LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU

Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 10.12.2012 LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU Sisällysluettelo 1. Lähtökohdat 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet 1 1.2 Tarkastelualue ja sen kaupan alueet 1 1.3 Muut suunnitelmat ja selvitykset 2 2. Nykytilan analyysi 5 2.1 Tarjonta 5 2.1.1 Rooli kaupan palveluverkossa 5 2.1.2 Asemanseutujen nykyinen tarjonta, vertailu Helsingin metroasemiin 7 2.2 Kysyntä 10 2.2.1 Väestön määrä ja sijoittuminen 10 2.2.2 Työpaikkojen määrä ja sijoittuminen 11 2.2.3 Liikennemäärät 12 3. Muutostekijät 13 3.1 Tarjonnan muutostekijät 13 3.1.1 Tiedossa olevat hankkeet 13 3.1.2 Muut tarjonnan muutostekijät 14 3.2 Kysynnän muutostekijät 15 3.2.1 Väestönkasvu, sen sijoittuminen ja ajoittuminen 15 3.2.2 Länsimetro ja sen liityntäliikenne 17 3.2.3 Laskennallinen kaupan lisäpinta-alan tarve 18 3.3 Julkisten palvelujen tilantarpeet 22 4. Tuleva palveluverkko Espoonlahden suuralueella 22 4.1 Kaupan alueiden vaikutusalueet 22 4.2 Kaupan alueiden mitoitus 25 4.3 Kaupallisen profiloinnin mahdollisuudet 2 5. Kaupan alueiden kuvaus 3 5.1 Metroasemat 3 5.1.1 Finnoo 3 5.1.2 Kaitaa (Iivisniemi) 4 5.1.3 Soukka 5 5.1.4 Espoonlahti 5 5.1.5 Kivenlahti 6 5.1.6 Saunalahti 6 5.2 Muut kaupan alueet 6 5.2.1 Suomenoja 6 5.2.2 Martinsilta 7 5.2.3 Kivenlahden teollisuusalue 7

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU 1 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Espoon kaupunginhallitus hyväksyi Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman 28.5.2012. Länsimetro jatkuu hankesuunnitelman mukaisesti Matinkylästä Finnoon, Kaitaan, Soukan ja Espoonlahden asemien kautta Kivenlahteen. Myös jatko Saunalahteen on mahdollinen. Tavoitteena on, että Länsimetron jatkeen rakentaminen voisi käynnistyä heti Länsimetron valmistuttua noin vuonna 2015. Rakentamispäätös riippuu mm. valtion osallistumisesta hankkeeseen, mutta aikaisimmillaan metro voisi liikennöidä noin vuonna 2020. Maankäyttö tehostuu Länsimetron vaikutusalueella huomattavasti. Metroasemien ympärille tulee uutta asutusta ja metroasemien roolia paikalliskeskuksina halutaan vahvistaa. Metroasemat sijoittuvat vanhojen lähiostareiden paikalle mm. Kaitaalla (Iivisniemen ostari), Soukassa ja Espoonlahdessa. Metrohankkeen myötä syntyvä maankäytön tehostaminen mahdollistaa myös ostareiden uudistamisen. Metroasemien yhteyteen on mahdollista toteuttaa myös liiketilaa. Laajimmat kaupalliset suunnitelmat ovat Finnossa ja Espoonlahdessa. Espoon kaupan palveluverkkoselvityksen (2011) mukaan kaikkiin metroasemiin voitaisiin kuitenkin sijoittaa vähintään kaupalliset lähipalvelut. Työn tavoitteena on laatia Suur-Espoonlahden alueen kaupallisista palveluista ja niiden kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista kokonaisvaltainen kuva. Työssä tarkennetaan Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelmaa 2030. Selvityksen on tarkoitus tukea alueen muuta suunnittelua ja kehittämistä sekä yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. 1.2 Tarkastelualue ja sen kaupan alueet Tarkastelu rajoittuu Espoonlahden suuralueeseen. Metroasemien lisäksi Suur-Espoonlahden alueelle mahtuu myös kaupan suuryksikköjä kiinnostavia alueita. Suomenojan alue on jo vakiintunut kauppapaikkana ja se on huomioitu myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön merkinnällä. Kivenlahden teollisuusalue alkaa kiinnostaa kaupan paikkana erityisesti autokauppoja ja muita suuryksiköitä. Autokaupan hankkeita on vireillä myös Hannuksenpeltoon ja Martinsillan liittymään Länsiväylälle. Oheisessa kartassa on kuvattu Espoonlahden suuralueen kaupan kohteet. Tarkastelun painopiste on Länsiväylän eteläpuolella, jossa maankäytön muutokset ovat suurimpia. Nöykkiö, Latokaski ja Malminäki suhteellisen muuttumattomina kauppapaikkoina on jätetty erillistarkasteluista pois. Myös Saunalahdessa kaupan suunnitelmat ovat siinä määrin valmiit, ettei sitä ole tässä selvityksessä enää erikseen käsitelty.

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU 2 Kuva 1 Suur-Espoonlahti 1.3 Muut suunnitelmat ja selvitykset Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyö on käynnissä. Siinä keskitytään ennen kaikkea yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän ja kaupan palveluverkon yhteensovittamiseen. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä 2012. Maakuntakaavan kaupan rakenne kuitenkin valmistellaan uudelleen syksyn 2012 aikana. Uudelleenvalmistelu koskee kaupan mitoitusta, keskusverkko ja kohdemerkinnät pysyvät todennäköisesti ehdotuksen mukaisina. Maakuntakaavaehdotus vaikuttaa Suur-Espoonlahden kauppaan lähinnä paljon tilaa vievän kaupan alueiden Suomenojan ja Kivenlahden teollisuusalueen osalta. Muutoin Espoonlahden suuralueen kauppa on luonteeltaan paikallista eikä siten maakuntakaavan ohjauksessa. Ohessa on esitetty ote maakuntakaavaehdotuksesta (Kuva 2). Espoonlahden keskus on keskustatoimintojen aluetta (pääkaupunkiseudun aluekeskus) ja Suomenoja merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön paikka. Muutoin suurin osa tarkastelualueesta on tiivistyvien taajamatoimintojen aluetta. Maakuntakaavan kaupan mitoitus voi vielä muuttua, mutta ehdotuksessa on esitetty seuraavaa: - Pääkaupunkiseudun aluekeskuksia 1 ei mitoiteta, mutta tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava mm., ettei niillä ole haitallisia vaikutuksia muiden keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja että kaupan palveluverkko kehittyy tasapainoisesti. - Suomenojan enimmäismitoitukseksi (sisältää nykyisen pinta-alan) on osoitettu korkeintaan 200 000 k-m2. 2 Muiden kuin seudullisesti merkittävien suuryksiköiden sijoittamisesta voidaan päättää yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Seudullisen merkittävyyden raja on Espoossa päivittäistavarakaupassa 5 000 k-m2 ja erikoistavaran kaupassa 10 000 k-m2 ja paljon tilaa vaativassa erikoistavarakaupassa 30 000 k-m2 1 Tämän raportin tarkastelualueella pääkaupunkiseudun aluekeskus on Espoonlahden keskus 2 -Suomenojan merkintä viittaa koko Suomenojan alueeseen, eli sen itäosat sijoittuvat Espoonlahden suuralueen ulkopuolelle

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU 3 Kuva 2 Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta Espoon eteläosissa on lainvoimainen yleiskaava, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 2008. Finnoon alueelle laaditaan osayleiskaavaa. Metroasemilla on yleiskaavassa C-merkinnät, Suomenojalla ja Kivenlahdessa TP/k-merkintöjä, jotka myös mahdollistavat kauppaa. Espoonlahden keskus on varustettu C-K-merkinnällä, joka mahdollistaa myös päivittäistavarakaupan suuryksiköt. Seuraavan sivun kuvassa (Kuva 3) on ote Espoon eteläosien yleiskaavasta. Kuva 3 Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU 4 Espooseen on laadittu myös kaupan palveluverkkoselvitys ja suunnitelma, jonka tavoitevuosi on 2030. Palveluverkkoselvitys valmistui keväällä 2011. Siinä on muodostettu kaupan palveluverkkosuunnitelma, jossa on osoitettu kaupallinen keskusverkko ja keskusten luokittelu. Palveluverkkosuunnitelman keskushierarkia on tämän selvityksen pohjalla. Suunnitelmassa Espoonlahti on kaupunkikeskus, Finnoo iso paikalliskeskus ja Saunalahti, Kivenlahti, Soukka ja Iivisniemi pieniä paikalliskeskuksia. Kuva 4 Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelma

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU 5 2. NYKYTILAN ANALYYSI 2.1 Tarjonta 2.1.1 Rooli kaupan palveluverkossa Espoonlahden kaupan palvelut ovat muihin suuralueisiin verrattuna niukemmat. Suomenojan suuri tilaa vaativan kaupan keskittymä on seudullisessa ja Espoon sisäisessä mittakaavassa merkittävin kaupan alue Espoonlahden suuralueella. Muuten Espoonlahden kaupan palvelut ovat luonteeltaan lähipalveluja. Espoonlahden kauppakeskus Lippulaivassa on hieman laajemmat palvelut, mutta muuten kaupan tarjontaa on väestöpohjaan verrattuna melko vähän. Lähellä sijaitsevassa Matinkylän Isossa Omenassa käydään Espoonlahden suunnasta paljon. Oheisessa kartassa (Kuva 5) on esitetty vähittäiskaupan ketjumyymälöiden sijainti Espoossa kesällä 2012. Tämän raportin tarkastelualue, Espoonlahden suuralue on rajattu karttaan tummanpunaisella viivalla. Alueelta erottuu selvästi Suomenojan tilaa vievän kaupan alue sekä Esponolahden ja Kivenlahden keskukset. Kuva 5 Vähittäiskaupan ketjumyymälät Espoossa. Lähde: Ketjutietokanta, Ramboll Finland Oy

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU 6 Ketjumyymälöiden sijoittumisen Espoonlahden alueelle näkee paremmin oheisesta kartasta (Kuva 6). Kivenlahden, Espoonlahden, Soukan ja Suomenojan keskittymät erottuvat tästäkin. Kuva 6 Vähittäiskaupan ketjumyymälät Suur-Espoonlahdessa

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU 7 Päivittäistavarakaupan verkostoa on kuvattu alla olevassa kartassa (Kuva 7). Espoonlahden suuralueella ei ole hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakauppoja, mikä näkyy kaupan tunnusluvuissa. Päivittäistavarakaupan ostovoimaa siirtyy muille alueille, todennäköisesti erityisesti Matinkylän Isoon Omenaan ja Olarin Prismaan. Päivittäistavarakaupan verkosto on melko kattava, 53 % asukkaista on kävelymatka korkeintaan 500 metriä lähimpään ruokakauppaan. Selvä aukko päivittäistavarakaupan myymäläverkostossa on kuitenkin Saunalahdessa. Pienille ruokakaupoille voisi olla mahdollisuuksia myös Laurinlahden ja Eestinkallion suunnissa. Uudet myymälät näissä sijainneissa parantaisivat verkoston kattavuutta selvästi. (Kaupan palveluverkkoselvitys, s. 40) Kuva 7 Päivittäistavarakaupat Suur-Espoonlahdessa 2.1.2 Asemanseutujen nykyinen tarjonta, vertailu Helsingin metroasemiin Länsimetron jatkeen asemien 500 metrin saavutettavuusvyöhykkeillä sijaitsevaa väestöä, työpaikkoja ja palvelutasoa on vertailtu eräisiin Helsingin metron asemiin. Vertailun avulla voidaan tehdä suuntaa-antavia johtopäätöksiä siitä, millaisiksi käyttäjämääriltään ja vaikutusalueen ominaisuuksiltaan tietynlaiset asemat voivat mahdollisesti kasvaa. Länsimetron jatkeen asemat, sisäänkäynnit ja sisäänkäynneiltä mitatut 500 metrin saavutettavuusvyöhykkeet tieverkkoa (auto + kevyt liikenne) pitkin on kuvattu seuraavan sivun kartassa (Kuva 8).

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU 8 Kuva 8 500 metrin saavutettavuusvyöhykkeet metroasemille Seuraavan sivun taulukossa on etsitty jokaiselle Länsimetron jatkeen asemalle parhaiten soveltuva vastinpari Helsingin nykyisistä metroasemista. Vastine on etsitty etenkin metron käyttäjämääräarvioiden perusteella, mutta myös muuta samankaltaisuutta on pyritty huomioimaan. Palvelutasoltaan runsaimmiksi voisivat tämän vertailun perusteella nousta Espoonlahden ja Finnoon asemat, joissa olisi kattava päivittäistavarakaupan ja laajat erikoistavarakaupan ja kaupallisten palveluiden tarjonta. Kaitaan, Kivenlahden, Saunalahden ja Soukan vastinasemilla sitä vastoin on lähialueen väestöä palvelevat päivittäistavarakaupan palvelut sekä kapeammin erikoistavarakaupan ja kaupallisten palveluiden toimintoja.

KAUPALLINEN TARKASTELU 9 Alue Taulukko 1 Metronousut, milj. vuodessa 2010/ ennuste 2035 Länsimetron jatkeen asemanseutujen vertailu tiettyihin Helsingin metroasemiin Asukkaat 500 m säteellä 2011 Väestö lähimmällä pienalueella 2012 Väestöennuste lähimmällä pienalueella 2022 Työpaikat yht. 500 m säteellä 2009 Y ritystoimipaikat yht. 500 m säteellä 2009 Kaupan rakennusten pinta-ala 500 m säteellä 2010 Espoonlahti 3,23 2 430 3 890 4 490 500 116 24 200 Ravintolat ja kaupan toimipaikat yht. 2009 Valtakunnallisia ketjuja alueella 2012 Anttila, Lindex, SOL Pesulapalvelut, Lidl, Suomalainen kirjakauppa, Sonerapiste, Tiimari, Seppälä, Kotipizza, Nissen, BR-Lelut, Tunnin kuva, McDonald's, Fressi, Makuuni, Alko, Specsavers, CIAO! Caffe, R-kioski, Life, K- 27 supermarket Vuosaari 3,73 1 850 13 540 14 380 590 97 20 600 S-market, Nissen, Alko, Hairstore, Kirjatori, GameStop, Lindex, Kultajousi, Suomalainen kirjakauppa, Silmäasema, Tiimari, Seppälä, Subw ay, Hesburger, 34 Makuuni, R-kioski, Life, CIAO! Caffe, Fressi, K-citymarket 0 Finnoo 4,22 10 840 1 250 170 36 0 2 Kalustetukku, Euromaster Ruoholahti 4,17 2 420 3 060 2 880 7 360 293 6 100 Cafe Picnic, McDonald's, R-kioski, S-market, K-market, Jorintori, FennO Optiikka, Tiimari, CIAO! Caffe, Subw ay, Kotipizza, Motivus, Active kuntoklubi, K-citymarket, Alko, 37 K-Rauta 0 Kaitaa 1,86 1 380 3 590 4 010 100 48 1 000 5 K-market Rastila 1,4 1 090 4 210 3 870 160 33 100 3-0 Kivenlahti 2,33 2 690 7 780 7 550 540 171 5 900 SOL Pesulapalvelut, Ladyline, K-market, Alepa, 15 Kotipizza, Valintatalo Myllypuro 1,7 1 780 9 740 12 050 330 68 7 100 Kulmakonditoria, Tiimari, Seppälä, Hesburger, R-kioski, 16 K-supermarket, S-market, CMS 0 Saunalahti 2,47 140 2 750 5 260 0 1 0 1 - Mellunmäki 2,03 3 850 8 530 9 010 330 111 4 500 16 R-kioski, Alepa, K-supermarket 0 Soukka 3,12 2 770 6 550 6 120 340 108 5 900 17 R-Kioski, K-supermarket Kontula 3,49 1 440 13 290 14 280 660 85 11 300 Instrumentarium, Marian Konditoria, Saiturin pörssi, Specsavers, Tiimari, Neste, Hesburger, K-supermarket, 30 Muhevainen

KAUPALLINEN TARKASTELU 10 2.2 Kysyntä 2.2.1 Väestön määrä ja sijoittuminen Suur-Espoonlahden alueella asuu vuonna 2012 yhteensä 51 373 asukasta, mikä on noin 20 % koko Espoon väkimäärästä. Tiiveintä asutus on Länsiväylän eteläpuolella Kivenlahden, Espoonlahden keskuksen, Soukanmäen ja Iivisniemen alueiden muodostamalla vyöhykkeellä, jolla asuu yhteensä noin 22 000 asukasta. Länsiväylän pohjoispuolella asutus on pääosin pientalovaltaisempaa. Väestön sijoittumista Suur-Espoonlahden alueella vuoden 2010 lopulla kuvataan seuraavassa kartassa: Kuva 9 Väestön sijoittuminen 31.12.2010 Seuraava kartta kuvaa väestön määrässä ja sijoittumisessa tapahtuneita muutoksia vuosina 2002 2009. Väestö on kasvanut huomattavasti Saunalahden ja Espoonlahden keskuksen tuntu- massa. Tarkastelualueen pohjoisosissa, Latokaskessa, Nöykkiössä ja Malminmäessä kasvu on ol- lut hillitympää, mutta tasaista. Yhteensä vuosina 2002 2009 Suur-Espoonlahden väestö on kasvanut noin 3 000 asukkaalla. Kuva 10 Väestönmuutokset 2002 2009

KAUPALLINEN TARKASTELU 11 Seuraavassa kartassa on tarkasteltu keskituloa vuonna 2010 pienalueittain. Keskitulo vaihtelee Suur-Espoonlahden alueella 72 600 eurosta (Soukanniemi) 26 700 euroon (Espoonlahden keskus). Yleisesti ottaen Länsimetron jatkeen asemanseuduilla asuvien keskitulot ovat hieman muita suur-espoonlahtelaisia pienempiä. Keskitulo vaikuttaa asukkaiden kulutukseen, mutta koska tulotaso on tiedossa vain nykyhetkestä, ei tulotasotietoa ole käytetty ostovoiman arvioimisessa. Tuleva maankäyttö muuttaa alueiden profiilia ja vuoden 2030 asukkaiden tulotaso on todennäköisesti erilainen kuin tämänhetkisten. Kuva 11 Keskitulot Suur-Espoonlahden pienalueilla 2010 2.2.2 Työpaikkojen määrä ja sijoittuminen Suur-Espoonlahden työpaikat ovat keskittyneet pääasiassa Länsimetron jatkeen asemanseutujen tuntumaan, erityisesti Kivenlahden, Espoonlahden keskuksen sekä Soukan asemien ympäristöön. Näiden ulkopuolelta esiin nousevat Länsiväylän tuntumassa sijaitsevat Kivenlahden teollisuusalue sekä Suomenojan tilaa vaativan kaupan alue Finnoon pohjoispuolella. Yhteensä Suur- Espoonlahden alueella on noin 8 700 työpaikkaa. Espoonlahden työpaikkaomavaraisuus on heikko, alle 40 % (Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja suunnitelma, s.20). Tarkemmin työpaikkojen sijoittumista alueella kuvataan seuraavassa kartassa sekä taulukossa (Kuva 12,, Taulukko 2.). Taulukko 2 Työpaikkojen määrä pienalueittain 2009 (Lähde: Aluesarjat) 2009 Eestinmalmi 1 585 Malminmäki 139 Espoonlahden keskus 1 533 Nöykkiönlaakso 472 Hannus 1 267 Saunaniemi 129 Hannusjärvi 125 Soukanmäki 549 Iivisniemi 412 Soukanniemi.. Kattilalaakso 742 Suvisaari.. Kivenlahti 1 063 Tillinmäki.. Latokaskenmäki 296 Ulkosaaret.. Laurinlahti 175 Suur-Espoonlahti 8 657

KAUPALLINEN TARKASTELU 12 Kuva 12 Työpaikat 31.12.2008 2.2.3 Liikennemäärät Suur-Espoonlahden tärkein tieverkon liikenneyhteys on aluetta itä-länsi -suunnassa halkova Länsiväylä. Kivenlahden ja Espoonlahden keskuksen pohjoispuolella tiellä kulkee keskimäärin noin 29 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, mutta Finnoon-Suomenojan alueella liikennemäärät kasvavat jo 50 000 66 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Muita tärkeitä liikenneyhteyksiä ovat Länsiväylältä pohjoiseen suuntautuvat Kauklahdenväylä (14 100 ajoneuvoa / vrk), Nöykkiönkatu (10 500 ajoneuvoa / vrk) ja Finnoontie (15 500 ajoneuvoa / vrk) sekä Espoonlahden keskuksen itäpuolelta etelään suuntautuva Soukanväylä (18 000 ajoneuvoa / vrk). Kuva 13 Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne syksyllä 2011 (Lähde: Liikenne Espoossa 2011)

KAUPALLINEN TARKASTELU 13 Polkupyöräilijöiden lukumäärä alueella vaihtelee noin 100 900 välillä kesävuorokauden aikana. Vilkkainta polkupyöräliikenne on Espoonlahden keskuksen tuntumassa, jossa pyöräilijöiden lukumäärä on pääosin 500 900 välillä. Pyöräilijöiden määrä eri laskentapisteissä on esitetty seuraavassa kartassa. Kuva 14 Pyöräilijöiden määrä vuosina 2008 2011 (Lähde: Liikenne Espoossa 2011) 3. MUUTOSTEKIJÄT 3.1 Tarjonnan muutostekijät 3.1.1 Tiedossa olevat hankkeet Suur-Espoonlahden alueen tulevista kaupallisista hankkeista tärkeimpinä voidaan mainita kauppakeskus Lippulaivan laajennus nykyisestä noin 18 500 kerrosneliömetristä yli kaksinkertaiseksi, noin 40 000 kerrosneliömetrin kokoiseksi kauppakeskukseksi. Myös kauppakeskus Merituuli laajentaa noin 10 000 kerrosneliömetriä. Muista Suur-Espoonlahden hankkeista keskeisiä ovat esimerkiksi Kivenlahden teollisuusalueen kehittyminen autokaupan ja tilaa vievän erikoistavarakaupan alueeksi, Finnoon paikalliskeskuksen rakentuminen palveluineen sekä useat autokaupan hankkeet Länsiväylän tuntumassa. Alueen ulkopuolisista hankkeista Espoonlahden kehittymisen kannalta tärkeimpiä ovat Ison Omenan kauppakeskuksen laajennus (25 000 k-m2 uutta pintaalaa) sekä Kirkkonummen hankkeet: Sundsbergin paikalliskeskus, Inkilänportin tiva-hanke sekä Jorvaksen kolmion Outlet-hanke. Hankkeita on tarkemmin kuvattu seuraavassa kartassa:

KAUPALLINEN TARKASTELU 14 Kuva 15 Tiedossa olevat kaupan hankkeet Suur-Espoonlahden lähialueilla Hankepinta-ala on suuri varsinkin auto- ja tiva-kaupan osalta. Hankepinta-alat ylittävät Suomenojan osalta myös maakuntakaavaehdotuksen pinta-alan niin selvästi, että niiden toteuttaminen voi olla vaikeaa, jos ne edellyttävät kaavamuutoksia. Toisaalta hankkeet ovatkin todennäköisesti luonteeltaan toistensa kanssa kilpailevia, eivätkä kaikki toteudu koko suuruudessaan. 3.1.2 Muut tarjonnan muutostekijät Länsimetro ja sen tuoma maankäytön tehostuminen sekä uudet asukkaat mahdollistavat uusia palveluita etenkin metroasemilla, jonne Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelmakin uutta tarjontaa ohjaa. Päivittäistavarakauppavetoisille lähipalveluille syntyy mahdollisuuksia myös muualla kuin metroasemilla. Verkkokaupan osuus erikoistavarakaupan myyntikanavana on lisääntynyt huomattavasti 2000- luvun alussa ja yhä useammalla kaupalla on perinteisen kivijalkaliikkeiden rinnalla olemassa verkkokauppa. Vuonna 2011 suomalaiset käyttivät verkkokaupassa 10,1 miljardia euroa, josta noin puolet (52 %) tuli palveluista ja puolet (47 %) tavarakaupasta. Vuoteen 2009 verrattuna verkkokauppa on kasvanut n. 10 %. Verkkokaupan osuuden koko vähittäiskaupasta arvioidaan olevan n. 7-8 % (3,3 miljardia euroa), mutta erikoistavarakaupan tuotteista jo lähes viidennes myydään verkossa. Vähittäiskaupan verkkokaupan kasvu (+ 13,8 %) vuosina 2010 2011 on lisäksi huomattavasti vähittäiskaupan kasvua (+5,2 %) nopeampaa. Arvon mukaan mitattuna suosituimmat tuoteryhmät (ei sisällä palveluita) ovat liikenne (auto, vene, moottoripyörä) 12 %, kulutus- ja viihde-elektroniikka 11 %, pukeutuminen 6 % sekä musiikki ja elokuvat 2 %. (TNS Gallup: Verkkokauppatilasto 2011.) Verkko-ostaminen kasvattaa suosiotaan kuluttajien parissa ja verkko-ostajien määrä kasvaakin noin 3-4 % -yksikköä vuosittain. (Tilastokeskus: Väestön tietoja viestintätekniikan käyttö 2011, verkkokauppa.) Suomessa päivittäistavaroiden verkkokauppa ei vielä ole merkittävässä roolissa, mutta esimerkiksi Iso-Britanniassa on jo nähtävissä päivittäistavaroiden verkkokaupankin merkittävää kasvua. Vuosina 2009 2014 Britannian verkkokaupan ennustetaan kaksinkertaistuvan; tämä tarkoittaisi sitä, että vuonna 2014 jo lähes 12 % Britanniassa myytävistä päivittäistavaroista ostettaisiin ne-

KAUPALLINEN TARKASTELU 15 tin kautta. (The Telegraph 18.1.2010.) Myös Suomessa on havaittavissa päivittäistavarakaupan verkko-ostamisen merkityksen kasvu viime vuosina (Verkkokauppatilasto 2011). Kehittyvät jakelukanavat ja kuluttajakäyttäytymisessä tapahtuvat muutokset muokkaavat myymäläkonsepteja ja myymälöiden fyysistä pinta-alantarvetta. Myymälöistä tulee yhä enemmän ns. showroomeja tai näytemyymälöitä, joissa esitellään tuotteita, jotka kuluttaja voi joko samanaikaisesti tai myöhemmin tilata verkosta. Muita vähittäiskaupan rakennetta muovaavia tekijöitä ovat erilaisten hyvinvointi- ja vapaa-ajanpalveluiden osuuden kasvu, tuotteisiin liitettävät oheispalvelut, elämyshakuisuuden tulo osaksi ostoskäyttäytymistä sekä kaupan ketjuuntuminen. 3.2 Kysynnän muutostekijät 3.2.1 Väestönkasvu, sen sijoittuminen ja ajoittuminen Kysyntätekijöiden muutoksista tärkein on väestön määrässä tapahtuva kehitys. Suur- Espoonlahden alueelle on ennakoitu huomattavaa 25 000 asukkaan (+ 49 %) kasvua vuosille 2012 2030. Väestönkasvu on täten hieman nopeampaa kuin Espoossa (+ 41 %) keskimäärin. Kasvusta suurin osa tapahtuu Finnoossa, joka kehittyy uudeksi noin 10 000 asukkaan aluekeskukseksi pääosin 2020-luvulla. Yli tuhannen asukkaan kasvua on osoitettu myös Kaitaan (+2 200), Kattilalaakson (+1 900), Saunaniemen (+3 600) sekä Suvisaariston (+1 600) alueille. Muualla väestömäärän kehitys on maltillisempaa. Väestön kasvua on kuvattu tarkemmin seuraavassa teemakartassa sekä taulukossa. Nykyiset Iivisniemen ja Hannuksen tilastoalueet on jaettu pohjois-eteläsuunnassa kuvaamaan paremmin metroasemien vaikutusalueita Finnooksi ja Kaitaaksi. Väestömitoitus on jaettu alueille Finnoon ja Kaitaan tulevan kehityksen mukaisesti. Samaa jakoa käytetään myös tämän raportin liiketilantarvelaskelmissa. Kuva 16 Väestöennuste ja mitoitus Suur-Espoonlahden alueella 2012-2017-2022-2030. Lähde: www.aluesarjat.fi (2012 2022) ja Espoon yleiskaavan mitoitus (2030). Finnoon ja Kaitaan alueet on muodostettu Hannuksen ja Iivisniemen alueista, mutta kokonaisväestömäärä on yleiskaavan mitoituksen mukainen.

KAUPALLINEN TARKASTELU 16 Taulukko 3 Väestöennuste ja -mitoitus Suur-Espoonlahden alueella 2012 2017 2022 2030 Eestinmalmi 3 079 3 136 3 235 4 008 Espoonlahden keskus 3 891 4 250 4 485 3 822 Finnoo (uusi) 844 922 1 249 10 528 Hannusjärvi 1 545 1 564 1 621 2 362 Kaitaa (uusi) 3 589 3 499 4 009 5 810 Kattilalaakso 1 553 1 635 1 729 3 479 Kivenlahti 7 779 7 889 7 545 8 532 Latokaskenmäki 4 810 4 817 4 814 4 361 Laurinlahti 4 098 3 969 3 874 4 693 Malminmäki 2 525 2 557 2 862 3 446 Nöykkiönlaakso 4 917 5 052 5 290 5 762 Saunaniemi 2 745 4 359 5 259 6 347 Soukanmäki 6 547 6 238 6 119 6 489 Soukanniemi 1 207 1 407 1 429 2 152 Suvisaari 634 667 717 2 227 Tillinmäki 1 610 2 396 2 440 2 330 Espoonlahti yhteensä 51 373 54 357 56 677 76 348 Koko Espoo 252 439 270 700 288 200 357 166 Väestönkasvun lisäksi tärkeä palvelurakennetta muovaava tekijä ovat väestön ikääntyminen ja maahanmuutto. Näillä tekijöillä on merkittävä vaikutus esimerkiksi saavutettavuustarpeisiin sekä liikkumiskulttuuriin. Yli 65-vuotiaiden osuuden Suur-Espoonlahden asukkaista arvioidaan kasvavan vuoden 2010 (25 % kaikista asukkaista) tasosta huomattavasti jo vuoteen 2022 mennessä (42 %). Vastaavasti samalla ajanjaksolla alle 19-vuotiaiden osuus väestöstä laskee 26 prosentista 23 prosenttiin. Väestön ikärakenteessa tapahtuvia lyhyen tähtäimen muutoksia havainnollistetaan seuraavassa kaaviossa. Yli 85-vuotiaat Yli 75-vuotiaat Yli 65-vuotiaat 75-84-vuotiaat 65-74-vuotiaat 50-64-vuotiaat 40-49-vuotiaat 30-39-vuotiaat 20-29-vuotiaat 2022 2010 19-vuotiaat 16-18-vuotiaat 13-15-vuotiaat 7-12-vuotiaat 0-6-vuotiaat 0% 5% 10% 15% 20% 25% Kuva 17 Väestön ikärakenteen muutokset Suur-Espoonlahdessa 2010-2022 (Lähde: Aluesarjat)

KAUPALLINEN TARKASTELU 17 3.2.2 Länsimetro ja sen liityntäliikenne Metrosuunnitelman mukaan käyttäjämäärältään vilkkaimpia tarkastelualueen metroasemia vuonna 2035 ovat Finnoo (13 500 käyttäjää / vrk), Kivenlahti (12 200 käyttäjää / vrk) ja Espoonlahden keskus (9 300 käyttäjää / vrk). Suurimmat matkustajamäärät tulevat asemille, joiden tuntumassa on paljon asutusta. Näillä alueilla myös kaupan tarjonnan mahdollisuudet ovat parhaat. Seuraavassa kartassa on kuvattu Länsimetron asemien ennustettuja käyttäjämääriä vuonna 2035 verrattuna metron ja lähijunaliikenteen nykyisiin käyttäjämääriin. Kuva 18 Länsimetron käyttäjämääräennuste 2035 (Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä-Kivenlahti 22.5.2012) ja Helsingin nykyisen metron sekä lähijunien toteutuneet käyttäjämäärät 2010 Länsimetron jatkeen asemista tärkeimpiä liityntäliikenteen solmukohtia ovat Kivenlahti, jonne suunnitellaan pitkämatkalaisten ajoneuvoliityntää (n. 1 000 auton liityntäpysäköinti) sekä Espoonlahden keskus, jossa Lippulaivan yhteydessä olisi merkittävä liityntäliikenteen (auto?? 250 liityntäpysäköintipaikkaa + bussi) solmukohta. Muut asemat sisältävät metrosuunnitelman mukaisesti vain paikallista liityntäliikennettä. Liityntäliikennettä on kuvattu seuraavassa kartassa, jossa ensimmäinen luku kuvaa autojen liityntäpysäköintipaikkojen määrää ja toinen polkupyöräpysäköinnin paikkoja: Kuva 19 Liityntäpysäköintipaikat metroasemien yhteydessä auto/polkupyörä (Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä-Kivenlahti 22.5.2012)

KAUPALLINEN TARKASTELU 18 Kivenlahden metron liityntälinjastosuunnitelman päivitys raportissa (Trafix 20.2.2012) on esitetty eri vaihtoehtoja metron liityntäliikenteen toteuttamiseen. Raportissa todetaan: "Tätä suurempi merkitys on sillä, halutaanko edistää Espoonlahden kehittymistä vahvaksi aluekeskukseksi. Kirkkonummen linjojen päättäminen Kivenlahteen ei tätä edistäisi. Kysymys on myös linjastorakenteen periaatteista, joiden mukaan vaihdot ja jatkoyhteydet kulkisivat aluekeskusten kautta." Myös kaupalliselta kannalta liityntälinjaston tuominen Espoonlahteen tukisi Espoonlahden keskuksen asemaa alueensa kaupunkikeskuksena. Liityntäliikenne tuo sekä asiakasvirtoja että painoarvoa keskukselle. 3.2.3 Laskennallinen kaupan lisäpinta-alan tarve Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan keskimääräisen asukaskohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa rahamäärää. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäis-kauppaan suuntautuvasta ostovoimasta. Ostovoimaa kasvattavat alueen väestönkasvu ja yleinen kulutuksen kasvu. Ostovoiman avulla voidaan arvioida vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta jakamalla ostovoima myyntiteholla. Kaupan lisäpinta-alan tarve on tässä raportissa laskettu samoilla luvuilla kuin Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä 3. Tästä johtuen lisäpinta-alan tarve poikkeaa jonkin verran Espoon kaupan palveluverkkoselvityksen luvuista. Uudenmaan mitoituksessa kaupan myyntitehojen oletettiin kasvavan n. 20 % vuoteen 2035 mennessä, mikä vähentää pinta-alan tarvetta selvästi. Ero on suurin muun erikoistavaran kaupan mitoituksessa. Espoon kaupan palveluverkkoselvityksessä ei mitoitettu autokauppaa eikä palveluita erikseen, tässä ne on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain vuonna 2011 voimaantulleiden muutosten mukaisesti samoilla periaatteilla kuin Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä. Väestönkasvu on Espoon eteläosien yleiskaavan mitoituksen vuoden 2030 mukainen Ostovoiman oletetaan kasvavan 1%/vuosi päivittäistavarakaupassa ja 2 %/vuosi muussa kaupassa Verkkokauppa pienentää pinta-alan tarvetta 10 % Kaavallinen ylimitoitus (koska kaikki kaavoitettu pinta-ala ei toteudu) 30 % Ravintoloiden ja palveluiden tarvitsema pinta-ala on 25 % kaupan pinta-alan tarpeesta Myyntipinta-ala muutettu kerrosalaksi kertoimella 1,25 Myyntitehot: Päivittäistavarakauppa ja Alko 10 500 e/my-m2 Tilaa vaativa kauppa 3 400 e/my-m2 Muu erikoiskauppa 5 100 e/my-m2 Autokauppa ja huoltamot 11 600 e/my-m2 Taulukko 4 Lisäpinta-alan tarpeen arvioimisessa käytetyt kulutusluvut ja niiden kasvu. Lähde: Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvitys 2010 2012 2017 2022 2030 Kasvu %/vuosi Päivittäistavarakauppa ja Alko 3 100 3 162 3 324 3 493 3 783 1 % Tilaa vaativa kauppa 1 600 1 665 1 838 2 029 2 378 2 % Muu erikoiskauppa 3 000 3 121 3 446 3 805 4 458 2 % Autokauppa ja huoltamot 2 700 2 809 3 101 3 424 4 012 2 % Nykyinen vähittäiskaupan pinta-ala on laskettu SeutuCD:n rakennuspisteistä. Mukana ovat ne rakennukset, joiden pääkäyttötarkoitus on myymälä- tai liikerakennus. Esimerkiksi asuintalojen kivijaloissa olevaa kaupan pinta-alaa, myymälärakennusten siirtymistä muuhun käyttöön tai tyh- 3 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi. Uudenmaan liitto/ Tuomas Santa- salo Ky, 11.5.2012

KAUPALLINEN TARKASTELU 19 jiä liiketiloja ei siten ole huomioitu. Tieto nykyisestä pinta-alasta on siten jonkin verran epätarkka. Tiedot ovat vuodelta 2011. Päivittäistavarakaupan pinta-alatiedot on saatu Espoon kaupan palveluverkkoselvityksestä, johon ne on kerätty AC Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteristä. Sen tiedot ovat vuodelta 2008, mutta sen jälkeen toteutunut pinta-ala on huomioitu. SeutuCD:stä ja AC Nielsenin rekisteristä saatu nykyinen kaupan pinta-alatieto on vähennetty vuoden 2035 laskennallisesta tarpeesta. Seuraavissa taulukoissa (Taulukko 5, Taulukko 6)on sen vuoksi pystytty esittämään myös pienalueittainen nettolisätarve vuoteen 2035 mennessä. Koska erikoistavarakaupan ja palveluiden nykyisen pinta-alan jakauma ei ole tiedossa, ei toimialoittaista nettolisätarvettakaan olisi voitu esittää Kaikki kaupan pinta-alan tarve ei toteudu sillä alueella, johon se väestömäärän perusteella syntyy. Asiakkaat liikkuvat kaupan tarjonnan perässä. Laskennallinen pinta-alan tarve kuvaa oikeastaan alueen asukkaiden kulutuksesta syntyvää pinta-alan potentiaalia. Kaupan mitoitukseen kullakin pienalueella otetaan kantaa luvussa 4. Luvut on esitetty pyöristämättöminä, mutta vuoteen 2030 esitettynä ennusteena ne luonnollisesti ovat luonteeltaan epätarkkoja. Taulukko 5 Päivittäistavarakaupan pinta-alan tarve 2012 2017 2022 2030 Nykyinen pt-kaupan pinta-ala Nettolisätarve 2030 Eestinmalmi 1 356 1 452 1 574 2 112 1 625 487 Espoonlahden 1 714 1 967 2 182 2 014 7 045-5 031 keskus Finnoo (uusi) 372 427 608 5 547 0 5 547 Hannusjärvi 681 724 789 1 244 0 1 244 Kaitaa (uusi) 1 581 1 620 1 951 3 061 289 2 772 Kattilalaakso 684 757 841 1 833 50 1 783 Kivenlahti 3 426 3 652 3 671 4 495 1 480 3 015 Latokaskenmäki 2 119 2 230 2 342 2 298 338 1 960 Laurinlahti 1 805 1 837 1 885 2 473 0 2 473 Malminmäki 1 112 1 184 1 392 1 816 2 671-855 Nöykkiönlaakso 2 166 2 339 2 574 3 036 606 2 430 Saunaniemi 1 209 2 018 2 559 3 344 79 3 265 Soukanmäki 2 884 2 888 2 977 3 419 2 296 1 123 Soukanniemi 532 651 695 1 134 0 1 134 Suvisaari 279 309 349 1 173 375 798 Tillinmäki 709 1 109 1 187 1 228 0 1 228 Espoonlahti yht- 22 628 25 164 27 576 40 225 16 854 23 371 eensä Koko Espoo 111 190 125 316 140 223 188 177 88 516 99 660

KAUPALLINEN TARKASTELU 20 Taulukko 6 Erikoistavarakaupan (sis. autokauppa) pinta-alantarve 2012 2017 2022 2030 Nykyinen et-kaupan pinta-ala Nettolisätarve 2012-2030 Eestinmalmi 7 903 8 869 10 081 14 590 76 619-62 029 Espoonlahden 9 987 12 019 13 976 13 913 24 914-11 001 keskus Finnoo (uusi) 2 166 2 607 3 892 38 325 29 086 9 239 Hannusjärvi 3 966 4 423 5 051 8 598 0 8 598 Kaitaa (uusi) 9 212 9 895 12 493 21 150 756 20 394 Kattilalaakso 3 986 4 624 5 388 12 665 8 652 4 013 Kivenlahti 19 966 22 310 23 512 31 059 5 135 25 924 Latokaskenmäki 12 346 13 622 15 001 15 875 653 15 223 Laurinlahti 10 518 11 224 12 072 17 084 0 17 084 Malminmäki 6 481 7 231 8 918 12 544 599 11 945 Nöykkiönlaakso 12 620 14 287 16 485 20 975 169 20 807 Saunaniemi 7 046 12 327 16 388 23 105 21 23 084 Soukanmäki 16 804 17 641 19 068 23 622 5 664 17 958 Soukanniemi 3 098 3 979 4 453 7 834 19 7 815 Suvisaari 1 627 1 886 2 234 8 107 59 8 048 Tillinmäki 4 132 6 776 7 603 8 482 250 8 232 Espoonlahti yht- 131 858 153 720 176 615 277 929 152 596 125 334 eensä Koko Espoo 647 930 765 534 898 082 1 300 190 611 167 689 023 Seuraavan sivun taulukossa on esitetty toimialoittain eriteltynä kaikkien erikoistavarakaupan toimialojen pinta-alan tarve pienalueilla.

KAUPALLINEN TARKASTELU 21 Taulukko 7 Erikoistavarakaupan laskennallinen pinta-alan tarve pienalueilla toimialoittain jaettuna Paljon tilaa vaativa kauppa Keskustaerikoiskauppa Autokauppa Ravintolat ja palvelut 2012 2017 2022 2030 2012 2017 2022 2030 2012 2017 2022 2030 2012 2017 2022 2030 Eestinmalmi 2 205 2 479 2 824 4 099 2 756 3 099 3 530 5 124 1 090 1 226 1 397 2 027 1 852 2 064 2 331 3 340 Espoonlahden keskus 2 786 3 360 3 915 3 909 3 483 4 200 4 893 4 886 1 378 1 662 1 936 1 933 2 340 2 797 3 232 3 185 Finnoo (uusi) 604 729 1 090 10 767 755 911 1 363 13 458 299 361 539 5 325 508 607 900 8 774 Hannusjärvi 1 106 1 236 1 415 2 416 1 383 1 546 1 769 3 019 547 612 700 1 195 929 1 029 1 168 1 969 Kaitaa (uusi) 2 570 2 766 3 499 5 942 3 212 3 458 4 374 7 427 1 271 1 368 1 731 2 939 2 159 2 303 2 889 4 842 Kattilalaakso 1 112 1 293 1 509 3 558 1 390 1 616 1 886 4 447 550 639 746 1 760 934 1 076 1 246 2 900 Kivenlahti 5 570 6 237 6 586 8 726 6 963 7 796 8 232 10 907 2 755 3 085 3 257 4 316 4 679 5 192 5 437 7 111 Latokaskenmäki 3 444 3 808 4 202 4 460 4 305 4 760 5 252 5 575 1 704 1 884 2 078 2 206 2 893 3 170 3 469 3 635 Laurinlahti 2 934 3 138 3 381 4 799 3 668 3 922 4 227 5 999 1 451 1 552 1 672 2 374 2 465 2 612 2 791 3 911 Malminmäki 1 808 2 021 2 498 3 524 2 260 2 527 3 123 4 405 894 1 000 1 236 1 743 1 519 1 683 2 062 2 872 Nöykkiönlaakso 3 521 3 994 4 617 5 893 4 401 4 992 5 772 7 366 1 741 1 975 2 284 2 915 2 957 3 325 3 812 4 802 Saunaniemi 1 966 3 446 4 590 6 491 2 457 4 308 5 738 8 114 972 1 704 2 270 3 211 1 651 2 869 3 789 5 290 Soukanmäki 4 688 4 932 5 341 6 636 5 860 6 164 6 676 8 295 2 319 2 439 2 642 3 282 3 938 4 106 4 409 5 408 Soukanniemi 864 1 112 1 247 2 201 1 080 1 390 1 559 2 751 427 550 617 1 089 726 926 1 030 1 794 Suvisaari 454 527 626 2 278 567 659 782 2 847 225 261 310 1 126 381 439 517 1 856 Tillinmäki 1 153 1 894 2 130 2 383 1 441 2 368 2 662 2 979 570 937 1 053 1 179 968 1 577 1 758 1 942 Espoonlahti yhteensä 36 785 42 973 49 470 78 080 45 981 53 716 61 838 97 600 18 194 21 255 24 469 38 619 30 897 35 777 40 838 63 631 Koko Espoo 180 756 214 006 251 555 365 267 225 946 267 508 314 444 456 584 89 404 105 850 124 422 180 665 151 824 178 170 207 661 297 673

KAUPALLINEN TARKASTELU 22 3.3 Julkisten palvelujen tilantarpeet Julkisten palvelujen tilantarvetta selvitettiin haastatteluin. Työn kuluessa haastateltiin Harri Rinnettä ja Sinikka Sorvaria Espoon kaupungin sivistystoimesta ja Riikka Nikulaista sosiaali- ja terveystoimesta. Yleisesti julkisissa palveluissa on trendinä keskittäminen. Espoonlahden suuralueella julkisten palvelujen keskus on Espoonlahti, mutta myös Matinkylä palvelee lähialueita. Finnoota lukuun ottamatta Länsimetron jatkealueen julkisten palvelujen verkosto on melko valmis, eikä suuria muutostarpeita ole tiedossa. Finnoon suuri asukaspohja edellyttää kouluja ja päiväkoteja, joihin on jo suunnittelussa varauduttu. Koska etäisyydet sekä Matinkylän että Espoonlahden palveluihin ovat lyhyet, ei julkisia palveluita ole kovin laajasti suunnitteilla. Koulun kirjasto voi toimia lähikirjastona ja koulu muutenkin julkisten palvelujen keskuksena. Erityispiirteenä Finnoossa on venesatama, joka palvelee koko Espoota. Elä ja asu -seniorikeskus pyritään sijoittamaan keskustaan mahdollisimman lähelle metroasemaa. Kaitaan palvelut ovat varsin valmiit. Koulu ja lukio on vastikään peruskorjattu. Soukan nuorisotila todennäköisesti säilyy, kirjasto luultavasti siirtyisi Espoonlahden aluekirjaston yhteyteen. Soukassa on jo eläkeläisten palvelukeskus. Tulevaisuudessa laajempi Elä ja asu seniorikeskus pyritään sijoittamaan keskustaan mahdollisimman lähelle metroasemaa. Espoonlahdessa kauppakeskus Lippulaivan laajennukseen sijoittuvan kirjaston yhteyteen voisi tulla myös alueellisia kulttuuritiloja ja ehkä nuorisotilakin. Urheilupuistoa voidaan kehittää edelleen. Kouluverkko on varsin valmis. Elä ja asu -seniorikeskukselle olisi tarvetta myös täällä. Kivenlahti on niin lähellä Espoonlahtea, että julkiset palvelut keskittyvät todennäköisesti sinne. Kirjasto siirtynee Espoonlahden aluekirjaston yhteyteen. Saunalahden koulu on alueen julkisten palvelujen keskittymä. Muuten palvelut sijoittuvat Espoonlahteen. 4. TULEVA PALVELUVERKKO ESPOONLAHDEN SUURALU- EELLA 4.1 Kaupan alueiden vaikutusalueet Keskusten mitoituksen pohjaksi on pyritty tunnistamaan niiden vaikutusalueet. Asukkaiden kulutus ei suuntaudu vain omalle alueelle vaan jakautuu useisiin eri paikkoihin. Sijainnin ja keskusten kokoluokan perusteella voidaan muodostaa keskukselle vaikutusalue. Seuraavassa kartassa (Kuva 20) on hahmotettu pääkaupunkiseudun kaupan alueiden vaikutusalueita ns. ajoaika-voronoin avulla; kartalle on laskettu ajoajalla mitattuna alueet, joille tietty kaupallinen keskus on lähin. Espoonlahtea rajaavat tässä tarkastelussa lännessä Kirkkonummen, pohjoisessa Espoon keskuksen ja idässä Matinkylän vaikutusalueet. Muodostuva aluerajaus on varsin lähellä Espoonlahden suuraluetta, tosin se ulottuu lännessä Kirkkonummelle asti. Tältä alueelta on helpoin asioida Espoonlahdessa. Valitettavasi joukkoliikenteen saavutettavuutta ei voida tässä huomioida.

KAUPALLINEN TARKASTELU 23 Kuva 20 Pääkaupunkiseudun kaupan alueiden vaikutusalueet ajoajan mukaan laskettuna Keskusten vaikutusalueita voidaan mallintaa ns. Huffin painovoimamallin avulla. Tällöin arvioidaan tietyssä pisteessä asuvan henkilön todennäköisyyttä asioida tietyssä keskuksessa, kun hänellä on useita vaihtoehtoisia ja erikokoisia keskuksia valittavanaan. Painovoimamalli ottaa huomioon ajoaikaetäisyyden (minuuttia, ruuhka-ajan ulkopuolella) henkilön kotoa tiettyyn keskukseen ja vastaavasti myös kaikkiin muihin, kilpaileviin, keskuksiin. Ajoaikaetäisyyden lisäksi malli huomioi keskuskohtaisen ns. houkuttelevuustekijän, joka tyypillisesti esitetään keskuksen pintaalana. Suhteuttamalla etäisyys ja keskuksen koko kaikkiin muihin keskuksiin saadaan arvio todennäköisyydestä (p<1), että henkilö asioi tietyssä keskuksessa. Huffin mallia on käytetty arvioitaessa Suur-Espoonlahden keskusten vetovoimaa ja markkinaosuuksia. Lähtötietona on käytetty Espoon kaupan palveluverkkoselvityksen arviota kaupan pinta-alasta kussakin keskuksessa vuonna 2030. Malli ei tässä tapauksessa huomioi esimerkiksi voimakkaasti erikoistuneita tarjontakeskittymiä, joilla voidaan asioida pidemmänkin matkan päästä (ts. alue on "kokoaan suurempi/merkittävämpi"). Kartassa (Kuva 21) väri kuvaa alueella asuvan ihmisen todennäköisyyttä asioida kussakin keskuksessa. Mitä punaisempi väri, sitä korkeampi on asiointitodennäköisyys. Asioinnit hajautuvat useisiin eri keskuksiin eikä mikään keskus nouse erityisen vahvasti esiin. Tapiola saa selvän oman vaikutusalueen, osin siksi, että sen lähimmät keskukset ovat niin pieniä.

KAUPALLINEN TARKASTELU 24 Kuva 21 Espoonlahden keskusten mallinnetut vaikutusalueet ohjeellisen mitoituksen perusteella. Espoonlahden ulkopuolisten kaupan alueiden vaikutusalueet on muodostettu Espoon kaupan palveluverkkoselvityksen kokoluokituksen mukaan. Alla olevassa kartassa on Huffin mallin perusteella laskettu, miten pienalueiden asukkaiden asioinnit jakautuisivat eri keskuksiin. Kuva 22 Asiointiosuus pienalueilta kaupallisissa keskuksissa Huffin mallin mukaan Kartan osoittamista asiointitodennäköisyyksistä voidaan havaita Espoonlahden keskuksen merkittävä osuus alueen länsiosien pienalueilla. Espoonlahden keskuksen merkitys kuitenkin hiipuu kohti itää, sillä kilpailevina keskuksina nousevat esiin erityisesti Matinkylä, mutta myös tuleva

KAUPALLINEN TARKASTELU 25 Finnoon aluekeskus. Alueen pohjoisosissa on havaittavissa myös Espoon keskuksen osuuden kasvu. Mallin mukaan Suur-Espoonlahden alueelta asioidaan huomattavasti myös nimettyjen alueiden ulkopuolella; tärkeimpiä kohteita ovat Espoon muut kaupunkikeskukset Tapiola ja Leppävaara sekä Espoon ulkopuoliset alueet kuten Kirkkonummi ja Helsingin keskusta. Toisaalta tulee myös muistaa, että Suur-Espoonlahden suurimmat keskukset saavat asiointeja tässä esitetyn alueen ulkopuolelta, erityisesti Kauklahdesta sekä Kirkkonummelta. Pienimmät keskukset jäävät sitä vastoin hyvin paikallisiksi. 4.2 Kaupan alueiden mitoitus Edellä esitetyt vaikutusalueiden mallinnukset on huomioitu mitoituksessa, mutta lopullinen mitoitus muodostuu asiantuntija-arviona. Lähtökohtana on laskennallinen kaupan pinta-alan tarve. Nykyinen pinta-ala on huomioitu, mutta sen säilymiseen tai käyttötarkoitukseen ei ole otettu kantaa. Mitoitus kuvaa lopputilanteen tarjonnan määrää, joka voi olla osittain nykyistä pinta-alaa korvaavaa. Mitoitus on voi muuttua tarkemmassa suunnittelussa. Luvut on esitetty pyöristämättöminä, mutta vuoteen 2030 esitettynä ennusteena ne ovat luonteeltaan epätarkkoja. Mitoitus on laadittu pienalueittaisen väestöennusteen pohjalta, joten myös kaupan pinta-ala on jaettu pienalueille. Pääosa pinta-alasta toteutuu Espoon kaupan palveluverkkoselvityksen mukaisissa keskuksissa, jotka on oheiseen karttaan (Kuva 23) merkitty punaisilla neliöillä. Tiva- ja autokauppaa on osoitettu lisäksi Kattilalaakson, Nöykkiönlaakson, Eestinmalmin ja Finnoon alueille, joiden Länsiväylään rajautuvat alueet ovat osa Suomenojan-Kivenlahden kaupan suuryksikkövyöhykettä. Kuva 23 Pienalueet ja niiden kaupalliset keskukset Päivittäistavarakaupassa pyritään siihen, että Espoonlahden suuralue olisi kaupallisesti omavarainen. Kaikki asukkaiden ostovoima voisi siis laskennallisesti jäädä omalle alueelle. Suunnittelu keskittyy usein suuriin kaupan yksikköihin ja keskustoihin. Kuitenkin suurenkin kaupan lähistöllä voi olla toimintaedellytykset pienelle lähikaupalle. Tämän vuoksi 20 % laskennallisesta pinta-alantarpeesta on jätetty mitoittamatta. Tämä osuus voi toteutua esimerkiksi kivijalkakauppoina tai muina pieninä lähikauppoina. 20 % osuus Suur-Espoonlahden laskennallisesta nettolisäpinta-alan tarpeesta on noin 4 700 k-m2,mikä tarkoittaisi 7-8 pientä kauppaa. Seuraavan sivun taulukossa (Taulukko 8) on kuvattu pienalueittain päivittäistavarakaupan mitoitus ja sen perustelut.

KAUPALLINEN TARKASTELU 26 Taulukko 8 Päivittäistavarakaupan mitoitus. (* alueella metroasema) Pienalue Kaupallinen keskus Laajenemisen peruste Nykyinen pt pinta-ala Pinta-alan tarve 2030 Nettolisätarve Uusi pintaala 2030 Mitoitus 2030 (uusi Pt-hankepinta-ala 2030 +nykyinen) Eestinmalmi Suomenoja Supermarket tilaa vaativan kaupan alueelle 1 625 2 112 487 2 000 3 625 2 000 Espoonlahden Lippulaiva Uusi supermarket, nykyisten laajennukset 7 045 2 014-5 031 3 000 10 045 2 000 keskus* Finnoo (uusi)* Metrokeskus Supermarketit keskustassa, mahdollinen pt-erikoiskauppa 0 5 547 5 547 4 000 4 000 4 000 Hannusjärvi - Väestöpohja ei edellytä suurempaa kauppaa, Espoonlahden, 0 1 244 1 244 0 Soukan ja Kaitaan palvelut lähellä. Kaitaa (uusi)* Iivisniemen ostari Toinen pikkukauppa ostarille/metroasemalle tai nykyisen laa- 289 3 061 2 772 600 889 jennus Kattilalaakso Kivenlahden te- Liikennemyymälä tiva-kaupan yhteyteen 50 1 833 1 783 600 650 ollisuusalue Kivenlahti* Kivenlahden ostari Kunnon kaupat väestöpohjaa vastaamaan. Jos pohjoispuoli 1 480 4 495 3 015 2 000 3 480 yhdistyy alueeseen paremmin, niin voivat sijoittua myös sinne, kuitenkin aseman tuntumaan. Latokaskenmäki Siwa Malminmäen marketit lähellä, ei väestönkasvua, nykyinen pin- 338 2 298 1 960 338 ta-ala riittää väestöpohjan, aluerakenteen ja lähialueen tarjonnan huomioiden. Laurinlahti - Espoonlahden ja Soukan palvelut lähellä, ei edellytä isoa 0 2 473 2 473 0 myymälää. Malminmäki S-market ja K- Nykyiset myymälät juuri laajentuneet, ei lisätarvetta. 2 671 1 816-855 2 671 market Nöykkiönlaakso Valintatalo Valintatalolle kilpailija, Martinsillan tiva-kaupan yhteyteen 606 3 036 2 430 2 600 3 206 2 000 market. Martinsillan hankkeen kokoluokka suurehko. Saunaniemi(*) Saunalahti Paikalliskeskuksen palvelut 79 3 344 3 265 2 500 2 579 2 500 Soukanmäki* Soukan ostari Toinen supermarket 2 296 3 419 1 123 1 500 3 796 Soukanniemi - Väestöpohja ei riitä kaupalle, mitoittamaton pinta-ala mahdol- 0 1 134 1 134 0 listaa toteutuksen, jos kaupalla kiinnostusta Suvisaari - Väestöpohja ei riitä uudelle kaupalle, mitoittamaton pinta-ala 375 1 173 798 375 mahdollistaa kehittämisen jos kaupalla kiinnostusta Tillinmäki - Tukeutuu Saunalahteen ja Kauklahteen, ei tarvetta kaupalle 0 1 228 1 228 0 Espoonlahti yht. 16 854 40 225 23 371 18 800 35 654

Erikoistavarakaupassa mitoitus on haastavampaa. Pinta-alantarve on suurempi ja asiointien suuntautumisen ennakoiminen vaikeampaa. Erikoistavarakaupan keskittymien vetovoima vaihtelee paljon toimialoittain ja keskusten erikoistumisen mahdollisuudet ovat suurempia. Nykyinen pinta-ala on vaikeampi arvioida, koska AC Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteriä vastaavaa lähtötietoa ei ole saatavissa. Erikoistavarakauppa ja palvelut myös sijoittuvat useammin asuintalojen yhteyteen, kauppakeskuksiin ja muihin sellaisiin tiloihin, joiden pääkäyttötarkoitus ei ole liikerakennus. Nettolisätarve on esitettävissä siis vain koko erikoistavarakaupan ja palvelujen yhteenlasketun tarpeen osalta (ks. Taulukko 6). Osa tarpeesta toteutuu muualla kuin Espoonlahden alueella. Toisaalta Espoonlahteen tulee ostovoimaa muualta. Erikoistavarakaupan pinta-alantarve on sijoitettu Espoon kaupan palveluverkkoselvityksessä mainittuihin keskuksiin ja erikoiskaupan suuryksikköalueille. Kauppaa ja palveluita voi sijoittua myös näiden keskusten ulkopuolelle esim. kivijalkoihin. Keskustaerikoiskaupan ja palvelujen osalta kaikki Espoonlahden asukkaiden kulutus ei jää Espoonlahden alueelle, vaan suuntautuu mm. Espoon muihin keskuksiin ja Helsinkiin. Mitoituksen lopputuloksena on, että omavaraisuusaste Espoonlahden alueella olisi noin 70 %. Pienimmissä keskuksissa painottuvat palvelut, isomman asukaspohjan keskuksiin voi sijoittua myös keskustatyyppistä erikoiskauppaa. Keskustaerikoiskauppa ja palvelut voivat käyttää samantyyppisiä liiketiloja, joten niitä on tässä käsitelty yhtenä kokonaisuutena. Mitoitus on muodostettu arvioimalla kuhunkin keskukseen suuntautuvaa asiointia. Tässä on hyödynnetty ns. Huffin malliin perustuvaa asiointimallinnusta (vrt. Kuva 21ja Kuva 22). Metrokeskuksille on asetettu hieman mallin antamaa lukua suurempi, tavoitteellinen markkinaosuus omalla lähialueellaan. Kaupan suuryksikköalueille Suomenojalle ja Kivenlahden teollisuusalueelle on arvioitu 0,5-2% markkinaosuus myös keskustaerikoiskaupassa ja palveluissa. Paljon tilaa vaativassa kaupassa ja autokaupassa Espoonlahti on Suomenojan ja Kivenlahden teollisuusalueen ansiosta vetovoimainen koko pääkaupunkiseudun mittakaavassa. Omavaraisuusaste olisi tiva-kaupassa 220 % ja autokaupassa peräti 250 %. Ostovoimaa tulee sinne Espoonlahden suuralueen ulkopuolelta, sekä muualta Espoosta että kauempaa. Paljon tilaa vaativan kaupan myymälöissä ja erityisesti autokaupassa asioidaan harvoin ja asiointimatkat voivat olla pitkiäkin. Niinpä näille alueille on arvioitu samansuuruinen markkinaosuus kaikilla Espoonlahden pienalueilla. Lisäksi Espoonlahden keskukseen on arvioitu suuntautuvan 2-5 % espoonlahtelaisten tiva-kaupan asioinneista. Kivenlahti-Suomenoja vyöhykkeelle osuu tilastoalueista Eestinmalmi, Finnoo, Kattilalaakso ja Nöykkiönlaakso. Kivenlahti-Suomenoja vyöhykkeelle suunniteltu hankepinta-ala ylittää laskennallisen tarpeen selvästi. Tämä on osin täysin luonnollista, sillä Suomenoja-Kivenlahti on yksi Espoon kolmesta merkittävästä tiva-kaupan alueesta. Hankkeet ovat auto- ja tiva-kaupan hankkeita. Varsinkin autokaupassa kaupan ja palvelutoiminnan raja on vaikeasti vedettävä. Huolto- ja pesuhallit, varastot, katsastustoiminta ym. tilat vaativat pinta-alaa, mutta ne eivät varsinaisesti ole kauppaa. Hankevaiheessa ei välttämättä tiedetä, mikä osa hankkeen pinta-alasta on kauppaa ja mikä muuta toimintaa. Toteutumisvaiheessa varsinainen kaupan pinta-ala voi jäädä selvästi pienemmäksi kuin hankkeen kokonaispinta-ala. Hankkeet on kuitenkin tässä mitoituksessa haluttu mahdollistaa. Lommilaan ja Nihtisiltaan verrattuna Suomenoja on selvästi pidemmälle kehittynyt ja siksikin kaupan hankkeita kiinnostava. Länsimetro ja sen tuomat uudet asukkaat lisäävät alueen kiinnostavuutta entisestään. Niinpä on luontevaa, että Suomenojalle ja Kivenlahteen toteutuu enemmän pinta-alaa kuin oma asukaspohja edellyttäisi. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 9) on kuvattu erikoistavarakaupan mitoitus, joka perustuu vuoden 2030 laskennalliseen tarpeeseen ja keskusten markkinaosuuksiin. Hannusjärven, Laurinlahden, Soukanniemen, Suvisaaren ja Tillinmäen alueille ei ole osoitettu ollenkaan erikoiskauppaa, koska näillä alueilla ei ole varsinaista kaupallista keskusta.

Taulukko 9 Pienalueiden (niiden keskusten) vähittäiskaupan mitoitus 2030- (* alueella metroasema) Pienalue Tiva-kauppa Autokauppa Keskustaerikoiskauppa ja Erikoiskauppa ja palvelut yhteensä palvelut Eestinmalmi 70 000 20 000 9 200 99 200 Espoonlahden keskus* 2 700 0 60 000 62 700 Finnoo (uusi)* 50 000 40 000 20 000 110 000 Kaitaa (uusi)* 0 0 3 200 3 200 Kivenlahti* 0 0 5 500 5 500 Kattilalaakso 30 000 27 000 4 600 61 600 Latokaskenmäki 0 0 600 600 Malminmäki 0 0 800 800 Nöykkiönlaakso 20 000 10 000 1 200 31 200 Saunaniemi(*) 0 0 4 200 8 500 Soukanmäki 0 0 4 600 4 600 Kaupan mitoitusta (Taulukko 8 ja Taulukko 9)on havainnollistettu alla olevalla kaaviolla (Kuva 24). Pinta-alaltaan suurimmaksi nousee Finnoo, jossa painottuvat pohjoisosan alueet osana Suomenojan Kivenlahden tiva- ja autokaupan vyöhykettä. Erikoistavarakaupassa ehdottomasti suurin on Espoonlahden keskus. 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 Eestinmalmi Espoonlahden keskus Finnoo (uusi) Kaitaa (uusi) Kattilalaakso Kivenlahti Latokaskenmäki Malminmäki Nöykkiönlaakso Saunaniemi Soukanmäki Suvisaari Päivittäistavara Tiva-kauppa Autokauppa Keskustaerikoiskauppa Kuva 24 Pienalueiden kaupan mitoitus vuonna 2030 4.3 Kaupallisen profiloinnin mahdollisuudet Alueiden kaupallinen profilointi voisi mahdollistaa niille suuremman vaikutusalueen ja sitä kautta suuremman kaupan tarjonnan. Verkostomaisessa kaupunkirakenteessa erikoistunut keskus voisi vetää asiointeja kauempaakin kuin omalta lähivaikutusalueeltaan. Metron tuoma saavutettavuuden paraneminen liittää Suur-Espoonlahden keskukset paremmin osaksi sekä Espoon että koko pääkaupunkiseudun aluerakennetta.