Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin Väliarviointiraportti 12/2017
|
|
- Pertti Mäkelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta: Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projekti Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin Väliarviointiraportti 12/2017 Raportissa arvioidaan ajanjaksoa Valtakunnallinen Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin -hanke edistää opiskelijoiden hyvinvointia sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ehkäisee päihdehaittoja. Ryhmäilmiö-koulutus oppilaitoksen henkilökunnalle tukee yhteisöllisen opiskeluhuollon ja muun yhteisöllisyyden toteuttamista oppilaitoksissa. Koulutus antaa valmiuksia ja ideoita ryhmien ohjaamiseen sekä ryhmähengen luomiseen ja ylläpitämiseen. Päihdeilmiö-oppitunnilla päihteiden käyttöä tarkastellaan sosiaalisesta, kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja keskustellaan aiheesta ryhmänä. Oppitunti antaa ammattiin opiskeleville valmiuksia sanoittaa ja keskustella päihteisiin liittyvistä mielikuvistaan, jotta heillä olisi paremmat valmiudet tehdä päihdeaiheisia valintoja yksilöinä ja ryhmiensä jäseninä. Arviointi osoittaa, että Ryhmäilmiö- ja Päihdeilmiö-koulutukset onnistuvat hyvin tavoitteidensa saavuttamisessa. Keskeisenä haasteena on etenkin Ryhmäilmiö-koulutuksen markkinoinnin tehostaminen ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanovaiheessa sekä toimintamallien juurruttaminen kokonaisiin oppilaitosyhteisöihin. Arvioinnissa käytetyt aineistot Arvioinnissa käytetään Päihdeilmiö- ja Ryhmäilmiö-koulutusten yleisiä tunnuslukuja ja kolmenlaisia aineistoja, jotka kuvaavat koulutusten toteutumista ja vastaanottoa (luvussa Hankkeen tuotokset ja tulokset). Päihdeilmiö-koulutuksiin osallistuneiden opiskelijoiden mobiilipalautteet (ka. 451 vastausta/kysymys), jossa pyydettiin vastausta seuraaviin kysymyksiin o Oppitunnilla saamani tieto oli tarpeellista ja hyödyllistä (1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä) o Oppitunti herätti minussa uusia ajatuksia päihteiden käyttöön liittyen (1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä) o Tunnit vaikuttivat päihteistä muodostamiini mielikuviin (1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä) o Minulla oli mahdollisuus kertoa omia ajatuksiani oppitunnilla (1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä) o Olen jutellut/aion jutella tunnilla käsitellyistä asioista kavereiden tai muiden läheisten kanssa (1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä) o Mikä erityisesti jäi tunnista mieleen? Mistä olisit halunnut kuulla lisää? Mitä muuta haluaisit sanoa? (Avovastaus) Ryhmäilmiö-koulutuksiin osallistuneiden työntekijöiden sähköinen lomakekysely (178 vastausta), jossa pyydettiin vastausta seuraaviin kysymyksiin o Koulutus oli selkeä ja johdonmukainen (1 = huonoin, 5 = paras) o Koulutus ja kirja motivoivat minua kiinnittämään uutta tai erityistä huomiota ryhmän ohjaamiseen (1 = huonoin, 5 = paras)
2 o Sain koulutuksesta ja kirjasta uusia valmiuksia ja ideoita ryhmän ohjaamiseen (1 = huonoin, 5 = paras) o Minkä yleisarvosanan annat koulutukselle? (1 = huonoin, 5 = paras) o Mikä koulutuksessa oli mielestäsi hyvää? (Avovastaus) o Mikä koulutuksessa kaipaa mielestäsi kehittämistä? (Avovastaus) o Mitä viet koulutuksesta mukanasi oppilaitokseesi/työyhteisöösi? (Avovastaus) o Mikä omassa oppilaitoksessasi mahdollistaa ja/tai estää Ryhmäilmiön hyödyntämistä sinun mielestäsi? (Avovastaus) Hankkeen kouluttajien tekemiä itsearviointeja (vastaajina 23 kouluttajaa, 80 Päihdeilmiöitsearviointia ja 22 Ryhmäilmiö-itsearviointia). Itsearvioinnissa kouluttajaa pyydettiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin o Missä onnistuin? Mikä toiminnassani oli sellaista, joka edesauttoi koulutuksen sujumista? (Avovastaus) o Mitä haasteita koin? Mitä olisin voinut tehdä toisin ja mihin kiinnitän jatkossa enemmän huomiota? (Avovastaus) o Muuta lisättävää? (Avovastaus) Arvioinnin ovat toteuttaneet yhdessä hankkeen työntekijät sekä arvioinnin ulkopuoliseksi toteuttajaksi kilpailutuksen kautta valittu tutkija, valtiotieteiden tohtori Antti Maunu. Hankkeen tavoitteet 1. Missä määrin hankkeessa on edetty kohti tavoitteiden saavuttamista? 2. Mitä haasteita tavoitteiden saavuttamisessa on ollut? 3. Mitä tukea tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan? Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin -hankkeen päämääränä on edistää ammattiin opiskelevien terveyttä ja hyvinvointia ja kaventaa ammattiin opiskelevien terveyseroja verrattuna muuhun ikäluokkaan. Hankkeen tavoitteet ovat: 1. Ammatillisten oppilaitosten opettajien ehkäisevän päihdetyön ja sosiaalisen vahvistamisen osaaminen lisääntyy. Opettajien tiedot ja taidot luoda hyvinvointia ja päihteettömyyttä tukevaa toimintakulttuuria kehittyvät. 2. Opiskelijat saavat totuudenmukaisen ja laaja-alaisen ymmärryksen päihteistä sekä niiden käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Heidän terveysosaamisensa (tiedot, taidot, kriittinen ajattelu, itsetuntemus ja eettinen vastuullisuus) päihdeasioissa vahvistuu. 3. Oppilaitosyhteisöiden tiedot ja taidot luoda hyvinvointia ja päihteettömyyttä tukevaa toimintakulttuuria kehittyvät. Ryhmäilmiö- ja Päihdeilmiö-toimintamallien mukainen ajattelutapa juurtuu oppilaitosyhteisöiden toimintakulttuuriin. Päihdeilmiö-kohtaamisluvut kohdattuja opiskelijoita opettajia ryhmiä oppilaitosyksiköitä yhteensä Päihdeilmiö-oppitunteja on pidetty seuraavien oppilaitosten toimipisteissä: HAMI, JAO, JEDU, Keuda, Ekami, Luovi, Omnia, OSAO, POKE, Raseko, Sakky, Salpaus, Sasky, Sataedu, SEDU, Stadin ammattiopisto, SNO, Tavastia, Tredu, Sveps ja Validia.
3 Ryhmäilmiö-kohtaamisluvut RI kohdattuja oppilaitosyksiköitä yhteensä Ryhmäilmiö-koulutuksia on pidetty seuraavissa oppilaitoksissa: Luovi, Axxell, HAMI, JAO, JEDU, Kiipula, OSAO, PPO, Raseko, SAKKY, Salpaus, SEDU, Stadin ammattiopisto, Tredu ja TTS. Hankkeen muut kohtaamisluvut MUUT kohdattuja tapahtumia yhteensä Kohtaamisluvuissa on mukana mm. hankkeen työpajoja, koulutuksia yhteistyökumppaneille ja koulutuksia/esittelyjä asuntolaohjaajapäivillä. Maantieteellisesti hankkeen mukaisia koulutuksia on tähän mennessä levitetty Uudenmaan, Pohjois- Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Kymenlaakson, Keski- Suomen, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Satakunnan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Lapin alueille. Hankkeen materiaalit on käännetty ruotsiksi ja hankkeeseen on rekrytoitu myös ruotsinkielisiä kouluttajia. Koulutuksia on markkinoitu ruotsinkielisiin oppilaitoksiin ja joitakin koulutuksia on jo toteutettu ruotsiksi. Hanke oli lisäksi mukana alueellisilla asuntolaohjaajapäivillä Saarijärvellä, Iisalmessa, Torniossa ja Järvenpäässä. Asuntolaohjaajille pidettiin Ryhmäilmiö-koulutus, he saivat tutustua Päihdeilmiöoppituntiin ja lisäksi yhdessä käytiin läpi alueen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten
4 päihteiden käyttöä Kouluterveyskyselyn tietojen pohjalta. Palautetta ei asuntolaohjaajilta kerätty erikseen, mutta keskusteluissa nousi esiin asuntolaohjaajien syvällinen ymmärrys toimivien ryhmien merkityksestä yksittäisen nuoren hyvinvoinnille. Samoin esiin nousi se, miten paljon asuntolaohjaajat resurssiensa puitteissa nuorten ja ryhmien eteen usein tekevät. He olivat tyytyväisiä Ryhmäilmiön kautta saaduista vinkeistä. Päihdeilmiöstä monet lupasivat viedä viestiä oppilaitoksiinsa, mutta pohdittiin myös mahdollisuutta hyödyntää Päihdeilmiötä asuntoloissa. Keväälle onkin sovittu muutama Päihdeilmiö-oppitunti asuntolaan kokeilumielessä. Haasteena erityisesti hankkeen ensimmäisen ja kolmannen tavoitteen saavuttamisessa on ollut se, että Ryhmäilmiö-koulutuksia on tilattu markkinoinnista huolimatta odotettua vähemmän. Yksi selittävä tekijä tälle on, että ammatillisen koulutuksen reformin valmistelu, organisaatiouudistukset sekä muut muutokset vievät oppilaitoksissa tällä hetkellä sekä johdon että henkilöstön voimavaroja ja tuottavat arkityöhön kiirettä. Haasteena on ollut myös pätevien kouluttajien löytäminen kaikille alueille. Tähän haasteeseen on pyritty vastaamaan hyödyntämällä monipuolisempia rekrytointikanavia, tarkentamalla rekrytointikriteerejä sekä kehittämällä kouluttajien koulutusta. Haasteena tavoitteiden saavuttamisen kannalta on ollut myös se, että kyseessä on valtakunnallinen hanke, jossa on suhteellisesti pienet työntekijäresurssit. Siitä huolimatta, että työntekijäresurssit on organisoitu hyvin, aikaa esimerkiksi viestintään, markkinointiin ja menetelmien juurruttamiseen valtakunnallisesti on liian vähän. Ennakoitua enemmän aikaresursseja menee koulutusten organisointiin ja koordinointiin sekä kouluttajaverkoston ylläpitämiseen. Keinot hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Miten käyttämänne keinot ovat edistäneet ja/tai heikentäneet tavoitteiden saavuttamista? 2. Miten käyttämiänne keinoja on tarpeen kehittää? Tavoitteiden saavuttamista on edistänyt kouluttajaverkoston toimintaan ja ylläpitämiseen panostaminen. Toimiva ja laadukas kouluttajaverkosto on keskeinen edellytys tavoitteiden saavuttamiselle. Kouluttajiksi on onnistuttu löytämään mahdollisimman osaavat ja motivoituneet henkilöt. Lisäksi on panostettu kouluttajien koulutukseen, tukemiseen ja sitouttamiseen ja tätä kautta varmistettu edellytykset Ryhmäilmiö-koulutusten ja Päihdeilmiö-oppituntien laadukkaalle toteutukselle. Kouluttajien välistä vertaistukea tulee kehittää jatkossa; suunnitteilla onkin ADOBE Connect -verkkotapaamisia kouluttajille. Koulutusten organisointiin on luotu toimiva rakenne, mikä on edistänyt myönteistä mielikuvaa EHYT ry:stä yhteistyökumppanina oppilaitoksille. Saapuneet tilaukset on jaoteltu koulutussuunnittelijoiden kesken alueittain. Tilaukset kirjataan yhteisiin dokumentteihin ja koulutuskalenteriin. Näin molemmat koulutussuunnittelijat ovat perillä kaikista koulutuksista, aikatauluista, yhteyshenkilöistä sekä kouluttajista ja voivat tarvittaessa hoitaa koulutuksiin liittyviä asioita myös toistensa puolesta. Hyvän rakenteen ja työnjaon ansiosta koulutukset, sairastuneen kouluttajan tuuraamiset ja mahdolliset koulutusten siirrot hoituvat saumattomasti. Lisäksi koulutusten organisointiin on kehitetty sähköinen hallintajärjestelmä. Järjestelmän käyttöönotto on hieman viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta, mutta saadaan kaikkien kouluttajien ja tilausten käyttöön alkuvuodesta Yhteistyökumppanien tuki koulutusten markkinoinnissa on ollut myös keskeistä tavoitteiden saavuttamisen kannalta. SAKU ry on edistänyt hanketta tiedottamalla koulutuksista tiedotteilla ja uutiskirjeillä. Lisäksi kaikissa tapahtumissa, joissa SAKU ry on ollut esittelemässä erilaisia opiskeluhyvinvointia edistäviä toimintamalleja ja materiaaleja, on esitelty Ryhmäilmiö ja Päihdeilmiö sekä tiedotettu maksuttomista koulutuksista. SAKU ry:n Hyvinvointivirtaa ammatilliseen koulutukseen -teemaviikolla koko SAKU ry:n henkilöstö kiersi oppilaitoksissa esittelemässä koulutuksia.
5 Jatkossa hankkeessa panostetaan erityisesti koulutusten markkinointiin ja menetelmien juurruttamiseen kokonaisissa oppilaitosorganisaatioissa. Helmikuun alkupuolella pidetään yhteistyökumppaneiden kanssa markkinointiin liittyvä palaveri, jossa haetaan ratkaisuja näiden tavoitteiden toteutumiselle. Lisäksi keväällä pidetään OSKU ry:n ja SAKKI ry:n työntekijöille Ryhmäilmiö-koulutus, jonka jälkeen heidän on helpompi markkinoida Ryhmäilmiötä. Hankkeen tuotokset ja tulokset 1. Minkälaisia onnistumisia ja haasteita hyvän käytännön toteuttamiseen liittyy kunnissa ja/tai alueilla? 2. Missä määrin hyvä käytäntö on tavoittanut hyvinvointi- ja terveyserojen kannalta olennaisia haavoittuvia ryhmiä? 3. Missä määrin hyvä käytäntö on tavoittanut hyvinvoinnin ja terveyden osalta keskimääräistä heikommassa asemassa olevia poikia ja miehiä? 4. Miten ammattihenkilöt ovat ottaneet hyvän käytännön vastaan? 5. Mitä tietoa on saatu hyvän käytännön vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen nykyisen hankkeen aikana? Päihdeilmiö-oppituntien levittämistä edesauttaa se, että yksittäinen opettaja voi helposti organisoida tunnit omille ryhmilleen. Ryhmäilmiö vaatii toteutuakseen enemmän oppilaitosyksiköiden johdon sitoutumista ja jotta heidät saadaan sitoutumaan, täytyy heidän ymmärtää koulutuksen ja sen taustalla olevan ajattelutavan juurtumisen merkitys ja hyödyt oppilaitokselle sekä työntekijöiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnille. Ammatillisen koulutuksen reformi voidaan nähdä sekä edistävänä että estävänä tekijänä: toisaalta sillä voidaan perustella koulutuksen tarpeellisuutta (mm. yksilöllisten opintopolkujen korostuminen nostaa muuttuvat ja vaihtuvat opetusryhmät uudella tavalla esiin, Ryhmäilmiö konkreettisena apuvälineenä reformin toteuttamiseen) ja toisaalta se voi nähdään työtä kuormittavana asiana erityisesti tässä vaiheessa reformia (ei aikaa henkilöstön ylimääräiseen kouluttamiseen). Päihdeilmiö on otettu vastaan oppilaitoksissa erittäin hyvin opettajien ja muun henkilöstön taholta. Tunteja on esimerkiksi suositeltu toisiin oppilaitosyksiköihin tai samassa oppilaitoksissa toisille opettajille. Myös yksittäisiä positiivisia palautteita on saatu sähköpostitse ja kasvokkain erilaisissa tapahtumissa suoraan opettajilta. Opiskelijoidenkin parissa Päihdeilmiön vastaanotto on ollut vakuuttavaa. Mobiilipalautteessa, johon vastasi kaikkiaan 451 opiskelijaa, vastausvaihtoehtoihin "täysin samaa mieltä" tai "osittain samaa mieltä" vastattiin seuraavasti: Oppitunnilla saamani tieto oli tarpeellista ja hyödyllistä: 91 % Oppitunti herätti minussa uusia ajatuksia päihteiden käyttöön liittyen: 72 % Tunnit vaikuttivat päihteistä muodostamiini mielikuviin: 63 % Minulla oli mahdollisuus kertoa omia ajatuksiani oppitunnilla: 96 %, joista 87 % täysin samaa mieltä Olen jutellut/aion jutella tunnilla käsitellyistä asioista kavereiden tai muiden läheisten kanssa: 64 % Näiden indikaattorien valossa Päihdeilmiö-koulutuksen on koettu tarjoavan uutta ja relevanttia tietoa päihteistä. Koulutustilanne on koettu vahvasti keskustelevaksi ja osallistavaksi, mikä on myös ollut tarkoitus. Samat viestit toistuvat myös palautekyselyn avovastauksissa: Tunti oli hyvä, laittoi ajattelemaan erilailla päihteidenkäyttöä.
6 Omaa mielipidettä sai ilmaista eikä ketään tuomittu. Kaikista kerrottiin kohtuudella. Oli ihanaa kun tällä tunnilla käytiin päihteitä läpi vähän eri näkökulmasta kuin yleensä. Ei pelkästään paasattu päihteiden vaarallisuudesta vaan kerrottiin historiaa ja faktoja! Myös kouluttajien itsearviointi sekä hankkeen työntekijöiden havainnot koulutustilanteista kertovat samaa viestiä: koulutustilanteet ovat olleet keskustelevia ja osallistavia ja opiskelijoita kiinnostavia. Tunnit hyvin vuorovaikutuksellisia ja oppilailla tietoa/kokemuksia joita jakoivat. Koen, että oma kokemukseni ja rentous "herättää" oppilaat mukaan. Opettajilta tuli positiivista palautetta heti tuntien jälkeen. (Päihdeilmiö-kouluttajan itsearviointi) Arvioinnin valossa Päihdeilmiö-koulutus toteuttaa hyvin hankkeen tavoitetta 2 (ammattiin opiskelevien nuorten päihdetietouden ja terveysosaamisen vahvistaminen). Lisäksi voi mainita koulutusten keskustelevuuden, mikä antaa opiskelijoille valmiuksia jatkaa keskustelua jatkossa omissa pienryhmissään, joiden kanssa myös päihdekokeiluja tehdään ja päihteitä käytetään. Yleisemminkin Päihdeilmiö-koulutustilanteiden voidaan nähdä vahvistavan opiskelijoiden osallisuutta kokemuksena siitä, että heillä on mahdollisuus ja valmiudet vaikuttaa toimintaympäristöönsä omalta osaltaan ja omilla mielipiteillään. Myös Ryhmäilmiö-koulutukset on otettu hyvin vastaan ammatillisten oppilaitosten henkilökunnan parissa. Koulutuksia koskevassa palautekyselyssä, johon vastasi 178 opettajaa/henkilökunnan jäsentä, yleisarvosana koulutuksesta asteikolla 1 5 oli 3,96 ja jommankumman korkeimmista arvosanoista (4 tai 5) antoi 78 % vastaajista. Muissa numeerisissa arviointikysymyksissä korkeimmat arvosanat (4 tai 5) annettiin seuraavasti Koulutus oli selkeä ja johdonmukainen: 83,7 % Koulutus ja kirja motivoivat minua kiinnittämään uutta tai erityistä huomiota ryhmän ohjaamiseen: 69 % Sain koulutuksesta ja kirjasta uusia valmiuksia ja ideoita ryhmän ohjaamiseen: 64 % Opettajien ja muun henkilökunnan avovastaukset antavat Ryhmäilmiön vastaanotosta samansuuntaisen kuvan. Eniten positiivista palautetta annettiin koulutuksen toiminnallisuudesta ja konkreettisuudesta (60 mainintaa) ja asiantuntevista ja innostavista kouluttajista sekä hyvin järjestystä koulutustilaisuudesta (56 mainintaa). Myös arkityöhön koulutusten koettiin antavan käytännön vahvistusta ryhmien ohjaamiseen ja sosiaalisen vahvistamiseen (64 mainintaa), mutta myös ymmärrystä ryhmien ja sosiaalisten tekijöiden tärkeydestä hyvinvoinnille (39 mainintaa). Muistutus ryhmäilmiöstä; vaikka teemme yksilöllisiä polkuja, toimimme ryhmänä. Ryhmä muodostuu yksilöistä ja hyvinvoiva ryhmä tukee yksilöä. Jokainen yksilö tarvitsee ryhmää; meidän kulttuurievoluutio lähtee ryhmästä. Ryhmäytymiseen on varattava aikaa, maksaa itsensä takaisin pidemmällä tähtäimellä. Ajattelen opiskelijaa vielä enemmän. Hänelle olisi tärkeää saada hyviä ryhmäkokemuksia koulusta. Näiltä osin hankkeen ensimmäinen tavoite, ammattiopettajien hyvinvointiosaaminen ja sosiaalisen vahvistamisen valmiudet vaikuttaa toteutuvan Ryhmäilmiö-koulutusten myötä mallikkaasti. Avovastauksissa saatiin myös kehittämisehdotuksia Ryhmäilmiö-koulutuksiin. Niiden pääviesti on, että koulutukset olisivat voineet olla pidempiä ja mennä syvemmälle. Monet työntekijät tuntevat ja
7 käyttävät jo nyt ryhmäyttäviä ja sosiaalisesti tukevia menetelmiä, ja näistä haluttaisiin myös pidemmälle menevää jatkokoulutusta. Tämä on kuitenkin hankkeen tavoitteen ja itse asian edistämisen kannalta myönteinen tulos. Oppilaitoksissa jo olemassa olevat, sosiaalisesti tukevat toimintatavat ja työkulttuurit tuotiin palautteessa esiin myös keskeisenä Ryhmäilmiön käyttöönottoa tukevana tekijänä arjessa (10 mainintaa), joskin vastauksia tähän teemaan annettiin suhteellisen vähän. Ryhmäilmiö-palautteen valossa keskeiset haasteet Ryhmäilmiön käyttöönotossa ja juurruttamisessa liittyvät oppilaitosten arkityön monipuolisuuteen ja hajanaisuuteen. Henkilökunnalla on kiire, resurssit niukkenevat ja työnkuvaan tulee säännöllisesti muutoksia. Opet kokee ettei ole aikaa kun tunnit on muutenkin minimissä Yhteistyön tekeminen (aikapula) muiden opettajien ja muun henkilökunnan kanssa Ryhmänohjaajalla on tehtäviä paljon. Se nyt voi olla mahdollisuuskin, mutta myös este, koska käytännössä tehtäviä on niin paljon, että ryhmäytymiselle ei jää tilaa Toinen haaste, jota työntekijät toivat esiin, liittyy opettajien työnkuvan itsenäisyyteen ja autonomisuuteen, joka voi hankaloittaa koko työyhteisön toimimista samojen periaatteiden mukaan: Osa opettajista ei näe tätä tärkeäksi, vaan keskittyvät "asian" opettamiseen Epävarmaa, kuinka johdonmukaisesti eri opettajat sitoutuvat ryhmähengen kehittämiseen Tämä palaute yhdessä Ryhmäilmiö-koulutusten odotettua vähäisemmän kysynnän kanssa kertoo, että hankkeen kolmannen tavoitteen (oppilaitosyhteisöjen hyvinvointivalmiudet ja hyvinvointinäkökulman juurtuminen oppilaitosten toimintakulttuureihin) saavuttaminen ei ole edennyt vielä niin pitkälle kuin hankkeessa tavoitellaan. Tämä on selkeä kehittämiskohde: saada johto ja kokonaiset organisaatiot sitoutumaan Ryhmäilmiö- ja Päihdeilmiö-koulutuksiin sekä niiden mukaisiin toimintatapoihin. Hankkeessa levitettäviä hyviä käytäntöjä on kohdistettu hyvinvointi- ja terveyserojen näkökulmasta katsottuna haavoittuviin ryhmiin suuntaamalla hankkeen koulutukset ammatillisiin oppilaitoksiin. Tilastojen valossa (mm. Kouluterveyskysely 2017) ammattiin opiskelevien ja lukio-opiskelijoiden väliset terveyserot ovat edelleen suuret. Samoin esimerkiksi toisen asteen koulutuksen keskeyttämiset ja koulutuksellinen syrjäytyminen keskittyvät selvästi enemmän ammatilliseen koulutukseen kuin lukioihin (Tilastokeskus 2017). Hankkeessa ei ole kohdistettu erityisiä toimenpiteitä heikommassa asemassa oleviin (poikiin) ammatillisten oppilaitosten sisällä. Tarkasteltaessa Päihde- ja Ryhmäilmiöiden tarvetta tutkimustulosten valossa, ei ole olemassa maantieteellistä aluetta, koulutuksen järjestäjää tai koulutusalaa, joka erottuisi erityisen ongelmaisena tai ongelmattomana. Tavoiteltaessa valtakunnallisesti sosiaalisten taitojen ja terveyskäyttäytymisen erojen kaventamista on keskeistä, että toimenpiteet kohdistetaan mahdollisimman laaja-alaisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen oppilaitoksiin. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmassa saatujen kokemusten mukaan (Ahola ym. 2015; Vehviläinen 2015) mukaan ammatilliseen koulutukseen kiinnittymiseen ja sitä kautta yhteiskuntaan integroitumiseen vaikuttavat oleellisesti oppilaitosyhteisön toimintatavat ja ilmapiiri. Hyvän läpäisyn oppilaitoksille tyypillisiä asenteita ja toimintatapoja ovat: Oppilaitoksissa vallitsee suvaitsevaisuuden, yhteistyön ja toisten kunnioittamisen eetos.
8 Huomio on siirretty koko yhteisöön. Ongelmaisten yksilöiden hyvinvointia tuetaan tehokkaimmin lisäämällä koko yhteisön hyvinvointia Oppilaitokset nähdään sosiaalisina yhteisöinä, jossa henkinen ja fyysinen hyvinvointi heijastuu sekä henkilöstöön että opiskelijoihin. Yhteisön hyvinvointia lisäämällä hyödyt kohdistuvat myös haavoittuvimmassa asemassa oleviin nuoriin, mihin myös Ryhmäilmiö-toimintamalli tähtää. Myös tämän tavoitteen toteutuminen täysimääräisesti edellyttää kokonaisten koulutusorganisaatioiden sitoutumista Ryhmäilmiö- ja Päihdeilmiö-mallien mukaisiin toimintatapoihin. Hankkeen onnistumisen kriteerit 1. Ovatko onnistumiselle asetetut kriteerit toimivia? 2. Millä tavalla kriteeristöä tulisi mahdollisesti kehittää tai tarkentaa? Yhtenä onnistumisen kriteerinä on pidetty koulutuksissa kohdattujen ihmisten lukumäärää. Jotta hankkeen tavoitteet voidaan saavuttaa, on myös huolehdittava koulutusten laadusta. Esimerkiksi Ryhmäilmiö-koulutuksiin pyritään saamaan koko oppilaitoksen henkilökunta, mutta koulutuksen vaikuttavuuden kannalta yhden koulutuksen osallistujamäärä tulisi pitää mahdollisimman pienenä (alle 40 hlöä/koulutus). Haasteena ovat olleet tilaukset, joissa koulutus halutaan järjestää isolle osallistujamäärälle, jopa 200 hengelle kerralla. Kohdattujen ihmisten lukumäärä ei siis ole suoraan verrannollinen koulutusten laatuun, johon hankkeessa pyritään panostamaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi useissa ryhmissä sekä Päihdeilmiön että Ryhmäilmiön kohdalla on ollut odotettua (ja tilaajan kanssa sovittua) vähemmän osallistujia, mikä väistämättä vaikuttaa kohtaamislukutavoitteiden saavuttamiseen. On siis tärkeää, että onnistumisen kriteerit eivät perustu vain määrällisiin kohtaamisiin. Onnistumisen kriteerinä tulee jatkossa tarkastella erityisesti koulutusten vastaanottoa ja osallistujilta saatua palautetta sekä muuta laadullista arviointiaineistoa, jota on hyödynnetty myös tässä arvioinnissa. Tämän arvioinnin perusteella kerätty tieto on ollut laadultaan korkealuokkaista ja sen avulla on voitu vastata tarkasti oleellisiin arviointikysymyksiin. Hankkeessa tullaan keräämään kevään 2018 aikana lisäksi vielä tarkempaa laadullista vastaanottotietoa koulutusten kohderyhmiltä. Lisäksi onnistumisen kriteerinä hyödynnetään kouluttajilta kerättyä itsearviointietoa: miten kouluttaja kokee, että koulutuksen tavoitteet toteutuivat. Onnistumisen kriteerejä on syytä tarkentaa ja kehittää hankkeen kolmannen tavoitteen toteutumisen osalta (oppilaitosyhteisöjen hyvinvointivalmiudet ja hyvinvointinäkökulman juurtuminen oppilaitosten toimintakulttuureihin). Näistä saadaan tietoa koulutuspalautteista sekä kevään 2018 laadullisista vastaanottohaastatteluista. Lisäksi tarvitaan oppilaitosten johdon ja esimiesten näkemyksiä aiheesta. Hankkeen viestintä 1. Miten valtionavustushanke on toteuttanut ulkoista ja sisäistä viestintää juurruttamisen välineenä? 2. Miten valtionavustushankkeen ja Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projektin viestintää tulisi kehittää, jotta se tukisi hankkeen työtä mahdollisimman hyvin? Ulkoista viestintää on toteutettu yhdessä yhteistyökumppanien kanssa (SAKU ry, SAKKI ry, OSKU ry). Viestintää on toteutettu erilaisten tapahtuminen ja messujen (mm. Educa, Hyvinvointiareena, Ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät) yhteydessä, verkkosivujen,
9 uutiskirjeiden ja sosiaalisen median kautta sekä yhteistyökumppaneiden oppilaitoskiertueilla. Lisäksi hankkeen viestejä on tuotu esiin mm. ammatillisten oppilaitosten hyvinvointitoimijoille suunnatussa SAKU ry:n lehdessä sekä STM:n viestinnässä. Juurruttamisen näkökulmasta on tärkeää kehittää suoraan oppilaitosten johdolle suuntautuvaa viestintää. Sisäistä viestintää on toteutettu erityisesti suhteessa kouluttajaverkostoon. Kouluttajille on viestitty ammatillisen koulutuksen reformin aiheuttamista muutoksista ja miten muuttuva tilanne tulee koulutuksissa ottaa huomioon. Kun kouluttajat ymmärtävät toimintaympäristön haasteita ja Ryhmäilmiö-koulutuksiin osallistuvien arkea, luo se paremmat edellytykset Ryhmäilmiö-mallin juurtumiselle oppilaitoksiin. Palaute sosiaali- ja terveysministeriölle 1. Miten kehittäisit sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustushankkeellenne tarjoamaan tukea? 2. Mitä muuta palautetta haluaisit antaa sosiaali- ja terveysministeriölle? Hankkeen työtä tukisi hankkeen viestien vieminen etenkin opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan. Myös viestinnällinen tuki koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten johdon suuntaan edistäisi hankkeen tavoitteiden saavuttamista ja auttaisi osaltaan ylittämään haasteita koulutuksen markkinoinnissa ja toimintamallin juurruttamisessa. Hankkeelle tarjottu tuki ja ohjaus sosiaali- ja terveysministeriön suunnalta on ollut monipuolista, laadukasta ja hankkeen tarpeisiin nähden riittävää. Lähteet Ahola, Sakari & Saikkonen, Loretta & Valkoja-Lähteenmäki, Laura (2015) Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman arviointiraportti. Helsinki: Opetushallitus. Verkossa: Kouluterveyskysely (2017) Kaikki Kouluterveyskyselyn tulokset. Tilastokeskus (2017) Koulutuksen keskeyttäminen. Vehviläinen, Jukka (2015) Läpäisyn tehostamisohjelman historiikki muistikuvia ja hyviä käytäntöjä. Luettu
Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin-hanke. EHYT ry Ilmo Jokinen Anu Rautama
Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin-hanke EHYT ry Ilmo Jokinen Anu Rautama Hankkeen taustat Lorem ipsum dolor Ammatilliset sit oppilaitokset amnet. toimivat keskeisenä Dolor ryhmien
Yhteinen keittiö -hanke
Yhteinen keittiö -hanke 2017-2018 Yhteinen keittiö -hanke toteuttaa osaltaan hallituksen kärkihankkeen tavoitteita Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Hyvät käytännöt pysyvään
Lyhyesti liikunnasta ja hyvinvoinnin edistämisestä. SAJO-seminaari Saija Sippola / SAKU ry
Lyhyesti liikunnasta ja hyvinvoinnin edistämisestä SAJO-seminaari 27.9.2017 Saija Sippola / SAKU ry Leipäteksti Tahoma, 18 pt. Käytä tabulaattoria, jotta saat saman kohdan toisen rivin samalle tasolle
Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät
Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET
Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö
Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen
SAKUn palvelut asuntolaohjaajille
SAKUn palvelut asuntolaohjaajille Asuntolaohjaajapäivät Jyväskylä 15.6.2018 Maria Käkelä, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen liikunta- ja kulttuurijärjestö Hyvinvoinnin edistämisen yhteistyöorganisaatio
Laki ammatillisesta koulutuksesta (HE 39/2017 vp ja 531/2017) 2 Ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen tarkoitus
Laki ammatillisesta koulutuksesta (HE 39/2017 vp ja 531/2017) 2 Ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen tarkoitus Tässä laissa tarkoitettujen tutkintojen ja koulutuksen tarkoituksena on kohottaa
SAKU ry:n salibandysarja
SAKU ry:n salibandysarja 2017-2018 TULOKSET 1. kierros TYTÖT Lopputurnaukseen: Optima Vuokatin urheiluopisto Osao Lohko 1 Maaliero Pisteet Sijoitus Osao 3 0 0 15 3 12 6 1 Vuokatin Urheiluopisto 2 0 1 15
Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä
Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, projektipäällikkö Ehkäisevä päihdetyö EHYT AMIS Arjen Ammattilaiset AMIS Arjen Ammattilaiset Kehittämishanke
SAKU ry:n henkilöstön lentopalloturnaus Vierumäki MIEHET A
MIEHET A Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Tampereen kaupunki Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Sataedu Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä
SAKU ry:n salibandysarja
SAKU ry:n salibandysarja 2017-2018 TULOKSET 1. kierros TYTÖT Lopputurnaukseen: Optima Vuokatin urheiluopisto Osao Kisakallion Urheiluopisto Lohko 1 Osao 3 0 0 15 3 12 6 1 Vuokatin Urheiluopisto 2 0 1 15
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä
SAKU ry:n henkilöstön lentopalloturnaus Vierumäki 23.-24.4.2016
MIEHET A-SARJA 1. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Lappia 2. Tampereen Seudun ammattiopisto Tredu Tredu 3. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylä 4. Sastamalan koulutuskuntayhtymä Sasky
Työpaja 7: Yhteisöllisyydestä tukea yksilöllisiin polkuihin
Työpaja 7: Yhteisöllisyydestä tukea yksilöllisiin polkuihin Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja, syksy 2017 Kati Lounema ja Sanna Laiho Opetushallitus Esityksen keskeinen sisältö
LAADUKKAAN VAIKUTTAMISEN JA VERKOTTUMISEN TARKISTUSLISTA
LAADUKKAAN VAIKUTTAMISEN JA VERKOTTUMISEN TARKISTUSLISTA Tämä tarkistuslista tukee vaikuttamis- ja verkostotyön laadun arviointia ja kehittämistä. Tarkistuslistaa voi hyödyntää sekä ohjaavana työkaluna
Tervetuloa Zoomi hankkeen koulutuspäivään Ouluun! Opiskelijoiden tuki ja ohjaus yksilöllisen opintopolun eri vaiheissa
Tervetuloa Zoomi hankkeen koulutuspäivään Ouluun! Opiskelijoiden tuki ja ohjaus yksilöllisen opintopolun eri vaiheissa OSAO toimintaa tiivistettynä Opiskelijoita noin 11 000, joista yli puolet ammatillisessa
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
Ohjauksen merkitys eri nivelvaiheissa
Ohjauksen merkitys eri nivelvaiheissa Koulutus on ihmisen elinkaarelle sijoittuva jakso käynnistyy koulutukseen johtavasta nivelvaiheesta sisältää sivistystä, taitoja ja hyvinvointia lisäävän ja vahvistavan
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
suositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
Koulutus on ihmisen elinkaarelle sijoittuva jakso käynnistyy koulutukseen johtavasta nivelvaiheesta sisältää sivistystä, taitoja ja hyvinvointia
Koulutus on ihmisen elinkaarelle sijoittuva jakso käynnistyy koulutukseen johtavasta nivelvaiheesta sisältää sivistystä, taitoja ja hyvinvointia lisäävän ja vahvistavan koulutussisällön päättyy kiinnittymiseen
Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue
Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Vastaajien määrä maakunnittain (N=17) Pohjois- Savo 11, vastannut 8 (53 % oman alueen osalta) Pohjois- Karjala 17, vastannut 6 (35 % oman alueen
VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM
VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia
SAKU ry:n henkilöstön lentopalloturnaus Vierumäki MIEHET A
MIEHET A Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Tampereen kaupunki Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Sataedu Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä
SAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?
Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja
Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)
Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio) - Opiskeluhuollon asiakaspalautekyselyllä kerätään asiakaspalautetta yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta
Ammatillisen koulutuksen reformi. Läpäisyohjelman kokemusten hyödyntäminen. Kokous OKM
Ammatillisen koulutuksen reformi. Läpäisyohjelman kokemusten hyödyntäminen Kokous OKM 11.1.2016 Yksilöä tuetaan yhteisön hyvinvointia kehittämällä Ongelmaisia opiskelijoita tuetaan kaikkien hyvinvointia
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011
Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto
LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Hyvien käytäntöjen dokumentoiminen Ja Arjen arkin menetelmäpankki
Hyvien käytäntöjen dokumentoiminen Ja Arjen arkin menetelmäpankki Zoomi-hanke Zoomi-hanke toimii koordinoivana ESRhankkeena opetus- ja kulttuuriministeriön Sujuvat siirtymät -osiossa. Hanke tukee, ohjaa
Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL
Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL Tupakka ja terveys -päivä 3.1.19 1 Päivittäin tupakoivien osuudet () yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa 00 1 Tytöt Pojat Yläkoulu
SAKU ry:n henkilöstön lentopalloturnaus Vierumäki MIEHET A
MIEHET A Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Tampereen kaupunki Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Sataedu Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen
Arvo- ja terveyskasvatus
Opettajien perehdytyksen merkitys Arvo- ja terveyskasvatus v15.2.2018 Toimintamallin perusta Sosiaalipedagogiikka Seikkailupedagogiikka Kokemusoppiminen Positiivinen mielenterveys (SWEMWBS) 1 Opettajien
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT ry on vahva ehkäisevän päihdetyön toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi ja joka kokoaa
Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä
Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä Valtakunnalliset työpajapäivät 19.4.2018 Rinnakkaisseminaari 2: Osaamisen tunnistaminen ja yhteistyö koulutuksen järjestäjien
Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla
Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.
JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA
JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA MITEN SELVITÄ HENGISSÄ? HYOL:n kesäkurssi 6.6.2017 Hanna Toikkanen ARVIOINTI YHTEYDESSÄ OPPIMISKÄSITYKSEEN (LOPS) Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen,
Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut
Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut Hankekokonaisuuden neljä osiota 1. Toimintakulttuurin muutos 2. Perhekeskustoimintamalli 3. Varhaiskasvatus,
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
JOOP- Joustavat oppimisympäristöt SYKKÄYS Oma polku NITOJA - nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Osaaminen käyttöön - Työvoimaa uudesta suunnasta - Amikset asuntoloiden kehittäjinä, Parempaan alkuun,
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Oulu 12.11.2015 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Ohjauksen vastuutaho: koulutuksen järjestäjä Ohjauksen vastuutaho:
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Turku 30.9.2015 NAO-seminaari Juhani Pirttiniemi, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011 2015 (1)
Hyvät käytänteet jakoon. Matti Kangasoja
Hyvät käytänteet jakoon Matti Kangasoja 2.2.2017 Hyvä käytänne Lähtökohta tälle esitykselle Käytänne on hyvä, kun se on hankkeen mielestä hyvä! Selvityksen julkaisussa on kuvaukset 59 hankkeelta Toimintamalleista/käytänteistä
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011-2014 Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Yhteensä 16 milj. Ohjelman tavoitteena
Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta
Avoimesti verkossa Avoimet ammatilliset opinnot -hanke 1.4.2018 31.7.2020 Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta Tavoite Selvitetään, mitä Avoimet ammatilliset opinnot - palvelun
Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä
1 2 Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 3 Terveys ry siirtää toimintansa uudelle Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle Yhdessä
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen
Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen
Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen
Muistiluotsikeskus (ÄLÄ MUOKKAA) Laadukkaan asiakast yön t arkist uslist a
Laadukkaan asiakast yön t arkist uslist a Tämä tarkistuslista tukee laadun arviointia ja kehittämistä. Asiakastyöhön kuuluvat muun muassa ohjaus- ja neuvonta sekä työntekijöiden ohjaama kurssi- ja ryhmätoiminta.
SAKU ry:n henkilöstön lentopalloturnaus Vierumäki MIEHET A
MIEHET A Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Tampereen kaupunki Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Satakunnan koulutuskuntayhtymä Salon seudun koulutuskuntayhtymä
Selostus valtuustoaloitteeseen opiskelijoiden yhteisöllisyyden lisäämisestä oppilaitoksissa
Selostus 1 (5) Selostus valtuustoaloitteeseen opiskelijoiden yhteisöllisyyden lisäämisestä oppilaitoksissa Koulutuskuntayhtymän opiskelijakunta Pyro ja kuntayhtymän edustajat ovat kartoittaneet nykyisen
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
Ohjelma: 8:30 Aamupala 9:00 Tilaisuuden avaus ja selvityksen lähtökohdat, projektipäällikkö Sanna Pensonen Katsaus laadullisen selvityksen tuloksiin,
Ohjelma: 8:30 Aamupala 9:00 Tilaisuuden avaus ja selvityksen lähtökohdat, projektipäällikkö Sanna Pensonen Katsaus laadullisen selvityksen tuloksiin, tutkija Jukka Vehviläinen Sujuvat siirtymät tulevaisuudessa,
Tietoa kaikille! https://livestream.com/ammattiopistoluovi/tietoakaikille
Tietoa kaikille! https://livestream.com/ammattiopistoluovi/tietoakaikille Tietoisesti kohti muutoksia Ammatillisen koulutus Toimintaympäristö Koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen missio, visio, arvot
Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.
Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu
Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus. Alustavia havaintoja.
Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus. Alustavia havaintoja. Seminaari 31.10.2012 Jukka Vehviläinen / DiaLoog Lyhyt info seurantatutkimuksesta Seurantatutkimus: vuoden 2012 toiminta / raportti 28.2
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto
Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto Tulokset 1.7.2018-30.6.2019 Opiskelijapalaute - Amispalautekyselyt Ammatillisen koulutuksen opiskelijapalaute kuvaa ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen,
tutorit tukena opinnoissa
tutorit tukena opinnoissa " Vaikuttavaa tutortoimintaa Toisen asteen opintojen aloittaminen on iso muutos nuorelle. Tässä muutoksessa tukena ovat tutorit. He toimivat vertaistukena uusille opiskelijoille
Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista
Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen
Pojat Tytöt Ei ilmoittanut sukupuolta
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Vastaajamäärä ja aineiston perusopetuksen 4. 5. ja 8. 9. luokilla, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja. vuosikursseilla Kouluterveyskyselyn aineistossa 019. Perusopetuksen
EHO Ennaltaehkäisy, Hyvinvointi,
EHO Ennaltaehkäisy, Hyvinvointi, Osallisuus Verkostolla hyvinvointia opiskeluhyvinvointiin 2.6.2014-31.12.2015 EHO Sedussa Opiskeluhuoltoryhmien toiminnan mallintaminen (Sedun ja opetuspisteiden yhteisöllinen
fiilistä asumiseen
fiilistä asumiseen 2011-2015 fiilistä asumiseen 2011-2015 Fiilistä asumiseen on OPH:n ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamishanke Tavoitteena on ollut luoda ammatillisen koulutuksen asuntola- ja
Lähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
Loppuarviointi. Uneton Suomessa hanke, VitalMed Oy Vesote hankkeen alueet, 11 sairaanhoitopiiriä
Loppuarviointi Uneton Suomessa hanke, VitalMed Oy Vesote hankkeen alueet, 11 sairaanhoitopiiriä Sisältö Hankkeen perustiedot Tavoitteet Tavoitteiden saavuttaminen Haasteet tavoitteiden saavuttamisessa
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus
Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon
6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä
Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen
YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 1.12.2014-30.6.2016
YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 1.12.2014-30.6.2016 YTY 4 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan kehittämiseen
ITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE HANKE (IE-hanke)
ITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE HANKE (IE-hanke) 20.12.2018 IE-hanke 1 IE hanke 2017-2018 Itsemurhien ehkäisy koulutus perusterveydenhuollon ammattilaisille (IE koulutus)
Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen
Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin
Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
TERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors
TERVIS-hankkeen väliarviointi 4.12.2014 Leppävirta Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Kyselyn saaneet ja siihen vastanneet aseman ja alueen mukaan. Aseman mukaan vastanneiden määrä
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori
Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori Kenelle Liikkuvasta koulusta pitäisi viestiä? Oppilaat Opettajat Rehtori Muu henkilökunta Vanhemmat
Opinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli
1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Opinnoista
NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.
NUORTEN TALOUSOSAAMINEN Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista. 1 Taloudellinen tiedotustoimisto TAT tarjoaa tietoa sekä kokemuksia taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä.
Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
Hankekartoituksen tulokset Sujuvat siirtymät -kartoitus , Helsinki
Hankekartoituksen tulokset Sujuvat siirtymät -kartoitus 7.2.2017, Helsinki Yleistä hankeosuudesta Kartoituskyselyyn vastanneet koulutuksen järjestäjät nostivat esille yhteensä 210 hanketta vuosien 2003
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA
ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat
VALMA ja TELMA seminaari
Syksy 2014 VALMA ja TELMA seminaari 22.9.2015 4/5/13 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen koulutusten aseman ja sisällön selkiyttämisen
HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä
HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä Hanke-esittely Anu Tuovinen, hankekoordinaattori SATAEDU Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät 23.-24.11.2011 Tampere Yhteistyöverkosto