Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin Väliarviointiraportti 12/2017

Transkriptio

1 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta: Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projekti Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin Väliarviointiraportti 12/2017 Raportissa arvioidaan ajanjaksoa Valtakunnallinen Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin -hanke edistää opiskelijoiden hyvinvointia sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ehkäisee päihdehaittoja. Ryhmäilmiö-koulutus oppilaitoksen henkilökunnalle tukee yhteisöllisen opiskeluhuollon ja muun yhteisöllisyyden toteuttamista oppilaitoksissa. Koulutus antaa valmiuksia ja ideoita ryhmien ohjaamiseen sekä ryhmähengen luomiseen ja ylläpitämiseen. Päihdeilmiö-oppitunnilla päihteiden käyttöä tarkastellaan sosiaalisesta, kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja keskustellaan aiheesta ryhmänä. Oppitunti antaa ammattiin opiskeleville valmiuksia sanoittaa ja keskustella päihteisiin liittyvistä mielikuvistaan, jotta heillä olisi paremmat valmiudet tehdä päihdeaiheisia valintoja yksilöinä ja ryhmiensä jäseninä. Arviointi osoittaa, että Ryhmäilmiö- ja Päihdeilmiö-koulutukset onnistuvat hyvin tavoitteidensa saavuttamisessa. Keskeisenä haasteena on etenkin Ryhmäilmiö-koulutuksen markkinoinnin tehostaminen ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanovaiheessa sekä toimintamallien juurruttaminen kokonaisiin oppilaitosyhteisöihin. Arvioinnissa käytetyt aineistot Arvioinnissa käytetään Päihdeilmiö- ja Ryhmäilmiö-koulutusten yleisiä tunnuslukuja ja kolmenlaisia aineistoja, jotka kuvaavat koulutusten toteutumista ja vastaanottoa (luvussa Hankkeen tuotokset ja tulokset). Päihdeilmiö-koulutuksiin osallistuneiden opiskelijoiden mobiilipalautteet (ka. 451 vastausta/kysymys), jossa pyydettiin vastausta seuraaviin kysymyksiin o Oppitunnilla saamani tieto oli tarpeellista ja hyödyllistä (1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä) o Oppitunti herätti minussa uusia ajatuksia päihteiden käyttöön liittyen (1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä) o Tunnit vaikuttivat päihteistä muodostamiini mielikuviin (1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä) o Minulla oli mahdollisuus kertoa omia ajatuksiani oppitunnilla (1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä) o Olen jutellut/aion jutella tunnilla käsitellyistä asioista kavereiden tai muiden läheisten kanssa (1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä) o Mikä erityisesti jäi tunnista mieleen? Mistä olisit halunnut kuulla lisää? Mitä muuta haluaisit sanoa? (Avovastaus) Ryhmäilmiö-koulutuksiin osallistuneiden työntekijöiden sähköinen lomakekysely (178 vastausta), jossa pyydettiin vastausta seuraaviin kysymyksiin o Koulutus oli selkeä ja johdonmukainen (1 = huonoin, 5 = paras) o Koulutus ja kirja motivoivat minua kiinnittämään uutta tai erityistä huomiota ryhmän ohjaamiseen (1 = huonoin, 5 = paras)

2 o Sain koulutuksesta ja kirjasta uusia valmiuksia ja ideoita ryhmän ohjaamiseen (1 = huonoin, 5 = paras) o Minkä yleisarvosanan annat koulutukselle? (1 = huonoin, 5 = paras) o Mikä koulutuksessa oli mielestäsi hyvää? (Avovastaus) o Mikä koulutuksessa kaipaa mielestäsi kehittämistä? (Avovastaus) o Mitä viet koulutuksesta mukanasi oppilaitokseesi/työyhteisöösi? (Avovastaus) o Mikä omassa oppilaitoksessasi mahdollistaa ja/tai estää Ryhmäilmiön hyödyntämistä sinun mielestäsi? (Avovastaus) Hankkeen kouluttajien tekemiä itsearviointeja (vastaajina 23 kouluttajaa, 80 Päihdeilmiöitsearviointia ja 22 Ryhmäilmiö-itsearviointia). Itsearvioinnissa kouluttajaa pyydettiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin o Missä onnistuin? Mikä toiminnassani oli sellaista, joka edesauttoi koulutuksen sujumista? (Avovastaus) o Mitä haasteita koin? Mitä olisin voinut tehdä toisin ja mihin kiinnitän jatkossa enemmän huomiota? (Avovastaus) o Muuta lisättävää? (Avovastaus) Arvioinnin ovat toteuttaneet yhdessä hankkeen työntekijät sekä arvioinnin ulkopuoliseksi toteuttajaksi kilpailutuksen kautta valittu tutkija, valtiotieteiden tohtori Antti Maunu. Hankkeen tavoitteet 1. Missä määrin hankkeessa on edetty kohti tavoitteiden saavuttamista? 2. Mitä haasteita tavoitteiden saavuttamisessa on ollut? 3. Mitä tukea tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan? Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin -hankkeen päämääränä on edistää ammattiin opiskelevien terveyttä ja hyvinvointia ja kaventaa ammattiin opiskelevien terveyseroja verrattuna muuhun ikäluokkaan. Hankkeen tavoitteet ovat: 1. Ammatillisten oppilaitosten opettajien ehkäisevän päihdetyön ja sosiaalisen vahvistamisen osaaminen lisääntyy. Opettajien tiedot ja taidot luoda hyvinvointia ja päihteettömyyttä tukevaa toimintakulttuuria kehittyvät. 2. Opiskelijat saavat totuudenmukaisen ja laaja-alaisen ymmärryksen päihteistä sekä niiden käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Heidän terveysosaamisensa (tiedot, taidot, kriittinen ajattelu, itsetuntemus ja eettinen vastuullisuus) päihdeasioissa vahvistuu. 3. Oppilaitosyhteisöiden tiedot ja taidot luoda hyvinvointia ja päihteettömyyttä tukevaa toimintakulttuuria kehittyvät. Ryhmäilmiö- ja Päihdeilmiö-toimintamallien mukainen ajattelutapa juurtuu oppilaitosyhteisöiden toimintakulttuuriin. Päihdeilmiö-kohtaamisluvut kohdattuja opiskelijoita opettajia ryhmiä oppilaitosyksiköitä yhteensä Päihdeilmiö-oppitunteja on pidetty seuraavien oppilaitosten toimipisteissä: HAMI, JAO, JEDU, Keuda, Ekami, Luovi, Omnia, OSAO, POKE, Raseko, Sakky, Salpaus, Sasky, Sataedu, SEDU, Stadin ammattiopisto, SNO, Tavastia, Tredu, Sveps ja Validia.

3 Ryhmäilmiö-kohtaamisluvut RI kohdattuja oppilaitosyksiköitä yhteensä Ryhmäilmiö-koulutuksia on pidetty seuraavissa oppilaitoksissa: Luovi, Axxell, HAMI, JAO, JEDU, Kiipula, OSAO, PPO, Raseko, SAKKY, Salpaus, SEDU, Stadin ammattiopisto, Tredu ja TTS. Hankkeen muut kohtaamisluvut MUUT kohdattuja tapahtumia yhteensä Kohtaamisluvuissa on mukana mm. hankkeen työpajoja, koulutuksia yhteistyökumppaneille ja koulutuksia/esittelyjä asuntolaohjaajapäivillä. Maantieteellisesti hankkeen mukaisia koulutuksia on tähän mennessä levitetty Uudenmaan, Pohjois- Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Kymenlaakson, Keski- Suomen, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Satakunnan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Lapin alueille. Hankkeen materiaalit on käännetty ruotsiksi ja hankkeeseen on rekrytoitu myös ruotsinkielisiä kouluttajia. Koulutuksia on markkinoitu ruotsinkielisiin oppilaitoksiin ja joitakin koulutuksia on jo toteutettu ruotsiksi. Hanke oli lisäksi mukana alueellisilla asuntolaohjaajapäivillä Saarijärvellä, Iisalmessa, Torniossa ja Järvenpäässä. Asuntolaohjaajille pidettiin Ryhmäilmiö-koulutus, he saivat tutustua Päihdeilmiöoppituntiin ja lisäksi yhdessä käytiin läpi alueen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten

4 päihteiden käyttöä Kouluterveyskyselyn tietojen pohjalta. Palautetta ei asuntolaohjaajilta kerätty erikseen, mutta keskusteluissa nousi esiin asuntolaohjaajien syvällinen ymmärrys toimivien ryhmien merkityksestä yksittäisen nuoren hyvinvoinnille. Samoin esiin nousi se, miten paljon asuntolaohjaajat resurssiensa puitteissa nuorten ja ryhmien eteen usein tekevät. He olivat tyytyväisiä Ryhmäilmiön kautta saaduista vinkeistä. Päihdeilmiöstä monet lupasivat viedä viestiä oppilaitoksiinsa, mutta pohdittiin myös mahdollisuutta hyödyntää Päihdeilmiötä asuntoloissa. Keväälle onkin sovittu muutama Päihdeilmiö-oppitunti asuntolaan kokeilumielessä. Haasteena erityisesti hankkeen ensimmäisen ja kolmannen tavoitteen saavuttamisessa on ollut se, että Ryhmäilmiö-koulutuksia on tilattu markkinoinnista huolimatta odotettua vähemmän. Yksi selittävä tekijä tälle on, että ammatillisen koulutuksen reformin valmistelu, organisaatiouudistukset sekä muut muutokset vievät oppilaitoksissa tällä hetkellä sekä johdon että henkilöstön voimavaroja ja tuottavat arkityöhön kiirettä. Haasteena on ollut myös pätevien kouluttajien löytäminen kaikille alueille. Tähän haasteeseen on pyritty vastaamaan hyödyntämällä monipuolisempia rekrytointikanavia, tarkentamalla rekrytointikriteerejä sekä kehittämällä kouluttajien koulutusta. Haasteena tavoitteiden saavuttamisen kannalta on ollut myös se, että kyseessä on valtakunnallinen hanke, jossa on suhteellisesti pienet työntekijäresurssit. Siitä huolimatta, että työntekijäresurssit on organisoitu hyvin, aikaa esimerkiksi viestintään, markkinointiin ja menetelmien juurruttamiseen valtakunnallisesti on liian vähän. Ennakoitua enemmän aikaresursseja menee koulutusten organisointiin ja koordinointiin sekä kouluttajaverkoston ylläpitämiseen. Keinot hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Miten käyttämänne keinot ovat edistäneet ja/tai heikentäneet tavoitteiden saavuttamista? 2. Miten käyttämiänne keinoja on tarpeen kehittää? Tavoitteiden saavuttamista on edistänyt kouluttajaverkoston toimintaan ja ylläpitämiseen panostaminen. Toimiva ja laadukas kouluttajaverkosto on keskeinen edellytys tavoitteiden saavuttamiselle. Kouluttajiksi on onnistuttu löytämään mahdollisimman osaavat ja motivoituneet henkilöt. Lisäksi on panostettu kouluttajien koulutukseen, tukemiseen ja sitouttamiseen ja tätä kautta varmistettu edellytykset Ryhmäilmiö-koulutusten ja Päihdeilmiö-oppituntien laadukkaalle toteutukselle. Kouluttajien välistä vertaistukea tulee kehittää jatkossa; suunnitteilla onkin ADOBE Connect -verkkotapaamisia kouluttajille. Koulutusten organisointiin on luotu toimiva rakenne, mikä on edistänyt myönteistä mielikuvaa EHYT ry:stä yhteistyökumppanina oppilaitoksille. Saapuneet tilaukset on jaoteltu koulutussuunnittelijoiden kesken alueittain. Tilaukset kirjataan yhteisiin dokumentteihin ja koulutuskalenteriin. Näin molemmat koulutussuunnittelijat ovat perillä kaikista koulutuksista, aikatauluista, yhteyshenkilöistä sekä kouluttajista ja voivat tarvittaessa hoitaa koulutuksiin liittyviä asioita myös toistensa puolesta. Hyvän rakenteen ja työnjaon ansiosta koulutukset, sairastuneen kouluttajan tuuraamiset ja mahdolliset koulutusten siirrot hoituvat saumattomasti. Lisäksi koulutusten organisointiin on kehitetty sähköinen hallintajärjestelmä. Järjestelmän käyttöönotto on hieman viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta, mutta saadaan kaikkien kouluttajien ja tilausten käyttöön alkuvuodesta Yhteistyökumppanien tuki koulutusten markkinoinnissa on ollut myös keskeistä tavoitteiden saavuttamisen kannalta. SAKU ry on edistänyt hanketta tiedottamalla koulutuksista tiedotteilla ja uutiskirjeillä. Lisäksi kaikissa tapahtumissa, joissa SAKU ry on ollut esittelemässä erilaisia opiskeluhyvinvointia edistäviä toimintamalleja ja materiaaleja, on esitelty Ryhmäilmiö ja Päihdeilmiö sekä tiedotettu maksuttomista koulutuksista. SAKU ry:n Hyvinvointivirtaa ammatilliseen koulutukseen -teemaviikolla koko SAKU ry:n henkilöstö kiersi oppilaitoksissa esittelemässä koulutuksia.

5 Jatkossa hankkeessa panostetaan erityisesti koulutusten markkinointiin ja menetelmien juurruttamiseen kokonaisissa oppilaitosorganisaatioissa. Helmikuun alkupuolella pidetään yhteistyökumppaneiden kanssa markkinointiin liittyvä palaveri, jossa haetaan ratkaisuja näiden tavoitteiden toteutumiselle. Lisäksi keväällä pidetään OSKU ry:n ja SAKKI ry:n työntekijöille Ryhmäilmiö-koulutus, jonka jälkeen heidän on helpompi markkinoida Ryhmäilmiötä. Hankkeen tuotokset ja tulokset 1. Minkälaisia onnistumisia ja haasteita hyvän käytännön toteuttamiseen liittyy kunnissa ja/tai alueilla? 2. Missä määrin hyvä käytäntö on tavoittanut hyvinvointi- ja terveyserojen kannalta olennaisia haavoittuvia ryhmiä? 3. Missä määrin hyvä käytäntö on tavoittanut hyvinvoinnin ja terveyden osalta keskimääräistä heikommassa asemassa olevia poikia ja miehiä? 4. Miten ammattihenkilöt ovat ottaneet hyvän käytännön vastaan? 5. Mitä tietoa on saatu hyvän käytännön vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen nykyisen hankkeen aikana? Päihdeilmiö-oppituntien levittämistä edesauttaa se, että yksittäinen opettaja voi helposti organisoida tunnit omille ryhmilleen. Ryhmäilmiö vaatii toteutuakseen enemmän oppilaitosyksiköiden johdon sitoutumista ja jotta heidät saadaan sitoutumaan, täytyy heidän ymmärtää koulutuksen ja sen taustalla olevan ajattelutavan juurtumisen merkitys ja hyödyt oppilaitokselle sekä työntekijöiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnille. Ammatillisen koulutuksen reformi voidaan nähdä sekä edistävänä että estävänä tekijänä: toisaalta sillä voidaan perustella koulutuksen tarpeellisuutta (mm. yksilöllisten opintopolkujen korostuminen nostaa muuttuvat ja vaihtuvat opetusryhmät uudella tavalla esiin, Ryhmäilmiö konkreettisena apuvälineenä reformin toteuttamiseen) ja toisaalta se voi nähdään työtä kuormittavana asiana erityisesti tässä vaiheessa reformia (ei aikaa henkilöstön ylimääräiseen kouluttamiseen). Päihdeilmiö on otettu vastaan oppilaitoksissa erittäin hyvin opettajien ja muun henkilöstön taholta. Tunteja on esimerkiksi suositeltu toisiin oppilaitosyksiköihin tai samassa oppilaitoksissa toisille opettajille. Myös yksittäisiä positiivisia palautteita on saatu sähköpostitse ja kasvokkain erilaisissa tapahtumissa suoraan opettajilta. Opiskelijoidenkin parissa Päihdeilmiön vastaanotto on ollut vakuuttavaa. Mobiilipalautteessa, johon vastasi kaikkiaan 451 opiskelijaa, vastausvaihtoehtoihin "täysin samaa mieltä" tai "osittain samaa mieltä" vastattiin seuraavasti: Oppitunnilla saamani tieto oli tarpeellista ja hyödyllistä: 91 % Oppitunti herätti minussa uusia ajatuksia päihteiden käyttöön liittyen: 72 % Tunnit vaikuttivat päihteistä muodostamiini mielikuviin: 63 % Minulla oli mahdollisuus kertoa omia ajatuksiani oppitunnilla: 96 %, joista 87 % täysin samaa mieltä Olen jutellut/aion jutella tunnilla käsitellyistä asioista kavereiden tai muiden läheisten kanssa: 64 % Näiden indikaattorien valossa Päihdeilmiö-koulutuksen on koettu tarjoavan uutta ja relevanttia tietoa päihteistä. Koulutustilanne on koettu vahvasti keskustelevaksi ja osallistavaksi, mikä on myös ollut tarkoitus. Samat viestit toistuvat myös palautekyselyn avovastauksissa: Tunti oli hyvä, laittoi ajattelemaan erilailla päihteidenkäyttöä.

6 Omaa mielipidettä sai ilmaista eikä ketään tuomittu. Kaikista kerrottiin kohtuudella. Oli ihanaa kun tällä tunnilla käytiin päihteitä läpi vähän eri näkökulmasta kuin yleensä. Ei pelkästään paasattu päihteiden vaarallisuudesta vaan kerrottiin historiaa ja faktoja! Myös kouluttajien itsearviointi sekä hankkeen työntekijöiden havainnot koulutustilanteista kertovat samaa viestiä: koulutustilanteet ovat olleet keskustelevia ja osallistavia ja opiskelijoita kiinnostavia. Tunnit hyvin vuorovaikutuksellisia ja oppilailla tietoa/kokemuksia joita jakoivat. Koen, että oma kokemukseni ja rentous "herättää" oppilaat mukaan. Opettajilta tuli positiivista palautetta heti tuntien jälkeen. (Päihdeilmiö-kouluttajan itsearviointi) Arvioinnin valossa Päihdeilmiö-koulutus toteuttaa hyvin hankkeen tavoitetta 2 (ammattiin opiskelevien nuorten päihdetietouden ja terveysosaamisen vahvistaminen). Lisäksi voi mainita koulutusten keskustelevuuden, mikä antaa opiskelijoille valmiuksia jatkaa keskustelua jatkossa omissa pienryhmissään, joiden kanssa myös päihdekokeiluja tehdään ja päihteitä käytetään. Yleisemminkin Päihdeilmiö-koulutustilanteiden voidaan nähdä vahvistavan opiskelijoiden osallisuutta kokemuksena siitä, että heillä on mahdollisuus ja valmiudet vaikuttaa toimintaympäristöönsä omalta osaltaan ja omilla mielipiteillään. Myös Ryhmäilmiö-koulutukset on otettu hyvin vastaan ammatillisten oppilaitosten henkilökunnan parissa. Koulutuksia koskevassa palautekyselyssä, johon vastasi 178 opettajaa/henkilökunnan jäsentä, yleisarvosana koulutuksesta asteikolla 1 5 oli 3,96 ja jommankumman korkeimmista arvosanoista (4 tai 5) antoi 78 % vastaajista. Muissa numeerisissa arviointikysymyksissä korkeimmat arvosanat (4 tai 5) annettiin seuraavasti Koulutus oli selkeä ja johdonmukainen: 83,7 % Koulutus ja kirja motivoivat minua kiinnittämään uutta tai erityistä huomiota ryhmän ohjaamiseen: 69 % Sain koulutuksesta ja kirjasta uusia valmiuksia ja ideoita ryhmän ohjaamiseen: 64 % Opettajien ja muun henkilökunnan avovastaukset antavat Ryhmäilmiön vastaanotosta samansuuntaisen kuvan. Eniten positiivista palautetta annettiin koulutuksen toiminnallisuudesta ja konkreettisuudesta (60 mainintaa) ja asiantuntevista ja innostavista kouluttajista sekä hyvin järjestystä koulutustilaisuudesta (56 mainintaa). Myös arkityöhön koulutusten koettiin antavan käytännön vahvistusta ryhmien ohjaamiseen ja sosiaalisen vahvistamiseen (64 mainintaa), mutta myös ymmärrystä ryhmien ja sosiaalisten tekijöiden tärkeydestä hyvinvoinnille (39 mainintaa). Muistutus ryhmäilmiöstä; vaikka teemme yksilöllisiä polkuja, toimimme ryhmänä. Ryhmä muodostuu yksilöistä ja hyvinvoiva ryhmä tukee yksilöä. Jokainen yksilö tarvitsee ryhmää; meidän kulttuurievoluutio lähtee ryhmästä. Ryhmäytymiseen on varattava aikaa, maksaa itsensä takaisin pidemmällä tähtäimellä. Ajattelen opiskelijaa vielä enemmän. Hänelle olisi tärkeää saada hyviä ryhmäkokemuksia koulusta. Näiltä osin hankkeen ensimmäinen tavoite, ammattiopettajien hyvinvointiosaaminen ja sosiaalisen vahvistamisen valmiudet vaikuttaa toteutuvan Ryhmäilmiö-koulutusten myötä mallikkaasti. Avovastauksissa saatiin myös kehittämisehdotuksia Ryhmäilmiö-koulutuksiin. Niiden pääviesti on, että koulutukset olisivat voineet olla pidempiä ja mennä syvemmälle. Monet työntekijät tuntevat ja

7 käyttävät jo nyt ryhmäyttäviä ja sosiaalisesti tukevia menetelmiä, ja näistä haluttaisiin myös pidemmälle menevää jatkokoulutusta. Tämä on kuitenkin hankkeen tavoitteen ja itse asian edistämisen kannalta myönteinen tulos. Oppilaitoksissa jo olemassa olevat, sosiaalisesti tukevat toimintatavat ja työkulttuurit tuotiin palautteessa esiin myös keskeisenä Ryhmäilmiön käyttöönottoa tukevana tekijänä arjessa (10 mainintaa), joskin vastauksia tähän teemaan annettiin suhteellisen vähän. Ryhmäilmiö-palautteen valossa keskeiset haasteet Ryhmäilmiön käyttöönotossa ja juurruttamisessa liittyvät oppilaitosten arkityön monipuolisuuteen ja hajanaisuuteen. Henkilökunnalla on kiire, resurssit niukkenevat ja työnkuvaan tulee säännöllisesti muutoksia. Opet kokee ettei ole aikaa kun tunnit on muutenkin minimissä Yhteistyön tekeminen (aikapula) muiden opettajien ja muun henkilökunnan kanssa Ryhmänohjaajalla on tehtäviä paljon. Se nyt voi olla mahdollisuuskin, mutta myös este, koska käytännössä tehtäviä on niin paljon, että ryhmäytymiselle ei jää tilaa Toinen haaste, jota työntekijät toivat esiin, liittyy opettajien työnkuvan itsenäisyyteen ja autonomisuuteen, joka voi hankaloittaa koko työyhteisön toimimista samojen periaatteiden mukaan: Osa opettajista ei näe tätä tärkeäksi, vaan keskittyvät "asian" opettamiseen Epävarmaa, kuinka johdonmukaisesti eri opettajat sitoutuvat ryhmähengen kehittämiseen Tämä palaute yhdessä Ryhmäilmiö-koulutusten odotettua vähäisemmän kysynnän kanssa kertoo, että hankkeen kolmannen tavoitteen (oppilaitosyhteisöjen hyvinvointivalmiudet ja hyvinvointinäkökulman juurtuminen oppilaitosten toimintakulttuureihin) saavuttaminen ei ole edennyt vielä niin pitkälle kuin hankkeessa tavoitellaan. Tämä on selkeä kehittämiskohde: saada johto ja kokonaiset organisaatiot sitoutumaan Ryhmäilmiö- ja Päihdeilmiö-koulutuksiin sekä niiden mukaisiin toimintatapoihin. Hankkeessa levitettäviä hyviä käytäntöjä on kohdistettu hyvinvointi- ja terveyserojen näkökulmasta katsottuna haavoittuviin ryhmiin suuntaamalla hankkeen koulutukset ammatillisiin oppilaitoksiin. Tilastojen valossa (mm. Kouluterveyskysely 2017) ammattiin opiskelevien ja lukio-opiskelijoiden väliset terveyserot ovat edelleen suuret. Samoin esimerkiksi toisen asteen koulutuksen keskeyttämiset ja koulutuksellinen syrjäytyminen keskittyvät selvästi enemmän ammatilliseen koulutukseen kuin lukioihin (Tilastokeskus 2017). Hankkeessa ei ole kohdistettu erityisiä toimenpiteitä heikommassa asemassa oleviin (poikiin) ammatillisten oppilaitosten sisällä. Tarkasteltaessa Päihde- ja Ryhmäilmiöiden tarvetta tutkimustulosten valossa, ei ole olemassa maantieteellistä aluetta, koulutuksen järjestäjää tai koulutusalaa, joka erottuisi erityisen ongelmaisena tai ongelmattomana. Tavoiteltaessa valtakunnallisesti sosiaalisten taitojen ja terveyskäyttäytymisen erojen kaventamista on keskeistä, että toimenpiteet kohdistetaan mahdollisimman laaja-alaisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen oppilaitoksiin. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmassa saatujen kokemusten mukaan (Ahola ym. 2015; Vehviläinen 2015) mukaan ammatilliseen koulutukseen kiinnittymiseen ja sitä kautta yhteiskuntaan integroitumiseen vaikuttavat oleellisesti oppilaitosyhteisön toimintatavat ja ilmapiiri. Hyvän läpäisyn oppilaitoksille tyypillisiä asenteita ja toimintatapoja ovat: Oppilaitoksissa vallitsee suvaitsevaisuuden, yhteistyön ja toisten kunnioittamisen eetos.

8 Huomio on siirretty koko yhteisöön. Ongelmaisten yksilöiden hyvinvointia tuetaan tehokkaimmin lisäämällä koko yhteisön hyvinvointia Oppilaitokset nähdään sosiaalisina yhteisöinä, jossa henkinen ja fyysinen hyvinvointi heijastuu sekä henkilöstöön että opiskelijoihin. Yhteisön hyvinvointia lisäämällä hyödyt kohdistuvat myös haavoittuvimmassa asemassa oleviin nuoriin, mihin myös Ryhmäilmiö-toimintamalli tähtää. Myös tämän tavoitteen toteutuminen täysimääräisesti edellyttää kokonaisten koulutusorganisaatioiden sitoutumista Ryhmäilmiö- ja Päihdeilmiö-mallien mukaisiin toimintatapoihin. Hankkeen onnistumisen kriteerit 1. Ovatko onnistumiselle asetetut kriteerit toimivia? 2. Millä tavalla kriteeristöä tulisi mahdollisesti kehittää tai tarkentaa? Yhtenä onnistumisen kriteerinä on pidetty koulutuksissa kohdattujen ihmisten lukumäärää. Jotta hankkeen tavoitteet voidaan saavuttaa, on myös huolehdittava koulutusten laadusta. Esimerkiksi Ryhmäilmiö-koulutuksiin pyritään saamaan koko oppilaitoksen henkilökunta, mutta koulutuksen vaikuttavuuden kannalta yhden koulutuksen osallistujamäärä tulisi pitää mahdollisimman pienenä (alle 40 hlöä/koulutus). Haasteena ovat olleet tilaukset, joissa koulutus halutaan järjestää isolle osallistujamäärälle, jopa 200 hengelle kerralla. Kohdattujen ihmisten lukumäärä ei siis ole suoraan verrannollinen koulutusten laatuun, johon hankkeessa pyritään panostamaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi useissa ryhmissä sekä Päihdeilmiön että Ryhmäilmiön kohdalla on ollut odotettua (ja tilaajan kanssa sovittua) vähemmän osallistujia, mikä väistämättä vaikuttaa kohtaamislukutavoitteiden saavuttamiseen. On siis tärkeää, että onnistumisen kriteerit eivät perustu vain määrällisiin kohtaamisiin. Onnistumisen kriteerinä tulee jatkossa tarkastella erityisesti koulutusten vastaanottoa ja osallistujilta saatua palautetta sekä muuta laadullista arviointiaineistoa, jota on hyödynnetty myös tässä arvioinnissa. Tämän arvioinnin perusteella kerätty tieto on ollut laadultaan korkealuokkaista ja sen avulla on voitu vastata tarkasti oleellisiin arviointikysymyksiin. Hankkeessa tullaan keräämään kevään 2018 aikana lisäksi vielä tarkempaa laadullista vastaanottotietoa koulutusten kohderyhmiltä. Lisäksi onnistumisen kriteerinä hyödynnetään kouluttajilta kerättyä itsearviointietoa: miten kouluttaja kokee, että koulutuksen tavoitteet toteutuivat. Onnistumisen kriteerejä on syytä tarkentaa ja kehittää hankkeen kolmannen tavoitteen toteutumisen osalta (oppilaitosyhteisöjen hyvinvointivalmiudet ja hyvinvointinäkökulman juurtuminen oppilaitosten toimintakulttuureihin). Näistä saadaan tietoa koulutuspalautteista sekä kevään 2018 laadullisista vastaanottohaastatteluista. Lisäksi tarvitaan oppilaitosten johdon ja esimiesten näkemyksiä aiheesta. Hankkeen viestintä 1. Miten valtionavustushanke on toteuttanut ulkoista ja sisäistä viestintää juurruttamisen välineenä? 2. Miten valtionavustushankkeen ja Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projektin viestintää tulisi kehittää, jotta se tukisi hankkeen työtä mahdollisimman hyvin? Ulkoista viestintää on toteutettu yhdessä yhteistyökumppanien kanssa (SAKU ry, SAKKI ry, OSKU ry). Viestintää on toteutettu erilaisten tapahtuminen ja messujen (mm. Educa, Hyvinvointiareena, Ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät) yhteydessä, verkkosivujen,

9 uutiskirjeiden ja sosiaalisen median kautta sekä yhteistyökumppaneiden oppilaitoskiertueilla. Lisäksi hankkeen viestejä on tuotu esiin mm. ammatillisten oppilaitosten hyvinvointitoimijoille suunnatussa SAKU ry:n lehdessä sekä STM:n viestinnässä. Juurruttamisen näkökulmasta on tärkeää kehittää suoraan oppilaitosten johdolle suuntautuvaa viestintää. Sisäistä viestintää on toteutettu erityisesti suhteessa kouluttajaverkostoon. Kouluttajille on viestitty ammatillisen koulutuksen reformin aiheuttamista muutoksista ja miten muuttuva tilanne tulee koulutuksissa ottaa huomioon. Kun kouluttajat ymmärtävät toimintaympäristön haasteita ja Ryhmäilmiö-koulutuksiin osallistuvien arkea, luo se paremmat edellytykset Ryhmäilmiö-mallin juurtumiselle oppilaitoksiin. Palaute sosiaali- ja terveysministeriölle 1. Miten kehittäisit sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustushankkeellenne tarjoamaan tukea? 2. Mitä muuta palautetta haluaisit antaa sosiaali- ja terveysministeriölle? Hankkeen työtä tukisi hankkeen viestien vieminen etenkin opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan. Myös viestinnällinen tuki koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten johdon suuntaan edistäisi hankkeen tavoitteiden saavuttamista ja auttaisi osaltaan ylittämään haasteita koulutuksen markkinoinnissa ja toimintamallin juurruttamisessa. Hankkeelle tarjottu tuki ja ohjaus sosiaali- ja terveysministeriön suunnalta on ollut monipuolista, laadukasta ja hankkeen tarpeisiin nähden riittävää. Lähteet Ahola, Sakari & Saikkonen, Loretta & Valkoja-Lähteenmäki, Laura (2015) Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman arviointiraportti. Helsinki: Opetushallitus. Verkossa: Kouluterveyskysely (2017) Kaikki Kouluterveyskyselyn tulokset. Tilastokeskus (2017) Koulutuksen keskeyttäminen. Vehviläinen, Jukka (2015) Läpäisyn tehostamisohjelman historiikki muistikuvia ja hyviä käytäntöjä. Luettu