M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen Rovaniemen toimistolle tutkittavaksi juonikvartsinäytteen, jossa oli runsaanlaisesti rikki- ja kuparikiisua. Aihetta tarkistettaessa todettiin, että näyte oli lohkaistu n. 1 m 3 :n suuruisesta irtolohkareesta, joka sijaitsi Kilpisjärven N-puolella olevassa sorakuopassa (x = 7664.35, y = 491.05). Juonikvartsin lisäksi lohkareessa todettiin olevan tummia liuskemurskaleita (raportti M 19/1823/1823/1/10). Ohuthieessä liuskeen todettiin koostuvan taipuneista biotiitti- ja kloriittisuomukimpuista. Breksioiva kvartsi on vahvasti deformoitunutta. Analyysin mukaan kivessä oli 2.52 % Cu, 0.01 % Co, 47 g/t Ag ja 36.6 g/t Au (Ra 1957/73). Kivestä otetuista lisänäytteistä tehtiin kaksi varmennusanalyysia, jolloin saatiin 1.46 % Cu, 0.03 % Co, 0.1 % Ni 16 g/t Ag ja 0.4 g/t Au (Ra 166/74) sekä 3.80 % Cu, 0.07 % Co, 0.03 % Ni, 96 g/t Ag ja 10.6 g/t Au ( Ra 165/74). Tri J. Silvolan suorittaman mikroanalyysitutkimuksen mukaan kulta esiintyy pelkkänä yhdessä hopean kanssa. Lisäksi tutkimuksissa löytyi scheeliittiä ja pyriitissä olevia Bi-rakeita. Analyyseissa saatujen korkeitten jalometallipitoisuuksien johdosta suoritettiin alueella kesällä 1974 jatkotutkimuksia. Tällöin ilmeni, että U.K. Mäkisen sorakuopasta löytämä lohkare oli tuotu nykyiselle paikalleen maantien parannustöitä tehtäessä jostakin kohdasta väliltä Kilpisjärven tulli
- retkeilykeskus. Lohkareen lähistöllä olevasta muusta siirretystä aineksesta päätellen voitiin lisäksi olettaa lohkareen sijainneen moreenissa. 2 Lohkare-etsinnöissä, joissa käytettiin apuna myös malmikoiraa, löytyi runsaasti liuskemurskaleita sisältäviä juonikvartsilohkareita, mutta ne olivat yleensä kiisuttomia tai sisälsivät vain hyvin vähän kiisuja, Lohkareita joissa kiisupitoisuus oli samea luokkaa kuin lähtölohkareessa, löytyi vain hiukan toistakymmentä. Lohkareista tehdyissä analyyseissa osoittautuivat jalometallipitoisuudet kuitenkin melko alhaisiksi Ag-pitoisuuden vaihdellessa välillä 1-54 g/t ja Au-pitoisuuden 0.0 0.2 g/t (liite 2). Pohjois-Suomen malminetsintää palveleva maaperätutkimusprojekti kaivoi kesällä 1974 neljä tutkimusmonttua välille Siilastupa - Siilasvuoma. Näistä yhdessä onnistuttiin suorittamaan suuntauslasku, jolloin suuriksi saatiin 350. Tämä edustaa maist. M. Hirvaksen suullisen tiedonannon mukaan alueen vanhempaa jäätikön tulosuuntaa nuoremman ollessa n. 120. Kolmesta montusta saatiin moreeninäytteet, jotka analysoitiin geologisen tutkimuslaitoksen laitoksen geokemian osaston Rovaniemen laboratoriossa. Cu-pitoisuudet olivat välillä 23-53 ppm ja Ag-pitoisuudet 0.1-0.4 ppm Arvoja ei voi pitää anomaalisina. Muutamissa puroissa suoritettiin myös koeluontoisia vaskauksia, mutta näissä ei havaittu kultaa. Lähtölohkareesta tehdyn kvalitatiivisen vastusmittauksen mukaan todettiin kiven sähkönjohtokyvyn olevan kaikkiin suuntiin hyvän. Jatkotutkimusmenetelmä tuli eniten kysymykseen slingram-mittaus, joita yhdessä magneettisten mittausten kanssa suoritettiin keväällä -75 2,25 km 2 :n alueelle. Kuten oli odotettevissakin tulivat sähköisissä kartoissa anomalioina esille asutuksesta johtuvat tekniset johteet kuten puhelinkaapelit ja vesiputkistot sekä toisen maailmansodan aikaiset piikkilankaestejätteet. Lisäksi saatiin joitakin pieniä sähköisiä anomalioita joita ei maastotarkistuksessa kyetty selvittämään. Magneettisissa kartoissa olevat anomaliat y näyttävät selittyvän emäksisissä kivissä olevasta heikosti magnetiittipirotteesta.
3 Kilpisjärven alueen kallioperän hallitsevana piirteenä ovat kambrosiluurimuodostuman kivilajit. Prekambrisia kivilajeja tavataan joskin heikohkosti paljastuneita kapealla kaistaleella Saanatunturin ja Kilpisjärven välissä Viimeksi mainituista on runsaiten plagioklaasia, kalimaasälpää ja kvartsia vaaleina, ja biotiittia, muskoviittia ja kloriittia tummina päämineraaleinaan sisältävää, rakenteeltaan granoblastista granodioriittia. Kilpisjärven koillispuolella olevalla alueella tavataan vahvasti tektonisoitutta ja kvartsisuonten leikkaamaa plagioklaasi-kvartsikloriittikiveä, joka ilmeisesti on kaledonisen ylityönnön granodioriitista synnyttämä muunnos. Grandioritin keskellä on amfiboliitti- ja sarvivälkeliuskejuonia ja linssejä, joista em. sisältävät vähän magnetiittia. Saanatunturin S-puolella tavataan lisäksi parissa paljastumassa kvartsiittiutunutta blotiitti-kloriittiliusketta, jossa biotiitti ja kloriitti muodostavat hienosuomuisia kimppuja samaan tapaan kuin lähtölohkareessa olevissa biotiitti-kloriitti-liuskemurskaleissakin. Kivi vaikuttaa metasomaattisesti syntyneeltä, ja paljastumien läheisyydessä suoritettiin tarkahkoja maastotutkimuksia, mutta malmimineraaleista ei löydetty merkkejä. Suoritetuissa tutkimuksissa ei ole onnistuttu löytämään lohkareitten emäkalliota. Kilpisjärven koillispuolelle maantien varresta on lohkareita löydetty eniten. Näistä on osa maantien parannustöissä rikki räjäytettyjä. Tämä viittaa siihen, että etsitty emäkallio on nykyisen maantien alla, jolloin siitä mahdollisesti syntyvä sähköinen anomalia peittyy puhelinkaapelista johtuvan anomalian alle. Lohkareista tehtyjen analyysien mukaan esiintyy kulta hyvin epätasaisesti kiveen jakautuneena eikä kuten esim. hopea, näytä seuraavan kuparia. Varma ei kuitenkaan ole, ovatko kaikki habitukseltaan samanlaiset lohkareet peräisin samasta juonesta Analyysitulokset viittaavat eri juoniin tai kultapitoisuuden suureen vaihteluun samassa juonessa, mikä kylläkin on tämäntyyppiselle kultamineralisaatiolle ominaista. Alueen heikko paljastuneisuus, kaksi lähes vastakkaista jäätikön kuljetussuuntaa, asutuksen aiheuttamat tutkimusesteet ja luonnonsuojelulliset kohdat
vaikeuttavat tutkimuksia. Kun aihe saatujen tulosten valossa lisäksi näyttää ekonomisesti melko vähän lupaavalta, on tutkimukset alueella lopetettu. 4 Rovaniemellä 30 pnä lokakuuta Olavi Auranen
5 LIITTEET 1. Kivilajikartta M 11.1/1823 12 A 2. Analyysiluettelo 3. Ohuthieet no. 18842, RO 7 13, RO 24 4. Pintahieet no. 10795, 10707 5. Geofys. kartat M 22/1823 12 A M 24, 116/1823 12 A M 24, 126/1823 12 A M 24, 316/1823 12 A M 24, 326/1823 1 2 A
Liite 1
Lohkareanalyysejä Liite 2 Enontekiö, Kilpisjärvi Ra no Näyte no x y Ag g/t Au g/t Cu %.Ni % Co % Zn % Pb % Mo % W 1957/73 K/30119 7664.35 491.05 47 36.6 2.52-0.01 - - - - 165/74 K/30119/1A 94 10.6 3.80 0.03 0.07 - - - - 166/74 K/30119/1B 16 0.4 1.46 0.10 0.03 - - - - 167/74 K/30119/2 7663.56 491.65 18 0.0 2.12 0.20 0.07 - - - - 2255/74 L3/OA/74 7663.45 491.60 19 0.1 5.60-0.0-0.0 0.0 0.01 2256/74 L17/TK/74 7664.04 491.27 1 0.0 0.02-0.0-0.0 0.0 0.01 2257/74 L19/TK/74 7663.55 491.58 2 0.0 0.03-0.0-0.0 0.0 0.0 2259/74 L30/TK/74 7663.46 491.62 5 0.2 0.35-0.01 1.25 0.40 0.0 0.01 2857/74 L21/TK/74 7662.71 492.17 54 0.2 2.0 0.11 0.02 0.02 0.0 0.0 0.0