Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy:n esiopetussuunnitelma 1
Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aktiivinen oppija... 3 3. Kokonaisvaltaista oppimista... 4 4. Tavoitteellista toimintaa... 4 5. Yhdessä... 6 5.1 Perheen kanssa... 6 5.2 Henkilökunnan kesken... 6 5.3 Koulun kanssa... 7 6. Oppimisympäristöt... 7 7. Yksilöllinen tuki... 8 8. Lopuksi... 8 2
1. Johdanto Jyvässeudun hoivapalvelut OY tarjoaa ja toteuttaa esiopetusta tällä hetkellä kahdessa yksikössä. Päiväkoti Sateenkaaressa (Lutakossa) sekä Kartanonkujan päiväkodissa (Kortepohjassa). Esiopetusvuosi on lapselle muutosten aikaa. Tuttu varhaiskasvatusmaailma alkaa valmistaa lapsia kohti tulevia haasteita perusopetuksessa. Toisaalta esiopetus on itseisarvollista aikaa lapsen elämässä eikä pelkästään kouluun valmistava ajan jakso. Vaikka harjoittelemme esiopetuksessa koulussa ja myöhemmässä elämässä vaadittavia taitoja, pidämme myös erittäin tärkeänä, että esiopetusvuosi on lapselle mieluisaa ja ikimuistoista aikaa. Annamme siis aikaa ja mahdollisuuksia lapsen luontaiselle toiminnalle, leikille sekä pyrimme tarjoamaan myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä, jotka ruokkivat oppimisen iloa. 2. Aktiivinen oppija Esiopetuksemme pohjautuu ajatukseen lapsesta aktiivisena oppijana. Lapsi rakentaa (konstruoi) itse omaa oppimistaan osallistumalla, keskustelemalla, pohtimalla ja tutkimalla. Hän liittää uutta tietoa aikaisemmin opittuun (assimilaatio) ja muokkaa siten jo olemassa olevia tietorakenteitaan (akkommodaatio). Aikuisten tehtävänä on tukea lapsen aktiivisuutta ja tarjota tälle mahdollisuus olla oman oppimisensa tärkein toimija. Suunnittelemme ja toteutamme esiopetusta lapsilähtöisesti. Annamme lapselle mahdollisuuden vaikuttaa toimintaan ja esiopetuspäivään. Lapsilähtöisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aikuinen on passiivinen sivustaseuraaja, vaan hänen tulee jatkuvasti havainnoida ja arvioida lapsiryhmää sekä yksittäisiä lapsia. Aikuinen suunnittelee havaintojensa pohjalta oman esiopetusryhmänsä kiinnostuksenkohteita ja vahvuuksia hyödyntävää sekä tarpeita tukevaa toimintaa. Aikuisen tehtävänä on myös tarjota lapsille monipuolisia työskentelytapoja, joista lapset voivat itse valita mieluisimmat ja löytää jotain uutta. Leikki on lapselle luontainen tapa oppia, toimia ja harjoitella. Siispä lapsen vapaalle leikille annetaan tilaa, aikaa ja rauhaa esiopetuspäivän kuluessa. Toisaalta leikki on läsnä myös ohjatussa toiminnassa ja uusia asioita opetellaan leikin keinoin. Leikkiessään lapsi iloitsee, harjoittelee sosiaalisia taitojaan, kokee turvallisesti erilaisia tunteita, käsittelee mieltään askarruttavia asioita, tutustuu itseensä, purkaa energiaa sekä oppii uusia asioita. Leikkiessään lapsi harjoittelee usein vasta kehittymässä olevia taitoja, mikä vie lapsen oppimisen kannalta tärkeälle lähikehityksen vyöhykkeelle. Lähikehityksen vyöhykkeellä tarkoitetaan taitoja, jotka lapsi on juuri oppimaisillaan ja joista hän voi jo selviytyä tuettuna tai tietyissä olosuhteissa. 3
3. Kokonaisvaltaista oppimista Lapsen oppiminen pohjautuu tunteiden ja kaikkien aistien yhteistyöhön ja käyttöön. On siis luonnollista, että esiopetuksemmekin suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisvaltaisesti, eheytetysti. Käytännössä eheytetty esiopetus ryhmissämme tarkoittaa eri oppisisältöjen ja työskentelytapojen yhdistämistä sekä sekoittamista. Esimerkiksi matematiikkaa harjoittelemme mm. kädentöiden, liikunnan tai musiikin keinoin. Toisaalta voimme nostaa esille keskusaiheen (esim. eläin, maa, avaruus, vuodenaika, väri, kiusaamisen käsittely, tunne, ystävä, urheilutapahtuma, taideprojekti, erilaisuus jne.), jota työstämme erilaisin menetelmin niin kauan kuin aihe pysyy ajankohtaisena ja kiinnostavana. Keskusaiheet ovat usein peräisin lasten ehdotuksista tai leikeistä. 4. Tavoitteellista toimintaa Toimintamme tavoitteita määrittelevät valtakunnallisen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (http://www.oph.fi/download/129690_esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2010.pdf) sekä Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma (http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/39222_jyvaskyl an_esiopetussuunnitelma_2010.pdf). Toisaalta myös perheiden toiveet ohjaavat tavoitteidemme asettelua. Perheiden palautteiden sekä lapsiryhmähavaintojen pohjalta muutamme tavoitteiden painotusta vuosittain kulloisenkin ryhmän erityisvaatimuksia vastaaviksi. Esiopetusvuoden aikana pyrimme vahvistamaan ja tukemaan lapsen oppimisen iloa mielenkiintoisella, vaihtelevalla sekä virikkeellisellä toiminnalla. Keskustelemalla sekä asioita pohtimalla ja kyseenalaistamalla heittäydymme oppimiseen ja ratkomme yhdessä kysymyksiä. Tarkoituksena on herättää lapsen sisäinen motivaatio oppimiseen sekä itsensä kehittämiseen. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteistamme on lasten sosiaalisten taitojen kehittyminen. Yhteiskunnassa ja elämässä toimiminen edellyttävät empatiakykyä, ongelman ratkaisutaitoja, ystävyyssuhteiden solmimista, yhteistyötaitoja, kuuntelemista sekä hyvien käytöstapojen hallitsemista. Sosiaalisia taitoja harjoitellaan jatkuvasti leikeissä, arjen tilanteissa ja ohjatussa toiminnassa. Harjoittelemme lapsen omien taitojen ja toiminnan arviointia sekä oman kehon ja persoonan hahmottamista. Lapsen vahvuuksia korostamalla autamme lasta rakentamaan positiivisen, mutta realistisen minäkuvan. Toiminnan tulee mahdollistaa onnistumisen kokemukset, joiden ansiosta 4
lapsen itsetunto vahvistuu. Vahvalla itsetunnolla varustettu lapsi jaksaa harjoitella ja yrittää sekä uskaltaa epäonnistuakin. Sinnikäs kokeileminen johtaa vääjäämättä uusiin onnistumisiin, jotka vahvistavat itsetuntoa entisestään. Tämän positiivisen kehän synnyttäminen ja säilyttäminen luovat hyvän pohjan lapsen myöhemmälle oppimiselle sekä positiiviselle minäkuvalle. Ennen varsinaisten sisältöjen oppimista lasten täytyy harjoitella oppimisvalmiuksia: itsehillintää, keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta ja kärsivällisyyttä. Esiopetuksessa harjoittelemmekin todellisuudessa usein oppimisvalmiuksia sisältöjen varjolla. Harjoittelemme toimimaan tavoitteellisesti ja pyrimme muodostamaan opituista asioista kokonaisuuksia. Ohjaamme lapsia luontaiseen suvaitsevaisuuteen mm. keskustelemalla avoimesti erilaisuudesta. Ennakkoluulojen tiedostaminen on tie suvaitsevaisuuteen. Pyrimme löytämään jokaisesta ihmisestä hänen vahvuutensa ja näkemään erilaisuuden rikkautena. Kunnioitamme erilaisia kulttuureja, uskontoja sekä elämänkatsomuksia. Aikuisten käyttäytyminen toimii esimerkkinä lapsille. Pohdimme lasten kanssa oikeaa ja väärää sekä hyvää ja pahaa niin yhteiskunnallisina kuin henkilökohtaisinakin käsitteinä. Opettelemme tunnistamaan omasta ja toisten käyttäytymisestä sekä ympäröivästä maailmasta mikä on oikein ja mikä väärin sekä toimimaan sen mukaisesti. Rohkaisemme lapsia kokemaan, ilmaisemaan ja tunnistamaan erilaisia tunteita. Suunnittelemme ja toteutamme toimintaa, joka aktivoi turvallisesti erilaisia tunnetiloja. Apuna käytämme esimerkiksi draamaa, tanssia sekä kuvia ja tarinoita. Yhteiskunnalliset tapahtumat sekä arkipäivän tilanteet toimivat hedelmällisen keskustelun sekä tunteiden nimeämisen pohjana. Tunteet ovat eheytettyä esiopetusta. Lapsen kasvaessa hän joutuu ottamaan entistä enemmän vastuuta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Esiopetusryhmä on turvallinen konteksti harjoitella niihin liittyviä taitoja. Näitä taitoja ovat esim. WC-toiminnoista huolehtiminen, terveelliset ruokailutottumukset, omista vaatteista ja tavaroista huolehtiminen sekä säänmukainen pukeutuminen. Lähiympäristöön ja -luontoon tutustumalla opimme arvostamaan niiden monimuotoisuutta. Keskustelemme puhtaan luonnon merkityksestä ja luonnon tarjoamista mahdollisuuksista. Otamme toiminnassamme huomioon kestävän kehityksen periaatteet sekä kunnioittamme rikasta luontoa. Esiopetuksen sisältöalueita ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, taide ja kulttuuri, luontoja ympäristökasvatus, fyysinen ja motorinen kehitys, terveys sekä etiikka ja katsomus. Niiden tavoitteet ja sisällöt on määritelty valtakunnallisessa Esiopetuksen perusteissa (2010). Työskentelemme mahdollisimman monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti. Käytämme esiopetuksessa apuna esiopetusmateriaaleja sekä työntekijöiden henkilökohtaista osaamista. 5
Esiopetusvuoden alussa henkilökunta luo tavoitteet toiminnalle. Esiopettaja arvioi jatkuvasti omaa työtään ja lapsiryhmän sekä yksittäisten lasten kehittymistä. Esiopetusvuoden aikana arvioidaan onko tavoitteita kohti kuljettu ja kuinka toimintaa voitaisiin kehittää. Palautetta kerätään myös perheiltä ja lapsilta. 5. Yhdessä 5.1 Perheen kanssa Esiopetuksemme perustuu avoimeen yhteistyöhön vanhempien kanssa. Aloitamme yhteistyön esiopetusta edeltävänä keväänä pidettävällä eskari-infolla. Siinä henkilökunta ja tulevien eskareiden vanhemmat tutustuvat toisiinsa ja keskustelevat tulevan vuoden toiminnasta ja käytänteistä. Syksyllä esiopetuksen alettua pidämme vanhempainillan, jossa kerromme tulevasta toiminnasta sekä ryhmän kuulumisista. Vanhemmat voivat esittää toiveita sekä kysyä mieltään askarruttavia kysymyksiä. Syksyn aikana päivitämme lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa (esiopetussuunnitelma) esiopetuksen osalta. Siinä arvioimme lapsen sen hetkisiä taitoja ja asetamme tavoitteita tulevalle esiopetusvuodelle. Kevään aikana tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja tarvittaessa kokoonnumme perheen kanssa uudestaan. Vaihdamme päivittäin kuulumisia vanhempien kanssa lapsen päivän kulusta sekä muista ajankohtaisista asioista. Yhteisillä tapahtumilla (esim. joulu- ja kevätjuhla) pidämme yllä mukavaa yhteishenkeä ja tutustumme paremmin toisiimme. Tiivis yhteistyö luo luottamusta ja helpottaa vaikeistakin asioista puhumista. 5.2 Henkilökunnan kesken Esiopetusryhmässä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja. Ryhmän henkilökunta toteuttaa esiopetusta yhteistyössä henkilökohtaista erityisosaamista sekä kiinnostuksen kohteita hyödyntäen. Henkilökunta kerää ja vaihtaa havaintojaan lapsista ja lapsiryhmästä. Havaintojen perusteella suunnittelemme mihin suuntaan esiopetusta tulisi viedä. Työntekijät tekevät työtä omalla persoonallaan tarjoten lapsille erilaisia aikuisen malleja. 6
5.3 Koulun kanssa Esiopetus muodostaa jatkumon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välille. Tavoitteenamme on leikinomainen, mutta samalla kouluunlähtöä tukevaa esiopetus. Esiopetusvuoden keväällä lapset käyvät tutustumassa tulevaan kouluunsa. Lasten tuleva opettaja tai erityisopettaja kerää usein vanhempien luvalla tietoja tulevista oppilaistaan soittamalla esiopettajalle. Tarvittaessa pidetään myös koulun aloitusta edeltävä tiedonsiirtopalaveri, johon osallistuvat perhe, esiopetushenkilökuntaa sekä tuleva opettaja. 6. Oppimisympäristöt Lapsen kasvu ja oppiminen edellyttävät virikkeellistä, kannustavaa ja turvallista fyysistä sekä psyykkistä oppimisympäristöä. Rakennamme psyykkisen oppimisympäristön tukemaan lapsen sosiaalista kasvua ja vuorovaikutusta, luomalla hyvät leikkimahdollisuudet ja kannustamalla heitä ilmaisemaan itseään sekä keskustelemaan asioista. Tarjoamme lapsille turvallisen tunneympäristön, jossa lapsilla on oikeus ilmaista ja kokea erilaisia tunteita. Lapsen uteliaisuuteen vastataan ja sitä pyritään virittämään kannustamalla, rohkaisemalla ja haastamalla. Esiopetuksen fyysiset tilat suunnitellaan ja järjestetään siten, että ne mahdollistavat lapsen omaehtoisen monipuolisen oppimisen ja leikin. Materiaalien tulee olla saatavilla ja niiden käyttöön opastetaan. Toiminnalle tulisi olla aina mahdollisimman rauhallinen tila. Tilojen täytyy olla turvalliset, muunneltavat ja viihtyisät. Päiväkodeissamme esiopetusta järjestetään ryhmissä, joissa on 4-6-vuotiaita lapsia. Koemme tämän rikkautena, koska eri-ikäiset lapset tukevat ja auttavat toisiaan. Toimimme monipuolisesti erilaisilla ryhmäkoostumuksilla (pienryhmä, puolikas ryhmä, sekaryhmä, koko ryhmä jne.) kulloisenkin toiminnan ja lapsiryhmän tarpeiden mukaisesti. 7
7. Yksilöllinen tuki Jokainen eskari saa omiin tarpeisiinsa vastaavaa yleistä tukea. Tuen tarvetta arvioidaan mm. varhaiskasvatuskeskusteluissa, havainnoimalla tai erilaisten tehtävien avulla. Uskomme, että jokainen lapsi on omalla tavallaan erityinen ja oikeutettu saamaan apua ja kannustusta oppimisessaan kasvussaan. Molemmissa esiopetusta tarjoavissa päiväkodeissamme työskentelee erityislastentarhanopettaja, jota esiopetusryhmä voi tarvittaessa konsultoida. Erityislastentarhanopettaja on usein apuna arvioimassa tilannetta, kun lapsi tarvitsee tehostettua tukea. Tehostetun tuen tarkoituksena on ennalta ehkäistä ongelmien kasautumista ja syvenemistä sekä mahdollistaa lapsen työskentely osana esiopetusryhmää. Tehostetun tuen tavoitteet ja tukitoimet kirjataan lapsen esiopetussuunnitelmaan. Jos tehostettu tuki ei riitä, lapsella on oikeus erityiseen tukeen. Tällöin lapselle tehdään erityisopetuspäätös, jolloin lapsen siirtyy pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö näyttelee merkittävää roolia yksilöllisen tuen joka askelmalla. Lasten yksilölliset tukimuodot edellyttävät usein moniammatillista yhteistyötä erityisosaajien kanssa. Teemme yhteistyötä mm. psykologien, puhe-, toiminta- ja fysioterapeuttien, erityisopettajien, perheneuvolan työntekijöiden, sosiaalityöntekijöiden sekä kiertävien erityislastentarhanopettajien kanssa. 8. Lopuksi Haluamme tarjota lapsille ja perheille ikimuistoisia kokemuksia ja elämyksiä, joita on mukava muistella tulevissa seikkailuissa. Ottamalla mallia lasten aidosta ja välittömästä elämänasenteesta varmasti onnistumme siinä. 8