Lapsen oikeudet ja media Koulurauhan Lasten oikeuksien kokonaisuuden alle kuuluu viestintä ja mediataitojen teema, jota toteutetaan marras-joulukuun aikana. Näiltä sivuilta löydät aineistoa teeman käsittelyyn. Aloita lukemalla johdatus teeman käsittelyyn ja lasten oikeudet mediaan. Johdatus teeman käsittelyyn Viestintä- ja mediataitojen teemaa saadaan parhaiten esiin teemapäivän tai -viikon kautta, jonka valmisteluun voidaan kytkeä erilaisia isompia ja pienempiä mediahankkeita. Oppilaiden osallistaminen ja vanhempien mukaan ottaminen ovat tärkeitä osia viestintä- ja mediataitojen kehittämisessä. Teemapäivä Pitäkää mediakasvatuspäivä, jossa sekä opettajat, oppilaat ja myös vanhemmat saavat tietoa, luovat yhdessä pelisääntöjä ja tutustuvat mediakasvatuksen mahdollisuuksiin. Päivän aikana voitte esim. paneutua siihen, miten pystytte paremmin hallitsemaan mediatulvaa ja käyttää eri medioita hyödyksi (esim. kiusaamisen ehkäisemiseen) Teemapäivän rakentamiseen osasia: aamunavaus media-aiheesta mediatyön tekeminen o voidaan tehdä kaikissa eri oppiaineissa (yhdessä laajemmassa työssä/käsittelyssä mukana monta ainetta monta näkökulmaa tarkasteluun ja purkamiseen) o tärkeää on, että oppilaat tekevät ja osallistuvat mahdollisimman laajalla joukolla o oppilaiden rooli on tehdä tekninen toteutus o opettajat ohjaavat ja tuovat medialukutaidon kehittämisen osasia (kriittinen aikuisen rooli mediaan, peruskysymysten kysymistä, erityisesti arvojen huomioimista) aiemmin aloitetun media-projektin (esim. verkkolehti) julkistaminen mediankäyttö kysely oppilaille (ja kodeille) vanhempainilta media-aiheesta vanhempien kiinnostuksen lisäämiseksi vanhempainillan yhteyteen kannattaa sisällyttää oman mediankäyttökyselyn julkistaminen tai lasten mediatuotosten esittely vanhemmille Teemaviikko Järjestäkää mediakasvatusviikko koulussanne. Viikon aikana voitte perehtyä erilaisten medioiden tekemiseen ja seuraamiseen. Samalla saatte tietoa siitä, miten mediaviestit vaikuttavat meihin ja miten viestejä voidaan paremmin tulkita tai informaatiotulvaa hallita. Viikon aikana voitte oppilaiden kanssa yhdessä pohtia koulun ja jokaisen omia käytäntöjä median käyttöön liittyen. Teemaviikon osasia: 1
aamunavauksia media aiheista media-projektien tekemistä (lehti, video, verkkolehti ) koulukinoesitys ja siihen liittyvät tehtävät (tai useampia esityksiä) koulun mediankäyttöön liittyvien käytäntöjen selvittäminen ja pelisääntöjen laatiminen oppilaiden omien ja perheiden mediankäytön selvittäminen vanhempainiltoja media-aiheista eri aineiden oppitunteja mediaan liittyen paikallisten/alueellisten mediaihmisten vierailuja koululla, joko juttua tekemässä tai kertomassa omasta ammatistaan tai perehdyttämässä lapsia johonkin medialukutaidon osaan. Lapsen oikeudet mediaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on Oikeus olla lapsi Oikeus vanhempien läsnäoloon Oikeus siihen, ettei vielä tarvitse tietää Näitä soveltaen: Lapsen oikeudet mediaan Lapsen oikeus hyvään mediaan Lapsen oikeus jaettuun mediakokemukseen aikuisen kanssa Lapsen oikeus turvalliseen mediaan Lapsen oikeus olla kohtaamatta mediaa Lapsen oikeus medialukutaitoon oppimiseen Lapsen oikeus hyvään mediaan Aikuiset ohjaavat lapsia erityisesti lapsille suunnattujen sisältöjen pariin, jotka ovat laadukkaita eivätkä sisällä sopimatonta aineistoa. Lisäksi aikuiset suojelevat lapsia iän ja kehitystason mukaan haitalliselta sisällöltä, ja vanhempia valistetaan eri sisältöjen sopivuudesta lapsille. Lapset ovat osallisia ja nauttivat lasten mediakulttuurista. Lapsen oikeus jaettuun mediakokemukseen aikuisen kanssa Aikuiset suodattavat ja suhteuttavat lapsen mediakokemuksia osallistumalla lasten medioiden käyttöön ja antamalla tukea ja lohtua, kun lapsi kohtaa jotain epämiellyttävää. Aikuiset auttavat lasta ymmärtämään medioita muistaen kuitenkin, että lapsen ei tarvitse ymmärtää kaikkea. Lapsen oikeus turvalliseen mediaan Aikuiset ohjaavat lasta käyttämään mediaa turvallisesti, ja medialaite tai lapsen käyttöliittymä säädetään tarvittaessa estämään lapsen turvaton käyttö. Medioiden sisällöntuottajat informoivat aikuisia siten, että he voivat valita etukäteen lapsille sopivia sisältöjä. Lapsen oikeus olla kohtaamatta tarpeettomasti mediaa Aikuiset suojaavat lapsia sopimattomien sisältöjen sivustaseuraamiselta, turhalta taustamedialta ja markkinoinnilta. Aikuiset myös rajoittavat lasten mediankäytön määrää ja ohjaavat lapsia kokemaan elämyksiä myös muualla kuin median parissa. 2
Lapsen oikeus medialukutaitoon Aikuiset opettavat lapsia ymmärtämään ja tulkitsemaan mediaviestejä ja tuottamaan omaa mediaa. Aikuiset eivät rajoita liikaa lasten uteliaisuutta ja tarjoavat lapsille mahdollisuuksia tutustua eri medioihin ja oppia uusia medioiden käyttötapoja. Lasten oikeudet mediassa kasvattajan näkökulmasta Kasvattajilta lapsen oikeudet mediassa edellyttävät paljon. Kasvattajien tulisi hallita lasten saamia mediakokemuksia ja sitä kautta niiden vaikutuksia lapseen. Näin siksi, että kasvattajan kanssa käyty vuorovaikutus määrää, miten mediaviestit vaikuttavat lapseen. Tähän kaikkeen MLL tarjoaa osaltaan tukea. Painetun sanoman osalta useimmat kasvattajat tietävät miten toimia. Television kohdalla tilanne on tuttu, mutta monelle jo vaikeampi. Uudet vuorovaikutteiset mediat ja mediaviestien tulva ympärillämme edellyttävät jo perehtymistä uudenlaisiin taitoihin ja keinoihin. Toimintaideat on jaettu kolmeen osaan: Kasvattajille: ideoita vanhempainiltoihin ja aamunavauksiin Alaluokille ideoita oppitunneille ja projektityöskentelyyn Yläluokille ideoita oppitunneille ja projektityöskentelyyn Kasvattajille Ideat ja materiaalit vanhempainiltoihin Ideat aamunavauksiin Taustaa: medialukutaidon perusteet Vanhempainiltaideat Miten puhua lapsen kanssa vaikeista asioista (joita media jatkuvasti eteemme tuo)? Vanhempainillan keskeinen tavoite on antaa vanhemmille välineitä yleisesti keskustella lastensa kanssa vaikeista aiheista kuten väkivalta, seksi, huumeet ja alkoholinkäyttö. Tämän vanhempainillan sisällöt ja harjoitukset painottuvat väkivallasta puhumiseen. Median kautta viestit väkivallasta tunkeutuvat koteihimme vaikuttaen siihen, miten turvalliseksi ympäristömme koemme, ja millaisia malleja opimme riitojen ratkaisemiseen. Valmis aineistopaketti vanhempainillan vetäjälle julkaistaan myöhemmin tällä sivulla. Käsiteltäviä asioita: Lasten pelkojen tunnistaminen ja turvattomuuden vähentäminen Oman käyttäytymisen vaikutus 3
Lasten rohkaiseminen puhumaan Mediankäytön ja mediasisällön säätely Väkivallan näkemisen vaikutusten vähentäminen Perheen yhteiset hetket hyödyksi perhepalaveri Vanhempien verkosto tukena Yhteistyö koulun kanssa Miten hallita perheen mediankäyttöä? Vanhempainilta muodostuu kolmesta jaksosta, jotka voidaan käsitellä kaikki tai päätyä keskittymään vain yhteen jaksoon. Valmis aineistopaketti ja ohjeet ennakkokyselyn tekemiseen oppilaiden kanssa julkaistaan tällä sivulla lokakuun aikana. Runko on seuraava: 1. Mediankäyttö ja sen hallinta lapsiperheissä - tutkimustuloksia. Aihetta lähestytään ajankäytön ja käytön hallinnan näkökulmista. Miten paljon vietämme aikaa eri medioiden parissa? Tunnemmeko lasten erilaiset tavat käyttää medioita? Minkälaisia pelisääntöjä eri medioille perheissä asetetaan? 2. Vanhemmat lapsen mediaympäristön tulkkina Mediasta on tullut vahva arvokasvattaja mitkä ovat vanhempien mahdollisuudet osallistua lasten kasvuun digitaalisessa mediakulttuurissa? Millaista on arkinen mediakasvatus? 3. Pelisäännöt helpottamaan median käytön hallintaa Median käytön hallinnan helpottamiseksi ja ristiriitojen välttämiseksi perheessä on hyvä sopia pelisääntöjä eri medioiden käytölle. Tässä yhteydessä on hyvä esitellä myös koulun pelisääntöjä esim. tietokoneen käytön suhteen. Oppilaskysely medioiden käytöstä Ryhmä oppilaita voi toteuttaa koulussa kyselyn, jossa selvitetään oppilaiden mediankäyttöön liittyvää ajankäyttöä ja mieltymyksiä. Kyselyn pohjalta voidaan keskustella ajankäytöstä ja mediasisältöjen lajityypeistä. Lasten oikeudet mediaan Lasten oikeuksien päivänä on oiva tilaisuus käydä läpi Lapsen oikeudet mediaan konkretisoimalla, mitä eri kohdat käytännössä tarkoittavat. Jatkotehtävänä voidaan käydä läpi, mitä nuo konkretisoinnit vaatisivat lapsilta itseltään ja/tai heidän vanhemmiltaan. Lasten tekemät konkretisoinnit oikeuksistaan voidaan käyttää materiaalina keskustelulle vanhempainillassa. Ideoita aamunavaukseen Aamunavauksia voidaan hyödyntää Koulurauhan teemojen esiintuomisessa. Tässä on viestintä ja mediataitojen kokonaisuuteen ideoita. Useimpiin näistä löytyy lisätietoa muista tämän kokonaisuuden vihjeistä ja materiaaleista. 4
väkivalta medioissa vaikuttaa meihin medialukutaito auttaa tulkitsemaan sanoman -viestin purkaminen kysymyksillä (esim. väkivaltainen uutinen tai voimakkaasti vetoava mainos) koulukiusaaminen lapsen oikeudet hyvään mediaan ja mediakulttuuriin Taustaa: Medialukutaidon perusteet Medialukutaito on keskeinen taito tietoyhteiskunnassa. Medialukutaito auttaa meitä hallitsemaan informaatiotulvaa ja suojautumaan median haitallisilta vaikutuksilta. Ohessa yhdysvaltalaisen Centre of Media Literacy:n tuottaman MediaLitKit:n yleispätevä jäsennys mediaviestien tulkitsemiseen. Viisi peruskäsitettä: Kaikki mediaviestit ovat laadittuja (lisäksi tiedotus/mediavälineiden paikallaolo vaikuttaa aina tilanteeseen) Mediaviestit on laadittu käyttäen välineen mukaista kieltä, omine sääntöineen (esim. chat, tv-uutiset, radiomainos ) Eri ihmiset käsittävät samat viestit eri tavoin Mediaan sisältyy aina arvoja ja tapa nähdä asiat Mediaviestit on laadittu tuottamaan voittoa ja/tai valtaa (tavalla tai toisella, enemmän tai vähemmän tietoisesti) Viisi peruskysymystä viestin tulkitsemiseen: Kuka loi tämän viestin? Mitä tekniikoita on käytetty minun huomioni saavuttamiseksi? Kuinka eri ihmiset saattavat ymmärtää tämän viestin erilailla kuin minä? Millaista elämäntapaa, arvoja ja tapaa nähdä asiat esitetään tai jätetään esittämättä tässä viestissä? Miksi tämä viesti lähettiin? Perusteiden käsittelyn jälkeen syvemmälle medialukutaitoon johdattaa hyvin aikuisopiskeluunkin sopiva YLE:n opinportin ohjelmakokonaisuus Media ja me. Kokonaisuus käsittää viisi osaa mediakasvatuksen ja medialukutaidon käsittelyyn erilaisin tehtävin. Aineisto on käytettävissä sekä kirjallisena että multimediana tietokoneelta Osa 1: Tietotulva Osa 2: Uutisten puolueettomuus Osa 3: Media myyttien luojana Osa 4: Mainontaa vai journalismia Osa 5: Mediakasvatus Alakouluille Mediaväkivalta - kriittisen katselun työpaja 5
Oppilaskysely medioiden käytöstä Tulevaisuuden mediaympäristö (keskustelu- ja piirtämistehtävä) Medialukutaidon perusteet -oppitunti Koulukinoesitys koulullenne Tehtävä: Lasten oikeudet mediaan Mediapäiväkirja Mediaväkivalta - kriittisen katselun työpaja Opettaja valitsee oppilaiden ikäryhmään sopivan jonkin verran väkivaltaa sisältävän tv-ohjelman tai videon, joka katsotaan yhdessä. Oppilaille annetaan erilaisia ryhmätehtäviä ohjelman sisältävän väkivallan tarkkailuun, esim: Ø laske sanallisen väkivallan ilmentymät Ø laske fyysisen väkivallan ilmentymät Ø kirjaa ylös, minkälaisia seurauksia sanallisilla väkivallan teoilla on Ø kirjaa ylös, minkälaisia seurauksia fyysisillä väkivallan teoilla on Katsomisen jälkeen kukin havaintoryhmä kertoo tuloksensa, ja tulosten pohjalta keskustellaan väkivallan esittämisestä mediassa. Lisäksi voidaan keskustella väkivallan vaikutuksista oppilaiden omien kokemusten pohjalta. Hyödyllistä taustatietoa tähän tehtävään löytyy esim. Valtion elokuvatarkastamon julkaisemasta raportista Kuvaohjelmien ikärajat ja lastensuojelu (pdf), jossa kerrotaan Munkkiniemen peruskoulussa toteutetusta kriittisen katselun työpajasta. http://www.vet.fi/tiedote/tiedote2004/vet_julkaisu1.pdf Oppilaskysely medioiden käytöstä Ryhmä oppilaita voi toteuttaa koulussa kyselyn, jossa selvitetään oppilaiden mediankäyttöön liittyvää ajankäyttöä ja mieltymyksiä. Kyselyn pohjalta oppilaat voivat tehdä jutun koulun lehteen tai verkkosivuille. Kyselyn pohjalta voidaan keskustella ajankäytöstä ja mediasisältöjen lajityypeistä. Jos kysely tehdään valmiiden kysymyspohjan mukaan, on siihen saatavissa myös vertailulukuja. Kyselypohja julkaistaan tällä sivulla lokakuun aikana. Tulevaisuuden mediaympäristö (keskustelu- ja piirtämistehtävä) Pohtikaa ensin omaa päivittäistä mediaympäristöänne. Mitä erilaisia medioita siihen kenelläkin kuuluu? Kuinka paljon päivässä vietätte aikaa eri medioiden parissa? Pohtikaa sitten oppilaiden vanhempien lapsuutta, miten mediaympäristö oli erilainen 30 vuotta sitten? Keskustelun jälkeen jokainen voi piirtää tulevaisuuden mediakodin sellaisena kuin sen toivoisi olevan. Medialukutaidon perusteet Medialukutaito on keskeinen taito tietoyhteiskunnassa. Medialukutaito auttaa meitä hallitsemaan informaatiotulvaa ja suojautumaan median haitallisilta vaikutuksilta. Ohessa yhdysvaltalaisen Centre of Media Literacy:n tuottaman MediaLitKit:n yleispätevä jäsennys mediaviestien tulkitsemiseen: (http://www.medialit.org/bp_mlk.html) 6
Viisi peruskäsitettä: Kaikki mediaviestit ovat laadittuja (lisäksi tiedotus/mediavälineiden paikallaolo vaikuttaa aina tilanteeseen) Mediaviestit on laadittu käyttäen välineen mukaista kieltä, omine sääntöineen (esim. chat, tv-uutiset, radiomainos ) Eri ihmiset käsittävät samat viestit eri tavoin Mediaan sisältyy aina arvoja ja tapa nähdä asiat Mediaviestit on laadittu tuottamaan voittoa ja/tai valtaa (tavalla tai toisella, enemmän tai vähemmän tietoisesti) Viisi peruskysymystä viestin tulkitsemiseen: Kuka loi tämän viestin? Mitä tekniikoita on käytetty minun huomioni saavuttamiseksi? Kuinka eri ihmiset saattavat ymmärtää tämän viestin erilailla kuin minä? Millaista elämäntapaa, arvoja ja tapaa nähdä asiat esitetään tai jätetään esittämättä tässä viestissä? Miksi tämä viesti lähettiin? Koulukinoesitys koulullenne Elokuvat ovat osa nuorten Mediakulttuuria. Elokuvan kautta voidaan lähestyä monia keskeisiä medialukutaidon ja mediakasvatuksen osia. Elokuvien käytöstä opetuksessa on olemassa hyvää opetusmateriaalia valmiina Koulukinon toimesta. Elokuvan katsominen mahdollistaa hyvin Koulurauhan teemojen mm. kiusaamis- ja väkivalta-aiheiden sekä lasten oikeuksien käsittelyn, kun ne huomioidaan filmiä valittaessa ja tehtäviä suunniteltaessa. Filmiä valittaessa on myös muistettava ikäsuositukset sekä herkimmät oppilaat. Alla muutamia koulurauhan teemoihin liittyviä alaluokille sopivia filmejä, joihin liittyy myös opetusmateriaalia esim.: Leijonankesyttäjä Näkymätön Elina Sokkotanssi Pokémon Tehtävä: Lasten oikeudet mediaan Lasten oikeuksien päivänä on oiva tilaisuus käydä läpi Lapsen oikeudet mediaan oppilaiden kanssa tai sitten jossakin muussa yhteydessä. Tehtävä: Miten lapset konkretisoisivat oheisen julistuksen eri kohdat? Esim. Lapsen oikeus olla ymmärtämättä kaikkea voisi tarkoittaa että lapsella on oikeus saada selitys aikuiselta, mitä nähty tarkoittaa ja mihin se liittyy 7
että lapselta ei tule odottaa, että hän ymmärtäisi näkemänsä asian merkityksen omalta kannaltaan oikein että lapselta ei tule odottaa, että hän ymmärtäisi aina, mikä mediassa on /tai voisi olla totta ja mikä vain kuvitelmaa. Jatkotehtävänä voidaan käydä läpi, mitä nuo konkretisoinnit vaatisivat lapsilta itseltään ja/tai heidän vanhemmiltaan. Lasten tekemät konkretisoinnit oikeuksistaan voidaan käyttää materiaalina keskustelulle vanhempainillassa. Yläkouluille Mediaväkivalta - kriittisen katselun työpaja Oppilaskysely medioiden käytöstä Kriittisen katselun tehtävä - median henkilöhahmot Medialukutaidon perusteet -oppitunti Mediapäiväkirja Ideoita oppilaiden omiin mediaprojekteihin: Oma video Koulukinoesitys koulullenne Luokalle tai koululle oma lehti Mediaväkivalta - kriittisen katselun työpaja Opettaja valitsee oppilaiden ikäryhmään sopivan jonkin verran väkivaltaa sisältävän tv-ohjelman tai videon, joka katsotaan yhdessä. Oppilaille annetaan erilaisia ryhmätehtäviä ohjelman sisältävän väkivallan tarkkailuun, esim: laske sanallisen väkivallan ilmentymät laske fyysisen väkivallan ilmentymät kirjaa ylös, minkälaisia seurauksia sanallisilla väkivallan teoilla on kirjaa ylös, minkälaisia seurauksia fyysisillä väkivallan teoilla on Katsomisen jälkeen kukin havaintoryhmä kertoo tuloksensa, ja tulosten pohjalta keskustellaan väkivallan esittämisestä mediassa. Lisäksi voidaan keskustella väkivallan vaikutuksista oppilaiden omien kokemusten pohjalta. Hyödyllistä taustatietoa tähän tehtävään löytyy esim. Valtion elokuvatarkastamon julkaisemasta raportista Kuvaohjelmien ikärajat ja lastensuojelu, jossa kerrotaan Munkkiniemen peruskoulussa toteutetusta kriittisen katselun työpajasta. Oppilaskysely medioiden käytöstä Ryhmä oppilaita voi toteuttaa koulussa kyselyn, jossa selvitetään oppilaiden mediankäyttöön liittyvää ajankäyttöä ja mieltymyksiä. Kyselyn pohjalta oppilaat voivat tehdä jutun koulun lehteen tai verkkosivuille. Kyselyn pohjalta voidaan keskustella ajankäytöstä ja mediasisältöjen lajityypeistä. Jos kysely tehdään valmiiden kysymyspohjan mukaan, on siihen saatavissa myös vertailulukuja. Kyselypohja julkaistaan tällä sivulla lokakuun aikana. 8
Kriittisen katselun tehtävä- median henkilöhahmot Ryhmäläiset tarkastelevat jotain tv-ohjelmaa arvojen ja elämäntavan näkökulmasta. Kukin oppilas tai pienryhmä valitsee sarjan, henkilöhahmon tai julkisuuden henkilön purettavaksi. Tavoitteena on analysoida, mistä tekijöistä hahmo koostuu, mitkä tekijät rakentavat hänen identiteettiään ja mitä ne kertovat hahmosta. Erilaisiin elämäntapoihin liittyvät tilanteet ja henkilöhahmot kirjataan mediapäiväkirjaan. Analysoinnin pohjalle valitaan 1-3 alla olevista vastakkaisista tekijöistä: tuhlaajat elämäntapanaan kuluttaminen ( ympäristön säästäjä) vapaamatkustajat tavoitteenaan oma etu ( yhteisön etu) porskuttajat asenteena kaikki mulle heti ( pitkäjänteisyys, tulevaisuuden huomioiminen) kiusaajat ratkaisevat ongelmansa fyysistä tai henkistä väkivaltaa käyttäen ( sovittelevasti) tosimachot / barbiet suhtautuvat sukupuolirooleihin stereotyyppisesti ( ennakkoluulottomasti ja avoimesti) hyväksikäyttäjät suhtautuvat vastakkaiseen sukupuoleen esineellistävästi ( kunnioittava) Medialukutaidon perusteet Medialukutaito on keskeinen taito tietoyhteiskunnassa. Medialukutaito auttaa meitä hallitsemaan informaatiotulvaa ja suojautumaan median haitallisilta vaikutuksilta. Ohessa yhdysvaltalaisen Centre of Media Literacy:n tuottaman MediaLitKit:n yleispätevä jäsennys mediaviestien tulkitsemiseen Viisi peruskäsitettä: Kaikki mediaviestit ovat laadittuja (lisäksi tiedotus/mediavälineiden paikallaolo vaikuttaa aina tilanteeseen) Mediaviestit on laadittu käyttäen välineen mukaista kieltä, omine sääntöineen (esim. chat, tv-uutiset, radiomainos ) Eri ihmiset käsittävät samat viestit eri tavoin Mediaan sisältyy aina arvoja ja tapa nähdä asiat Mediaviestit on laadittu tuottamaan voittoa ja/tai valtaa (tavalla tai toisella, enemmän tai vähemmän tietoisesti) Viisi peruskysymystä viestin tulkitsemiseen: Kuka loi tämän viestin? Mitä tekniikoita on käytetty minun huomioni saavuttamiseksi? Kuinka eri ihmiset saattavat ymmärtää tämän viestin erilailla kuin minä? Millaista elämäntapaa, arvoja ja tapaa nähdä asiat esitetään tai jätetään esittämättä tässä viestissä? Miksi tämä viesti lähettiin? Perusteiden käsittelyn jälkeen syvemmälle medialukutaitoon johdattaa hyvin YLE:n opinportin ohjelmakokonaisuus Media ja me: 9
Se käsittää viisi osaa aineistoa vaikkapa viidelle tunnille - mediakasvatuksen ja medialukutaidon käsittelyyn erilaisin tehtävin. Aineisto on käytettävissä sekä kirjallisena että multimediana tietokoneelta. Osa 1: Tietotulva Osa 2: Uutisten puolueettomuus Osa 3: Media myyttien luojana Osa 4: Mainontaa vai journalismia Osa 5: Mediakasvatus Mediapäiväkirja Hyvä tehtävä mainontaan liittyen Bongaa tupakka mediasta löytyy Työkalupakin nettisivuilta Tehtävää voi syventää ja monipuolistaa ottamalla käsittelyn tueksi opetusmateriaalia kanadalaisilta Media Awareness Network -sivustolta: aiheesta Tobacco advertaising. Löytyneistä materiaaleista suositeltavia ovat mm.: Freedom to smoke Mirror Image Thinking like Tobacco company Ideoita oppilaiden omiin mediaprojekteihin: Oma video Videon tekemisen teknisten taitojen opettelun rinnalla oppilaiden on tarkoitus oppia rakentamaan mediaviestejä ja tulkitsemaan niitä paremmin. Tavoite on opetella, miten mediassa voidaan käsitellä tärkeitä asioita esim. väkivaltaan puuttumista. Elokuvan (videon) tekemisestä löytyy oppilaiden käyttöön hyviä teknisiä ohjeita. Näissä ohjeissa keskitytään tekniseen ja taiteelliseen suoritukseen, joiden rinnalla opettajan rooli on tuoda mediakriittistä ja mediakasvatuksellista näkökulmaa sisältöön. Koulukinoesitys koulullenne Elokuvat ovat osa nuorten mediakulttuuria. Elokuvan kautta voidaan lähestyä monia keskeisiä medialukutaidon ja mediakasvatuksen osia. Elokuvien käytöstä opetuksessa on olemassa hyvää opetusmateriaalia valmiina Koulukinon toimiessa. Elokuvan katsominen mahdollistaa hyvin Koulurauhan teemojen mm. kiusaamis- ja väkivalta-aiheiden sekä lasten oikeuksien käsittelyn, kun ne huomioidaan filmiä valittaessa ja tehtäviä suunniteltaessa. Filmiä valittaessa on myös muistettava ikäsuositukset sekä herkimmät oppilaat. Koulurauhan teemoihin liittyviä filmejä ovat esim.: Leijonankesyttäjä (alaluokille) Näkymätön Elina (myös alaluokille) 10
Parempi kuin Beckham (yläluokille) Pitkä kuuma kesä (yläluokille) Sokkotanssi (myös alaluokille) Virgin Suicides (yläluokille) Pokémon (alaluokille) Projektin kokonaisuuteen kuuluu mm.: 1. ennakkovalmistelut 2. itse esityksen järjestäminen 3. katsomiseen liittyvien tehtävien valmistelu, eri oppiaineiden näkökulmien huomioiminen 4. katsotun purku 5. purun raportointi esim. lehtijuttuina: leffa-arvostelu, sisältökritiikkiä (esim. väkivalta elokuvassa, miehen rooli, alkoholin käyttö, tupakointi, rasismi tms..) Tehkää luokalle tai koululle oma lehti. Lehden tekemisen kautta opitaan monenlaisia asioita. Lehteä voi käyttää myös vaikuttamisen välineenä. Lehden sisällön voi koostaa vaikka kaikkiin eri oppiaineisiin kuuluvista osasista. Lehti toimii hyvin välineenä esim. katsotun Koulukinoesityksen raportoinnissa. Lehden tekemiseen on monia tapoja. Sen voi toteuttaa joko perinteisesti paperilla tai modernimmin verkkolehtenä. Yksi mahdollisuus on tehdä seinälehti. Lehden tekemisestä osana koulutyötä löytyy hyvä ohje Opetushallituksen sivuilta. Tosin useimmissa näistä ohjeista, kuten muissakaan tekemiseen painottuvissa ohjeissa, ei medialukutaidon kehittämistä juurikaan huomioida, joten se jää opettajan tehtäväksi (ks. medialukutaidon perusteet). Verkkolehden tekemisestä on olemassa hyvä ruotsinkielinen työkalu Tidningsfabriken opetushallituksen sivuilla. Suomenkielinen version julkaistaan syksyn aikana. 11