Päivämäärä LAPIN LIITTO POHJOIS-LAPIN MAAKUNTAKAAVA, SODANKYLÄN TUULIVOIMASELVITYS

Päivämäärä 10.9.2018 LAPIN LIITTO POHJOIS-LAPIN MAAKUNTAKAAVA, SODANKYLÄN TUULIVOIMASELVITYS

1 Päivämäärä 10.9.2018 Laatija Tarkastaja Timo Laitinen, Jussi Mäkinen, Pirjo Pellikka Petri Hertteli Kuvaus Esiselvitys luonnos

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 4 2. Yhteenveto ja suositukset 6 3. Selvitysalueen nykytilanne 7 3.1 Maakuntakaavan tuulivoima-alueet 7 3.2 Tuulivoimayleiskaavat 9 3.3 Sähköverkko 10 4. Lähtökohdat 12 5. Selvitysprosessin kuvaus 12 5.1 Selvityksen vaiheet 12 5.2 Lähtöaineisto 13 5.3 Paikkatietoanalyysi ja valintakriteerit 14 5.4 Paikkatietoanalyysin tulosten analysointi ja kohteiden valinta 17 5.5 Arvioitavat vaikutukset ja arviointimenetelmät 18 5.5.1 Arvioitavat vaikutukset 18 5.5.2 Arviointimenetelmät 18 6. Kohdekuvaukset 20 6.1 Värttiövaara 21 6.2 Keulakkopää 24 6.3 Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä 27 6.4 Lavaselkä 30 6.5 Voutavaara 33 6.6 Kolholaki Palo-Naakiselkä 35 6.7 Nuttiot 37 7. Tuulivoimarakentamisen yleiset vaikutukset 40 7.1 Vaikutukset maaperään ja vesistöihin 40 7.2 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 40 7.3 Aluetalouteen 40 7.4 Turvallisuuteen 42 7.5 Liikenteeseen 42

3 7.6 Luonnonsuojelualueisiin ja Natura 2000 -verkoston kohteisiin 43 7.7 Yhteisvaikutukset 44 8. Teknistaloudellinen tarkastelu 45 8.1 Tuulivoima-alueiden liittäminen sähköverkostoon 46 8.2 Tieyhteydet 47 LIITTEET

4 1. JOHDANTO Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 on tullut vireille Lapin liiton hallituksen päätöksellä 24.4.2017. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin samalla nähtäville. Lapissa maakuntakaavoitus etenee osa-alueittain. Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen kuuluvat Inari, Sodankylä ja Utsjoki. Vaikutusaluetta on Pohjois-Lapin lisäksi koko Lapin maakunta sekä Norja ja Venäjän lähialueet. Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueesta Saamelaisten kotiseutualueeseen (Laki saamelaiskäräjistä 974/1995) kuuluvat Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue. Koltta-alue sijoittuu Inarin kunnan itäosaan. Maakuntakaava-alueen pinta-ala on noin 35 100 km². Alueeseen kuuluu kolme kuntaa; Inari, Sodankylä ja Utsjoki. Kaava-alueen kolmessa kunnassa oli asukkaita vuonna 2017 yhteensä noin 16 800. Vuonna 2016 työllisyystilanne oli Lapin keskiarvoa parempi (12,6 %). Työttömiä oli suhteellisesti vähiten Utsjoella (9,7%) ja eniten Inarissa, jossa työttömiä oli 13,8 % työvoimasta. Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen. Sodankylä on vilkas aluekeskus keskellä Lappia. Kunnassa on muun muassa vilkasta kaivos- ja matkailutoimintaa. Kunnassa toimii myös Sodankylän geofysiikan observatorio ja Jääkäriprikaatin varuskunta. Kolmannes Sodankylän pinta-alasta on erilaisia suojelualueita. Alueella sijaitsevat muun muassa Luoston matkailukeskus. Sodankylässä sijaitseva Kevitsan kaivos on alueella merkittävä työnantaja. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Sodankylän tuulivoimaselvitys on yksi Pohjois- Lapin maakuntakaavan taustaselvityksistä. Selvityksessä kartoitettiin tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet ja laadittiin maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n tarkoittama riittävä selvitys ja merkittävien vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksen lähtötiedoiksi. Selvityksessä tunnistettiin Sodankylän kunnan alueen tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet maakuntakaavatasolla. Koko Sodankylän kunnan kattavan paikkatietoanalyysin avulla saatiin selkeästi esille ne alueet, joita kannattaa tutkia tarkemmin, sekä ne alueet, joille tuulivoimatuotanto ei sovellu. Työn lähtökohdaksi määriteltiin poissulkeva kriteeristö, jonka työtä ohjannut asiantuntijatyöryhmä hyväksyi. Maakuntakaavan valmisteluna aikana on tarkasteltu yhteensä 11 tuulivoima-alueen toteuttamisen vaikutuksia ja soveltuvuutta seudullisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon. Puolustusvoimien kommenttien johdosta Vanttioselkä, Saivelselkä-Souvaselkä, Palkisvaara sekä Utsamonvaara-Pirttiövaara karsiutuivat pois tarkastelluista tuulivoima-alueista. Raportissa esitetään yhteensä 7 tuulivoima-alueen toteuttamisen vaikutukset ja soveltuvuus seudullisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon. Työn tuloksena valikoituvista alueista laadittiin kohdekohtaiset kuvaukset, joissa esitetään ympäristövaikutusten ja teknistaloudellisuuden kannalta alueen tärkeimmät tekijät. Selvityksen laatiminen aloitettiin keväällä 2018 ja alustava luonnos valmistui elokuussa 2018. Tavoitteena on raportin valmistuminen 31.10.2018 mennessä ja selvityksen valmistuminen 31.12.2018 mennessä. Työn tilaajana toimii Lapin liitto. Työtä ohjasivat Lapin liitosta Riitta Lönnström, Tiina Elo, Olli Rönkä ja Juha Piisilä sekä asiantuntijatyöryhmä, johon kuuluivat Lapin ELY-

5 keskuksesta Pekka Herva ja Leena Ruokanen, Paliskuntain yhdistyksestä Marja Anttonen ja Sodankylän kunnasta Ari Pesonen. Rambollista projektipäällikkönä toimi kaavoitusarkkitehti, RA amk Pirjo Pellikka, paikkatietoasiantuntijana sekä maisema- ja kulttuuriympäristön asiantuntijana YTM Timo Laitinen, ympäristöasiantuntijana luonnon, suojelualueiden ja vaikutusten arvioinnin osalta ryhmäpäällikkö FM Jussi Mäkinen sekä kohteiden valintakriteereiden ja vaikutusten arvioinnin asiantuntijana ryhmäpäällikkö, ympäristösuunnittelija Petri Hertteli.

6 2. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Tämän selvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa Sodankylän kunnan alueelta tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet sekä laatia maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n tarkoittama riittävä selvitys ja merkittävien vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksen lähtötiedoiksi. Selvityksen tarkkuustasona on maakuntakaavatasolta edellytettävä tarkkuus, eli yleiskaavatasoa suurempi yleispiirteisyys. Selvityksen tavoitteena on ollut rajata 10 tai useamman tuulivoimalan kokonaisuuksia mahdollistavia, selkeitä aluekokonaisuuksia, joiden alustavassa valinnassa on huomioitu sekä ympäristövaikutukset että teknistaloudelliset edellytykset. Potentiaalisia tuulivoima-alueita kartoitettiin ns. poissulkevalla menetelmällä, jonka tavoitteena on karsia järjestelmällisesti tuulivoimarakentamiseen soveltumattomat alueet pois. Selvityksen alkuvaiheessa määriteltiin suojavyöhykkeet herkkien alueiden ympärille. Tarkastelussa huomioitiin luvussa 5.3 esiteltyjen EI-alueiden kriteerien lisäksi topografia. Tuulivoima-alueiden vähimmäiskooksi määriteltiin 2 km 2. Sähkönsiirtolinjoihin etäisyyskriteerinä käytettiin 40 kilometriä sähköasemasta. Selvityksessä huomioitiin, ettei autoteistä muodostuisi yli kolmen kilometrin etäisyyttä. Laajoille suoalueille ei myöskään selvityksessä esitetä tuulivoimaloiden alueita. TuuliAtlaksen tuulisuustiedot eivät ole ei-analyysissä rajoittavana tekijänä, vaan ne huomioidaan analyysin viimeistelyssä, kuten myös aiempien selvitysten rajoitteet. Tekniikan kehittyminen saattaa mahdollistaa heikompituulisten alueiden hyödyntämisen tuulivoimatuotantoon. Vuorovaikutuksesta ja lausunnoista saatavat rajoitteet huomioidaan selvityksen viimeistelyssä. Selvityksessä on pyritty löytämään maakuntakaavan tuulivoima-alueiksi parhaiten soveltuvat alueet. Selvityksessä tunnistettujen tuulivoimaan soveltuvien alueiden ulkopuolelle jää alueita, jotka voivat käytetyn kriteeristön perusteella tai tarkempien selvitysten perusteella osoittautua tuulivoimatuotantoon soveltuviksi alueiksi. Selvitykseen ei sisältynyt maastoselvityksiä tai esitietokyselyjä. Selvitysalueen erityispiirteitä ovat sijainti saamelaisten kotiseutualueella, alueen mineraalipotentiaali sekä laajat suojelu- ja suoalueet. Sodankylän pohjoisosan erämaa-alueet sisältyvät Saamelaisten kotiseutualueeseen, eikä niiden katsottu lähtökohtaisesti soveltuvan tuulivoimarakentamiseen. Maakuntakaavan matkailualueisiin jätettiin suojavyöhykkeet, kuten Luoston matkailualueeseen 20 kilometrin suojavyöhyke. Selvityksen perusteella suositellaan, että valitaan seitsemän tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta jatkotarkasteluun. Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet sijaitsevat Sodankylän kunnan keskivyöhykkeellä sekä muutama alue kunnan eteläosassa. Kohteet sisältävät aluekokonaisuudet on kuvattu kohdekorteissa luvussa 6. Vaikutukset on arvioitu kohdekorteissa sekä tuulivoimarakentamisen yleiset vaikutukset luvussa 7. Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden hankekohtaisten vaikutusten esiintyminen, suuruus ja merkittävyys sekä muut toteuttamiskelpoisuuteen vaikuttavat tekijät arvioidaan tuulivoimahankkeiden hankesuunnitteluvaiheissa.

7 3. SELVITYSALUEEN NYKYTILANNE 3.1 Maakuntakaavan tuulivoima-alueet Pohjois-Lapin voimassa olevassa maakuntakaavassa, jonka Lapin liiton valtuuston on hyväksynyt 19.5.2006 ja valtioneuvosto vahvistanut 27.12.2007. Tuulivoimaloiden alueeksi on osoitettu Kuolavaara-Keulakkopää (tv2364). Varaus perustuu tehtyyn selvitykseen Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat Lapin tunturit ja vaarat, 2005. Kuva 3-1. Pohjois-Lapin voimassa olevan maakuntakaavan tuulivoimaloiden alue merkintä.

8 Kuva 3-2. Ote voimassa olevasta Pohjois-Lapin maakuntakaavasta. Tuulivoimaloiden alueeksi osoitettu Kuolavaara-Keulakkopää (tv2364) sijaitsee Sodankylän länsiosassa Kittilän kunnan rajalla.

9 3.2 Tuulivoimayleiskaavat Sodankylän kunnanvaltuuston 15.11.2012 47 hyväksymässä Kuolavaara-Keulakkopään osayleiskaavassa on osoitettu kahdeksan ohjeellista tuulivoimalan paikkaa Kittilän kunnan rajan tuntumaan, joille on rakennettu kuusi tuulivoimalaa ja Kittilän kunnan puolelle kolme tuulivoimalaa. Kaava mahdollistaa 210 metriä korkeiden tuulivoimaloiden rakentamisen. Tuulivoimalat on kytketty Fingridin 220 kv voimajohtoon omalla sähköasemalla. Sodankylän kunnanvaltuuston 28.2.2013 33 hyväksymässä Joukhaisselän tuulivoimayleiskaavassa on osoitettu kymmenen ohjeellista tuulivoimalan paikkaa, joille on rakennettu yhdeksän tuulivoimalaa. Kaava mahdollistaa 210 metriä korkeiden tuulivoimaloiden rakentamisen. Tuulivoimalat on kytketty Fingridin 110 kv voimajohtoon. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut 23.2.2017 antamallaan päätöksellä kumonnut Sodankylän kunnanvaltuuston päätöksen 12.11.2015 69 Palkisvaaran tuulivoimaosayleiskaavan hyväksymisestä. Hallinto-oikeuden päätös on saanut lainvoiman. Kuva 3-3. Ote voimassa olevasta Kuolavaara-Keulakkopään osayleiskaavasta. Kuva 3-4. Ote Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden kumoamasta Palkisvaaran tuulivoimaosayleiskaavasta.

10 Kuva 3-5. Ote voimassa olevasta Joukhaisselän tuulivoimaosayleiskaavasta. 3.3 Sähköverkko Selvitysalueen suurimpia sähkönkuluttajia ovat kaivokset, matkailukeskukset ja suurimmat taajamat. Valtakunnalliseen kantaverkkoon kuuluvat selvitysalueella Isoniemi Kuolajärvi Vajukoski 220 kv linja, Pirttikoski Hanhikoski Kokkosniva Vajukoski 220 kv linja, Vajukoski Ivalo 220 kv linja, Meltaus Lintuselkä Kelukoski Vajukoski 110 kv linja, Kelukoski Kokkosniva 110 kv linja, Vajukoski Porttipahta 110 kv linja, Vajukoski Sirkka 110 kv linja ja Vajukoski Kevitsa 110 kv linja. Pohjois-Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on investoinut voimakkaasti Lapin alueen kantaverkkoon viime vuosina rakentamalla tai perusparantamalla kuusi sähköasemaa. Nämä investoinnit tehtiin Lapin sähkön kulutuksen kasvun ja uuden tuulivoimatuotannon seurauksena. Lapin alueverkon käyttövarmuuden parantamiseksi rakennettiin verkkoon uusi 220 kv rengasyhteys

11 Petäjäskoski Valajaskoski Isoniemi Vajukoski vuonna 2011, joka on pituudeltaan 240 kilometriä. Samalla rakennettiin uusi 220/110 kv muuntoasema Isoniemeen, Kittilän Kaukosen kylään. Meltauksen 110 kv asemalle tehtiin kattava perusparannus vuonna 2014. Sodankylän Vajukosken toinen 220/110 kv muuntaja valmistui v. 2016, kun Vajukosken aseman kytkinlaitosta muokattiin käyttövarmuudeltaan paremmaksi. Sodankylän ja Kittilän välille liitettiin Kuolavaara Keulakkopään tuulivoimapuisto uuden 220 kv sähköaseman kautta Isoniemen ja Vajukosken väliseen 220 kv johtoon. Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelmassa v. 2017-2027 tavoitteena ovat Vajukosken sähköaseman 110 kv kytkinlaitoksen sekä Meltauksen 110 kv kytkinlaitoksen perusparannukset v. 2023. Kuva 3-6. Nykyiset suurjännitelinjat.

12 Kuva 3-7. Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2017-2027 (Lähde: Fingrid Oyj). 4. LÄHTÖKOHDAT Tämän selvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa Sodankylän kunnan alueelta tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet sekä laatia maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n tarkoittama riittävä selvitys ja merkittävien vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksen lähtötiedoiksi. Selvityksen tarkkuustasona on maakuntakaavatasolta edellytettävä tarkkuus, eli toisin sanoen yleiskaavatasoa suurempi yleispiirteisyys. Selvityksen tavoitteena on ollut rajata 10 tai useamman tuulivoimalan kokonaisuuksia mahdollistavia, selkeitä aluekokonaisuuksia, joiden alustavassa valinnassa on huomioitu sekä ympäristövaikutukset että teknistaloudelliset edellytykset. 5. SELVITYSPROSESSIN KUVAUS 5.1 Selvityksen vaiheet Selvitystyö eteni seuraavien vaiheiden kautta: 1. Nykytilanteen kartoitus ja lähtötietojen kerääminen 2. Paikkatietoanalyysimenetelmä ja valintakriteerien määrittäminen 3. Paikkatietoanalyysin tulosten analysointi ja kohteiden valinta 4. Kohdekuvaukset 5. Vaikutusten arviointi 6. Teknistaloudellinen tarkastelu Lähtöaineistojen riittävyys sekä EI-alueiden paikkatietoanalyysia varten laaditut alustavat tarkastelukohteiden rajaamisen kriteerit täsmennettiin suunnitteluryhmän aloituskokouksessa

13 25.5.2018. Selvityksen lähtökohtana on huomioida riittävät suojaetäisyydet häiriöherkkiin kohteisiin ja toimintoihin. Näin varmistetaan tuulivoima-alueiden toteuttamiskelpoisuutta siten, ettei tuulivoima-alueista muodostu merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankekohtaisessa yksityiskohtaisessa suunnittelussa sovitetaan yhteen eri maankäyttömuodot tarkemmin, jolloin arvioitavat vaikutukset täsmentyvät. Kohteiden alustava karsinta suoritettiin EI-alueiden analyysin jälkeen suunnitteluryhmän välikokouksessa 20.6.2018, jossa esiteltiin alustavan analyysin tuloksena jatkotarkasteluun ehdottavat alueet. Maakuntakaavan ohjausryhmän kokouksessa 22.8.2018 esiteltiin selvitysluonnos. Ohjausryhmän palaute huomioidaan selvityksessä. Täydennetty selvitysaineisto käsitellään maakuntakaavan seminaarissa ja viranomaisneuvottelussa 27.-28.9.2018, joista saatava palaute huomioidaan tuulivoimaselvityksen viimeistelyssä. 5.2 Lähtöaineisto Arvioinnin lähtöaineistona käytettiin ensisijaisesti maakuntakaavaa varten tuotettua selvitysaineistoa, sekä aiempien voimassa olevien maakuntakaavojen selvitys- ja vaikutusten arviointiaineistoa, jota täydennettiin arvioinnin aikana tuotettavien analyysien ja mallinnuksien avulla. Selvityksessä tuulisuutta ei ole käytetty rajoittavana kriteerinä, mutta kohdekorteissa on kuvattu Tuuliatlaksen tiedot. Tuuliatlas on tietokonemallinnukseen perustuva Suomen tuulisuuskartoitus, jolla voidaan tutkia paikkakohtaisia tuuliolosuhteita koko Suomen. Taulukko 5-1. Selvityksessä käytetty keskeinen lähdemateriaali. Maankäyttö, asutus, teknistaloudellinen toteutettavuus Fingrid 2018. Fingrid karttapalvelu. http://fingrid.navici.com/platform/?tab=feedback Fingrid Oyj. Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2017-2027 Ilmaliikenteen korkeusrajoitukset Maanmittauslaitoksen avoimet paikkatietoaineistot Pohjois-Lapin maakuntakaava (voimassa oleva) Pohjois-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistot Suomen tuuliatlas 2018. Tuuliatlaksen tuulisuustiedot, 2009. http://www.tuuliatlas.fi/fi/index.html Suunniteltujen tuulivoimaloiden rajaukset Maisema Pohjois-Lapin maakuntakaava varten tehtävä luonto- ja maisemaselvitys, Lapin liitto /Ramboll Pohjois-Lapin maakuntakaavaa varten laadittava kulttuuriympäristöselvitys Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja ehdotukset valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi maakunnittain, Ympäristöministeriö Kulttuuriympäristön alue- ja kohdetiedot, Museovirasto sekä Lapin Liitto Ympäristöhallinnon Avoin tieto -paikkatietoaineistot Yhdyskuntarakenne, Suomen ympäristökeskuksen YKR-aineisto Maaperä ja geologiset arvokohteet, GTK Maanmittauslaitoksen avoimet aineistot (mm. maastotietokanta, yleiskartta 1:1 milj., maastokartta 1:250 000), Maanmittauslaitos Luonto ELY-keskuksen aineistot soidensuojelun täydentämistä koskien Lapin Vesitutkimus Oy 2012: Joukhaisselän ja Tuore Kulvakkoselän tuulipuiston Naturaarvioinnin tarveharkinta. Maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) (Lapin lintutieteellinen yhdistys) Metsähallituksen paikkatietoaineistot esim. dialogialueita koskien Petolintujen pesäpaikka- ja rengastustiedot (Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksiaineisto 19.6.2018, Metsähallituksen tiedot maa- ja merikotkan sekä muuttohaukan pesäpaikoista

14 28.5.2018) TOKAT-hankkeen paikkatietoaineisto, RKTL ja SYKE Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tärkeät lintualueet (FINIBA, IBA) (BirdLife Suomi) Ympäristöhallinnon Avoin tieto -paikkatietoaineistot Virkistys Lipas tietokanta virkistysreiteistä ja palveluista Metsähallituksen reitistöt, virkistysmetsät ja monikäyttömetsät 5.3 Paikkatietoanalyysi ja valintakriteerit Tämä selvitys on tehty paikkatietoanalyysina eri rekistereistä, Sodankylän kunnasta ja maakuntaliitosta saatavilla oleviin tietoihin pohjautuen. Analyysi lähtee liikkeelle siitä, että valitaan tietyt kriteerit ja katsotaan miten ne sijoittuvat maantieteellisesti. Kriteerit ovat poissulkevia tai mahdollistavia. Mahdollistavia tekijöitä ovat nykyisen sähkönsiirtoverkon ja sähköasemien läheisyys. Sähköverkon läheisyys on edellytys tuulivoimarakentamiselle. Tässä selvityksessä pääroolissa on poissulkeva kriteeristö. Tuulivoimarakentamista ei mahdollistavia alueita kutsutaan EI-alueiksi. Jäljelle jäävät alueet ovat mahdollisia tuulivoima-alueita KYLLÄ-alue. Kun kaikki kriteerit on kerätty ja analysoitu, ne laitetaan kartalle päällekkäin, jolloin saadaan paikkatietoanalyysin lopputulos. Lopputuloksena ovat alueet, joille ei voida rakentaa tuulivoimaloita, ja alueita, joille mitä todennäköisimmin voidaan rakentaa tuulivoimaloita. Seuraavassa taulukossa on esitetty analyysissä käytetyt aineistot, mahdolliset puskurivyöhykkeet ja perustelut valituille kriteereille. Taulukko 5-2. Paikkatietoanalyysin kriteerit ja perustelut valituille kriteereille. Aineisto Luontokohteet Ei -alue / puskurin leveys alueen/kohteen ympärillä (m) Perustelu Natura-alueet: suojeluperuste linnusto (SPA-alue) Natura-alueet: suojeluperuste luontodirektiivin II-liitteen lajit ja luontotyypit (SACalue) Arvokkaat linnustoalueet (IBA/FINIBA) Suojeluohjelma-alueet, yksityiset suojelualueet, valtion luonnonsuojelualueet Erämaa-alueet (Hammastunturi) 2 000 Tuulivoiman mahdollinen häiriövaikutus voi kohdistua suojeluperusteena olevien lintujen reviireihin myös Natura-alueen ulkopuolella. 500 Tuulivoiman merkittävät vaikutukset luontotyyppeihin ja niistä riippuvaisiin lajeihin (muut kuin linnut) rajoittuvat tuulivoimaalueelle ja sen välittömään lähiympäristöön. 2 000 500 0 Alueet sisältyvät Saamelaisten kotiseutualueeseen, eivätkä näin ollen sovellu tuulivoimarakentamiseen. Arvokkaat harju- kallio- ja 0 (100 Pahtavaaran ete- Pienet muodostumat ovat kierrettävissä, ei-

15 moreenialueet, kivikot ym. Perinnebiotoopit läpuolella tarkistetaan) tutkitaan alueittain vät ole poissulkevia. Tuulivoimaloiden rakentaminen arvokkaalle perinnebiotoopille ei suotavaa, mutta alueita voi sijoittua laajemman tv-alueen sisälle. Pohjois-Lapin maakuntakaavan rs-, S-alueet ja kohteet Meri- ja maakotkan, kalasääsken ja muutto pesät 0 2008: Pohjois-Lapin maakuntakaavassa osoitetaan S-merkinnällä pääsääntöisesti rantojensuojeluohjelman mukaiset alueet (Vnp. 20.12.1990) sekä Natura 2000 ohjelman mukaiset alueet, jotka voidaan toteuttaa useamman lainsäädännön perusteella tai voidaan toteuttaa MRL:lla ja sen mukaisilla määräyksillä. 2 000 Tuulivoimalan rakentaminen alle 2 km etäisyydelle kotkalajien pesästä ei ole lähtökohtaisesti mahdollista. Kalasääsken ja muuttohaukan osalta lyhyempi etäisyys voi olla tapauskohtaisesti mahdollista. Tapauskohtaisesti rajoitteita voi aiheutua myös yli 2 km etäisyydelle. Vesialueet yli 1 km 2 (0) Pienet vesialueet voivat sijoittua tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen sisälle. Valta- ja kantatiet sekä rautatiet 350 Etäisyys valta- ja kantateistä sekä rautateistä tuulivoimalan kaatumavaara + varoetäisyys. Maisema ja kulttuurihistoria Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt 1 000 Tuulivoimarakentaminen ei sovellu arvoalueiden välittömään läheisyyteen. Muinaismuistot - Muinaismuistot tutkitaan alueittain painottaen tihentymiä. Yksittäisiä muinaisjäännöksiä voi olla tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen sisällä. Asutus ja muut toiminnot Taajamat, kylät, pienkylät (YKR) Yksittäiset asuin- ja lomarakennukset em. alueiden ulkopuolella 2 500 Tuulivoimarakentaminen ei sovellu asuinalueiden läheisyyteen. - Yksittäinen rakennus ison tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen rajoittajana ei ole poissulkeva kriteeri maakuntakaavatasolla. Rakennustiedot voivat muuttua. Saamelaisten kotiseutualue 0 Saamelaisalueet ja matkailualueet eivät ole kunnan tavoitteellisia tuulivoima-alueita. Virkistysalueet ja -kohteet maakuntakaavassa 1 000 Tuulivoimarakentaminen ei sovellu virkistysalueiden välittömään läheisyyteen. Lentoliikenteen alueet 0 Tuulivoimaloita ei voi sijoittaa lentoliiken-

16 (maakuntakaava) Lentoliikenteen rajoitusalueet / lentoesterajapinnat Puolustusvoimien alueet (maakuntakaava) Maakuntakaavan matkailualueet Maakuntakaavan MY- ja MUalueet Poronhoidon kannalta tärkeät alueet teen alueille. - Tutkitaan alueittain ottaen huomioon karkeusrajoitusalueet ja tuulivoimaloiden korkeudet 0 Puolustusvoimien laajennustarpeet on huomioitava. Kyläjärvelle laajennus 20 000 Matkailualueilla ovat maisemalliset tekijät tärkeitä. Muun muassa revontulimatkailu voi kärsiä tuulivoimaloiden lentoestevaloista. 0 0 Erotusaidat ja vasoma-alueet ovat EIalueita. Kuljetusreitit katsotaan, kun tv-alueet hahmottuvat. Ei merkitä etäisyyskriteeriä. Muut rajaavat parametrit Tuulisuus Tuulisuutta ei ole käytetty rajoittavana kriteerinä, mutta kohdekorteissa ja teknisessä kuvauksessa on kuvattu Tuuliatlaksen tiedot. Tutkittavan alueen koko 2 km 2 Alueelle tulee olla sijoitettavissa vähintään 10 tuulivoimalaa. Etäisyys sähköasemaan Yli 40 000 Etäisyys sähköasemaan on enintään 40 kilometriä.

17 Kuva 5-1. Esimerkki paikkatietoanalyysin luonnonsuojelualueiden EI-analyysin kartasta. 5.4 Paikkatietoanalyysin tulosten analysointi ja kohteiden valinta Analyysin lopputulos on saatu yhdistämällä kaikki luvussa 5.2 esitellyt kriteerit siten, että jos yksikään edellisessä luvussa mainituista EI-alueista osuu kohdalle, alue määritetään lopputuloksessakin EI-alueeksi. KYLLÄ-alueiksi on valikoitu ne alueet, joiden kohdalla ei ollut yhtään EIkriteeriä. Tarkasteltavat alueet on valikoitu KYLLÄ-alueista topografian, tieverkon läheisyyden ja sähköasemien läheisyyden perusteella. Tarkasteltavia alueita ei ole määritetty soistuneille tai vähätuulisille alueille. On hyvä tiedostaa, että tämä analyysi ei ole lopullinen tulos siitä, onko mahdollista rakentaa tuulivoimaloita tietylle alueelle. Analyysin tulos kertoo vain, onko käytettyjen kriteerien osalta tuulivoimarakentaminen mahdollista. Tämän kaltainen analyysi on kuitenkin hyvä työkalu isojen alueiden analysointiin ja saada suuntaa antavia tuloksia.

18 Tarkemman suunnittelun yhteydessä voi vielä mahdollisesti nousta esiin asioita, jotka estävät tuulivoiman rakentamisen tietylle alueelle. Lopullisten alueiden koko, toiminnot ja reunaehdot määritetään tarkemmassa suunnittelussa. 5.5 Arvioitavat vaikutukset ja arviointimenetelmät 5.5.1 Arvioitavat vaikutukset Valittujen alueiden osalta arvioidaan merkittävät vaikutukset maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuustasolla. Kohdekohtaisessa arvioinnissa keskitytään erityisesti: - maisema- ja kulttuuriympäristöön, - luonnonarvoihin (erityisesti linnusto), - ihmisen elinympäristöön, - paikallisiin elinkeinoihin (etenkin poronhoito) - virkistykseen ja matkailuun kohdistuvien vaikutusten arviointiin - luonnonsuojelualueisiin Aluekohtaiset arvioinnit on kuvattu kohdekuvauksissa luvussa 6. Yleisellä tasolla arvioidaan vaikutukset: - maaperään ja vesistöihin, - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, - aluetalouteen, - turvallisuuteen, - liikenteeseen, - yhteisvaikutukset. Tuulivoimaselvityksessä ei arvioida rajat ylittäviä vaikutuksia tai vaikutuksia saamelaiskulttuuriin. Saamelaiskulttuuriin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan maakuntakaavoituksen yhteydessä Akwé Kon -menettelyssä. 5.5.2 Arviointimenetelmät Paikkatietotarkastelun lähtökohtana on ollut karsia jatkosuunnittelusta pois sellaisia alueita, joista voisi aiheutua merkittäviä haitallisia vaikutuksia esimerkiksi valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin, Natura 2000 verkoston kohteisiin, muihin luonnonsuojelualueisiin, turvallisuuteen, liikenteeseen ym. Häiriytyvien kohteiden sijoittumista eri etäisyysvyöhykkeille tarkasteltavista alueista tarkastellaan paikkatietopohjaisesti. Etäisyyden ja arvioitavan kohteen herkkyyden perusteella arvioidaan vaikutuksen merkittävyys häiriintyville kohteille. Linnustoon kohdistuvassa vaikutusten arvioinnissa huomioidaan erityisesti tunnistettujen arvokkaiden linnustoalueiden läheisyys ja niihin kohdistuvat vaikutukset ja suurten petolintulajien reviirien sijoittuminen alueiden läheisyyteen. Muuttolinnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat Sodankylän alueella lähtökohtaisesti vähäiset, sillä alue ei sijoitu valtakunnallisesti tärkeille lintujen muuttoreiteille eikä Sodankylän alueelta ole tiedossa maakunnallisesti tärkeitä lintujen lentoreittejä (Lapin lintutieteellinen yhdistys 2016). Työhön ei sisällytetä törmäysmallinnusten laatimista, sillä ne edellyttäisivät maastoseurantaan perustuvaa tietoa alueen läpi lentävien lintujen määristä. Natura 2000 verkoston kohteiden osalta arvioidaan, aiheuttaako valittujen alueiden osoittaminen maakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon soveltuvina alueina sellaisia vaikutuksia, että luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura-arviointi olisi tarpeen.

19 Paikallisiin elinkeinoihin, ml. poronhoito, kohdistuvat vaikutukset arvioidaan saatavissa olevien paikkatietoaineistojen ja muiden lähtöaineistojen avulla. Arvioinnin tarkkuustasossa otetaan huomioon se, että alueille sijoittuvien tuulivoimaloiden määrä ei ole tiedossa eikä alueiden lopullinen rajaus ole tiedossa. Arvioinnilla ei ole tarkoitus poistaa hankekohtaista tarkempaa selvitysten ja vaikutusten arvioinnin tarvetta. Maakuntakaavassa esitettävistä aluevarauksista laaditaan myös oma erillinen vaikutusten arviointinsa, jonka yhteydessä otetaan huomioon yhteisvaikutukset muiden aluevarausten kanssa.

20 6. KOHDEKUVAUKSET Kohdekortit sisältävät kohteiden perustiedot pinta-alasta, vuotuisesta keskituulennopeudesta ja etäisyyden lähiasutuksesta. Kohdekartassa esitetään potentiaalisen tuulivoima-alueen likimääräinen sijainti, laaditun paikkatiedon EI-alueanalyysin yhteenveto ja suoalueet. Kohdetaulukkoon on tiivistetty kohdekohtaisen vaikutusten arvioinnin pääkohdat sekä alueen jatkosuunnittelussa huomioon otettavia tekijöitä. Kuva 6-1. Tuulivoimaselvityksessä tarkasteltavat alueet sekä jatkotarkasteluun soveltumattomat EIalueet.

21 6.1 Värttiövaara Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Lähialueen < 2 km asuin- ja lomarakennukset Värttiövaara 12 5,6-5,9 3 asuin-, 3 lomarakennusta Asutus Kittilän kunnan Tepsan kylä sijoittuu noin kolmen kilometrin etäisyydelle lounaaseen. Lähin Sodankylän puolen kylä on Jeesiö noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä kaakossa. Yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia sijoittuu tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen eteläpuolelle, joista lähimmät noin 700 metrin etäisyydelle. Lomapainotteista asutusta on myös Jeesiöjoen ympäristössä ja Kuolajärven rantavyöhykkeellä 3-6 kilometrin etäisyydellä alueesta etelään länteen.

22 Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön alue (RKY 2009) Auvojärvi sijoittuu runsaan 8 km etäisyydelle lounaaseen. Maakuntakaavassa 2008 on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi vajaan 8 km etäisyydellä kaakossa oleva Jeesiön kylä. Päivitysinventoinnissa Jeesiön kylän arvoluokkaa on ehdotettu laskettavaksi. Alueen ympäristöön 15 km säteelle ei sijoitu muita valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Etäisyyden perusteella arvoalueille ei arvioida kohdistuvan merkittäviä maisema- tai kulttuuriympäristövaikutuksia. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Noin 3 km etäisyydellä sijaitsevan Tepsan kylämaisemaan kohdistuvia vaikutuksia on syytä arvioida jatkosuunnittelussa. Luonnonsuojelu Tollovuoma - Silmäsvuoma - Nunarvuoman Natura-alue (FI1300608, SPA/SAC) sijoittuu lähimmillään noin 4 km etäisyydelle tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen länsipuolelle. Natura-alueen lähin osa-alue on rauhoitettu yksityisenä suojelualueena Kelontekemän jakokunnan luonnonsuojelualue (YSA205164) ja se kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Alueen läheisyyteen 5 km säteelle ei sijoitu muita luonnonsuojelualueita, luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai Natura 2000 - verkoston kohteita. Tollovuoma - Silmäsvuoma - Nunarvuoman suojeluperusteina on mainittu kolme uhanalaista, salassa pidettävää lajia. Näiden esiintymien ja/tai pesäpaikkojen tarkemmat sijainnit tulee selvittää tarkemman suunnittelun yhteydessä ja varmistettava, että tuulivoimapuiston rakentamisesta ei aiheudu lajeihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Muiden suojeluperusteena mainittujen lajien osalta yli 4 km etäisyydelle ulottuvat merkittävät haitalliset vaikutukset eivät ole todennäköisiä. Linnusto Kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi (IBA) luokiteltu kohde Kittilän kaakkoisosan suot sijoittuu noin 5 km etäisyydelle länteen. IBA-alueen kanssa osittain päällekkäinen valtakunnallisesti tärkeän lintualueen (FINIBA) rajaus Kittilän suot sijoittuu lähimmillään 4 km etäisyydelle länteen. Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen läheisyydessä ei sijaitse maakunnallisesti tärkeiksi lintualueiksi (MAALI) luokiteltuja kohteita. Lähin tiedossa oleva suojelullisesti herkkien petolintujen (maa- ja merikotka, sääksi ja muuttohaukka) pesäpaikka sijaitsee noin 4 km etäisyydellä. Etäisyydestä johtuen tuulivoima-alueesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia arvokkaisiin lintualueisiin tai herkkien petolintujen pesäpaikkoihin. Muu luonto Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen läheisyydessä 2 km sä-

23 teellä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita geologisia muodostumia (tuuli- ja rantakerrostumat, moreenialueet, kallioalueet). Muu maankäyttö ja kaavoitus Alue ei sijoitu maakuntakaavassa osoitettujen virkistysalueiden, matkailupalveluiden alueiden tai matkailun vetovoima-alueiden läheisyyteen. Värttiövaaran ja Alalaen huipuilla on mastot, jotka tulee ottaa huomioon tuulivoimarakentamisessa. Poronhoito Erityishuomiot Alue sijoittuu kokonaan porojen talvilaidunalueelle (Sattasniemi) ja välittömästi eteläpuolelle sijoittuu Kurkiperänvaaran erotusaitaalue. Tuulivoima-alueen eteläosasta johtaa kaksi porojen kuljetusreittiä erotusaita-alueelle. Tuulivoima-alueen itäpuolelle sijoittuu Sattasniemen syyslaidunalue. Alalaen eteläpuolella oleva lähin asutus tulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Tollovuoma - Silmäsvuoma - Nunarvuoman Natura-alueen suojeluperusteina mainittujen kolmen salassa pidettävän lajin esiintymiin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Alue vaatii VTT:n haittavaikutusselvityksen.

24 6.2 Keulakkopää Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Lähialueen < 2 km asuin- ja lomarakennukset Keulakkopää 24 6,1-6,6 4 asuin-, 4 lomarakennusta Asutus Taajamia tai kyliä ei sijoitu alueen läheisyyteen. Lähin kylä Tepsa sijoittuu noin 8 km etäisyydelle lounaaseen. Välittömästi tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen länsipuolella Lomajärven alueella on yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia. Lomarakennukset sijoittuvat Sodankylän ja asuinrakennukset Kittilän kunnan puolelle. Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen itäpuolisen Sattanen -joen rannoilla on yksittäistä lomarakennus-

25 painotteista asutusta, joista lähin on noin 1,3 km etäisyydellä. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön alue (RKY 2009) Auvojärvi sijoittuu vajaan 13 km etäisyydelle lounaaseen. Maakuntakaavassa 2008 on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi runsaan 13 km etäisyydellä kaakossa oleva Jeesiön kylä. Päivitysinventoinnissa Jeesiön kylän arvoluokkaa on ehdotettu laskettavaksi. Alueen ympäristöön 15 km säteelle ei sijoitu muita valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Etäisyyden perusteella arvoalueille tai asutusalueille ei arvioida kohdistuvan merkittäviä maisema- tai kulttuuriympäristövaikutuksia. Alueella sijaitsee Keulakkopään pohjoispuolella yksi tunnettu kiinteä muinaisjäännös, Karhakisto (1000021097). Luonnonsuojelu Loukisen latvasoiden Natura-alue (FI1300605, SPA/SAC) sijoittuu lähimmillään noin 3 km etäisyydelle tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen luoteispuolelle. Natura-alueeseen kuuluva alue sisältyy myös vanhojen metsien suojeluohjelman kohteeseen Pitsloma-Haurespää Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen länsipuolella noin yhden kilometrin etäisyydellä sijaitsee yksityinen luonnonsuojelualue Lomajärven Kurun luonnonsuojelualue (YSA128088) ja se kuuluu myös valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Osa lehtojensuojelualueesta on perustettu myös valtion luonnonsuojelualueeksi (LHA120036). Lomajärven Kurun kokonaisuuteen kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan sisällytetty kohde Lomajärvenkurun luonnonhoitometsä noin kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimatuotantoon soveltuvasta alueesta. Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen pohjoispuolella noin kolmen kilometrin etäisyydellä sijaitsee valtion maalle perustettu Keskilompolon luonnonsuojelualue (ESA302839). Alueen läheisyyteen 5 km säteelle ei sijoitu muita luonnonsuojelualueita, luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai Natura 2000 - verkoston kohteita. Noin kilometrin etäisyydellä sijaitseva Lomajärven Kurun luonnonsuojelualue on suojelut arvokkaiden lehtojensa vuoksi, eikä tuulivoimarakentamisesta aiheudu lehtoihin tai niiden lajistoon kohdistuvia merkittäviä vaikutuksia kilometrin etäisyydelle. Loukisen latvasoiden suojeluperusteina on mainittu kolme uhanalaista, salassa pidettävää lajia. Näiden esiintymien ja/tai pesäpaikkojen tarkemmat sijainnit tulee selvittää tarkemman suunnittelun yhteydessä ja varmistettava, että tuulivoimapuiston rakentamisesta ei aiheudu lajeihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Muiden suojeluperusteena mainittujen lajien osalta yli 3 km etäisyydelle ulottuvat merkittävät haitalliset vaikutukset eivät ole todennäköisiä.

26 Linnusto Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen läheisyydessä ei sijaitse kansainvälisesti, valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeiksi lintualueiksi luokiteltuja kohteita (IBA-, FINIBA- tai MAALIalueet). Lähimmät tiedossa olevat suojelullisesti herkkien petolintujen (maa- ja merikotka, sääksi ja muuttohaukka) pesäpaikat sijaitsevat yli 5 km etäisyydellä. Etäisyydestä johtuen tuulivoima-alueesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia arvokkaisiin lintualueisiin tai herkkien petolintujen pesäpaikkoihin. Muu luonto Muu maankäyttö ja kaavoitus Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen läheisyydessä 2 km säteellä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita geologisia muodostumia (tuuli- ja rantakerrostumat, moreenialueet, kallioalueet). Alue ei sijoitu maakuntakaavassa osoitettujen virkistysalueiden, matkailupalveluiden alueiden tai matkailun vetovoima-alueiden läheisyyteen. Moottorikelkkailureitti sijoittuu osin tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen lounaisimpaan kulmaan. Keulakkopäässä on toiminnassa 9 tuulivoimalaa ja Keulakkopäästä länteen Kuolavaarassa 7 tuulivoimalaa. Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen pohjoisosa Riesiövaara on ennestään rakentamaton. Poronhoito Erityishuomiot Alue sijoittuu kokonaan porojen talvilaidunalueelle (Sattasniemi) ja alueen pohjoisosa on Sattasniemen kesälaidunaluetta. Tuulivoima-alueelle ei sijoitu porojen kuljetusreittejä eikä alueen välittömässä läheisyydessä ole erotusaita-alueita. Alueen länsipuolella oleva asutus tulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Alueella sijaitseva kiinteä muinaisjäännös tulee huomioida tarkemmassa suunnittelussa. Loukisen latvasoiden Natura-alueen suojeluperusteina mainittujen kolmen salassa pidettävän lajin esiintymiin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Alue vaatii VTT:n haittavaikutusselvityksen.

27 6.3 Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Lähialueen < 2 km asuin- ja lomarakennukset Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä Asutus 35 6,0-6,8 12 asuinrakennusta, 21 lomarakennusta Sodankylän taajama sijoittuu lähimmillään noin 13 km etäisyydelle koilliseen. Riipin kylä on vajaan 6 km etäisyydellä lännessä ja Vaalajärven kylä runsaan 4 km etäisyydellä pohjoisessa. Kyseisiä kyliä yhdistää Meltauksentie, jonka varrella on pienempiä asutuskeskittymiä. Vaalajärven seutu on tunnistettu vapaa-ajan asumisen keskittymäksi. Tuulivoimatuotantoon soveltuvasta alueesta etelään sijoittuu Ristonmännikön asuin- ja lomarakennuskeskittymä, jonka lähimmät lomarakennukset ovat noin 1 km etäisyy-

28 dellä. Yksittäinen lomarakennus sijoittuu tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen rajalle ja kolme lomarakennusta alueen itäpuolella Järvi-Järvisen rannalla alueen välittömään läheisyyteen. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön alue (RKY 2009) Auvojärvi sijoittuu runsaan 13 km etäisyydelle itään. Maakuntakaavassa 2008 on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiksi alueiksi lähimmillään noin 7 km etäisyydellä kaakossa oleva Lismanaapa ja lähimmillään vajaan 12 kilometrin etäisyydellä etelässä sijaitseva Seipäjärven kylä. Seipäjärven maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen aluerajausta on ehdotettu päivitysinventoinnissa laajennettavaksi, Lismanaapan arvoluokkaa taas laskettavaksi. Alueen ympäristöön 15 km säteelle ei sijoitu muita valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Arvoalueille tai kyläalueille ei arvioida kohdistuvan merkittäviä maisema- tai kulttuuriympäristövaikutuksia. Alueen itäpuolella sijaitsevan Järvi-Järvisen rannalla sijaitseville lomarakennuksille ja Ristonmännikön asutukselle voi aiheutua maisemallisia vaikutuksia. Vaikutuksia on syytä arvioida jatkosuunnittelussa. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Luonnonsuojelu Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen kaakkoispuolella lähimmillään 500 metrin etäisyydellä sijaitsee Vitsavaaranaapa Kiekeröselän Natura-alue (FI1301707, SAC). Natura-alueen suojelu on toteutettu perustamalla alueesta valtion omistama Vitsavaaranaavan-Kiekeröselän soidensuojelualue (SSA120160). Suurin osa Natura-alueesta kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan ja osa myös vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Kulvakon Natura-alue (FI1301715, SPA/SAC) sijaitsee yli 4 km etäisyydellä etelässä. Alueen läheisyyteen 5 km säteelle ei sijoitu muita luonnonsuojelualueita, luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai Natura 2000 - verkoston kohteita. Joukhaisselän ja Tuore Kulvakkoselän tuulivoimahankkeen YVAmenettelyn yhteydessä laadittiin Natura-arvioinnin tarveharkinta hankkeen vaikutuksista Vitsavaaranaapa Kiekeröselän ja Kulvakon Natura-alueisiin (Lapin Vesitutkimus Oy 2012). Arvioinnin perusteella suunnitellusta hankkeesta ei aiheutunut todennäköisiä, merkittäviä vaikutuksia kumpaankaan Natura-alueeseen eikä luonnonsuojelulain 65 mukaiselle Natura-arvioinnille ollut tarvetta. Tässä esitettävä tuulivoima-alueen rajaus ei ole merkittävästi YVAssa tarkasteltua laajempi eikä ulotu lähemmäs Naturaalueiden suojelullisesti herkkiä alueita, joten vaikutukset voidaan edelleen arvioida vähäisiksi, ei-merkittäviksi Natura-alueiden kannalta. Linnusto Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen läheisyydessä ei sijaitse kansainvälisesti tai valtakunnallisesti tärkeiksi lintualueiksi luokiteltuja kohteita (IBA- ja FINIBA-alueet). Tuulivoimatuotantoon

29 soveltuvasta alueesta 2,5 km etäisyydelle pohjoiseen sijoittuva Vaalajärvi on luokiteltu maakunnallisesti tärkeäksi lintualueeksi (MAALI). Suojelullisesti herkän petolinnun (maa- ja merikotka, sääksi ja muuttohaukka) samaan reviiriin liittyvät kaksi pesäpaikka sijaitsevat 2 km etäisyydellä tuulivoimatuotantoon soveltuvasta alueesta. Lähimpien pesien osalta tulee varmistaa tarkemman suunnittelun yhteydessä, ettei tuulivoimalat sijoitu pesien ja tärkeiden saalistusalueiden välille. Muu luonto Muu maankäyttö ja kaavoitus Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen läheisyydessä 2 km säteellä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita geologisia muodostumia (tuuli- ja rantakerrostumat, moreenialueet, kallioalueet). Alue ei sijoitu maakuntakaavassa osoitettujen virkistysalueiden, matkailupalveluiden alueiden tai matkailun vetovoima-alueiden läheisyyteen. Moottorikelkkailureitti sijoittuu tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen läheisyyteen, alueen luoteispuolelle. Joukhaisselän ja Järviselän alueella on toiminnassa 9 tuulivoimalaa ja Keulakkopäästä länteen Kuolavaarassa 7 tuulivoimalaa. Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen itä- ja eteläosa on ennestään rakentamaton. Poronhoito Erityishuomiot Alue sijoittuu kokonaan porojen talvilaidunalueelle (Syväjärvi) ja itäosat kuuluvat Syväjärven kevätlaidunalueeseen. Syväjärven kesälaidunalueet sijoittuvat välittömästi tuulivoima-alueen itä- ja länsipuolelle. Huotarinkuusikon ja Saukkovaaran erotusaita-alueet sijoittuvat tuulivoima-alueen etelä- ja itärajojen välittömään läheisyyteen ja tuulivoima-alueelle sijoittuu näille johtavia kuljetusreittejä. Yksittäiset lomarakennukset alueen välittömässä läheisyydessä tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa, ettei 2 km etäisyydelle sijoittuviin petolinnun pesäpaikkoihin kohdistu haitallisia vaikutuksia. Alue vaatii VTT:n haittavaikutusselvityksen.

30 6.4 Lavaselkä Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Lähialueen < 2 km asuin- ja lomarakennukset Lavaselkä 32 5,7-6,4 3 lomarakennusta Asutus Sassalin, Heinäperän ja Syväjärven kyläasutukset sijaitsevat noin 6-10 km etäisyydellä luoteessa ja Unarin Luusua noin 13 km etäisyydellä lännessä. Kyseisten kylien seudut ovat tunnistettu vapaa-ajan asumisen keskittymiksi. Seipäjärven ja Ristonmännikön asutuskeskittymät ovat noin 4-7 km ja 4 km etäisyyksillä kaakossa ja koillisessa. Yksittäinen lomarakennus sijoittuu välittömästi tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen länsipuolelle. Lisäksi yksittäiset lomarakennukset sijoittuvat vajaan kilometrin ja runsaan kilometrin etäisyyksille alueen pohjois- ja kaakkoispuolelle.

31 Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön alue (RKY 2009) Auvojärvi sijoittuu vajaan 10 km etäisyydelle etelään. Maakuntakaavassa 2008 on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiksi alueiksi noin 11 km etäisyydellä lännessä oleva Unarin Uimaniemi ja lähimmillään vajaan 4 kilometrin etäisyydellä idässä sijaitseva Seipäjärvi. Seipäjärven maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen aluerajausta on ehdotettu päivitysinventoinnissa laajennettavaksi, Uimaniemen arvoluokkaa taas laskettavaksi. Alueen ympäristöön 15 km säteelle ei sijoitu muita valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa vaikutuksia Seipäjärven itärannan asutukselta kohti länttä ja luodetta avautuvaan maisemaan. Vaikutuksia on syytä arvioida jatkosuunnittelussa. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Luonnonsuojelu Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen itäpuolella lähimmillään 2 km etäisyydellä sijaitsee Kulvakon Natura-alue (FI1301715, SPA/SAC). Suurin osa Natura-alueesta kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja on perustettu valtion luonnonsuojelualueeksi (ESA302830) Alueen läheisyyteen 5 km säteelle ei sijoitu muita luonnonsuojelualueita, luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai Natura 2000 - verkoston kohteita. Kulvakon Natura-alueen suojeluperusteena ei ole mainittu sellaisia lajeja, joihin voisi kohdistua todennäköisiä ja merkittäviä häiriöitä yli kahden kilometrin päähän rakennettavista tuulivoimaloista. Linnusto Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen läheisyydessä ei sijaitse kansainvälisesti tai valtakunnallisesti tärkeiksi lintualueiksi luokiteltuja kohteita (IBA- ja FINIBA-alueet). Tuulivoimatuotantoon soveltuvasta alueesta 3,5 km etäisyydelle kaakkoon sijoittuva Seipäjärvi on luokiteltu maakunnallisesti tärkeäksi lintualueeksi (MAALI). Myös Kulvakon Natura-alueeseen kuuluva Kulvakkojärvi on luokiteltu maakunnallisesti tärkeäksi lintualueeksi, ja se sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä tuulivoimatuotantoon soveltuvasta alueesta. Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen läheisyydessä sijaitsee yksi suojelullisesti herkän petolinnun (maa- ja merikotka, sääksi ja muuttohaukka) pesäpaikka noin 2,5 km etäisyydellä alueesta. Lähimmän pesän osalta tulee varmistaa tarkemman suunnittelun yhteydessä, ettei tuulivoimalat sijoitu pesän ja tärkeiden saalistusalueiden välille. Muu luonto Muu maankäyttö ja kaa- Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen läheisyydessä 2 km säteellä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita geologisia muodostumia (tuuli- ja rantakerrostumat, moreenialueet, kallioalueet). Alue ei sijoitu maakuntakaavassa osoitettujen virkistysalueiden, matkailupalveluiden alueiden tai matkailun vetovoima-alueiden

32 voitus läheisyyteen. Poronhoito Erityishuomiot Alue sijoittuu lähes kokonaan Syväjärven porojen syyslaidunalueelle. Alueen eteläosa on Syväjärven talvilaidunaluetta ja pohjoiseen työntyvä osa kesälaidunaluetta. Kevätlaidunalueita sijoittuu aivan pohjoisimpaan osaan ja alueen lounaisosaan. Välittömästi alueen kaakkoispuolelle sijoittuu Syväjärven erotusaita-alue, ja sinne johtavia kuljetusreittejä sijoittuu tuulivoimatuotantoon soveltuvalle alueelle. Lähimmät yksittäiset lomarakennukset tulee huomioida tarkemmassa suunnittelussa. Tuulivoimarakentamisen vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä Seipäjärven maakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta avautuvaan maisemaan tulee arvioida tarkemmassa suunnittelussa. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa, ettei 2,5 km etäisyydelle sijoittuvaan petolinnun pesäpaikkaan kohdistu haitallisia vaikutuksia. Alue vaatii VTT:n haittavaikutusselvityksen.

33 6.5 Voutavaara Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Lähialueen < 2 km asuin- ja lomarakennukset Voutavaara 15 5,5-5,9 - Asutus Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Lähialueella ei ole kyliä tai asutuskeskittymiä. Yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia sijaitsee tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen länsi- ja pohjoispuolella virtaavan Luiro -joen rannoilla. Etäisyyttä lähimpään lomarakennukseen kertyy matkaa 2,5 ja asuinrakennukseen 4 km. Alueen ympäristöön 15 km säteelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä lukuun ottamatta Puolakkavaaran asutuskylää, joka sijoittuu vajaan 13 km etäisyydelle kaakkoon. Kylä on

34 osoitettu maakuntakaavassa 2008 kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, mutta päivitysinventoinnissa alueen arvoluokkaa on ehdotettu laskettavaksi. Etäisyyden perusteella arvoalueille tai asutusalueille ei arvioida kohdistuvan merkittäviä maisema- tai kulttuuriympäristövaikutuksia. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Luonnonsuojelu Tuulivoimatuotantoon soveltuva alue sijoittuu Koitelaisen Naturaalueen (FI1301716, SPA/SAC) etelään ja kaakkoon työntyvien kielekkeiden väliin siten, että Natura-alue on lähimmillään lännessä noin 3 km etäisyydellä ja muuten luoteen, pohjoisen ja koillisen suunnalla 4-6 km etäisyydellä. Koitelaisen Natura-alue sisältyy Koitelaiskairan luonnonpuistoon ja se on perustettu valtion luonnonsuojelualueeksi (Koitelaisen luonnonsuojelualueeksi, ESA302829). Koitelaisen Natura-alueen ja luonnonpuiston lähin osa-alue lännessä kuuluu myös vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Tuulivoimatuotantoon soveltuva alue alueen läheisyyteen 5 km säteelle ei sijoitu muita luonnonsuojelualueita, luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai Natura 2000 -verkoston kohteita. Koitelisen Natura-alueen suojeluperusteina on mainittu neljä uhanalaista, salassa pidettävää lajia. Näiden esiintymien ja/tai pesäpaikkojen tarkemmat sijainnit tulee selvittää tarkemman suunnittelun yhteydessä ja varmistettava, että tuulivoimapuiston rakentamisesta ei aiheudu lajeihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Muiden suojeluperusteena mainittujen lajien osalta yli 3 km etäisyydelle ulottuvat merkittävät haitalliset vaikutukset eivät ole todennäköisiä. Linnusto Koitelainen on luokiteltu kansainvälisesti tärkeäksi linnustoalueiksi (IBA). 2 km etäisyydelle tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen rajauksesta sijoittuu suojelullisesti herkän petolinnun (maa- ja merikotka, sääksi ja muuttohaukka) pesäpaikka ja toinen pesäpaikka sijoittuu 4-5 km etäisyydelle. Lähimpien pesien osalta tulee varmistaa tarkemman suunnittelun yhteydessä, ettei tuulivoimalat sijoitu pesien ja tärkeiden saalistusalueiden välille. Muu luonto Muu maankäyttö ja kaavoitus Poronhoito Erityishuomiot Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen läheisyydessä 2 km säteellä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita geologisia muodostumia (tuuli- ja rantakerrostumat, moreenialueet, kallioalueet). Alue ei sijoitu maakuntakaavassa osoitettujen virkistysalueiden, matkailupalveluiden alueiden tai matkailun vetovoima-alueiden läheisyyteen. Ainoastaan alueen pohjoisin kärki sijoittuu Oraniemen kesälaidunalueelle. Alueen kautta ei kulje porojen kuljetusreittejä eikä sen välittömässä läheisyydessä sijaitse erotusaita-alueita. Koitelaisen Natura-alueen suojeluperusteina mainittujen salassa pidettävien lajin esiintymiin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida

35 tarkemman suunnittelun yhteydessä. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa, ettei 2-5 km etäisyydelle sijoittuviin petolinnun pesäpaikkoihin kohdistu haitallisia vaikutuksia. 6.6 Kolholaki Palo-Naakiselkä Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Lähialueen < 2 km asuin- ja lomarakennukset Kolholaki Palo-Naakiselkä 27 5,7-6,3 1 lomarakennus Asutus Lähin kylä Rajala sijoittuu lähimmillään noin 10 km etäisyydelle etelään. Yksittäinen lomarakennus sijoittuu alueen eteläpuolelle,

36 noin 1 km etäisyydelle. Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen itäpuolella olevan Soasjoen varrella, alueesta noin 4-6 km kaakkoon, on yksittäisiä lomarakennuksia. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Alueen ympäristöön 15 km säteelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Etäisyyden perusteella arvoalueille tai asutusalueille ei arvioida kohdistuvan merkittäviä maisema- tai kulttuuriympäristövaikutuksia. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Luonnonsuojelu Pomokairan Natura-alue (FI1301712, SPA/SAC) sijoittuu tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen koillis-pohjoispuolelle 2-3 km etäisyydelle. Pomokaira kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja se on perustettu valtion luonnonsuojelualueeksi (ESA302804). Loukisen latvasoiden Natura-alue (FI1300605, SPA/SAC) sijoittuu tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen lounaispuolelle Kittilän kunnan alueelle lähimmillään noin 4,5 km etäisyydelle. Loukisen latvasoiden lähin osa-alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Alueen läheisyyteen 5 km säteelle ei sijoitu muita luonnonsuojelualueita, luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai Natura 2000 - verkoston kohteita. Sekä Pomokairan että Loukisen latvasoiden Natura-alueiden suojeluperusteina on mainittu kolme uhanalaista, salassa pidettävää lajia. Näiden esiintymien ja/tai pesäpaikkojen tarkemmat sijainnit tulee selvittää tarkemman suunnittelun yhteydessä ja varmistettava, että tuulivoimapuiston rakentamisesta ei aiheudu lajeihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Muiden suojeluperusteena mainittujen lajien osalta yli 2 km etäisyydelle ulottuvat merkittävät haitalliset vaikutukset eivät ole todennäköisiä. Linnusto Pomokairan alue on luokiteltu sekä kansainvälisesti että valtakunnallisesti arvokkaaksi linnustoalueeksi (IBA ja FINIBA), ja arvokkaiden lintualueiden rajaus noudattelee Natura-alueen rajausta tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen läheisyydessä. Lähimmät tiedossa olevat suojelullisesti herkkien petolintujen (maa- ja merikotka, sääksi ja muuttohaukka) pesäpaikat sijaitsevat yli 5 km etäisyydellä. Etäisyydestä johtuen tuulivoima-alueesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia arvokkaisiin lintualueisiin tai herkkien petolintujen pesäpaikkoihin. Muu luonto Muu maankäyttö ja kaavoitus Tuulivoimatuotantoon soveltuva alue rajautuu koillisessa Nuolikurun valtakunnallisesti arvokkaaseen kallioalueeseen. Alue ei sijoitu maakuntakaavassa osoitettujen virkistysalueiden, matkailupalveluiden alueiden tai matkailun vetovoima-alueiden läheisyyteen. Alueelle ei ole tieyhteyttä.

37 Poronhoito Erityishuomiot Alue sijoittuu kokonaan Sattasniemen kevät- ja syyslaidunalueelle ja eteläosa on myös kesälaidunaluetta. Alueen kautta ei kulje porojen kuljetusreittejä eikä sen välittömään läheisyyteen sijoitu erotusaita-alueita. Pomokairan ja Loukisen latvasoiden Natura-alueen suojeluperusteina mainittujen salassa pidettävien lajin esiintymiin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Alue vaatii VTT:n haittavaikutusselvityksen. 6.7 Nuttiot Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Lähialueen < 2 km asuin- ja lomarakennukset

38 Nuttiot 78 5,4-6,2 1 asuin-, 12 lomarakennusta Asutus Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Lähin kylä Rajala sijoittuu lähimmillään noin 3 km etäisyydelle kaakkoon. Rajalan kylän seutu on tunnistettu vapaa-ajan asumisen keskittymäksi. Muita kyliä ei sijoitu alueen läheisyyteen. Sattanen -joen varrella tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen etelä- ja länsipuolella sekä alueen itäpuolella olevan Soasjoen varrella on asuin- ja lomarakennuksia. Rakennuksista lähimmät ovat tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen länsipuolella, alle 300 m etäisyydellä alueen rajasta. Yksittäinen lomarakennus sijoittuu myös alueen pohjoispuolelle, noin 1 km etäisyydelle. Alueen ympäristöön 15 km säteelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Etäisyyden perusteella arvoalueille ei arvioida kohdistuvan merkittäviä maisema- tai kulttuuriympäristövaikutuksia. Rajalan kylä sijoittuu tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen läheisyyteen. Kylään ja sen vapaa-ajan asutukseen kohdistuvia maisemavaikutuksia on syytä arvioida jatkosuunnittelussa. Alueen länsipuolella noin 0,5 km etäisyydellä sijaitsee yksi tunnettu kiinteä muinaisjäännös, Riiminkahlonkangas (1000008886). Luonnonsuojelu Loukisen latvasoiden Natura-alue (FI1300605, SPA/SAC) sijoittuu tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen länsipuolelle Kittilän kunnan alueelle lähimmillään noin 2 km etäisyydelle. Naturaalueeseen kuuluvat alueet sisältyvät joko vanhojen metsien suojeluohjelman kohteeseen Pitsloma-Haurespää tai valtakunnalliseen soidensuojeluohjelman kohteeseen Pitsloman aarnialue. Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen lounaispuolelle sijoittuu valtion omistama Keskilompolon luonnonsuojelualue (ESA302839), joka kuuluu myös valtakunnalliseen lehtojen suojeluohjelman kohteeseen Keskilompolon lehto. Alueen läheisyyteen 5 km säteelle ei sijoitu muita luonnonsuojelualueita, luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai Natura 2000 - verkoston kohteita. Loukisen latvasoiden Natura-alueen suojeluperusteena on mainittu kolme uhanalaista, salassa pidettävää lajia. Näiden esiintymien ja/tai pesäpaikkojen tarkemmat sijainnit tulee selvittää tarkemman suunnittelun yhteydessä ja varmistettava, että tuulivoimapuiston rakentamisesta ei aiheudu lajeihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Muiden suojeluperusteena mainittujen lajien osalta yli 2 km etäisyydelle ulottuvat merkittävät haitalliset vaikutukset eivät ole todennäköisiä. Linnusto Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen läheisyydessä ei sijaitse kansainvälisesti, valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeiksi lintualueiksi luokiteltuja kohteita (IBA-, FINIBA- tai MAALIalueet). Lähimmät tiedossa olevat suojelullisesti herkkien petolintujen (maa- ja merikotka, sääksi ja muuttohaukka) pesäpaikat sijaitsevat yli 5 km etäisyydellä.

39 Etäisyydestä johtuen tuulivoima-alueesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia arvokkaisiin lintualueisiin tai herkkien petolintujen pesäpaikkoihin. Muu luonto Muu maankäyttö ja kaavoitus Poronhoito Erityishuomiot Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen rajauksen sisälle sijoittuu Vainiolaen valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Kallioalueen rajauksen pinta-ala on noin 174 hehtaaria. Alue ei sijoitu maakuntakaavassa osoitettujen virkistysalueiden, matkailupalveluiden alueiden tai matkailun vetovoima-alueiden läheisyyteen. Alue sijoittuu kokonaan Sattasniemen kevät-, kesä- ja syyslaidunalueelle. Välittömästi pohjoispuolelle sijoittuu Naakivuoman erotusaita-alue ja hieman kauemmas eteläpuolelle sijoittuu Kautoselän erotusaita-alue. Kautoselän erotusaidalle johtaa porojen kuljetusreitti tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen kaakkoisosan kautta. Alueen länsi- ja pohjoispuolella oleva loma-asutus tulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Rajalan kylään ja sen vapaa-ajan asutukseen kohdistuvia maisemavaikutuksia on syytä arvioida jatkosuunnittelussa. Loukisen latvasoiden Natura-alueen suojeluperusteina mainittujen kolmen salassa pidettävän lajin esiintymiin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Alue vaatii VTT:n haittavaikutusselvityksen.

40 7. TUULIVOIMARAKENTAMISEN YLEISET VAIKUTUKSET 7.1 Vaikutukset maaperään ja vesistöihin Tuulivoimaloiden rakennusvaiheessa tehdään maanrakennustöitä. Tuulivoimaloiden rakentamisalueilla ja tielinjoilla tasataan maata ja tarvittaessa louhitaan kalliota sekä vaihdetaan tarvittaessa pehmeiköillä maa-aines kantavampaan ja rakentamiseen soveltuvaan ainekseen, kuten louheeseen tai sepeliin. Maa- ja kallioperävaikutukset kohdistuvat rakennettavien tuulivoimaloiden perustusten, nostoalueiden ja huoltoteiden alueille sekä niiden välittömään lähiympäristöön. Sähkönsiirron osalta tehdään pieniä maanrakennustöitä voimajohtopylväiden pystytyksen yhteydessä. Pohjavesivaikutukset ovat tyypillisempiä sora- ja hiekkamailla, joilla pohjavettä muodostuu paljon. Alueilla, joilla esiintyy runsaasti kalliopaljastumia ja irtomaakerros on ohut, sadevesi ei imeydy maaperään vaan valuu pintavetenä ojiin tai suoalueille ja pohjavettä muodostuu sadannasta vain vähän. Maanrakennus- ja kaivutöiden aiheuttamat muutokset maaperässä voivat aiheuttaa muutoksia vesien virtaus- ja imeytymisolosuhteissa. Pohjaveteen kohdistuva vaikutusalue on yleensä paikallinen, sillä pohjavesialueet ovat tavallisesti pieniä ja niiden virtausmatkat lyhyitä. Maansiirtotyöt rakentamisalueilla paljastavat maaperän, mikä altistaa sen eroosiolle. Sadeveden irrottamat maa-aineshiukkaset kulkevat veden mukana ja aiheuttavat samentumaa, sekä karkeamman aineksen kertymistä rakentamisalueiden lähiympäristön uomien pohjalle. 7.2 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimarakentaminen tuo alueelle selkeän maankäytöllisen muutoksen nykytilanteeseen verrattuna, kun alueen toiminnan luonne muuttuu nykyisten toimintojen alueesta myös energiantuotannon alueeksi. Suurimmat muutokset maankäytölle tapahtuvat rakentamisvaiheen aikana, kun sekä voimaloiden että huoltotieverkoston alueilta kaadetaan puustoa sekä raivataan pintamaata ja kasvillisuutta. Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä muuttuva maa-ala on suhteellisen vähäinen, jolloin rakenteellinen muutos maankäytössä jää kohtalaisen pieneksi. Merkittävin muutos maankäyttöön kohdistuukin melko laajan maisemakuvan muutoksesta sekä maisema-, melu- ja välkevaikutusten myötä mahdollisista vaikutuksista asumisviihtyvyyteen sekä asuinrakentamisen estymisenä alueiden välittömässä läheisyydessä. Selvityksen tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueiden toteuttamisesta ei aiheudu suuria alue- tai yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Alueet eivät sijoitu taajama-alueille tai niiden välittömään läheisyyteen, eivätkä estä tavoitetta yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä. Tuulivoimatuotantoon soveltuvien toteuttaminen ei edellytä uusien asuin-, virkistys-, palvelualueiden toteuttamista voimassa olevista maankäytön suunnitelmista poikkeavalla tavalla. Alueet eivät sijoitu virkistysalueiden, matkailupalveluiden alueiden tai matkailun vetovoima-alueiden läheisyyteen. 7.3 Aluetalouteen Sodankylän aluekeskuksessa on vilkasta kaivos- ja matkailutoimintaa. Lisäksi kunnassa toimi Sodankylän geofysiikan observatorio ja Jääkäriprikaatin varuskunta. Sodankylän elinkeinojen kehittämisen painopisteinä ovat biotalous (maa- ja metsätalous, porotalous sekä luonnontuoteala), kaivosteollisuus, matkailu sekä tutkimus- ja koulutustoiminta. Arktisen alueen biotalouteen kuuluu hyvin vahvasti puuteollisuus, koska metsäsektorin osuus Lapin talousalueella on muuta Suomea suurempi. Eniten työpaikkoja on terveys- ja sosiaalipalveluissa ja voimakkaimmin työpaikkojen määrä on kasvanut kaivostoiminnassa ja louhinnassa. Viime vuosina tuulivoima on Suomessa työllistänyt vaihdellen arviolta 2000 3000 henkilöä. Jos Teknologiateollisuuden Tiekartan 2014 2017 korkein kasvuennuste toteutuu, tuulivoima voi

41 vuonna 2020 työllistää jopa 7 000 teknologiateollisuuden henkilöä vuositasolla valtakunnallisesti. Maltillisempien arvioiden mukaan määrä olisi noin 3 000 henkilöä. Tuulivoiman työllisyysvaikutukset Suomessa muodostuvat tuulivoimaloissa käytettävien komponenttien ja materiaalien teollisesta valmistamisesta sekä tuulivoimahankkeiden suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta (Teknologiateollisuus 2014). Tuulivoimarakentaminen vaikuttaa Sodankylän paikalliseen elinkeinoelämään myös epäsuorasti tuoden tuloja myös paikallisille kuljetus- ja palvelualojen yrittäjille. Tuulivoimapuiston käytön aikana ihmisiä työllistävät vastaavasti voimaloiden huoltoon ja käyttöön liittyvät toiminnot sekä niihin liittyvät palvelut. Teknologiateollisuus ry näkee, että tuulivoima-alan työpaikat syntynevät jatkossakin pääosin teknologiateollisuuteen. Sen arvion mukaan 100 MW tuulivoimapuiston on arvioitu työllistävän rakentamisen ja 20 vuoden käytön aikana Suomessa jopa yli 1 000 henkilötyövuotta. Tämä jakautuu: projektikehitykseen ja asiantuntijapalveluihin infrastruktuurin rakentamiseen ja asentamiseen käyttö- ja kunnossapitoon 20 vuoden ajalla sekä voimaloiden valmistukseen, materiaaleihin, komponentteihin ja järjestelmiin. Eduskunnan lokakuussa 2017 hyväksymän lain mukaan teholtaan yli 10 MVA tuulivoimapuistoa käsitellään kiinteistöverotuksessa voimalaitoksena. Voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti on Sodankylässä vuonna 2018 3,10 %. Kiinteistöveron määräytymiseen vaikuttaa tuulivoimaloiden investointikustannus. Tuulivoimalaitoksista maksettava maanvuokra, kiinteistövero ja rakentamisen työllistävä vaikutus tuovat tuloja Sodankylän kunnalle. Hyödyt leviävät osin laajemmalle alueelle Pohjois-Suomeen. Tuulivoimarakentamisen vaikutukset voivat ilmetä vaikutuksina porolaitumiin, porojen käyttäytymiseen, poronhoitoon esimerkiksi kuljetusreittien muuttumisen myötä sekä porovahinkojen määrään ja elinkeinon kannattavuuteen. Erityisesti naarasporojen on todettu välttävän häiriöalueita. Varsinkin keväällä laidunalueiden rauhallisuus on tärkeää vasonnan onnistumiseksi. Tuulivoimarakentamisen vuoksi porolaitumia ja muita poronhoidon toiminnallisia alueita voi jäädä pois käytöstä suoraan tai välillisesti. Porojen luonnollisen laidunnuksen muutokset vaikuttava elinkeinon kannattavuuteen. Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutuksesta paliskuntien rakenteiden, kuten erilaisten aitojen käytettävyys voi heiketä, sillä aitoihin voidaan joutua tekemään aukkoja ja veräjiä alueella liikkumisen vuoksi. Aitojen käytettävyys muuttuu, mikäli porojen kuljettaminen niihin vaikeutuu tai estyy esimerkiksi ihmistoiminnasta aiheutuvan häiriön tai uusien teiden tai voimajohtojen vuoksi. Selvityksen lähtökohtana on ollut erotusaitojen ja vasoma-alueiden jättäminen tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden ulkopuolelle. Kuolavaara-Keulakkopään pohjoispuoleisilla tuulivoima-alueet voivat vaikuttaa merkittävästi poronhoitoon. Sodankylässä matkailun keskeiset kehittämisen kohdealueet ovat Luoston, Kakslauttasen ja Tankavaaran matkailualueet, nelostien kautta kulkeva matkailuvirta sekä useat tapahtumat kuten Luosto Classic ja Sodankylän elokuvajuhlat. Uusimpana nousevana matkailutuotteena on kylämatkailu, jota on kehitetty esimerkiksi Kieringin kylässä sekä Järvikylien alueella. Tuulivoimaloiden haitat matkailulle muodostuvat suurelta osin visuaalisen luonnonmaiseman muutoksesta. Tuulivoimaloiden valaistus voidaan kokea häiritsevänä. Matkailijoiden suhtautumisesta Mielmukkavaaran tuulivoimapuistohankkeen laaditun selvityksen mukaan suomalaiset matkailijat suhtautuvat tuulivoimahankkeisiin selvästi ulkomaisia myönteisemmin. Saman selvityksen mukaan osa suomalaisista matkailijoista koki tuulivoimalat myös turvallisuutta lisäävinä maamerkkeinä. Metlan selvityksen mukaan tuulivoimalat laskevat ympäristön soveltuvuutta virkistys- ja matkailukäyttöön sitä enemmän, mitä näkyvämpiä tuulivoimalat ovat maisemassa (Metla 2012). Sodankylän tuulivoimaselvityksen tuulivoimaloille soveltuvat alueet eivät sijoitu maakuntakaavassa osoitettujen virkistysalueiden, matkailupalveluiden alueiden tai matkailun vetovoima-alueiden läheisyyteen.

42 7.4 Turvallisuuteen Tuulivoimaloiden rakentamisen aikaiset riskit liittyvät lähinnä työturvallisuuteen. Rakentamisen aikana liikenne lisääntyy suunnittelualueen ja sen lähiympäristön teillä ja liikenneturvallisuuteen ja teiden kuntoon tulee kiinnittää huomiota. Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. Sisämaan tykkylumialueilla tuulivoimaloihin on mahdollista muodostua jäätä ja jää pudota alas aiheuttaen vaaraa. Riski vahinkojen aiheutumiseen on tällöinkin äärimmäisen pieni. Nykyaikaiset tuulivoimalat voidaan varustaa jääntunnistusjärjestelmillä, jotka tunnistavat jäätävät olosuhteet tai siipiin muodostuneen jään. Tuulivoimala voidaan tällöin tarvittaessa pysäyttää, kunnes sääolosuhteet muuttuvat tai jää on sulanut. Lisäksi jään muodostumista on vähennettävissä teknisin keinoin, kuten siipilämmityksellä. MRL:n (132/1999) 24 :n mukaan kaikessa alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) siten, että edistetään niiden toteuttamista. Alueidenkäytössä varmistaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvat niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet. Puolustusvoimien valvonta ja asejärjestelmien suorituskyvyn osalta tuulivoimaloiden tiedetään yleisesti aiheuttavan haittaa erityisesti ilmavalvonnalle, jonka tutkajärjestelmille tuulivoimalat edustavat suuria kohteita. Tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriöt ilmenevät varjostamisena ja eitoivottuina heijastuksina, jolloin tuulivoimala voi varjostaa varsinaisia tutkamaaleja ja näkyä itsekin tutkassa. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutusta Puolustusvoimien alueiden käytettävyydelle. Tyypillisimmät vaikutukset kohdistuvat puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn (ilma- ja merivalvontatutkiin), sotilasilmailuun sekä joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön varuskunta-, varikko-, harjoitus- ja ampuma-alueilla. Puolustusvoimilta pyydetään lausunto maakuntakaavasta. Puolustusvoimat on kehittänyt yhdessä VTT:n kanssa laskentatyökalun, jolla voidaan arvioida tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien lakisääteisessä aluevalvontatehtävässä käytettäviin valvontasensoreihin. Tuulivoimarakentamista suunnitteleva yritys voi kääntyä pääesikunnan puoleen saadakseen lausunnon hankkeensa hyväksyttävyydestä maanpuolustuksen kannalta. Hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä hankkeesta jätetään lausuntopyyntö Puolustusvoimille. Tuulivoimatoimijan tulee pyytää Pääesikunnan lausunto tuulivoimahankkeen hyväksyttävyydestä. 7.5 Liikenteeseen Liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan tuulivoimaloiden rakentamisen aikana. Rakentamisen aikana liikenteessä on huomattava määrä raskasta liikennettä, kun rakentamisessa tarvittavia materiaaleja kuljetetaan alueelle (mm. voimaloiden komponentit, betoni voimaloiden perustuksiin, nosturit, maa-ainekset huoltoteiden parantamiseen jne.). Rakentamisvaiheessa alueella on myös jonkin verran työmatkaliikenteestä johtuvaa henkilöliikennettä. Lisääntyneellä liikenteellä voi olla vaikutuksia suunnittelualueen tiestön liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Tuulivoima-alueen toimintavaiheen liikenne on käytännössä huoltokäynteihin liittyvää satunnaista liikennettä ja se tehdään pääasiassa pakettiautolla. Värttiövaara, Keulakkopää, Nuttiot ja Kolholaki Palo-Naakiselkä sijoittuvat Kittilän lentokentän johdetulle korkeusrajoitusalueelle, mutta mahdolliset rakennettavat tuulivoimalat eivät yllä sallitun korkeuden yläpuolelle. Muut tarkasteltavista tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista eivät sijoitu lähimpien Kittilän, Rovaniemen ja Ivalon lentokenttien korkeusrajoitusalueille.

43 7.6 Luonnonsuojelualueisiin ja Natura 2000 -verkoston kohteisiin Tuulivoimahankkeen rakentamisella on useita erilaisia mahdollisia luonnonsuojelualueisiin kohdistuvia vaikutusmekanismeja. Vaikutusmekanismit voivat olla joko kasvillisuuteen tai luontotyyppeihin kohdistuvia vaikutuksia tai suojelualueen lajistoon kohdistuvia vaikutuksia, jotka voivat syntyä myös suojelualueen rajojen ulkopuolella lajien liikkuessa laajalla alueella reviirinsä tai elinympäristönsä alueella. Vaikutukset rajoittuvat pääasiassa tuulivoimaloiden lähiympäristöön tuulivoima-alueen sisälle, mutta joissain tapauksissa vaikutukset voivat välittyä tuulivoimaalueiden ulkopuolelle vesistöjen kautta. Myös rakentamisen ja käytön aiheuttama melu ja tuulivoimaloiden aiheuttama visuaalinen häiriö voivat aiheuttaa vaikutuksia tuulivoima-alueen ulkopuolella. Samoin tuulivoimapuisto voi aiheuttaa alueen läpi lentävälle linnustolle törmäys- ja estevaikutusta, mitä kautta tuulivoimapuiston vaikutus voi välittyä myös kauempana sijaitseviin luonnonsuojelualueisiin. Rakentamisen aikana häiriöitä syntyy maaperän muokkaamisesta ja sekä ihmisten että työkoneiden liikkumisesta tuulivoima-alueella. Tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuttaa paikallisia elinympäristömuutoksia tuulivoimapuiston alueella. Tuulivoimala sekä rakentamista ja huoltotoimia varten tarvittava nostoalue edellyttävät nykyisellä tekniikalla noin 0,5 hehtaarin laajuisen alueen, jonka alueelta puuston ja muu kasvillisuus sekä pintamaat poistetaan ja pohja tasoitetaan. Lisäksi tuulivoimapuiston alueelle joudutaan yleensä rakentamaan tai parantamaan tiestöä, mikä aiheuttaa sekä melua että maanrakennustöitä. Tuulivoimaloiden kenttäalueiden ja huoltotiestön, sekä varastointia ja kokoamista palvelevien rakenteiden alueilla tehtävät maansiirtotyöt paljastavat maaperän, mikä altistaa sen eroosiolle. Sadeveden irrottamat maa-aineshiukkaset kulkevat veden mukana ja aiheuttavat samentumaa, sekä karkeamman aineksen kertymistä rakentamisalueiden lähiympäristön uomien pohjalle. Tämä voi heijastua ravinne- ja kiintoainekuormituksen lisääntymisenä lähiojissa ja uomissa. Vaikutuksien suuruuteen vaikuttaa maaperän laatu ja topografia, sekä sadanta. Esimerkiksi karkeilla moreenimailla eroosio on vähäisempää kuin siltti- ja savimailla. Vesistöjen poikki rakennettavan ja kunnostettavan tiestön siltaratkaisut tehdään viranomaislupien perusteella, eivätkä ne lähtökohtaisesti vaikuta vesistöjen virtaamiin. Erilaiset samentumat ja kiintoaineen kulkeutumiset rajoittuvat yleensä rakentamisalueiden läheisyyteen, eivätkä merkittävät haitalliset vaikutukset ole todennäköisiä yli 500 metrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana ei normaalitilanteessa muodostu vaikutuksia alueen pintavesiin. Tuulivoiman linnustovaikutukset voivat aiheutua elinympäristön menetyksistä (voimaloiden rakennuspaikat, huoltotiestö, maakaapelilinjat, kiviainesten ottoalueet, liityntävoimajohto), lintujen törmäämisistä tuulivoimaloihin, estevaikutuksesta (muutos lentoreitteihin, alueiden karttaminen) sekä rakentamisen ja toiminnassa olevan tuulivoimalan aiheuttaman melun vaikutuksesta. Rakentamisvaiheessa merkittävimmät linnustovaikutukset aiheutuvat elinympäristöjen menetyksistä ja rakentamisen aiheuttamasta lisääntyneestä ihmisten liikkumisesta alueella ja työmaaliikenteen aiheuttamasta melusta ja muusta häiriöstä. Myös kiviainesten otosta muodostuu rakentamisaikana paikallisia meluvaikutuksia. Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvan mahdollisesti lintuja häiritsevä 45 db meluvyöhyke ulottuu enimmillään noin 1300 metrin etäisyydelle aukeaan suuntaan ja n. 700-800 metriä rintauksen taakse (Suomen ympäristökeskus 2010). Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat pääsääntöisesti paikallisia ja kohdistuvat rakentamis-alueiden välittömässä läheisyydessä pesiviin lajeihin. Etenkin petolintujen ja mm. metson on havaittu välttävän metsäalueita, joissa on ihmistoimintaa. Voimaloiden karkottava vaikutus on suurimmillaan rakentamisaikana, jolloin ihmistoimista aiheutuva häiriövaikutus on suurimmillaan. Häiriövyöhykkeen laajuus on pääasiassa kymmeniä tai korkeintaan muutamia satoja metrejä. Joissain tapauksissa rakentaminen voi heikentää myös muita elinkierron kannalta välttämättömiä alueita, esimerkiksi soidinalueita tai pesimäalueen ulkopuolisia ruokailualueita. Toiminnan aikana merkittävimmät linnustovaikutukset maatuulipuistossa aiheutuvat lintujen törmäyksistä tuulivoimaloihin tai sähkönsiirron voimajohtoihin, tuulivoimapuiston aiheuttamasta estevaikutuksesta ja tuulivoimalan melun vaikutuksesta. Linnut pyrkivät usein väistämään tuulivoimapuiston kokonaan ja välttävät niiden lävitse lentämistä. Voimakkaimmin tuulivoimapuistoja väistävillä lajeilla (esim. hanhet, kurki) hankkeiden aiheuttama estevaikutus on suurin,

44 mutta vastaavasti yksilöiden törmäysriski voimaloihin on alhainen. Läpimuuttaville linnuille tuulivoimapuistojen kiertäminen ei aiheuta merkittävää vaikutusta, sillä kierto lisää tyypillisesti lentomatkaa muutamalla kilometrillä, muuttomatkojen ollessa useita satoja tai tuhansia kilometrejä. Estevaikutus on suurimmillaan silloin, jos tuulivoimapuisto sijoittuu pesimä- ja ruokailualueen tai muutonaikaisen ruokailu- ja levähdysalueen välille, jolloin alueen kautta tapahtuvia läpilentoja voi olla useita kertoja vuorokaudessa viikkojen tai jopa kuukausien ajan. Tuulivoimaloiden linnustoa karkottavan vaikutuksen arvioidaan kohdistuvan vain eniten ihmistoimintaa välttäviin ja herkimpiin lintulajeihin. Vesi- ja kosteikkolinnut ovat yleensä kaikkein häiriöalttiimpia tuulivoimalle ja etenkin pelloilla ruokailevien hanhien on todettu välttävän tuulivoimaloiden läheisyyttä. Herkimmillä lajeilla, kuten ruokailevilla hanhilla, häiriövaikutuksen on havaittu yltävän enimmillään 600 metrin etäisyydelle voimalasta. Tuulivoimaloiden käytön aikaisen melun mahdollisesti lintuja häiritsevä vyöhyke ulottuu enimmillään 1-1,5 km etäisyydelle voimalasta. Yhteenvetona edellä kuvatuista vaikutusmekanismeista voidaan todeta, että tuulivoimahankkeesta kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvat vaikutukset eivät todennäköisesti ole merkittäviä yli 500 metrin etäisyydellä eikä linnustoon (tai muihin lajeihin) kohdistuvat haitalliset vaikutukset ole merkittäviä 1-1,5 km etäisyydellä tuulivoimaloista. Mahdollisen poikkeuksen muodostavat sellaiset lintulajit, joiden ravinnonhakulennot voivat suuntautua useiden kilometrien etäisyydelle suojelualueilta, kuten esimerkiksi suuret petolinnut ja muista linnuista mm. kuikka ja kaakkuri. Tässä selvityksessä käytetyt EI-alueiden kriteerit riittävät takaamaan sen, että maakuntakaavan tarkkuustasolla tarkasteltuna esitetyistä tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista ei aiheudu luonnonsuojelualueisiin tai Natura 2000 -verkoston kohteiden suojeluperusteisiin kohdistuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä tulee varmistua siitä, että tuulivoimaloiden sijoittelu ei vaaranna esimerkiksi petolintujen ravinnonhakulentoja pesäpaikkojen ja ruokailualueiden välillä. Herkkien petolintujen pesäpaikkojen ympärille määritelty 2 km laaja EI-alueen vyöhyke takaa kuitenkin sen, että esitetyt alueet ovat toteuttamiskelpoisia maakuntakaavalta edellytettävältä tarkkuustasolla. 7.7 Yhteisvaikutukset Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet eivät sijoitu minkään yksittäisen maiseman tai kulttuuriympäristön arvoalueen läheisyyteen niin, että tuulivoima-alueista aiheutuisi etäisyyden perusteella merkittäviä maisemallisia yhteisvaikutuksia. Värttiövaara, Joukhaisselkä Tuore-Kulvakkoselkä ja Lavaselkä sijoittuvat Pohjois-Lapin maisema- ja luontoselvityksessä määritetylle Sodankylän eteläosan asutus- ja matkailumaiseman kehittämisvyöhykkeelle. Vyöhykkeellä tunnistettuja haasteita ovat muun muassa metsätalouden, porotalouden, virkistyksen ja matkailun yhteensovittaminen. Kaikkien alueen tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden toteutuessa vaikutuksia voi kohdentua etenkin virkistykseen ja matkailun edistämisen kehitykseen maisemakuvan muuttuessa tuulivoima-alueiden sijoittuessa useille eri alueille ja tuulivoimaloiden näkyessä usealla eri ilmansuunnalla. Yhteisvaikutusten tarkempi arviointi vyöhykkeelle edellyttää tuulivoima-alueiden näkymisen selvittämistä ympäröiville alueille. Keulakkopään, Nuttioiden ja Kolholaki Palo-Naakkioselän tuulivoima-alueet sijoittuvat lähimmillään 2-5 km etäisyydelle Loukisten latvasoiden Natura-alueen itäpuolelle. Kaikkien kolmen alueen toteutuessa linnustoon kohdistuvat yhteisvaikutukset Natura-alueen itäosassa ovat mahdollisia. Kyseisen aluekokonaisuuden osalta yhteisvaikutusten tarkempi arviointi edellyttää tietoa rakentuvien voimaloiden määrästä ja sijoittelusta sekä mahdollisesti häiriytyvien lajien reviirien sijainnista Natura-alueella.

45 8. TEKNISTALOUDELLINEN TARKASTELU Teknistaloudellisessa tarkastelussa tarkasteltiin alueita seuraavien tekijöiden osalta: - Tuulisuus TuuliAtlaksen tietojen mukaan - Tuulivoimalaitosten kokoluokka ja kohteen laajuus - Liittymismahdollisuudet nykyiseen sähköverkkoon, lähimmät sähköasemat - Tieyhteydet ja huoltoteiden ja -alueiden mahdolliset sijainnit - Maaperän rakennettavuus Alue Vuotuinen keskituuli, m/s (100 m korkeudella) Laajuus, km 2 Liittymismahdollisuudet nykyiseen sähköverkkoon Tieyhteydet Rakennettavuus Värttiövaara 5,6-5,9 12 220 kv voimajohto sijoittuu alueesta noin 3 km etäisyydelle pohjoiseen. Kuolavaara- Keulakkopään sähköasema runsaan 3 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa. Tieyhteys lakialueelle. Värttiövaaran ja Alalaen huipulla mastot. Keulakkopää 6,1-6,6 24 Nykyisen tuulivoimaalueen sähköasema Kittilän kunnan puolella. 220 kv voimajohto sijoittuu osin tuulivoima-alueelle. Tieyhteys olemassa alueen ennestään rakentamattomalle alueelle. Keulakkopään lakialue rakennettu. Riesiövaara mahdollista rakentamisaluetta. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä 6,0-6,8 35 Joukhaisselän tuulivoimapuiston sähköasema alueen pohjoiosassa. Tiepohja ennestään rakentamattomalla alueella. Soistumia painanteissa. Lavaselkä 5,7-6,4 32 110 kv voimajohto sijoittuu alueesta noin 11 km etäisyydelle luoteeseen. Joukhaisselän sähköasema noin 14 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa. Voutavaara 5,5-5,9 15 220 kv voimajohto runsaan 11 km etäisyydellä lounaassa. Vajukosken sähköasema noin 20 km etäisyydellä lännessä. Tieyhteys alueelle pohjoisen ja etelän suunnalta. Tieyhteys alueelle idän suunnalta. Soistumia painanteissa. Soistumia painanteissa. Kolholaki 5,7-6,3 27 220 kv voimajohto ja Alueelle ei ny- Aluetta ympä-

46 Palo- Naakiselkä toinen suurjännitelinja sijoittuvat alueesta noin 5 km etäisyydelle etelään. Kuolavaara- Keulakkopään sähköasema vajaan 20 kilometrin etäisyydellä lounaassa. kyistä tieyhteyttä. Lähimmät tiepohjat noin 2 km etäisyyksillä etelässä, idässä ja pohjoisessa. röi soistumat. Tuulivoimaalue selännettä. Nuttiot 5,4-6,2 78 220 kv voimajohto sijoittuu alueen eteläosaan. Aluetta halkoo myös toinen suurjännitelinja. Kuolavaara- Keulakkopään sähköasema runsaan 10 kilometrin etäisyydellä lounaassa. Tiestö ulottuu alueelle. Alueella joitakin suuria soistumia. 8.1 Tuulivoima-alueiden liittäminen sähköverkostoon Sähköverkon ja sähköasemien sijainti ja mahdollisuus verkkoliityntään vaikuttaa merkittävästi tuulivoima-alueen toteutettavuuteen kustannusten kautta. Jakeluverkkoon voidaan liittää ainoastaan pieniä tuulivoima-alueita. Sen sijaan suuremmat tuulivoima-alueet tulee liittää suoraan alue- tai kantaverkkoon. Selvityksessä esitetyt tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat alle 40 kilometrin etäisyydellä kantaverkon sähköasemista. Sähköasemiin liittämismahdollisuus on arvioitava erikseen kunkin hankkeen yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä. Tuulivoimaloiden liittämisessä sähköverkostoon noudatetaan pääasiassa seuraavia periaatteita: - Teholtaan yli 250 MW:n tuulivoima-alue on lähtökohtaisesti liitettävä 400 kilovoltin jännitteiseen verkkoon. - Teholtaan alle 250 MW:n tuulivoima-alueet voidaan pääsääntöisesti liittää 110 kilovoltin jännitteiseen verkkoon alueen sähkön siirtoverkon reunaehdot huomioiden. - Teholtaan 100 250 MW tuulivoima-alue liitetään 110 kilovoltin jännitteiseen verkkoon. Mikäli teholtaan 100 250 MW:n tuulivoima-aluetta ei ole sähköverkon kannalta teknistaloudellisesti tarkoituksenmukaista liittää 110 kilovoltin verkkoon, tulee se liittää 400 kilovoltin verkkoon. Tuulivoimaloiden liittäminen omalla johdolla suoraan sähköasemalle on suositeltavin liityntätapa. Liittyminen kantaverkon isommille sähköasemille tapahtuu joko uudella johdolla tai olemassa olevalla säteittäisen alueverkon johdolla. Tuulivoima-alueista on tehtävä erillinen liityntäselvitys hankkeen toteutussuunnittelun yhteydessä. Tuulivoimahankkeesta vastaavan on sovittava tuulivoimaloiden liitynnän teknisestä toteutustavasta hyvissä ajoin kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n tai alueverkkoyhtiön kanssa, jonka kanssa tehdään tarvittavat verkkoselvitykset. Vähintään 110 kilovoltin voimajohto edellyttää sähkömarkkinalain 14 :n mukaan Energiaviraston hankelupaa. Sähkömarkkinalain 17 :n mukaan vähintään 110 kilovoltin voimajohdon reitille tulee saada kunnan suostumus, jos oikeutta voimajohdon sijoittamiseen ei perusteta lunastuslain (603/1977) mukaisessa lunastusmenettelyssä ja voimajohto rakennetaan muualle kuin kaavassa tätä varten varatulle alueelle. tuulivoima-alueen sisäiset voimajohdot eivät edellytä sähkömarkkinalain 14 :n mukaista Energiaviraston hankelupaa.

47 Kuva 8-1. Nykyinen sähkönsiirtoverkko ja tarkasteltavat tuulivoima-alueet. 8.2 Tieyhteydet Käytettävissä oleva tieverkosto vaikuttaa tuulivoimahankkeen kustannuksiin ja toteutettavuuteen. Jokaiselle voimalalle tarvitaan kantavuudeltaan, pituus- ja pystygeometrialtaan tuulivoimaloiden rakentamis- ja ylläpito- ja huoltotehtäviä varten soveltuva tieyhteys. Tuulivoima-alueen rakentamisen kuljetuksissa on varauduttava erikoispitkiin kuljetuksiin sekä raskaiden kuljetusten kantavuuteen. Selvityksessä huomioitiin, ettei autoteistä muodostuisi yli kolmen kilometrin etäisyyttä tuulivoimatuotantoon soveltuvalla alueelle. Selvityksessä esitetyistä tuulivoima-alueista lähes kaikille on tieyhteys, tai tieyhteys ulottuu lähiympäristöön, jolloin nykyisiä teitä voidaan parantaa tai rakentaa uusia teitä, joiden kautta tuulivoima-alueet ovat liitettävissä tieverkostoon. Suomessa on määritetty tuulivoimaloiden turvaetäisyydet teihin ja rautateihin Liikenneviraston ohjeella vuonna 2012 (Liikenneviraston ohje 8/2012). Maantien tiealueelle tai rautatiealueelle ja rautatiealueen suojavyöhykkeelle ei ole mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Selvityksessä esite-