Henkilöstötunnusluvut 2018 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019
Yhteenveto tärkeimmistä henkilöstöä koskevista tiedoista vuodelta 2018 Kaupungin tuloskortin henkilöstöä koskevat kolme tavoitetta eivät toteutuneet, vaikka myönteistä kehitystä oli nähtävissä tavoitteisiin liittyen. Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi. Erityisesti kasvoi sivistystoimen työntekijöiden määrä Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoimakustannukset kääntyivät nousuun Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus kasvoi. Kaupungin työvoiman saatavuus laski hieman. Kelpoisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista pysyi kuitenkin hyvällä tasolla. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvoi edelleen. Kunta10 tutkimuksen tulokset olivat Espoon osalta hyvät Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot kasvoivat, vaikkakin vähemmän kuin edellisvuonna Työnantaja ja henkilöstöjärjestöt solmivat valtuustokauden ajaksi henkilöstösopimuksen. Sen tavoitteena on, että työnantaja ja henkilöstö luovat yhdessä turvallisen ja hyvinvoivan työyhteisön, jossa jokainen huolehtii omasta ja osaltaan koko työyhteisön hyvinvoinnista. 2
Henkilöstöä koskevat vuoden 2018 tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 % Tulostavoite ei toteutunut Erityisesti henkilöstömäärän kasvu peruspalveluissa sekä palvelujen turvaamiseen käytetty vuokratyövoima, jota tarvittiin edellisvuotta enemmän, vaikuttivat siihen, että tuottavuustavoite ei toteutunut vuonna 2018. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2017 arvoon verrattuna Tulostavoite ei toteutunut (v. 2018 matriisiluku oli 64,6 ja vuonna 2017 luku oli 67,5). Vuoden 2018 työhyvinvointimatriisin tiedoissa Kunta10-tutkimukseen perustuvat muuttujat kehittyivät pääsääntöisesti myönteiseen suuntaan, mutta lisääntyneet poissaolot painoivat matriisin lukuarvon kielteiseen suuntaan. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää/henkilötyövuosi Tulostavoite ei toteutunut (v. 2018 poissaoloja keskimäärin 16,1 pv). Poissaolojen kasvu tasaantui selvästi edellisvuoden kasvuun verrattuna ja kehitys vaihteli toimialoittain. Suurimpana toimialana sivistystoimen muita toimialoja voimakkaampi kasvu vaikutti koko kaupungin poissaolojen määrän kehitykseen. 3
Henkilöstöä yhteensä 14 282 Henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2018 aikana 278 työntekijällä Vakinaisten määrä kasvoi 206:lla ja määräaikaisten määrä 72 henkilöllä. Eniten henkilöstömäärä kasvoi sivistystoimessa, jossa erityisesti suomenkielisen opetuksen kasvanut asiakasmäärä edellytti uusien työntekijöiden palkkaamista. Sosiaali- ja terveystoimen sekä teknisen ja ympäristötoimen henkilöstömäärät laskivat hieman. Kaupungin oman henkilöstön henkilötyövuosien määrä oli v. 2018 yhteensä 11 204 (v. 2017: 11 035), henkilötyövuosien määrä kasvoi 1,5 %. 4 Kuva: Taru Turpeinen
Espoon asukas- ja henkilöstömäärän kehitys 2008-2018 5
Henkilöstömäärä- ja rakennemittareita 2014-2018 Henkilötyövuosien määrän kehitys v. 2014-2018 (lkm) Espoolaisia yhtä kaupungin työntekijää kohden v. 2014-2018 (lkm) 15000 22,00 14000 13000 20,00 12000 11000 10000 11226 11204 18,00 16,00 9000 8000 14,00 7000 6000 12,00 5000 10,00 Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus v. 2014-2018 (%) Maahanmuuttajataustaisten osuus henkilöstöstä v. 2014-2018 (%) 7,00 7,00 6,00 5,00 Kokonaislähtövaihtuvuus 6,00 5,00 5,6 6,2 4,00 4,00 3,00 2,00 Eläkkeelle jääneiden osuus 3,00 2,00 1,00 1,00 0,00 0,00 6
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Palvelussuhteiden määrä kuukausittain 2015-2018 17 000 15 000 13 000 11 000 9 000 Työllistetyt Sijaiset, määräaik. 7 000 Vakinaiset 5 000 2015 2016 2017 2018 7
Keskeisiä henkilöstötunnuslukuja v. 2015-2018 2015 2016 2017 2018 Vakinaisia (%) 81,9 80,3 81,2 81,0 Naisten osuus (%) 79,5 79,5 79,6 79,8 Keski-ikä (vuotta) 44,6 44,5 44,5 44,5 naiset 44,5 44,4 44,4 44,4 miehet 44,7 45,0 44,9 44,8 vakinainen henkilöstö 46,1 46,2 46,0 46,0 Keskimäärin Espoon kaupungilla (vuotta) 10,6 10,4 10,3 10,1 naiset 10,4 10,2 10,1 9,9 miehet 11,2 11,3 11,1 10,9 Ylempi korkeakoulutaso (%) 26,7 28,6 29,1 29,6 naiset 26,7 28,8 29,3 29,8 miehet 26,6 27,9 28,1 28,5 Koulutustasomittain 5,2 5,4 5,5 5,6 8
Henkilöstömäärä- ja rakennemittareita 2018 henkilöä 2200 Henkilöstön ikärakenne 31.12.2018 henkilöä Henkilöstön palvelusaika 31.12.2018 6000 1700 1200 700 66 261 1060 362 1314 366 1468 364 1682 429 395 1477 1586 380 1403 229 982 33 5000 4000 3000 2000 1091 4684 508 401 Naiset Miehet 320 200-300 80 345 <25 v. 25-29 v. 30-34 v. 35-39 v. 40-44 v. 45-49 v. 50-54 v. 55-59 v. 60-64 v. >65 v. 1000 0 2051 231 158 176 1527 1154 663 774 544 alle 5v. 5-9 v. 10-14 v. 15-19 v. 20-24 v. 25-29 v. yli 30 v. Naiset Miehet Koko- ja osa-aikaiset sekä sivutoimiset palvelussuhteet 31.12.2018 1 399 100 12 883 Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivutoimiset 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Palkkatuella työllistettyjen määrä v. 2014-2018 (lkm, tilanne 31.12.) 11.4.2019 9
Henkilöstöstä eläkkeelle jääneet v. 2018 Eläkemuoto 2015 2016 2017 2018 2018 2018 naiset miehet yhteensä Varhennettu vanhuuseläke 3 4 3 2 0 2 Yksilöllinen varhaiseläke 0 1 0 0 0 0 Vanhuuseläke 231 256 227 149 46 195 Työkyvyttömyyseläke 16 21 30 28 6 34 Yhteensä 250 282 260 179 52 231 Palkanlaskentajärjestelmään viedyt eläketapahtumat 10
Espoo kiinnostaa työpaikkana, joillain aloilla työvoimapulaa Yleisen työllisyysasteen noustessa kaupungin työvoiman saatavuus laski hieman vuodesta 2017. Vakituisia ja pitkiä määräaikaisia työtehtäviä oli haettavana 3372 (22,3 % enemmän kuin vuonna 2017). Keskimäärin yhtä avointa työpaikkaa kohden saapui 10 hakemusta. Kaupungilla on haasteita rekrytoida työntekijöitä seuraaville aloille: Ruotsinkielinen varhaiskasvatus, opetus ja erityisopetus. Suomenkielinen erityisopetus. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat. Sosiaali- ja terveystoimessa lääkärit, sosiaalityöntekijät ja kotihoidon lähihoitajat. 11 Kuva: Olli Häkämies
Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja Espoo tarjosi 750 kesätyöpaikkaa eli lähes saman verran kuin vuonna 2017. Lisäksi kaupunki jakoi nuorille 900 kesäseteliä. Kaupungin työyksiköissä oli vuoden aikana 2250 harjoittelijaa eli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kaupungin harjoittelijoista suurin osa tulee toisen asteen oppilaitoksista. 12 Kuva: Maarit Ohraluoma
Henkilöstökustannukset kasvoivat Kaupungin maksama palkkasumma kasvoi vuonna 2018 (maksettujen palkkojen kasvu + 3,4 %). Henkilöstökustannukset nousivat vuonna 2018 yhteensä + 3,6 %. Vuokratyövoimakustannukset kasvoivat + 10,2 %. Yhteensä henkilöstö- ja vuokratyövoimakustannukset kasvoivat + 3,9 %. Kuva: Virpi Pakkala 13
Henkilöstötalouden mittarit v. 2014-2018 Henkilöstökustannusten kehitys v. 2014-2018 (milj.e) Vuokratyökustannusten kehitys v. 2014-2018 (milj.e) 660,00 35,0 640,00 620,00 30,0 600,00 580,00 560,00 25,0 20,0 540,00 520,00 15,0 500,00 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v.2018 10,0 2500 Henkilöstökustannukset / asukas v. 2014-20178(e) Koulutus- työterveyshuolto- ja työhyvinvointieurot v. 2014-2018 (e/hlö) 2400 2300 2200 2100 2000 1900 1800 1700 1600 1500 350 300 250 200 150 100 50 0 Koulutus Työterveyshuolto Työhyvinvointi 14
Työvoimakustannukset 2015-2018 Työvoimakustannukset 2015 2016 2017 2018 2015 2016 2017 2018 per/hlö per/hlö per/hlö per/hlö Palkat 476 831 954 489 726 974 491 826 843 512 781 538 35 028 35 308 35 120 35 904 Henkilöstösivukulut 112 590 324 117 651 330 107 347 036 107 800 498 8 271 8 482 7 665 7 548 Eläkemenoperusteinen 24 316 499 23 212 168 17 484 593 17 220 985 1 786 1 674 1 249 1 206 eläkemaksu * Varhaiseläkemeno- 2 006 328 2 527 529 2 571 297 3 643 149 147 182 184 255 perusteinen maksu * Sairauspoissaolot 18 372 512 19 693 703 20 552 218 22 079 436 1 289 1 420 1 468 1 546 (palkalliset & palkattomat) Koulutus 3 617 897 3 424 016 3 863 843 4 231 913 266 247 276 296 Työterveyshuolto 3 711 948 3 825 664 4 111 279 4 317 725 273 276 294 302 Työtapaturmat 1 337 307 2 032 123 1 970 529 2 106 383 98 147 141 147 (kokonaisvakuutusmaksu) Työhyvinvointi 1 489 204 1 514 170 1 608 940 1 666 360 109 109 115 117 YHTEENSÄ 644 273 973 663 607 677 651 336 578 675 847 987 47 267 47 845 46 511 47 322 * irrotettu erikseen henkilöstösivukuluista 15
Henkilöstä palkittiin kertapalkkioilla entistä useampi Kertapalkitsemisesta on tullut esimiehille palkitsemisen väline, joka tukee Espoo-tarinan toteutusta. Vuoden aikana henkilöstöä palkittiin yhteensä 5 573 kertaa. Henkilöstöä palkittiin kaikilla toimialoilla, ja koko kaupungissa palkitsemiseen varatuista rahoista käytettiin 96 prosenttia eli 1 876 127 euroa. 16
Osaamisen kehittäminen Espoossa panostetaan henkilöstön osaamiseen ja sen kehittämiseen. Henkilöstön osaamista kehitetään työn ja toiminnan muutosten pohjalta. Osaamisen kehittäminen liittyi erityisesti seuraaviin teemoihin: Toiminnan uudistaminen ja muutosten toteuttaminen Työn kehittäminen mm. uusilla sähköisillä työtavoilla ja tilaratkaisuilla Palvelujen kehittäminen asiakas- ja asukaslähtöisemmäksi Asioiden ja ihmisten johtaminen Tavoitteellisuus ja suorituksen johtaminen Vuorovaikutus, yhteistyötaidot sekä hyvät oman työn johtamisen taidot Kaupunkitasoisissa koulutuksissa kävi yli 3500 henkilöä. Lisäksi kaupungin toimialoilla ja tulosyksiköissä järjestettiin eri ammatti- ja henkilöstöryhmille koulutuksia, jotka liittyivät toimialojen asiantuntijuuteen ja tavoitteisiin. Kuva: Heidi-Hanna Karhu 17
Johtamisen kehittäminen Espoolaisen johtamisen tavoitteena on toteuttaa Espoo-tarinaa. Espoolaisen johtamisen yksi oleellinen kulmakivi on oman johtamistaidon jatkuva kehittäminen. Kaupunki tarjosi vuonna 2018 aktiivisesti erilaisia johtamisvalmennuksia ja - palveluja. Esimiesareena järjestettiin toukokuussa Dipolissa ja siihen osallistui 700 esimiestä ja asiantuntijaa. Kaikki Espoossa aloittaneet uudet esimiehet kutsuttiin espoolaisen johtamisen valmennuksiin saamaan virikettä oman esimiestyön kehittämiseen ja tutustumaan espoolaiseen johtamiseen. Esimiehille järjestettiin myös tutkintoon johtavia valmennuksia: Johtamisen erikoisammattitutkinto Lähiesimiehen ammattitutkinto Ylemmälle johdolle suunnattuun Espoo Executive Master of Business Administration ohjelmaan (EMBA) osallistui vuoden aikana yhteensä 50 johtajaa ja päällikköä Johtamisen erityisiin teemoihin pureuduttiin mm. kestävään tulevaisuuteen johtamisen, valmentavan johtamisen, työkykyjohtamisen sekä verkostojohtamisen valmennuksissa. Esimiesten johtamisen kehittämisen tueksi tarjottiin coachingia. Kaupunki tarjosi esimiehille myös kohdennettua tukea oman esimiestyön ja työyhteisöjen kehittämiseen yhteensä noin 220 tapauksessa Monessa työyhteisvalmennuksessa paneuduttiin myös työntekijöiden oman vastuualueen ja itsensä johtamisen kysymyksiin. 18
Espoossa koetaan työnimua Espoon kaupungin työntekijät kokevat työnimua ja panostavat työhönsä. Muutoksilta työssä ei voi välttyä, mutta muutosten laatu koetaan useammin myönteisenä. Tulokset käyvät ilmi Työterveyslaitoksen tuoreesta Kunta10-tutkimuksesta, jolla kartoitetaan kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Espoossa on tapahtunut Kunta10-kyselyn kaikilla osa-alueilla (työ, työyhteisö ja johtaminen) hyvää kehitystä. Molemminpuolinen tuki lähiesimiehen ja työyhteisön välillä on parantunut. Lähiesimiehen koetaan vahvistavan työntekijöiden kyvykkyyttä, kannustavan heitä yhteistyöhön ja itsenäiseen työskentelyyn eli valmentava johtaminen on Espoossa hyvällä tasolla. Toisaalta koettu työpaine ja työstressi ovat kasvaneet. Huolestuttavaa on, että asiakkaiden aiheuttamat väkivalta- ja uhkatilanteet ovat kasvaneet Espoossa 60 prosentilla vuoden 2016 kyselystä ja lähes 13 % vastanneista on kokenut uhkailua asiakkaalta viikoittain. Sama trendi on näkyy muissakin kyselyyn osallistuneissa kunnissa. Espoo osallistui Kunta10-tutkimukseen yhdeksättä kertaa vuonna 2018. Kyselyyn osallistui 11 kuntaa, joista Espoon tulokset olivat kokonaissijoituksessa parhaat. Vastausprosentti oli Espoossa 74 %, mikä on korkein luku tähän mennessä. 19
Työhyvinvointimittarit 2014-2018 Henkilöstön keskim. eläkkeelle jäämisikä v. 2014-2018 (v) Iän perusteella eläkkeelle jääneiden osuus v. 2014-2018 (%) 66,00 100,00 64,00 62,00 63,3 63,3 90,00 80,00 90,9 84,4 60,00 70,00 58,00 60,00 56,00 50,00 54,00 40,00 52,00 30,00 50,00 20,00 Terveysperusteiset poissaolot v. 2014-2018 (pv/htv) Varhaiseläkemenoperusteinen maksu v. 2014-2018 (milj.e) 17,00 4 16,00 3,5 15,00 14,00 13,00 12,00 11,00 10,00 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 20
Terveysperusteiset poissaolot 2014-2018 Koko kaupunki 2014 2015 2016 2017 2018 palkalliset sairauspoissaolot 3,51 3,37 3,61 3,74 3,79 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot 3,69 3,59 3,81 3,96 3,99 kuntoutustuki 0,29 0,25 0,20 0,22 0,25 työ- ja työmatkatapaturmat 0,14 0,14 0,14 0,16 0,18 yhteensä 4,12 3,98 4,15 4,34 4,42 Kuorma 15,0 14,5 15,1 15,8 16,1 21
22 Työhyvinvointimatriisi 2018 TYÖHYVINVOINTIMATRIISI / Espoon kaupunki Henkilöstön sairauspoissaolot, euroa/hlö Henkilöstön työtapaturmat euroa /hlö Varhe-maksut, euroa /hlö Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Työn kuormittavuus Työyhteisön tavoitteellisuus Sosiaalinen pääoma Kohtelun oikeudenmukaisuus Espoon kaupunki Pisteytys 0 pistettä 2 500 200 1000 1-4 1 1 1 10 pistettä 800 10 50 5 4 5 5 5 Painoarvo 2,5 1,5 1 1 1 1 1 1 Tulos 2018 1 546 56 255 2,61 0,24 3,94 3,88 3,99 Tulos 2017 1 468 41 184 2,64 0,35 3,93 3,82 3,92 Tulos 2016 1 420 35 182 2,64 0,35 3,93 3,82 3,92 Pistearvo 2018 5,6 7,6 7,8 4,0 5,3 7,4 7,2 7,5 Pistearvo 2017 6,1 8,3 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Pistearvo 2016 6,4 8,7 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Matriisitulos 2018 5,6 7,6 7,8 4,0 5,3 7,4 7,2 7,5 Matriisitulos 2017 6,1 8,3 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Matriisitulos 2016 6,4 8,7 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Painotettu arvo 2018 14,0 11,3 7,8 4,0 5,3 7,4 7,2 7,5 Painotettu arvo 2017 15,2 12,5 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Painotettu arvo 2016 15,9 13,0 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 2016 2017 2018 Matriisiluvun kehitys 68,7 67,5 64,6 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 Matriisiluvun kehitys 2016 2017 2018
Tapaturmatiedot 2016-2018 Vahinkojen lkm Sairauspvt Korvaussumma ( ) Keskivahinko ( /lkm) Kaikki ilmoitetut 2018 1 552 6 813 1 183 686 763 2017 1 390 6 125 911 232 656 2016 1 331 5 217 834 740 627 Kaikki korvatut 2018 996 6 813 1 181 071 1 186 2017 888 6 125 910 144 1 025 2016 903 5 217 833 693 923 ** Taajuus (työssä sattuneet tapaturmat milj. työtuntia kohden) Työssä korvatut 2018 729 4 743 803 976 1 103 9,43 2017 631 4 026 586 346 929 8,11 2016 658 3 192 485 537 738 8,17 Asunnon ja työpaikan välisellä matkalla korvatut 2018 267 2 070 377 096 1 412 2017 257 2 099 323 797 1 260 2016 245 2 025 348 156 1 421 23