Toimintakertomus 2018

1 Toimintakertomus 2018 Työelämä 2020 -hanke 30.1.2019

2 Tiivistelmä - Vuoden 2018 päätavoitteiden toteutuminen Päätavoite 1 Nostaa luottamus ja yhteistyö voimavaraksi työelämän murroksessa Päätavoite 2 Vahvistaa olemassa olevia polkuja työpaikkalähtöisen kehittämisen edistämiseksi Päätavoite 3 Vahvistaa työelämän kehittämisen yhteistyötä julkisen tuen rakenteissa Päätavoitteiden toteutumista on peilattu toimintasuunnitelman toimenpiteiden toteutumiseen (kts. liite 6). 1. Nostaa luottamus ja yhteistyö voimavaraksi työelämän murroksessa Luottamusaiheen nostaminen hankkeen vuositeemaksi osoittautui hyväksi valinnaksi. Ensinnäkin luottamus ilmiönä koskettaa meitä kaikkia. Toiseksi kaikkialla toimintaympäristössämme tunnistamme luottamuksen myös välillisesti. Luottamusteema on myös yhdistänyt hyvin hankkeessa jo aikaisemmin luotuja asioita tai käynnissä olevia konsepteja. Näistä voi mainita esimerkkeinä Work Up! -tapahtumasarjan ja Workathlon-ratkaisuklinikat. Hanke on vuoden aikana onnistunut saamaan aikaisempaa enemmän mediahuomiota. Mediassa on myös ollut paljon yleistä keskustelua luottamuksesta ja työn murroksesta. Hankkeen lanseeraamat Suomalainen johtaminen -raportti sekä Työlinjalla-podcastsarja ovat olleet suuren mielenkiinnon ja keskustelun kohteina. Rohkeus viedä syksyn Work Up -tilaisuus osaksi Helsinki Design Week - ohjelmaa osoittaui myös erinomaiseksi innovaatioksi. Suuren osallistujajoukon lisäksi onnistuimme tavoittamaan uutta kohdeyleisöä. Työelämäbrändikokonaisuus eteni suunnitelman mukaisesti. Kuluneena vuonna toiminta keskittyi yhä enemmän aiheen tunnetuksi tekemiseen kansainvälisillä markkinnoilla. Lisäksi on hyödynnetty tutkimustuloksia ymmärryksen lisäämiseksi kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi ja sitouttamiseksi suomalaiseen työelämään. Tämän työn jatkuminen varmistui, kun työelämäbrändikonsepti päätettiin siirtää Business Finlandiin hankkeen päättymisen jälkeen.

3 2. Vahvistaa olemassa olevia polkuja työpaikkalähtöisen kehittämisen edistämiseksi Yhteistyö työelämätoimijaverkostossa on vuoden aikana ollut edeltävää vuotta vilkkaampaa. Työelämätoimijat ovat aktiivisesti osallistuneet luottamuspääoman rakentamiseen eri verkostoissa, tapahtumissa ja viestintäkanavissa. Osa toimijoista on osallistunut teemasisältöjen suunnitteluun ja toteukseen, jokunen jopa aloitteen tekijänä. Moni toimija on myös hyödyntänyt hankkeen tuottamaa materiaalia omassa toiminnassaan ja asiakasrajapinnassaan. Hankkeen vetovoimaisuus yhteistyöverkostona ei ole vähentynyt, koska uusia tulokkaita on edelleen liittynyt mukaan vuoden aikana. Työmarkkinakentässä kiinnostus toimialaohjelmien käynnistämiseen on edelleen vahva, mutta resurssit järjestöissä kohdistuivat pääasiassa tes-neuvotteluihin. Kunta-ala ja teknologiateollisuus saivat kehittämisohjelmilleen jatkoa ESR-osarahoituksen turvin. ICT-ala käynnisti oman ICT-alan tulevaisuus -ohjelmansa. Myös yksityisellä hyvinvointialalla käynnistyi ohjelman suunnittelutyö. Yhteistyö järjestöjen kanssa on ollut aktiivista myös luottamusteeman osalta. Liitot ovat muun muassa osallistuneet aktiivisesti Luottamustunti-kampanjan viestintään. Vastavuoroisesti hanke on jakanut järjestöjen tuottamaa työelämätietoa, mukaan lukien meneillään olevien toimialaohjelmien tuloksia. Alueverkostojen toiminnassa on vuoden aikana näkynyt meneillään oleva sote- ja maakuntauudistus. Alueverkostotoimijoilla on ollut vaihtelevasti resursseja sitoutua yhteiseen missioon. Toisaalta yhteistyö maakunnallisten yhteistyökumppaneiden ja muiden hankkeiden kanssa on myös tuonut synergiaetuja työelämän kehittämistoimiin sekä edesauttanut hankkeen luottamusteeman laajaa leviämistä. 3. Vahvistaa työelämän kehittämisen yhteistyötä julkisen tuen rakenteissa Vuoropuhelu valtakunnallisen (ESR) Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohankkeen kanssa on ollut toiminnallisesti tiivistä. Koordinaatiohanke on toiminut hyvänä väylänä työelämästrategiatavoitteiden jalkauttamiseksi sekä toimijayhteistyön ja työpaikkakokeilujen käynnistäjänä. Sen sijaan hallitusohjelman kärkihankkeiden ja Akatemian strategisten tutkimushankkeiden osalta yhteistyö on lähinnä ollut tulosten jakamista. Työelämä 2020 -hankkeen mahdollisuudet vaikuttaa työelämän kehittämisen osalta maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukseen ovat olleet rajalliset. Hankkeen alueverkostovastaavilla on ollut parhaat vaikuttamismahdollisuudet maakuntauudistuksen valmisteluun omien vaikuttamiskanaviensa ja työryhmäjäsenyyksien kautta. Ministeriötasolla on lähinnä seurattu kasvupalveluvalmistelua ja osallistuttu ELY-verkoston työskentelyyn. Hanke on omalta osaltaan pyrkinyt vaikuttamaan seuraavaan hallitusohjelmaan muun muassa lanseeraamalla poliittisille vaikuttajille julkilausuman Aiempien kehittämisohjelmien opit: Miten järjestää onnistuneesti suomalaisen työn kehittämisohjelma?". Loppuvuodesta on käynnistetty myös hankkeen loppuarviointityö, joka tulee sisältämään jatkosuosituksia työelämän kehittämiseksi. Hankkeen päättymiseen on syksyn aikana valmistauduttu laatimalla hankkeelle exit-suunnitelma. Sen pääasiallisena tavoitteena on varmistaa hankkeessa syntyneiden tulosten ja kokemusten hyödyntäminen jatkossa. Toimenpiteiden suunnittelu on käynnistynyt syksyn aikana.

4 Sisällys Tiivistelmä - Vuoden 2018 päätavoitteiden toteutuminen... 2 Johdanto - Hankkeen toimintaympäristö... 5 Hankkeen vision saavuttaminen... 6 Hankkeen toimintavuosi 2018... 7 Päätavoite 1. Nostaa luottamus ja yhteistyö voimavaraksi työelämän murroksessa... 9 Luottamus työpaikan pääomana... 9 Work Up! -tapahtumasarja... 11 Työelämäbrändi... 13 Workathlon-ratkaisuklinikka... 16 SuomiAreena... 19 Viestintä... 20 Päätavoite 2. Vahvistaa olemassa olevia polkuja työpaikkalähtöisen kehittämisen edistämiseksi.. 22 Työelämätoimijat... 22 Toimialaohjelmien toiminta... 25 Alueverkostojen toiminta... 27 Päätavoite 3. Vahvistaa työelämän kehittämisen yhteistyötä julkisen tuen rakenteissa... 29 Julkisen tuen rakenteet... 29 Eri hankkeiden synergiat... 31 Seurantajärjestelmän mukaiset toimet... 32 Loppuarviointi... 32 Työelämän toimintaympäristön kehittyminen... 32 Alueverkostojen indikaattorit... 32 Määrärahojen käyttö... 33 Liite 1. Hankeorganisaatio... 34 Liite 2. Työelämätoimijat (83)... 36 Liite 3. Työ- ja ohjausryhmät vuonna 2018... 37 Liite 4. Toimialaohjelmat (13)... 39 Liite 5. Operatiiviset indikaattorit... 38 Liite 6. Toimintasuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet... 40

5 Johdanto - Hankkeen toimintaympäristö Työelämä 2020 -hankkeen toimintaympäristössä ovat muutostuulet edelleen puhaltaneet voimakkaina. Ymmärrys työn murroksesta ja sen vaikutuksista on vahvistunut. Keskustelu roboteista työpaikkojen riistäjinä on laantunut. Huomio on yhä enemmän kiinnittynyt teknologiaan kasvun ja hyvinvoinnin mahdollistajana. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat eri tahojen syksyn aikana julkaisemat raportit tekoälystä ja sen hyödyntämisestä. Tekoälykeskustelun myötä on erityisesti korostettu tarvetta päivittää nykyinen osaaminen tekoälyn aikaan. Työelämäkeskusteluun on vuoden aikana noussut myös ilmastonmuutokseen liittyvät globaalit haasteet. Yhteiskunnassamme on yhteinen ymmärrys siitä, että tuloksellinen ja tuottava työ on taloutemme ja hyvinvointimme kivijalka, ja että työn kautta rakentuu yritysten kyky menestyä ja tuottaa asiakkailleen arvoa sekä julkisten organisaatioiden kyky palvella kansalaisia. Sen sijaan vuoden aikana ei ole aina löytynyt yhteisymmärrystä siitä, miten uudistumista ja kilpailukykyä pitäisi edistää. Vuoden aikana on ollut työn alla muun muassa monia yhteistyötä ja luottamusta koettelevia lakimuutoksia. Lisähaasteen tähän konsensuksen löytämiseen on tuonut työn muutoksen eteneminen erilaisin tavoin eri aloilla ja eri ammateissa. Katseet suunnataan yhä enemmän paikalliseen sopimiseen ja sen tuomiin ratkaisuihin ja hyötyihin. Työn kehittämisen näkökulmasta suunta on oikea, koska työn murroksen suurimmat vaikutukset realisoituvat työpaikoilla ja työyhteisöissä, minkä vuoksi juuri niiden pitääkin olla kehittämisen ytimessä. Suomessa meneillään oleva sote- ja maakuntauudistus sekä kasvupalvelu-uudistus ovat vaikuttaneet myös työelämän kehittämiseen. Uudistusten valmistelu alueilla on vienyt huomiota ja resursseja hankkeen alueverkostojen toiminnasta ja aiheuttanut epävarmuutta niiden toiminnan jatkosta. Ylipäänsä sote- ja maakuntauudistus luo epätietoisuutta siitä, miten työelämän kehittämisen rakenteet ja prosessit muotoutuvat uudessa maakunnallisessa rakenteessa. Tämä epätietoisuus on osaltaan vaikeuttanut toiminnan pitkäjänteisempää suunnittelua huomioiden hankkeen alkuperäinen tavoite siirtää syntyneet konseptit olemassa oleviin julkisiin rakenteisiin. Huolimatta edellä kuvatuista toimintaympäristöhaasteista ovat hankkeen toimintaedellytykset aikaisempaan parantuneet huomattavasti kun tarkastelemme työelämää ja sen kehittymistä tilastojen ja lukujen valossa. Pitkään jatkunut tuottavuuden lasku on pysähtynyt. Työllisyys on noussut jopa niin paljon, että hallitustavoite 72 prosentin työllisyysasteesta on saavutettu. Tällä on ollut positiivisia vaikutuksia myös yli 50-vuotiaiden ja nuorten työllistymiseen. Ihmiset näkevät aiempaa parempina sekä oman työpaikkansa taloudellisen tilanteen että omat mahdollisuutensa työllistyä uudelleen, jos työt jostakin syystä lakkaisivat. Suomalaiset ovat loistaneet myös kansainvälisissä onnellisuusvertailuissa. Kaiken kaikkiaan luottamus tulevaan on vahvistunut, mikä on näkynyt myös yrityksissä investointien lisääntymisenä. Suomessa katseet ovat kohdistuneet myös seuraavaan hallitusohjelmaan. Monet tahot ovat laatineet julkilausumia työelämän kehittämislinjauksista tulevaan hallitusohjelmaan. Peräänkuulutetaan yhteistä poliittista tahtoa kansallisen työelämäkehittämisen jatkuvuudesta, jotta työn murroksesta syntyisi meille voimavara ja kilpailuetua niin yhteiskunnassa, organisaatioissa kuin ihmisillekin.

6 Hankkeen vision saavuttaminen Hankkeen vision Suomalainen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 saavuttaminen edellyttää, että työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa menestyksellisesti. Uudistumista tarvitaan, jotta suomalainen työ, tuotteet ja palvelut pärjäävät kovassa kilpailussa, digitalisaation mahdollisuudet pystytään hyödyntämään, mahdollisimman moni pystyy osallistumaan työelämään ja että hyvinvoinnin ja tuottavuuden edellytykset kyetään turvaamaan. Uudistumisen on perustuttava vahvuuksiimme. Suomen työelämä edustaa maailman kovinta osaamista, maailman kehittyneintä yhteistyötä sekä maailman turvallisinta ympäristöä. Visiossa onnistutaan, kun johdon, esimiesten, henkilöstön, palveluiden käyttäjien ja erilaisten verkostojen osaaminen saadaan käyttöön ja vuorovaikutukseen keskenään. Vision saavuttamista arvioitiin (7.9.2018) neljän indikaattorin näkökulmasta: 1) Tuote- prosessi-, organisaatio- ja markkinointi-innovaatiot lisääntyneet Työpaikkojen kehittämistoimet ja innovaatiotoiminta ovat vauhdittuneet aivan viime vuosina, 2016 ja 2017. Tilastokeskuksen innovaatiotutkimuksen mukaan kaikenlaisia innovaatioita (tuote, prosessi, organisaatio ja markkinointi) tehdään kaikenkokoisissa yrityksissä aiempaa enemmän. Kasvu on ollut suurinta pk-yrityksissä. 2) Työn vetovoimaisuus, työn imun osatekijöiden kehittyminen Työn vetovoimaisuudesta ei ollut päivitettyjä tietoja saatavilla vuonna 2018, mutta Työolobarometri 2017 kertoo, että yleinen työnteon mielekkyys ja työhalut ovat pitkästä aikaa plussan puolella. 3) Henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet osallistua työpaikan toiminnan kehittämiseen Työolobarometrin mukaan ennätyksellisen moni osallistuu oman työpaikkansa toiminnan kehittämiseen. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat kuitenkin 2000-luvulla jämähtäneet paikoilleen. Toive paremmasta on, sillä vuonna 2017 moni palkansaaja uskoi, että työelämässä mahdollisuudet vaikuttaa omaa asemaa ja työtehtäviä koskeviin ratkaisuihin ovat lisääntymässä. 4) Palkansaajien työpaikkatapaturmat, lkm ja taajuus Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan työkyvyttömyyttä aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien määrä laski vuoteen 2016, mutta on tämän jälkeen noussut lähelle vuoden 2012 tasoa. Kuolemaan johtaneita tapaturmia on vähän ja vuosittainen vaihtelu on suurta. Suomen työelämän vertailua Euroopan muihin maihin ei ole tehty vuonna 2018. Seuraavan kerran tämä on mahdollista vuonna 2020 kun uudet Eurofond-tutkimustulokset ovat saatavilla.

7 Hankkeen toimintavuosi 2018 Hankkeen toimintasuunnitelma 2018 hyväksyttiin johtoryhmän kokouksessa tammikuussa 2018. Suunnitelma pohjautuu hankkeen johtoryhmän marraskuussa 2015 hyväksymään hankesuunnitelmaan kaudelle 2016 2019. Hankkeen toiminnalle asetettiin kolme päätavoitetta vuosille 2018 2019. 1. Nostaa luottamus ja yhteistyö voimavaraksi työelämän murroksessa. 2. Vahvistaa olemassa olevia polkuja työpaikkalähtöisen kehittämisen edistämiseksi. 3. Vahvistaa työelämän kehittämisen yhteistyötä julkisen tuen rakenteissa. Vuoden 2018 toiminta jakaantui edellä mainittuun kolmeen asiakokonaisuuteen. Työelämästrategian mukaisesti hankkeen tehtävät liittyivät vahvasti työpaikkojen tukemiseen tarjoamalla niille tietoa, palveluita, työkaluja ja vertaistukea kehittämistyössään. Työpaikkoja on tavoitettu verkostojen ja viestinnän avulla. Hanke on toiminnallaan myös pyrkinyt herättämään keskustelua työn uusista ilmiöistä ja niiden mahdollisuuksista hyvän työelämän rakentamiseksi tulevaisuudessa. Keskusteluun on nostettu vahvasti luottamuksen merkitys hyvän työelämän pääomana. Lisäksi hanke on pyrkinyt proaktiivisesti vaikuttamaan työelämäpalveluiden huomioimiseen uudistuvissa julkishallinnon rakenteissa erityisesti kasvupalveluiden osalta. Syksyn aikana on toiminnassa vahvasti näkynyt myös hankkeen valmistautuminen viimeiseen toimintavuoteensa. Vuositason toimintasuunnitelmaa tarkennettiin ja toteutumista seurattiin vuoden aikana rullaavasti valmisteluryhmän kokouksissa. Toimintatapa on mahdollistanut reagoinnin toimintaympäristön edellyttämiin muutoksiin joustavasti. Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta on hankkeen verkkosivuilla. Suunniteltujen toimenpiteiden edistämiseksi hyödynnettiin verkoston laajaa työelämäosaamista useissa työryhmien kokoonpanoissa. Valmisteluryhmän kokouksia pidettiin yhteensä kahdeksan. Johtoryhmä ja neuvottelukunta kokoontuivat kaksi kertaa. Neuvottelukunnan kevään kokouksessa työministeri kertoi ajankohtaisista työelämää koskevista asioista, kuten työlainsäädännön uudistamisesta, aktiivimallista sekä #meetoo-keskustelusta. Lisäksi keskusteltiin suomalaisen johtamisen tilasta ja tulevaisuuden näkymistä Filosofian Akatemian toimitusjohtajan Karoliina Jarenkon johdattelemana. Syksyllä tutkimusjohtaja Heikki Räisänen TEM:stä esitteli työmarkkinoiden ja työllisyyden kehityskuvaa ja tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitokselta työelämän laatua ja kehittämistä. Neuvottelukunta, johtoryhmä ja valmisteluryhmä ovat lukuun ottamatta muutamia jäsenvaihdoksia toimineet vuonna 2016 tehtyjen asettamispäätösten mukaan (kts. liite 1). Seuraavassa on kuvattu toimenpiteiden toteutuminen kunkin päätavoitteen osalta. Kuvaukset eivät sisällä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia, vaan suunniteltujen toimenpiteiden läpivientiä ja toteutumista peilaten kunkin toiminnan osa-alueen tavoitteisiin ja suunnitelmiin.

8 Tehtävät 2016-19 Päätavoitteet 2018-19 Toimintasuunnitelma 2018 1. Kannustaa ja innostaa työpaikkoja työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen. 2. Vahvistaa työelämätoimijoiden verkostoyhteistyötä ja mahdollisuuksia tukea työpaikkojen siirtymistä kehitysvaiheesta toiselle. 3. Rohkaista työpaikkoja tekemään erilaisia johtamiseen, toimintatapoihin, osaamiseen ja toimintakulttuuriin liittyviä kokeiluja sekä jakamaan kokemuksiaan muille. 4. Tukea työpaikkoja niiden kehittämistyössä tarjoamalla työpaikoille tietoa, palveluita, työkaluja ja vertaistukea. 1. Nostaa luottamus ja yhteistyö voimavaraksi työelämän murroksessa. 2. Vahvistaa olemassa olevia polkuja työpaikkalähtöisen kehittämisen edistämiseksi. 3. Vahvistaa työelämän kehittämisen yhteistyötä julkisen tuen rakenteissa. Work Up! -tapahtumasarja Työelämäbrändi Workathlon-ratkaisuklinikka SuomiAreena Luottamus työpaikan pääomana Viestintä Työelämätoimijoiden panos Toimialaohjelmien toiminta Alueverkostojen toiminta Julkisen tuen rakenteet Eri hankkeiden synergiat Kuva 1. Työelämä 2020 -hankkeen tehtävät 2016 2019, päätatavoitteet vuosina 2018 2019 sekä toimintasuunnitelman 2018 toimenpiteet

9 Päätavoite 1. Nostaa luottamus ja yhteistyö voimavaraksi työelämän murroksessa Luottamus työpaikan pääomana Luottamus työelämässä perustuu pitkälti yhteiskunnassa vallitsevaan luottamusoletukseen. Toimintaympäristön ja työn muuttuessa myös luottamusilmiö saa uusia ulottuvuuksia. Luottamus on kehittämisen perusta ja mahdollistaa onnistumisen. Luottamuspääoma tulee jatkossakin oleman erittäin merkityksellinen työpaikkojen uudistumisessa ja menestymisessä. Tavoitteena oli vahvistaa luottamuspääomaa vuorovaikutuksessa ja arjen teoissa työpaikoilla ja tarjota välineitä luottamuksen puolestapuhujille ja edistäjille työpaikoilla. Luottamuksen puolestapuhujiksi tunnistettiin erityisesti kolme ryhmää: johto, henkilöstön edustajat sekä HR-ammattilaiset. Luottamusteemaan liittyviä sisältöjä tarjottiin kohdennetusti. Luottamuksen puolestapuhujat Johto, esimiehet: Luottamusfoorumi Ylimmälle johdolle suunnattu korkean profiilin Luottamusfoorumi-seminaari järjestettiin 22.5.2018 Scandic Parkissa. Tapahtuman tavoitteena oli korostaa luottamuspääoman merkitystä organisaatioiden menestystekijänä ja johdon roolia luottamuksen vahvistajina. Seminaarin puhujia olivat vuorineuvos Reijo Karhinen, vuorikiipeilijä Patrick Degerman, työministeri Jari Lindström, Futuricen co-founder Tuomas Syrjänen, KONEen Suomen ja Baltian toimitusjohtaja Karla Lindahl, Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Juontajana toimi muutosvalmentaja Maaretta Tukiainen ja livekuvittajana Linda Saukko-Rauta. Kutsuvierastilaisuuteen osallistui lähes 130 johtajaa, minkä lisäksi kaikkien kiinnostuneiden oli mahdollista seurata seminaaria etänä verkkolähetyksen kautta. Ennen seminaaria hankkeen verkkosivuilla julkaistiin neljä blogia luottamuspääoman vahvistamisesta. Seminaarin yhteydessä julkaistiin Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus - raportti (ks. kohta Työelämäbrändi). Aiheeseen liittyvä someviestintä oli vilkasta. Toimintasuunnitelmaan oli kirjattu myös videoita huippujohtajista sekä luottamuksen mittaamiseen tarkoitettua työkalua, mutta ne jäivät toteuttamatta. Henkilöstön edustajat Kohderyhmää tavoiteltiin työmarkkinajärjestöjen sekä toimialaohjelmien kautta, joten toimenpiteet on kuvattu tarkemmin kohdassa Toimialaohjelmat. HR-ammattilaiset: Podcast-sarja Kevään 2018 aikana tuotettiin ja julkaistiin podcast-sarja Työlinjalla Pekka Sauri. Sarja toteutettiin yhteistyössä Henry ry:n kanssa. Sarjassa on kahdeksan jaksoa, joissa jokaisessa käsitellään erilaista työelämään tai työn murrokseen liittyvää aihetta. Sarjalla pyrittiin käsittelemään työelämän aiheita konkreettisella tasolla, ja siinä onnistuttiin hyvin.

10 Aiheet olivat luottamus viivan alla, epäasiallinen käytös työpaikalla, työssä jaksaminen, työn arvostus, digitalisaatio ja vuorovaikutus, esimiestyö ja johtaminen, erilaiset osaajat ja itseohjautuvuus. Sarja oli Pekka Saurin juontama ja joka jaksossa oli vieraina kaksi kyseisen aiheen asiantuntijaa. Vieraina olivat Mikko Kuitunen, Panu Luukka, Susanna Kalavainen, Marju Pohjaniemi, Sanna-Mari Myllynen, Kari-Pekka Martimo, Aki Ahlroth, Minna Vanhala- Harmanen, Katri Saarikivi, Outi Taivainen, Mika Maliranta, Sara Purhonen, Nasima Razmyar, Pauliina Lampinen, Frank Martela ja Merja Ranta-aho. Jaksoja julkistettiin joka perjantai klo 7 alkaen perjantaina 27.4. Soundcloud-tilillä sekä itunesissa. Sarjaa markkinointiin Twitterissä maksetulla mainonnalla, Facebookissa, uutiskirjeissä ja verkkosivuilla. Sen lisäksi verkoston jäsenet, kuten TEM ja Henry markkinoivat sarjaa omilla Twitter-tileillään myös syksyn aikana. Sarjasta suunniteltu artikkeli Henry ry:n Työn tuuli -lehteen jäi toteuttamatta. Sarjaa kuunneltiin vuoden 2018 aikana yhtensä noin 10 000 kertaa. Kuunnelluin jakso oli Näkyykö luottamus viivan alla keskustelijoina Mikko Kuitunen ja Panu Luukka. Jaksoa kuunneltiin yli 2500 kertaa. Sarjaa jatketaan neljän jakson verran vuonna 2019.

11 Work Up! -tapahtumasarja Uuden työn ilmiöitä tarkastelevassa Work Up! -tapahtumasarjassa haetaan näkökulmia, mahdollisuuksia ja käytännön kokemuksia siitä, kuinka työtä voidaan ajatella uudella tavalla siten, että löydetään läpimurtoja uudenlaiseen, ihmisen näkökulmasta entistä parempaan työkulttuuriin ja uudenlaisiin mahdollisuuksiin osallistaa ihmisiä työelämään. Tavoitteena on myös herättää yleistä keskustelua työn ilmiöistä, tunnistaa uusien ilmiöiden potentiaaliset uhat ja vaikutukset luottamukseen työpaikoilla sekä etsiä ilmiöihin sisältyviä positiivisia tulevaisuuden mahdollisuuksia ja keinoja vahvistaa niitä. Tavoitteena oli järjestää vuoden aikana kolme tapahtumakonseptin mukaista tilaisuutta sekä hyödyntää keskusteluissa syntynyttä aineistoa monipuolisesti tilaisuuksien jälkeen. Work Up! -tapahtumien suunnittelu ja toteutus Vuonna 2018 järjestettiin kaksi Work Up! -konseptin mukaista tapahtumaa. Tammikuussa 2018 Work Up! Älykkäät palvelut ja palvelutyö -seminaarissa pohdittiin miten palveluiden nopea kehitys muuttaa työn tekemistä merkittävästi ja haastaa yrityksiä toimialasta riippumatta. Seminaarin avauspuheenvuoron piti professori Mika Pantzar, jonka jälkeen ohjelmassa oli kaksi paneelikeskustelua. Asiantuntijoiden kanssa keskusteltiin, löytyykö suomalaisista yrityksistä älypalvelujen vaatimaa osaamista ja uutta palveluajattelua sekä mistä syntyy palveluiden äly. Ennen seminaaria julkaistiin hankkeen verkkosivuilla Ilmiöitä työstä -blogipalstalla neljä blogia teemaan liittyen. Paikalla oli noin 100 osallistujaa. Vuoden toinen Work Up! -seminaari järjestettiin yhteistyössä Helsinki Design Weekin kanssa syyskuussa uudistuneessa Bio Rexissä. Aiheena oli tekoäly ja etiikka ja keskusteluissa pohdittiin tekoälyn tuomia eettisiä kysymyksiä. Seminaarissa kuultiin kaksi alustuspuheevuoroa, joita oli kommentoimassa paneeli. Alustukset pitivät Minna Mustakallio Futuricelta sekä filosofi Maija-Riitta Ollila. Paneelissa olivat Petri Lattu Nordkappilta, Jaakko Särelä Reaktorilta sekä Jaana Leikas VTT:ltä. Ennen seminaaria julkaistiin hankkeen verkkosivuilla Ilmiöitä työstä -blogipalstalla kaksi blogia teemaan liittyen. Seminaari herätti suurta kiinnostusta ja kävijäennätys rikkoutui, kun paikalla oli noin 220 kuulijaa, ja seminaarin verkkolähetystä seurasi noin 200 katsojaa. Vuoden 2018 syksyllä aloitettiin myös tammikuussa 2019 järjestettävän Work Up! -tapahtuman suunnittelu. Tapahtuma jää sarjan viimeiseksi. Work Up! -seminaareja oli suunnittelemassa ohjausryhmä, johon kuului jäseniä Business Finlandista, TEM:stä, VM:stä ja Työterveyslaitokselta. Lisäksi jokaisella tapahtumalla oli oma pienempi työryhmä, johon kuului muutama jäsen ohjausryhmästä sekä teemakohtaisesti muita asiantuntijajäseniä. Tapahtumien moderaattorina toimi Milttonin strategiajohtaja Erik Bäckman.

12 Tapahtumissa saatujen aineistojen hyödyntäminen Tapahtumia ennakkomarkkinoitiin Työelämä 2020 -hankkeen verkkosivuilla, uutiskirjeissä sekä hankkeen sosiaalisen median kanavissa. Tapahtuman puhujat kirjoittivat aiheeseen liittyviä blogeja, jotka julkaistiin hankkeen verkkosivuilla. Lisäksi ennakkomarkkinointia oli sekä työ- ja elinkeinoministeriön viestintäkanavissa että tapahtumia yhteistyössä järjestäneiden toimesta. Tapahtumiin lähetettiin sähköpostikutsut hankkeen sidosryhmille. Seminaarien tallenteet, uutiset ja muut materiaalit on koottu Työelämä 2020 -verkkosivuille teemoittain. Syksyllä 2018 aloitettiin Work Up! -tapahtumasarjan kokoavan artikkelikokoelman suunnittelu ja kirjoittaminen. Artikkelisarja sisältää työn uusia ilmiöitä avaavan aloitusartikkelin sekä lyhyet artikkelit jokaisesta Work Up! -tapahtumasarjassa kahden vuoden aikana käsitellystä teemakokonaisuudesta (joukkoistettu työ, yhteisölliset työtilat, monikulttuurinen työelämä, robotti työkaverina, kiertotalous, älykkäät palvelut, tekoälyn etiikka). Lisäksi artikkelikokoelmassa on Robotti työkaverina -seminaariin osallistuneen tiedekirjailija Johanna Sinisalon kirjoitus sekä sarjan moderaattorin Erik Bäckmanin katsaus ilmiöihin. Artikkelikokoelma julkaistaan tammikuun 2019 Work Up! -seminaarin yhteydessä.

13 Työelämäbrändi Työelämäbrändiraportin (TEM julkaisu 42/2016) mukaan Suomen työelämä edustaa maailman kovinta osaamista, kehittyneintä yhteistyötä sekä turvallisinta ympäristöä. Nämä vahvuudet on avattu myös kolmessa bränditarinassa. Tavoitteena oli työelämäbrändin tunnetuksi tekeminen ja hyödyntäminen Suomen kilpailukykytekijänä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Työelämäbränditarinoiden sisällyttäminen maakuvabrändiviestintään (mm. Toolbox) Toolbox-Finland-sivustolta löytyy kaksi infografia: 1st for Skills development at work: Eurooppalainen työolotutkimus 2015 osoittaa, että Suomessa suurempi osa palkansaajista kuin missään muussa EU-maassa on saanut työnantajan kustantamaa koulutusta viimeisen vuoden aikana. Suomessa osuus on 54 %, kun se EU-alueella on keskimäärin 38 %. 1st for Good working hours: Eurooppalainen yritystutkimus 2013 osoittaa, että Suomessa on kaikista EUmaista suhteellisesti eniten yrityksiä, joissa enemmistö yrityksen henkilöstöstä voi joustaa päivittäisissä työn alkamis- ja lopettamisajoissaan. Suomessa tällaisten yritysten osuus 62 %, kun se EU-alueella on keskimäärin 35 %. Monikulttuurisuuden hyödyntäminen työpaikoilla Tarve Monikulttuurisuuden hyödyntäminen työpaikoilla -työryhmän perustamisesta syntyi Made by Finland -bränditutkimustulosten pohjalta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että työpaikoilla osataan huonosti hyödyntää monikulttuurista osaamista. Työryhmään kuuluu asiantuntijoita TEM:stä (Maahanmuutto ja kotouttaminen/ Talent Boost), Business Finlandista, Helsingin seudun kauppakamarista, Urban Mill - innovaatioplatformista, Työterveyslaitokselta sekä FIBS ry:stä. Työryhmän vetovastuu on TEM:llä (Innovaatio- ja yritysrahoitus). Työryhmän tavoitteena on tunnistaa ja jakaa hyviä esimerkkejä ja työkaluja monikulttuurisuuden hyödyntämisestä työpaikkojen käyttöön. Lisäksi työryhmä täydentää omalta osaltaan Talent Boost -toimenpiteitä kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi Suomeen. Työ jatkuu vuonna 2019. Uudet, täydentävät tarinat Uusina täydentävinä bränditarina-aiheina tunnistettiin suomalainen johtaminen ja perheystävällisyys. Johtaminen on ollut läpileikkaavana teemana työelämäbrändityössä, jopa bränditarinoiden mahdollistajana. Perheystävällisyys taas nousee kansainvälisissä vertailuissa yhdeksi suomalaisen työelämän vahvuudeksi, jopa erityispiirteeksi. Suomalainen johtamistapa Suomalaisen johtamisen työn lähtökohtana oli tutkia, onko mahdollista määritellä suomalaisen johtajan arkkityyppi, joka mahdollistaa organisaation menestyksen ja joka voisi toimia esimerkkinä myös ulkomailla. Määrittelytyötä varten haastateltiin kolmeatoista suomalaista huippujohtajaa sekä kahta omistajuuden asiantuntijaa. Lisäksi helmikuun alussa järjestettiin työpaja, johon osallistui yli 50 johtajaa, tutkijaa ja muuta asiantuntijaa. Näiden lisäksi aineistoa on käsitelty Työelämä 2020 -hankkeen neuvottelukunnassa ja Suomalainen johtamistapa -työryhmässä. Kerätyn

14 aineiston pohjalta syntyi Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus -raportti, joka julkaistiin 22.5. johdolle suunnatun Luottamusfoorumin (ks. kohta Luottamus työpaikan pääomana) yhteydessä. Työryhmään on kuulunut edustajia Business Finlandista,TEM:stä, Työterveyslaitokselta, Suomalaisen työn liitosta sekä Filosofian Akatemiasta. Filosofian Akatemia fasilitoi työpajaa ja kirjoitti raportin. Raportti sai paljon mediahuomiota julkistuksen yhteydessä. Hankejohtaja Margita Klemettiä ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja Karoliina Jarenkoa haastateltiin aiheesta Ylen aamutv:ssä 22.5. Saman päivän Kauppalehdessä oli Klemetin ja tutkimusta varten haastatellun, OPryhmän toimitusjohtajan, Timo Ritakallion haastattelu. Raportista uutisoitiin laajasti myös muissa medioissa. Suomalaisen johtamisen teemaa jatkettiin syksyllä. Työryhmä suunnitteli kolmiosaisen työpajasarjan, jossa tartutaan raportissa esitettyihin suomalaisen johtamisen kehityskohteisiin: keskustelukulttuuriin, matalahierarkkisuuteen sekä rohkeuteen. Työpajoissa syntyneet tuotokset on kiteytetty kehittämisvinkeiksi työpaikoille ja jaettu hankkeen verkkosivuilla sekä Twitterissä. Työpajoja fasilitoi Filosofian Akatemia. Työpajoista kaksi järjestettiin vuoden 2018 puolella ja yksi järjestetään tammikuussa 2019. Työpajoissa on mukana noin 20 30 johtajaa ja asiantuntijaa. Johtamisteeman viestinnässä hyödynnettiin myös aikaisemmin johtajille ja esimiehille luotua 10 askelta uudistumiseen -kokonaisuutta; esimerkkinä voidaan mainita verkkojulkaisu, joka tehtiin 10 askelta uudistumiseen -sivuston sisällön pohjalta. Perheystävällisyys Perheystävällisyystyöryhmä lähti Väestöliiton johdolla keväällä 2018 kehittämään täydentävää bränditarinaa perheystävällisestä työpaikasta. Syksyn aikana työstettiin suomalaisen työelämän perheystävällisyyttä esitteleviä markkinointivideoita. Videoita kuvattiin kolme kappaletta ja ne julkaistaan vuoden 2019 alussa kick off -seminaarissa. Työryhmässä on mukaan TEM:n, Business Finlandin, STTK:n, Kuntatyönantajien, Kelan ja Hankenin edustajat. Työelämäbrändi kv-seminaareissa Työelämäbrändi kv-seminaarieissa -työryhmään on kuulunut edustajia Työterveyslaitokselta (pj), Business Finlandista, STM:stä ja TEM:stä. Työryhmä laati alkuvuodesta toimenpidesuunnitelman. Työelämäbrändiä on vuoden aikana esitelty useissa konferensseissa ja muilla foorumeilla: Nordic Work Life -konferenssi, Oslo 14.6.2018. Nordic Benchmarking Forum, Business Finland, syksy 2018 Pohjoismaisten kunta-alan ammattiliittojen yhdistyksen (NOFS) seminaari, Helsinki, 17.10.2018 In Quest for Sustainable Europe: the Economy of Wellbeing seminaari, 19.10.2018, Bryssel Unkarin kansallisen julkisen sektorin yliopiston (NUPS) seminaari Oppiminen ja innovaatiot julkisella sektorilla, Unkari, 18.10.2018 Hyvinvointi Suomikuvassa - osaamisen, yhteistyön ja turvallisuuden hyödyntäminen yritysten eurooppalaisessa ja globaalissa kuvassa. Helsinki, 14.11.2018 Pohjoismaisen ministerineuvoston Työympäristövaliokunnan kokous, Thorshavn, Färsaaret, 27.9.2018

15 Eurooppalaisten työterveyslaitosten yhteenliittymän PEROSHin tieteellisen työryhmän kokous, Buxton, Englanti, 23.10.2018 Asiantuntijatapaaminen ILO & ICOH Työelämäbrändin soveltaminen ja hyödyntäminen STM:n Arktisen neuvoston hankekokonaisuuksissa, Helsinki, 25.10.2018 Lisäksi Työelämäbrändiä on pidetty aktiivisesti esillä TEM:n koordinoiman valtioneuvoston yhteisen Talent Boost Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelman kokouksissa. Työelämäbrändiä käsittelevät englanninkieliset verkkosivut päivitettiin. Verkkosivujen viestintää varten tilattiin bränditarinoita esittelevää kuvamateriaalia sekä markkinointikyniä. Kv-tutkimus osana Made by Finland -yhteistyötä Osana laajempaa työelämäbrändityötä toteutettiin Made by Finland -selvitys, jossa haastateltiin Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, opiskelijoita ja johtajia. Tarkoituksena oli tarkentaa kuvaa suomalaisesta työelämästä osana Suomen maabrändiä sekä kartoittaa työelämän vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Selvitykseen vastasi vuoden 2018 kesä-syyskuun aikana yhteensä 1085 vastaajaa 100 organisaatiosta mukaan lukien julkisorganisaatiot, pk-yritykset, suuryritykset ja koulutusorganisaatiot. Näistä johdon vastauksia oli 10 %, työntekijöiden 64 % ja opiskelijoiden 28 %. Selvityksen ohjausryhmässä olivat mukana Business Finland (pj), Suomalaisen Työn Liitto, työ- ja elinkeinoministeriö ja Työterveyslaitos. Tutkimuksen toteutti Innolink ja rahoitti Business Finland. Selvityksen tuloksia hyödynnetään suomalaisen työelämän edelleenkehittämiseksi, esimerkiksi Business Finlandissa houkuteltaessa ulkomaalaisia osaajia ja yrityksiä Suomeen (Talent Boost -ohjelmaa ja Invest In Finland) sekä osana maakuvaviestintää. Made by Finland -selvityksen tulokset julkaistiin 14.11.2018 Hyvinvointi Suomikuvassa -seminaarissa. Samassa yhteydessä järjestettiin lounastilaisuus median edustajille. Tuloksista viestittiin eri medioissa, ainakin seuraavissa: Turkulainen: Tältä näyttää suomalainen työelämä ulkomaisin silmin emmekö osaa hyödyntää erilaisista kulttuureista tulevien vahvuuksia? Turun Sanomat: Ulkomaalaistaustaisen mielestä sairaus- ja äitiyslomat sekä maksetut pitkät kesälomat ovat suomalaisen työelämän parhaita puolia Business Finland -blogi: Suomalainen liiketoimintaympäristö ja työelämä saavat hyvät arvosanat ttl.fi: Suomen työelämässä on monia vahvuuksia ulkomaalaistaustaisten mielestä Myös Twitterissä levitettiin tietoa selvityksen tuloksista. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään suomalaisen työelämän edelleenkehittämisessä ja työelämäbrändityön jatkosuunnitelmissa.

16 Workathlon-ratkaisuklinikka Workathlon on työpaikkojen työelämähaasteiden ratkaisuklinikka, jossa Työelämä 2020 -verkoston ja alueen omat asiantuntijat ratkaisevat maksutta mukaan kutsuttujen työpaikkojen haasteita tai unelmia. Työpaikkojen omien kehittämisprosessien käynnistämisen tukeminen ja palveluiden tarjoaminen (sparraus, rahoitus, asiantuntijatuki) kehittämistyön tueksi. Tarjotaan toimijoille mahdollisuutta toteuttaa Workathlon-ratkaisuklinikka sovitun työnjaon mukaisesti Kaikille Työelämä 2020 -alueverkostoille tarjottiin mahdollisuutta järjestää Workathlon-ratkaisuklinikka. Pohjois- ja Etelä-Savon alueverkostot hakivat tapahtuman toteuttamiseen erillisrahoitusta. Pohjois-Karjalan alueverkosto haki mahdollisuutta järjestää Workathlon vuonna 2019. Pohjois-Savon alueverkosto järjesti Workathlon-klinikan Kuopiossa 17-18.4.2018. Tapahtuma järjestettiin terveysteknologian yrityksille, joille mm. verkostoituminen muiden yritysten kanssa on erityinen haaste liikevaihdon kasvattamiseksi ja siten kansainvälisten markkinoiden parempi haltuunottaminen. Esille nousi muun muassa verkoston keskinäisen luottamuksen rakentaminen tuloksekkaan yhteistyön mahdollistamiseksi. Workathlon Kuopio järjestettiin yhteistyössä Business Finlandin, Team Finlandin ja Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Fasilitoinnista vastasi Rapid Action Group Oy. Välitön palaute paikan päällä oli hyvää. Esille tuli, että tämäntyyppinen ratkaisuklinikka tarjosi yrityksille monella tapaa hyvän foorumin, jolle olisi tilausta myös jatkossa. Osallistujat menivät syvälle yritysten esittämiin kehittämishaasteisiin, minkä johdosta yritykset saivat monia täysin uusia näkökulmia. Loppukeskustelun yhteydessä nousi esille vahvasti kysymys siitä, miten alueen yritysten kansainvälisiä rekrytointimahdollisuuksia voidaan parantaa. Yhteisenä toimenpiteenä päätettiin käynnistää aloite, jolla vaikutetaan alueen brändäykseen kansainvälisen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Kuopion Workathlon-tilaisuuden aloite sai jatkoa elokuussa, kun Kuopiossa järjestettiin Talent Boost Goes Savo, jossa pohdittiin, kuinka tehdä Pohjois-Savosta houkutteleva kansainvälisille työntekijöille. Tapahtumassa kuultiin kansainvälisten pohjoissavolaisten yritysten, valtionhallinnon edustajien ja alueellisten vaikuttajien esityksiä kansainvälisten huippuosaajien saamiseksi ja pitämiseksi Pohjois-Savossa. Teeman käsittely jatkuu alkuvuodesta 2019. Liideri-rahoituksella järjestettiin Workathlon Iisalmi, joka kohdistettiin teknologiateollisuuden yritysverkostoille. Teemana tilaisuudessa oli yritysten globaalin kilpailukyvyn kehittäminen. Fasilitoinnista vastasi Tamora Oy ja tapahtuman koordinoinnista alueverkosto. Workathlonin pohjalta on tehty Paras Verkosto -ESR-selvityshanke (HJP-Kehitys Oy) teknologiayrityksille suunnatusta kehittämishankkeesta, mikä kuvaa osaltaan tilaisuuden vaikuttavuutta. Iisalmen lisäksi Liideri-rahoituksella järjestettiin Tamora Oy:n fasilitoima Workathlon Varkaudessa. Tämä ratkaisuklinikka suunnattiin perinteisesti eri alojen yrityksille. Paikallinen kehitysyhtiö oli myös mukana yhteistyössä järjestämässä tilaisuutta. Varkauden Workathlonissa yritysten unelmat liittyivät erityisesti kansainvälisten markkinoiden haltuunottoon ja osaavan työvoiman saatavuuden haasteisiin. Yhtenä keinona nähtiin houkuttelevuuden kasvattaminen sekä työpaikan omalta osalta että kaupungin taholta. Osallistuneet yritykset olivat tyytyväisiä ratkaisuklinikan antiin. Tilaisuus koettiin mielenkiintoisena ja uutena tapana lähteä ratkaisemaan yritysten kasvun haasteita. Workathlonin antama sparraus antoi monipuolisia näkemyksiä yrityksen kehittämistyöhön hyödynnettäväksi jatkossa.

17 Etelä-Savon alueverkosto järjesti Workahtlon-ratkaisuklinikan Yrittäjän päivänä 5.9.2018 osana SYKEtapahtumaa. Uudenlainen SYKE-työelämätapahtuma järjestettiin Mikkelin Saimaa Stadiumissa ja siihen osallistui yli 2 800 kävijää. Workathlonin fasilitoinnista vastasi Tamora Oy. Workathlon sai laajaa näkyvyyttä suurtapahtuman yhtenä työpajana. Itse pajaan osallistui neljä paikallista yritystä ja 25 sparraajaa sekä AMK-opiskelijoita. Palautteen mukaan enemmistö piti sparrausta hyödyllisenä oman yrityksen kehittämisessä. Eniten hyötyä koettiin olevan siitä, että sparrauksessa saatiin vahvistusta kehittämistyön priorisointiin. Sparrajaat onnistuivat myös tuomaan yrityksille uudenlaisia vinkkejä omien näkemysten laajentamiseksi. Yritykset verkostoituivat keskenään ja kokivat sen tärkeäksi. Yhden yrityksen osalta Työelämä 2020 -hanke järjesti jatkosparrausta, jotta työpajassa kesken jääneet ratkaisut ja kehittämistyö yrityksessä saatiin tavoitteen mukaisesti liikkeelle. Kirkon työelämä 2020 -ohjelman (Kirtekon) verkostotapaamisia järjestettiin syksyllä Tampereella, Helsingissä ja Kuopiossa. Kaikissa kolmessa kokeiltiin Työelämä 2020 -hankkeessa kehitettyä Workathlontoimintamallia. Ensiarvio kokeilusta oli, että toimintamalli tarjoaa hyvät ainekset Kirtekoverkostotapaamisten päivittämisestä versioksi 2.0. Ratkaisuklinikan tunnetuksi tekeminen Tapahtumien viestintätoimet suunniteltiin etukäteen ja tapahtumalle tuotettiin oma banneri. Alueverkosto markkinoi ratkaisuklinikkaa alueellisesti työelämätoimijoille ja yrityksille sekä toimitti ennakkotiedon kutsuttaville. Tapahtumaa markkinoitiin myös Työelämä 2020 -hankkeen verkkosivuilla, tapahtumakalenterissa ja alueverkoston tiedotteilla sekä tapahtuman aikana Twitterissä. Kuopion tapahtumassa haastateltiin sparraukseen osallistuneet yritykset, jonka jälkeen artikkeli WorkathlonKuopio24: Sparraus kirkastaa unelmia julkaistiin uutisena Työelämä 2020 -hankkeen verkkosivuilla ja jaettiin myös alueverkostolle hyödynnettäväksi. Pohjois-Savon ELY-keskuksen viestintä kirjoitti tapahtumasta jutun, joka julkaistiin ELY-keskuksen verkkosivuilla. Tapahtumaan osallistui molempina päivinä yhteensä noin 70 henkilöä. Myös Mikkelin Workathlonissa haastateltiin yritykset ja julkaistiin hankkeen verkkosivuilla artikkeli Haasteet ratkaisuiksi, ideaalit konkretiaksi. Varkauden Workahtlonista julkaistiin artikkeli Yritysunelmia toteuttamaan Varkauden lehdessä 6.10.2018. Osallistuneiden työpaikkojen kehittämisprosessin etenemisen seuranta ja sparraus Workathlon-klinikalle osallistuneiden työpaikkojen tavoittaminen erilliskyselyllä vasta kuusi kuukautta tapahtuman jälkeen osoittautui haasteelliseksi toimintatavaksi. Vuonna 2018 kaikilta osallistuneilta yrityksiltä pyydettiin palaute viikon sisällä tapahtumasta. Näin voitiin varmistaa, että yritykset saivat konkreettiset jatkoaskeleet ja ohjausta asiantuntijapalveluihin kehittämistyönsä jatkamiselle omien tarpeiden mukaisesti. Työelämä 2020 -hanke jatkaa työpaikkojen kehittämisprosessien etenemisen seurantaa sekä konseptin kehittämistä edelleen vuonna 2019. Myös sparrausta on mahdollista tarjota alueverkostojen yhteistyölupausten mukaisesti työpaikoille kevään aikana; esimerkiksi Etelä-Savon alueverkosto järjestää erillisen seurantatapahtuman Mikkelin Workathloniin osallistuneille yrityksille maaliskuussa 2019.

18 Kehittämistyön tulokset työpaikkatarinoina jaettavaksi Yrityksissä käynnistyneiden kehittämisprosessien etenemistä seurataan edelleen ratkaisuklinikan jatkokehittämiseksi vuonna 2019. Hanke tarjoaa mahdollisuutta julkaista kehittämishankkeista työpaikkatarinoita jaettavaksi hyvinä esimerkkeinä muillekin. Workathlon-ratkaisuklinikalle osallistuneiden yritysten edustajat haastateltiin heti tapahtumien jälkeen, ja hankkeen verkkosivuilla julkaistiin artikkelit sparrauskokemuksista ja kehittämisratkaisuista. Yhteistyö TSR:n kanssa kehittämisavustuksen linkittämiseksi konseptiin Työsuojelurahaston kanssa neuvoteltiin keväällä 2018 mahdollisesta yhteistyöstä kehittämisavustuksen markkinoimiseksi työelämätoimijoille ja yrityksille alueellisissa Workathloneissa. Työsuojelurahaston toive juuri Uudenmaan alueella järjestettävästä satojen osallistujien tapahtumasta ei kuitenkaan istunut alueverkostojen yhteistyölupauksiin, minkä johdosta hankkeessa päätettiin järjestää Workathlontapahtumat aiemman konseptin mukaisina.

19 SuomiAreena SuomiAreenan teema vuonna 2018 oli vastuullisuus, turvallisuus ja suvaitsevaisuus. Hanke osallistui tapahtumaan yhteistyössä Suomalaisen Työn Liiton, Työterveyslaitoksen ja Business Finlandin kanssa. SuomiAreenassa: verkostoituminen ja vaikuttajaviestintä Muu näkyvyys yritysjohdolle ja työntekijöille: mediajulkisuuden, somen ja verkoston aktivoinnin kautta Luottamuspuhetta työstä Työelämä 2020 -hanke osallistui heinäkuussa SuomiAreena -tapahtumaan yhteistyössä Business Finlandin, Suomalaisen Työn Liiton ja Työterveyslaitoksen kanssa. Yhteistyöhön kuului keskustelutilaisuus ja cocktailtilaisuus. Maanantaina 16.7. järjestettiin keskustelutilaisuus Puuvillan Kauppakeskuksessa aiheena Uutisstudio - Luottamuspuhetta työstä. Tapahtuman juonsi uutisankkuri Peter Nyman ja keskustelijoita olivat Työelämä 2020 -hankejohtaja Margita Klemetti, Zyfra Oy:n toimitusjohtaja Katriina Valli, Suomalaisen Työn Liiton puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama ja Youpret Oy:n yrittäjä Ali Giray. Keskustelutilaisuus pohjautui keväällä tehtyyn luottamuskyselyyn. Kyselyä varten haastateltiin reilu tuhat suomalaista työssä käyvää henkilöä. Kyselyn teemoja olivat luottamus, tekoäly, suomalainen työ ja kansainväliset osaajat. Uutisstudiota markkinoitiin aktiivisesti ennakkoon hankkeen viestintäkanavissa. Kyselyn tuloksista julkaistiin tiedote SuomiAreenaa edeltävällä viikolla. Keskustelutilaisuuden aikana käytiin keskustelua sosiaalisessa mediassa tunnisteella #luottamusstudio. Luottamus-cocktailit järjestettiin tiistaina 17.7. Satakunnan ELY-keskuksen ELY-Areenalla. Tilaisuuden avasi elinkeinoministeri Mika Lintilä ja livemusiikista vastasi virkamiesbändi TEM of Finland. Kutsuvierastilaisuuteen osallistui noin 80 henkilöä.

20 Viestintä Viestintä toimii hankkeen tärkeänä polkuna tavoittaa työpaikkoja ja innostaa niitä toimintansa kehittämiseen. Viestinnällä tehdään näkyväksi hankkeessa ja sen verkostoissa sekä työpaikoilla tehtyä työtä. Suurimmille toimenpiteille laaditaan erillisiä viestintäsuunnitelmia tarpeen mukaan. Luottamus ja yhteistyö -teemasisältöjen vahva näkyminen viestinnässä Tehdä verkoston työtä tukevaa sisäistä viestintää Viestintätoimenpiteet Hankkeen viestintä vuonna 2018 keskittyi pääasiassa Luottamus-teeman ympärille. Hanke käytti viestintätoimisto Drumin palveluita viestinnän strategisessa suunnittelussa alkaen vuositeeman viestin kirkastamisesta. Hankkeen tärkeimmille viestintätoimenpiteille laadittiin vuosikello. Toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitiin uusien avauksien lisäksi myös jo olemassa olevan tiedon hyödyntäminen sekä työelämätoimijoiden toiminnan linkittäminen vuositeemaan. Luottamuksen vuositeemaa kiteytettiin pääviestiksi Luottamus on työelämän tärkeintä pääomaa. Viestintäteema lanseerattiin verkoston työelämätoimjoille järjestetyssä Kick-offissa helmikuussa. Hankkeen verkkosivuille perustettiin vuositeemalle oma alasivu, Luottamuspääoma, joka löytyy työelämä2020.fi-verkkosivujen yläpalkista. Luottamuspääoma-sivulta löytyvät omat osiot vuoden päätapahtumille tai toimenpiteille. Sosiaalisessa mediassa luottamus näkyi erityisesti #luottamuspääoma-aihetunnisteella. Hankkeen seuraajamäärät kasvoivat tasaisesti. Pääkanavana käytettiin edelleen Twitteriä, johon viestinnällisesti panostettiin eniten ja siellä jaettiin uutta sisältöä päivittäin. Twitterissä jaettiin myös aktiivisesti verkoston työelämätoimijoiden julkaisemaa sisältöä. Facebook oli vähemmällä panostuksella; siellä julkaistiin uutta sisältöä 1-2 kertaa viikossa. Muista sosiaalisen median kanavista LinkedIn jäi vähemmälle käytölle, sillä seuraajamäärät siellä ovat alhaiset. Instagramissa seuraajamäärät kasvoivat suhteellisesti eniten, mikä selittynee sillä, että hankkeelle sopiva kohderyhmä kasvaa palvelussa koko ajan. Instagram on kuitenkin kuvapalveluna hankalin kanavista, sillä hankkeen on vaikea julkaista siellä hankkeen tavoitetta palvelevaa sisältöä. Vuositeemaan näkyvimmät viestinnälliset toimenpiteet olivat podcast-sarja Työlinjalla Pekka Sauri, työelämätoimijoiden Luottamusohjelmat, Luottamustunti-kampanja sekä suomalaiseen johtamiseen liittyvä medianäkyvyys. Näistä toimenpiteistä on kerrottu lisää toimintakertomuksen eri kohdissa. Luottamusteemaan liityvät blogit jaoteltiin neljään eri blogisarjaan: verkostoblogit, suomalainen johtamistapa, Luottamuspääoma 2.0 ja luottamusopit. Blogitekstin alle listattiin samassa sarjassa aiemmin ilmestyneet blogit, jotta esimerkiksi somesta tullut blogilukija pystyy helpommin jatkamaan samantyylisiin, itseään kiinnostaviin sisältöihin. Verkostoblogeihin kerättiin kaikki työelämätoimijoiden ja alueverkoston kirjoittamat blogitekstit. Suomalaisen johtamistavan alle tulivat ne blogit, jotka liittyivät Suomalainen johtamistapa -projektiin. Luottamuspääoma 2.0 -blogisarja toteutettiin yhteistyössä Lappeenrannan yliopiston professorin Kirsimarjan Blomqvistin kanssa. Hän suunnitteli blogikokonaisuuden ja hankki blogiin kirjoittajat. Luottamuspääoma 2.0 -blogin ensimmäiset tekstit liittyivät toukokuussa 2018 järjestettyyn Luottamusfoorumiin, mutta sarja jatkui myös syksyllä.

21 Luottamusopit blogisarjassa kirjoitettiin blogeja siitä, mitä luottamuksesta voidaan oppia toisilta käyttäjäryhmiltä. Vuoden luetuin blogi oli tässä sarjassa ilmestynyt Mitä työpaikat voisivat oppia luottamuksesta partiolta? ja se keräsi 608 sivulatausta. Jatkoimme edelleen työpaikkatarinoiden julkaisemista, mutta aiemmista vuosista poiketen tänä vuonna nekin keskittyivät lähinnä luottamukseen. Työpaikkatarinat tilattiin Luova toimisto Pilkkeeltä ja ne kirjoitti Kreetta Haaslahti. Verkkosivuilla julkaistujen tarinoiden lisäksi luottamusaiheisia työpaikkatarinoita julkaistiin myös TTT-lehdessä kuusi kertaa vuoden aikana. Suosituin työpaikkatarina verkkosivuilla oli Mantsisen tarina ja se keräsi 493 sivulatausta. Viestintätoimisto Drumilta saatiin merkittävää apua myös mediayhteistyössä ja hankkeeseen liittyviä artikkeleita ilmeistyikin useissa medioissa vuoden aikana. Hankejohtaja Margita Klemettiä haastateltiin helmikuussa Talouselämään, kun työolobarometri julkaistiin. Huhtikuussa Helsingin Sanomat teki jutun Pekka Saurista, kun Työlinjalla-podcast alkoi. Toukokuussa julkaistiin Filosofian Akatemian kanssa yhteistyössä tehty Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus -raportti. Kauppalehti kirjoitti aiheesta ja haastatteli hankejohtaja Klemettiä sekä tutkimukseen osallistunutta OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakalliota. Lisäksi Klemetti ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja Karoliina Jarenko olivat Ylen Aamu-TV:ssä. Raportti sai maininnan myös Ylen Uutisvuodossa. Hanke lähetti myös vuoden aikana useita tiedotteita liittyen podcastiin, johtamisraporttiin ja Suomi Areenaan. Näistä eniten mediaosumia syntyi Suomi Areenaan liittyvästä luottamuskyselystä. Siitä uutisoitiin useissa lehdissä ja siihen viitattiin myös Helsingin Sanomien ja Kauppalehden kolumneissa myöhemmin syksylläkin. Työn murros -televisio-ohjelmaan liittyvä viestintä Syksyllä 2018 Ylen TV1-kanavalla esitettiin Työelämä 2020 -hankkeen tuottama kahdeksanosainen Murroksessa-televisiosarja. Sarja kuvasi kahdeksan erilaisen yrityksen tarinan työn murroksen muuttaessa heidän toimintatapojaan. Sarja löytyy lisäksi Yle Areenasta. Sarjaan osallistuvat yritykset olivat ohjelmointiyritys Sievo Oy, SK protect Oy, tehostetun palveluasumisen yksikkö Anninpirtti, ohjelmistoyritys Probis Solutions Oy, Asua Remontit Oy, kirjanpitoyritys Profitcount oy, sotealan toimija Johanneksen Klinikka ja ohjelmistoyritys Nitor Oy. Yritykset sijaitsevat eripuolilla Suomea. Sarja kuvattiin kevään ja syksyn 2018 aikana ja sen kuvasi Cultfiction Oy. Suosituin jakso on ollut Anninpirtti. Jaksoa on katsottu 5692 kertaa.

22 Päätavoite 2. Vahvistaa olemassa olevia polkuja työpaikkalähtöisen kehittämisen edistämiseksi Työelämätoimijat 83 työelämätoimijaa on sitoutunut yhteistyölupauksella tai missiolla työelämästrategian visioon ja tavoitteisiin. Kukin edesauttaa työpaikkojen tavoitettavuutta omilla palveluillaan ja verkostoillaan. Yhteistyölupaukset päivitettiin vuonna 2016 koskemaan hankkeen loppukautta. Työelämätoimijoiden osaamisen ja palvelutarjonnan hyödyntäminen vuositeeman sisällöissä. Tehdä näkyväksi työelämätoimijoiden työn tuloksia. Yhteistyö työelämätoimijaverkostossa Työelämätoimijoiden joukkoon liittyi vuoden aikana viisi uutta kumppania. Kokonaismäärä on laajentunut 83 lukuiseksi joukoksi (ks. liite 2). Kaikki ovat sitoutuneet yhteistyölupauksella tai missioilla työelämästrategian visioon ja tavoitteisiin ja edesauttaneet työpaikkojen tavoitettavuutta omilla palveluillaan ja verkostoillaan. Työelämätoimijat on esitelty muun muassa hankkeen verkkosivuilla ja Twitterissä. Tulokkaille on myös tarjottu mahdollisuutta esittää toimintansa järjestämällä aamiaistilaisuus sekä laatimalla oma luottamusohjelmansa. Työelämätoimijaverkostossa oli vuoden aikana runsaasti erilaisia ohjelmia ja tapahtumia. Tapahtumia markkinoitiin hankkeen verkkosivujen tapahtumakalenterissa siten kuin toimijat olivat itse ilmoittaneet verkkolomakkeella. Monessa tapahtumassa myös hyödynnettiin hankkeen tuottamaa materiaalia. Esimerkiksi STTK:n Luottamusmiespäivillä olivat käytössä Luottamuspuhekuplat. Työelämästrategian toteutumista tukevia uutisia jaettiin hankkeen verkkosivuilla joko toimijoiden pyynnöstä, tai silloin kun uutinen oli tullut vastaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Työelämätoimijat tuottivat myös aktiivisesti blogikirjoituksia ja muita sisältöjä viestintää varten. Lisäksi hankkeen verkkosivujen Työpaikoille-osiosta löytyvää Tunnustuksia työpaikoille -alasivulle täydennettiin hankkeen verkostoon kuuluvien toimijoiden jakamia erilaisia työelämäpalkintoja. Työelämätoimijoilla on ollut merkittävä rooli hankkeen eri toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa, mutta myös uusien ideoiden ja yhteistyön käynnistäjinä. Toimijoiden laajaa osaamista on pyritty tavoitteellisesti hyödyntämään kutsumalla heitä mukaan eri työryhmiin (ks. liite 3) sekä asiantuntijoiksi seminaareihin. Yhteistyön vahvistuminen verkostossa on näkynyt myös työelämätoimijoiden keskenäisenä yhteistyönä ilman hankkeen aktivoivaa roolia. Moni toimija on löytänyt toisensa ilman hankkeen ohjausta. Hanketiimin edustajat ovat osallistuneet vuoden aikana seuraaviin ohjausryhmiin: Talent Boost (TEM), Perheystävälliset työpaikat (Väestöliitto), KEINO (Omnia, Amiedu, Luksia), SHARE (Väestöliitto), TyhyX (TTL/STM), Tuottava ja tuloksellinen työelämä (ESR/Hämeen Ely) ja Paikallinen sopiminen teknologiateollisuudessa (PTT).