Ä t fl:t
..tee1... A tari
Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus 4 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 4 2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 7 2.1 Kaupungin hallinto-organisaatio 31.12.2014 7 2.2 Kaupungin henkilöstöorganisaatio 2014 8 2.3 Kaupunginvaltuusto 9 2.4 Kaupunginhallituksen jäsenet puolueittain 9 2.5 Muut valtuuston valitsemat toimielimet 10 2.6 Tilivelvolliset 10 2.7 Yleinen talouden kehitys 12 2.8 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 13 2.9 Kaupungin henkilöstö 13 2.10 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 14 2.11 Ympäristötekijät 16 2.12 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 16 2.13 Tilikauden tuloksen muodostuminen 24 2.14 Toiminnan rahoitus 25 2.15 Ähtärin kaupungin tase 31.12.2014 (1000 ) 26 2.16 Kokonaistulot ja menot 27 2.17 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 28 2.18 Konsemin toiminnan ohjaus 29 2.19 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 30 2.20 Selonteko konsernivalvonnanjärjestämisestä 30 2.21 Konsemitilinpäätösja sen tunnusluvut 32 2.23 Konsernin rahoituslaskelmaja sen tunnusluvut 33 2.24 Konsemitase ja sen tunnusluvut 34 2.25 Tilikauden tulosten käsittely 35 2.26 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 35 3 Toteutumisvertailu 36 4 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 97 4.1 Valtiotulojen erittely 98 4.2 Valtionosuuksien erittely 99 4.3 Investointien toteutuminen 100 4.4 Rahoitusosan toteutuminen 103 4.5 Yhteenveto määrärahojenja tuloarvion toteutumisesta 104 4.6 Tiliiipäätöslaskelmat 105 4.7 Konsemituloslaskelma 108 2
4.8 Konsemin rahoituslaskelma.109 4.9 Konsemitase (1000 ) ilo 5 Liitetiedot 111 5.1 Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet 111 5.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 111 6 Toimintatuottojen erittely 113 7 Verotulojen erittely 113 8 Valtionosuuksien erittely 113 9 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot 115 10 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely 115 11 Arvonkorotukset 115 12 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 116 13 Maa-ja vesialueet erittely 117 14 Pysyvien vastaavien sijoitukset 118 15 Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt 119 16 Saamisten erittely 120 17 Rahoitusarvopaperit 121 18 Oman pääoman erittely 122 19 Pitkäaikaiset velat 123 20 Pakolliset varaukset (1000 ) 123 21 Vieras pääoma 124 22 Muiden velkojen erittely 125 23 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 125 24 Leasingvastuiden yhteismäärä 126 25 Vastuusitoumukset 126 26 Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista 126 27 Muut taloudelliset vastuut 127 28 Henkilöstön lukumäärä 31.12 127 29 Henkilöstökulut 127 30 Tilintarkastajan palkkiot 128 31 Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus 128 32 Luettelot ja selvitykset 129
1 Toimintakertomus 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talouden tasapainotus Kuntalain talouden tasapainottamista koskeva laki tuli voimaan 1.8.2006 alkaen. Lain mukaan taloudeltaan alijäämäisen kunnan on katkaistava alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katettua suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Ohjelman on oltava yksilöity, rahamääräinen ja ajallisesti kohdistettu. Kaupunginvaltuusto on ensimmäisen kerran hyväksynyt vuonna 2006 talouden tasapainottamisohjelman. Nykyinen tasapainottamisohjelma on hyväksytty vuosille 2008-2015. Ahtärin kaupunginvaltuusto päätti 15.12.2014 114 jatkaa hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman toteuttamista. Samassa yhteydessä todettiin, että vuoden 2015 talousarvioesityksessä on otettu huomioon talouden tervehdyttämistyöryhmän keväällä tekemät selvitykset (KH 16.6.2014 198) ja kaupunginvaltuuston (KV 8.9.2014 74) hyväksymän kaupunkistrategian. Talouden tervehdyttämistyöryhmän selvitykset pitävät sisällään kaikkinensa 71 talouden tervehdyttämiseen tähtäävää toimenpidettä. Vuoden 2014 talouskehitys oli bruttokansantuotteella mitattuna varsin tasaista. Koska bruttokansantuotetta kuitenkin kertyi ennakkotietojen mukaan hieman edellistä vuotta vähemmän ja koska työllisyystilanne heikkeni vuoden kuluessa, voidaan todeta viime vuoden olleen jo kolmas peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa Yleisen taloustilanteen haasteista huolimatta verotuloja kertyi 130.493 euroa odotettua enemmän. Tilinpäätös oli 184.108 euroa ylijäämäinen. Vuosikate oli 1.124.746 euroa. Lainamäärä vuoden 2014 lopussa oli 14.200.000 euroa, kun se oli vuotta aiemmin 16 200 000 euroa. Asukasta kohden laskettu lainamäärä laski 2581 eurosta 2297 euroon. Kumulatiivinen alijäämä väheni 5,14 miljoonaan euroon. Kestävän taloudenhoidon sekä taloudellisen liikkumavaran lisäämiseksi päivitetyn talouden tasapainottamisohjelman sekä talouden tervehdyttämistyöryhmän selvitysten määrätietoinen toimeenpano on perusteltua. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kilpailuttaminen sekä muu alueellinen yhteistyö Kaupunginvaltuusto päätti 13.10.2014 82 osallistua yhdessä Alavuden kaupungin ja Kuortaneen kunnan kanssa sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamiseen. Soinin kunta päätti 15.12.2014 osallistua yhdessä Alavuden, Kuortaneen ja Ahtärin kuntien kanssa sosiaalija terveyspalvelujen kilpailuttamiseen. Sote palveluiden kilpailuttamiseen johtaneita keskeisimpiä perusteita olivat Ahtärin kaupungin alueella sijaitsevien sote palveluiden fyysinen säilyttäminen, sote -työpaikkojen turvaaminen paikkakunnalla sekä palveluntuotantoon ja sen sisältöihin vaikuttamisen varmistaminen. 4
Edellä mainittujen sote kilpailutukseen johtaneiden perusteiden lisäksi ei voi jättää maininnatta kilpailutuksen merkitystä Ähtärin kaupungin taloudelle. 24.3.2015 allekirjoitetun palvelusopimuksen mukaisesti 1.1.2016 toimeenpantavan sote yhteisyrityksen maksuosuus ensimmäiseltä sopimusvuodelta on vuoden 2015 sote menojen tilinpäätöksen suuruinen. Tämä tarkoittaa käytännössä useiden satojen tuhansien eurojen, jopa yli miljoonan euron, vuotuista säästöä kaupungin menoissa vuodesta 2016 alkaen. Yleisesti kuntien välisessä kanssakäymisessä yhteistyö on ollut tiiveintä Alavuden kaupungin kanssa. Osaltansa yhteistyön suuntautumista Alavudelle edesauttaa yhteinen terveyskuntayhtymä, kansalaisopisto sekä maaseutuhallinto. Myös yhteiset hankkeet aktivoivat yhteistyön tekemiseen. Kehitysnäkymät Euroopan talous on kasvanut heikosti ja samanlainen kasvu on nähtävissä lähitulevaisuudessakin. Euroalueen tasapaino on kohentunut, mutta kehittyvät markkinat voivat tuoda ongelmia. Odotettavissa on, että korot pysyisivät ainakin vielä vuoden matalalla lyhyissä koroissa. Suomen talouden kasvuennuste on noin 1 % vuositasolla vuosina 20 14-2030. Syynä vaatimattomalle talouskasvulle on muun muassa työikäisten määrän väheneminen sekä rakennemuutos. Talouden virkistyminen perustuu aikaisempaakin enemmän viennille. Viennin kehitys on ollut heikkoa viime vuosina. Työttömyys ei juuri laske. Inflaatio säilyy prosentin tietämissä tänä vuonna. Kaupungin lainamäärän kohtuullisena pitäminen haastaa edelleen investointisuunnitelmat ja tarpeet. Samanaikaisesti kaupungin on kuitenkin kyettävä vastaamaan elinkeinoelämän, asukkaiden, yhteisöjen ja vapaa-ajan asukkaiden tarpeisiin toimivan infran ja palvelujen muodossa. Lievästi alavireinen väestökehitys (asukkaita 31.12.2014 yht. 6182) kääntyy vain työpaikkoja lisäämällä ja laadukkaita palveluja tarjoamalla. Ähtärin sairaalan tulevalla toimintakonseptilla ja sen tarjoamilla työpaikoilla heijasteineen on osaltansa iso vaikutus myönteiseen talous- ja väestökehitykseen alueellamme. Sairaalan tulevan toiminnan edellytyksenä on nykyisten sairaalan tilojen ja laitteiden käytön mahdollistuminen nykymuotoisen sairaalan toiminnan loppumisen jälkeenkin. Valtakunnallisen soten kaatumisen myötä yhteisyritys voi tilaajakuntien lisäksi tuottaa hankinnan sisältöä vastaavia palveluita samoilla periaatteilla osana samaa sopimusta myös laajemmalle, yhteensä noin 60 000 asukkaan väestöpohjalle. Tämä on erityisesti potentiaalinen mahdollisuus Ahtärin sairaalan tulevalla käytölle. Vireillä olevat kaavoitukset, Kantalan teollisuusalueen tontit, Halkoniemen omakotitontit, matkailuun kohdistuvat investoinnit sekä vireä elinkeinoelämä antavat mahdollisuuden myönteiselle talous- ja väestökehitykselle. 5
Suunnitteilla olevien rakennus- ja teollisuushankkeiden toteutuminen vauhdittaisj osaltansa toimintaamme. Myös elinkeino-ohjelman päivityksellä pyritään myötävaikuttamaan Ahtärin elinvoiman kasvuun. Ahtäri on ja tulee olemaan vastaisuudessakin kokoluokkansa tunnetuimpia perhematkailukohteita! Osaltansa matkailumme vetovoiman vireydestä ja toimintakyvystä huolehtii vuoden 2014 syksyllä perustettu Ahtärin ZooResort matkailuyhtiö. Matkailumme ylivoimaisesti suurin kasvupotentiaali on käytävissä Panda neuvotteluissa ja sen tuloksissa. Ahtäri hallin saneerauksen loppuun saattaminen ei vastaisuudessa ainakaan vähennä mahdollisuuksiamme laadukkaaseen kulttuuri- ja tapahtumatoimintaan. Lopuksi haluan kiittää sekä henkilöstöä että luottamushenkilöitä työstänne Ähtärin hyväksi vuonna 2014! Jarmo Pienimäki kaupunginjohtaja
Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Lakisääteiset lautakunnat: -keskusvaaliltk -vaalilautakunnat Vapaaehtoiset lautakunnat: -tekninen lautakunta -perusturvaltk -sivistyslautakunta Toimikunnat Kaupungin henkilöstöorganisaatio
Kaupunginjohtaja Johtoryhmä (osastopäälliköt, talousjohtaja, elinkeinopäällikkö) Hallinto-ja talousosasto Hallintojohtaja Perusturvaosasto Perusturvajohtaja Sivistysosasto Sivistystoimenjohtaja Tekninen osasto Tekninen johtaja
2.3 Kaupunginvaltuusto Suomen Keskusta r.p. 12 valtuutettua Annala Mikko Eloranta Esa Jytilä Heli Kangasniemi Unto Leino Veijo Luoma Seppo Oikari Pirkko Pirttimäki Heimo, pja Pusaa Elina Riihimäki Hannu, 1 vpja Savola Mikko Sulkava hra Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.pr 6 valtuutettua Hautakangas Helena Hokkanen Heli Järvinen Tapio, II vpja Koiramäki Pirkko Pajunen Hannu Sinkko Päivi Kansallinen Kokoomus r.p. 4 valtuutettua Harju Risto Johde Eero, III vpja Lumiala Timo Tupamäki Pekka Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 2 valtuutettua Setälä Reima Ylä-Pöntinen Tanja Perussuomalaiset r.p. 2 valtuutettna Heinänen Esa Lind Jari Vasemmistoliitto r.p. 1 valtuuteftu Laine Seppo 2.4 Kaupunginhallituksen jäsenet puolueittain Suomen Keskusta r.p. 4 Eloranta Esa, 1 vpja Luoma Seppo Oikari Pirkko Pusaa Elina Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Hautakangas Helena, II vpja Kivinummi Kari Kansallinen Kokoomus r.p. 1 Harju Risto, pja Suomen Kristilisdemokraatit r.p. 1 Ylä-Pöntinen Tanja Perussuomalaiset r.p. 1 Lind Jari
2.5 Muut valtuuston valitsemat toimielimet Kaupungin suhteellisten vaalien vaalilautakunta Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Keskusvaalilautakunta Vaalilautakunnat Käräjäoikeuden lautamiehet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Merikanto-opisto Pirkanmaan koulutuskonsemi-kuntayhtymä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntapäivien edustajat Poliisin neuvottelukunta Pirkanpohjasäätiön valtuuskunta Suomen Kuntaliiton kuntapäiväedustaj at Kuusiokuntien seutuneuvosto Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Tarkastuslautakunta 2.6 Tilivelvolliset Hallinto- ja talousosasto Kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki Hallintojohtaja Seppo Karjala Talousjohtaja Juhani Rinta-Rahko 18.5. saakka Talousjohtaja Arja Väliaho 10.11. lukien Elinkeinopäällikkö Varpu Sankelo Perusturvaosasto Perusturvajohtaja Hannu Tuppurainen Ma. Sosiaalityön päällikkö Outi Rintamäki Sosiaalityöntekijä Tarja Verlin Ma. sosiaalityöntekijä Marja Saarimaa Sosiaaliohjaaja Miia Kuusela Kotihoidon palveluvastaava Terttu Happonen Vammaispalvelujohtaja Johanna Hannuksela Vanhuspalvelujohtaja Marika Nevanpää Palveluvastaava Ulla Leinonen Vastaava sairaanhoitaja Tarja Kellosaari Palveluvastaava Jarmo Sissala 1.9.2014 10
Sivistysosasto Sivistystoimenjohtaja Eija Kuoppa-aho Lakeudenportin kansalaisopiston osastonj ohtaj a toimistosihteeri Marke Hirvilampi Nuoriso-ja kulttuuritoimenjohtaja Ulla Akonniemi Liikuntatoimenjohtaja Osmo Siv~n Kirjastotoimenjohtaja Hannele Halttunen Kirjastotoimenjohtaja Ursula Laitakari 1.11. lukien Perhepäivähoidon ohjaaja Aulikki Salomaa Varhaiskasvatuspäällikkö Sirpa Mannismäki Vastaava lastentarhanopettaja Paula Korsumäki Vastaava lastentarhanopettaja Ritva Eloranta Inhankosken koulu, Pekka Moisio Myllymäen koulu, Marko Mehtonen Otsonkoulu, Marika Pienimäki Yhteiskoulu/Lukio, Ville Ylianunti Tekninen osasto Tekninen johtaja Ilkka Kajander Kiinteistöpäällikicö Veli-Matti Keski-Nikkola Siivoustyönjohtaja Tea-Hanna Leino Puistopuutarhuri Jukka Karin Ympäristönsuojelusihteeri Minna Hakala Rakennustarkastaja Jouni Rautio Ruokapalvelupäällikkö Eija Paavola Kaavoituspäällilckö Kirsi Haapa-aho
2.7 Yleinen talouden kehitys Vuonna 2014 kokonaistuotanto väheni n. 0,1 %:JIa. Tämä oli jo kolmas peräkkäinen alenevan tuotannon vuosi. Vuoden 2015 BKT:n kasvuksi ennustetaan yleisesti 0,5 1,0 %:a ja kasvun elpymisen ennustetaan olevan vientivetoista. Kotimainen kysyntä ei juurikaan nouse v. 2015, mutta v. 2016-2017 sen rooli talouskasvun vauhdittajana voimistuu ja vuonna 2016 kasvua kertyyn. 1,3%. Euroalueen talouskehitys on heikkoa koko ennusteperiodin ajan. Toisin kuin aikaisemmin, maailmantaloudessa kauppa ja tuotanto kasvavat suunnilleen samassa tahdissa. Suomen marklcinaosuus maailman tuonnissa jatkaa laskuaan, päinvastoin kuin esimerkiksi Saksan ja Ruotsin. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja vientihintojen lasku alensi Suomen vientiä vuonna 2014. Viennin volyymi laski 0,4 % edellisestä vuodesta ja viennin osuus BKT:stä laski edelleen ollen n. 37,3 prosenttia. Vuonna 2015 vienti kasvaa noin prosentin. Suomen kauppatase jäi 0,9 mrd.euroa alijäämäiseksi pieneten jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Kulutuksen kasvun edellytykset ovat heikentyneet, vuonna 2015 yksityinen kulutus ei kasvane lainkaan vähennyttyään v. 2014 0,2 %. Kotitalouksien velkaantumisasteen nousu on taittumassa. Kokonaistuotanto ei saavuta vielä edes vuoden 2015 loppuun mennessä kriisiä edeltäneen vuoden 2008 tasoa. Ennusteen mukaan ko. taso saavutettaisiin vasta vuoden 2018 lopulla. Erityisesti teollisuus on käymässä läpi rakennemuutosta mikä heijastuu kasvulukuihin. EU 21- alueen inflaation hidastuminen pysähtyi vuoden 2014 kuluessa. Inflaation ennustetaan pysyttelevän v. 2015 vajaan 1 % tuntumassa ja kiihtyvän v. 2016 aikana 1,3 %:iin. Työttömyysaste nousee edelleen ja v. 2015 työttömyysaste kohoaa 8,8 % prosenttiin, mutta toisaalta sen ei odoteta alentuvankaan olennaisesti seuraavana vuonna talouden virkoamisesta huolimatta. Taantuma heikentää julkisen talouden näkymiä ja se pysyy vuosina 2015 2016 edelleen alijäämäisenä. Sopeutustoimista huolimatta valtion talous pysyy selvästi alijäämäisenä ennustejaksolla ja velkaantuminen jatkuu. Julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:n kasvoi v. 2014 6,4 mrd euroon edellisen vuoden 5,1 mrd eurosta. Julkisen talouden alijäämän osuus Bruttokansantuotteesta nousi 3,2 %:iin mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvon. Venäjän kasvun heikkeneminen alentaa Suomen kokonaistuotantoa vuosina 2014 ja 2015 yhteensä noin 0,7 0,8 prosentilla sekä nostaa työttömyysastetta vuoden 2015 loppuun mennessä n. 0,2 %-yksikköä suhteessa ym:n joulukuun 2013 ennusteeseen. VM:n kansantalousosaston ennusteen mukaan ansiot nousevat v. 2015 1,2 % ja kuluttajahinnat 0,8 %. Palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoiman arvioidaan supistuvan 0,6 % v. 2014, toista vuotta peräkkäin. VM:n virkamiesten mukaan julkisen talouden velka / BKT-suhteen taittaminen laskuun seuraavan vaalikauden aikana arvioidaan edellyttävän noin 6 miljardin euron sopeutustoimia 12
Hallinto- ja talousosasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Naisia 76,47 92,20 83,57 67,16 83,56 Miehiä 16,43 32,84 16,44 Yhteensä Yhteensä