikka vaikuttaa ennaltaehkäisevästi sosiaalisen epäluottamuksen sekä siihen liittyvien hyvinvointihaasteiden syntyyn on ammatilliset oppilaitokset. Valtakunnallinen Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin -hanke edistää opiskelijoiden hyvinvointia sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ehkäisee päihdehaittoja.

Tavoitteet Lorem ipsum dolor sit amnet. Dolor sit a met dolor sit amet 1. Ammatillisten oppilaitosten opettajien ehkäisevän päihdetyön ja sosiaalisen vahvistamisen osaaminen lisääntyy. Opettajien tiedot ja taidot luoda hyvinvointia ja päihteettömyyttä tukevaa toimintakulttuuria kehittyvät. 2. Opiskelijat Lorem ipsum saavat totuudenmukaisen dolor sit ja laaja-alaisen ymmärryksen amnet. Dolor päihteistä sita sekä met niiden käyttöön vaikuttavista dolor sit tekijöistä. amet Heidän terveysosaamisensa (tiedot, taidot, kriittinen ajattelu, itsetuntemus ja eettinen vastuullisuus) päihdeasioissa vahvistuu. 3. Oppilaitosyhteisöiden tiedot ja taidot luoda hyvinvointia ja päihteettömyyttä tukevaa toimintakulttuuria kehittyvät. Ryhmäilmiö- ja Päihdeilmiö-toimintamallien mukainen ajattelutapa juurtuu oppilaitosyhteisöiden toimintakulttuuriin.

Hankkeen menetelmät Lorem ipsum Päihdeilmiö-oppitunnit (Tavoitteet 2 ja 3) dolor sit amnet Päihdeilmiö-oppitunnilla päihteiden käyttöä tarkastellaan sosiaalisesta, kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta Lorem ipsum ja keskustellaan dolor sit aiheesta amnet. ryhmänä. Dolor Oppitunti sita met antaa dolor ammattiin sit opiskeleville amet valmiuksia sanoittaa Lorem ipsum ja keskustella dolor päihteisiin sit amnet. liittyvistä Dolor mielikuvistaan, sita met dolor jotta heillä sit olisi amet paremmat valmiudet tehdä päihdeaiheisia valintoja yksilöinä ja ryhmiensä jäseninä. Lorem ipsum dolor sit amnet. Dolor sita met dolor sit amet Ryhmäilmiö-koulutus (Tavoitteet 1 ja 3) Ryhmäilmiö-koulutus Lorem ipsum dolor oppilaitoksen sit amnet. henkilökunnalle Dolor tukee sita yhteisöllisen met dolor opiskeluhuollon sit amet ja muun yhteisöllisyyden toteuttamista oppilaitoksissa. Koulutus antaa valmiuksia ja ideoita ryhmien ohjaamiseen sekä ryhmähengen luomiseen ja ylläpitämiseen.

Yhteistyötahot Lorem ipsum SAKU ry dolor sit amnet Koulutusten markkinointi sähköisissä välineissä ja kohtaavassa työssä oppilaitoksissa Lorem Koulutukset ipsum esillä dolor Hyvinvoinnin sit amnet. vuosikellossa Dolor sita Markkinointi met dolor osana Hyvinvoiva-amis sit amet -työpajoja Lorem ipsum dolor sit amnet. Dolor OSKU sita ry met dolor sit amet Koulutusten markkinointi uutiskirjeessä ja nettisivuilla, Lorem paino- ja ipsum viestintämateriaaleissa dolor sit amnet. sekä Dolor sita Oppilaitoskiertueilla. met dolor sit amet Rehtori Tourin yhteydessä markkinonti oppilaitosten Lorem johdolle ipsum dolor sit amnet. Dolor sita met dolor sit amet Sakki ry Koulutusten markkinointi oppilaitoskiertueilla sekä omissa tiedotuskanavissaan

Tulokset Tavoite 1 Opettajien osaamisen vahvistaminen Ryhmäilmiö-koulutukseen osallistuneilta koottiin hankkeen ajan palautetta koulutuksen koetuista vaikutuksista. Kyselyn numeerisiin osuuksiin saatiin kaikkiaan 429 vastausta ja laadullista palautetta 431 osallistujalta Ryhmäilmiö-koulutuksen kokonaisarvosanaksi muodostui 3,96 asteikolla 1 5. Vastaajista 79 % antoi arvosanan 4 tai 5. Ryhmäilmiö-koulutukseen osallistuneista 84,2 % koki, että koulutus oli selkeä ja johdonmukainen. 74,1 % arvioi, että Ryhmäilmiö-koulutus ja -kirja motivoivat heitä kiinnittämään uutta tai erityistä huomiota ryhmän ohjaamiseen. 69,5 % arvioi saaneensa koulutuksesta ja kirjasta uusia valmiuksia ryhmän ohjaamiseen. Laadullinen arviointipalaute vahvisti numeerisen arvioinnin tuloksia. Hyvinä asioina nousivat esiin osaavat kouluttajat, koulutuksen osallistava ote ja koulutuksen käytännönläheisyys.

Tulokset Tavoite 2 Opiskelijoiden ymmärrys päihteistä laajenee Päihdeilmiö-koulutukseen osallistuneille toteutettiin mobiilikyselyä pian koulutuksen jälkeen. Numeeriseen kyselyyn vastasi kaikkiaan 1489 opiskelijaa ja laadulliseen kyselyyn 952 opiskelijaa Numeerisen kyselyn perusteella 91 % opiskelijoista koki koulutuksen antaneen heille tarpeellista ja hyödyllistä tietoa. 94 % vastanneista koki kyselyn mukaan voineensa kertoa ja keskustella omista näkemyksistään oppitunnilla. Luvut ovat poikkeuksellisen korkeita etenkin näin suurella, valtakunnallisella otannalla (n=1489). Laadullisen palautteen perusteella koulutuksessa puhutteli opiskelijoita päihteiden käytön tarkastelu yhteiskunnallisesta, kulttuurisesta ja historiallisesta näkökulmasta koulutuksen moniarvoinen ja ketään leimaamaton suhtautuminen keskusteleva ja mukaanottava toimintatapa. Nämä ovat vahvasti Päihdeilmiö-koulutuksen omia tavoitteita, joiden voi katsoa toteutuneen myös tämän perusteella. Päihdeilmiö-koulutusta kritisoitiin lähinnä siitä, että kahden oppitunnin aikana jäi vääjäämättä käsittelemättä teemoja, joita opiskelijat olisivat halunneet käsitellä enemmän Myös kritiikkiä voidaan pitää osoituksena koulutuksen onnistumisesta: Huonoin puoli oli oppitunnin lyhyys ja sitä oltaisiin haluttu vielä enemmän.

Tulokset Tavoite 3 Oppilaitosyhteisöiden valmiudet paranee Ryhmäilmiön käyttöönottoa arvioitiin tekemällä neljä työntekijöiden fokusryhmähaastattelua (n = 18) kahdessa eri oppilaitoksessa. Haastatteluiden pohjalta laadittiin käyttöönottokysely, elo-syyskuussa 2018 ja siihen vastasi 79 työntekijää eri puolilta Suomea. Ryhmäilmiöllä on oppilaitosten arjessa kahdenlaisia vaikutuksia. Ryhmäilmiö auttaa ja edistää työskentelyä opiskelijoiden kanssa, etenkin ryhmädynaamisten ilmiöiden alueella. Ryhmäilmiö auttaa ja edistää työyhteisön ja henkilökunnan keskinäistä vuorovaikutusta ja työilmapiiriä. Molemmat tavoitteet ovat tämän hankkeen mukaisia ja arvioinnin valossa ne toteutuvat. 70,9 % työntekijöistä arvioi, että pääeste Ryhmäilmiön käyttöönotolle koko oppilaitoksessa on lisääntyvä kiire, jatkuvat muutokset sekä näihin liittyvä työtehtävien moninaisuus ja hajanaisuus. Henkilökunnan sekavana koettu tilanne toi esiin toiveen oppilaitosten arkityön pitkäjänteisestä ja koko työyhteisön tasolla tapahtuvasta kehittämisestä. 48,1 % tutkimukseen osallistuneista toivoi Ryhmäilmiön käyttöönottoa ohjatusti koko oppilaitoksessa. Ryhmäilmiö-koulutuksen koettiin mahdollistaneen työntekijöiden yhteisen keskustelun omasta työstä, mitä työntekijät pitivät tärkeänä ja voimaannuttavana kuormittavan arjen keskellä.

Tulokset Tavoitteiden ulkopuoliset vaikutukset Hankkeen aikana koulutettiin 49 kouluttajaa, jotka toteuttavat jatkossakin koulutusta ja vievät omalla toiminnallaan ehkäisevän päihdetyön viestiä kentälle. Hankkeen aikana toteutettiin runsaasti ruotsinkielisiä koulutuksia, sillä kaksikielisyys koettiin tärkeänä. Kaikki materiaalit käännettiin myös ruotsiksi, mikä mahdollisti koulutusten pitämisen. Päihde- ja Ryhmäilmiötä toteutettiin myös ammatillisten oppilaitosten asuntoloissa. Asuntoloissa hyvä ryhmähenki on tärkeää ja keskustelu nuorten kanssa päihteistä on usein ajankohtaista sekä vaikuttavaa. EHYT ry:n ymmärrys ammatillisen oppilaitosten tomintakentästä kasvoi, joka mahdollistaa jatkossa tehokkaamman toiminnan kentällä. Yhteistyö ja ymmärrys yhteistyökumppanien välillä tiivistyi, mikä helpottaa Ryhmäilmiö-koulutuksen ja Päihdeilmiö-oppituntien markkinointia jatkossa.

Tulokset - Kohtaamisluvut Ryhmäilmiö-koulutus Lorem ipsum dolor sit amnet. Dolor sit a met dolor sit Päihdeilmiö-oppitunnit amet Kohdattuja Koulutuskerrat Oppilaitosyksiköt Suomeksi 1758 75 57 Ruotsiksi 41 5 4 Yhteensä 1799 80 61 Lorem ipsum dolor sit amnet. Dolor sita met dolor sit amet Kohdattuja Opiskelijoita Opettajia Ryhmiä Oppilaitosyksiköitä Suomeksi 12 544 11 820 724 866 149 Ruotsiksi 822 790 32 55 7 Yhteensä 13 366 12610 756 921 156 Hankkeen aikana koulutetut kouluttajat Kevät 2017 Syksy 2017 Kevät 2018 Syksy 2018 Yhteensä 11 12 9 17 49 Valtakunnallisuus Päihdeilmiö Ryhmäilmiö Maakunnat 17 17

Haasteet Reformi Oppilaitoksissa Monilla oppilaitoksilla oli haastava tilanne uuden omaksumisessa ja organisoinnissa. Uuden asian ottaminen ohjelmaan tuntui valtavalta haasteelta. Siirtyminen yksilöllisiin opintopolkuihin ja jatkuvaan sisäänottoon sysäsi syrjään ryhmän ja ryhmiin panostamineen. Monissa oppilaitoksessa ei ollut ollut aikaa pysähtyä miettimään, miten uudessa tilanteessa ryhmiin ylipäätään pitäisi suhtautua. Menetelmien juurruttaminen oppilaitoksen arkeen osoittautui kuitenkin monesta edellä mainitusta syystä erittäin hankalaksi, oppilaitoksissa oli paljon muuta, tärkeämpää meneillään. Useinkaan oppilaitoksissa ei ollut tietoa, kuka saa tällaisia koulutuksia oppilaitokseen tilata ja toisaalta kuka vastuuttaa tai sitouttaa henkilökunnan osallistumaan koulutukseen.

Haasteet Rahoittaja Kommunikaatio rahoittajan kanssa jätti välillä toivomisen varaa. Rahoittaja vastasi viiveellä yhteydenottoihin ja usein vastaus saatiin vasta muistuttelujen jälkeen. Erilaiset ohjeistukset ja pyynnöt saattoivat olla epäselviä ja tulla nopealla aikataululla. Valtakunnallisessa, paljon matkustusta ja muita sitovia aikatauluja sisältävässä hankkeessa pikainen aikataulu on joskus mahdoton. Tuki käytännön kysymyksissä oli vähäistä, sillä muut hankkeet toimivat selkeästi sosiaali- ja terveysalan kentällä kun taas Ryhmäilmiö-ja päihdeilmiö -hanke osui enemmän opetuksen ja oppilaitosmaailman kentälle. Rahoittajan edustaja osallistui epäsäännöllisesti ohjausryhmän kokouksiin, mikä koettiin valitettavana. Keskustelu rahoittajan suuntaan toimi parhaiten juuri tätä kautta.

Juurruttaminen Hankkeen menetelmien juurruttaminen oppilaitoksen käytänteihin oli haastavaa. Reformin vuoksi ehkäisevän päihdetyön ja hyvinvoinnin teemojen juurruttamiseen ei ole oppilaitoksissa ollut aikaa ja muita resursseja eikä myöskään organisatorisia prosesseja. Suurin osa ammatillisista oppilaitoksista on yksityisiä. Menetelmiä ei voida viedä maakuntarakenteiden tai edes kuntarakenteiden kautta pysyvämpään käyttöön. Käytännössä jokaista oppilaitosta piti lähestyä hyvinkin yksilöllisesti Pysyvään käytäntöön juurtumisen arviointiin vaikuttaa myös koulutusten maksuttomuus. Monet oppilaitokset tilasivat Päihdeilmiökoulutuksia toistamiseen tai jopa kolmatta kertaa, mutta tämä ei vielä takaa jatkoa. Menetelmien jatkuvuus EHYT ry:n puolella on turvattu. Menetelmät säilyvät EHYT ry:n koulutyön valikoimissa tulevaisuudessakin. Menetelmille tehtiin hankkeen lopussa markkinointimateriaalia, jolla niitä voidaan markkinoida eteenpäin. Yhteistyökumppanit jatkavat mahdollisuuksien mukaan menetelmien esillä pitämistä viestintäkanavissaan, SAKU ry.n hyvinvoinnin vuosikellossa menetelmät näkyvät jatkossa myös. Kouluttajaverkosto säilyy osana EHYT ry:n koulutyön toimintaa.

Opit Ryhmäilmiö-mallin pidempikestoiseen juurruttamiseen tulisi kiinnittää huomiota, mikä osoittautui koulutuskentän muutostilanteessa työntekijöiden tärkeäksi toiveeksi. Erittäin tärkeä kehityskohde Ryhmäilmiön osalta olisi johdon sitoutuminen. Millaisin eväin ja ketä pitäisi oppilaitoksen johdossa lähestyä, jotta ryhmien tukemisen tärkeys olisi helpompi saattaa vahvemmin koko oppilaitoksen toimintakulttuuriin. Hankkeen aikana on tullut usein vastaan se, ettei opettajilla, kuraattoreilla ei ole tietoa oman koulun käytänteistä. Päihdeohjelma tai vastaava saattaa olla olemassa, mutta se on enemmänkin paperi kuin käytännön toiminnan tuki. Oppilaitokset tarvitsisivat tukea siihen, että saataisiin yhteiset käytänteet oikeasti toimiviksi. Opiskelevat nuoret viettävät asuntolassa merkittävän osan vapaaajastaan; joten se miten arki asuntolassa sujuu, on heidän hyvinvointinsa kannalta merkitsevää. Asuntolaohjaajien ryhmäohjaamisen taitojen ylläpitäminen ja kehittäminen tärkeää olisikin erittäin tärkeää, samoin ryhmiä tukevien käytänteiden vahvistaminen sekä oppilaiden päihdeosaamisen tukeminen myös asuntoloissa

Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin-hanke www.ehyt.fi www.ehyt.fi/toinen-aste Ilmo Jokinen Ilmo.jokinen@ehyt.fi 050 407 7188