Henkilöstökertomus 2017

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2017

2 Sisällys Yhteenveto ja tuloskortin vuotta 2017 koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaupungin henkilöstörakenne ja -resursointi 2017 Henkilöstötalous vuonna 2017 Palkkaus ja palkitseminen sekä henkilöstöedut vuonna 2017 Työvoiman saatavuus vuonna 2017 Osaamisen ja johtamisen kehittäminen vuonna 2017 Työhyvinvointi vuonna

3 Yhteenveto ja tuloskortin vuotta 2017 koskevien tavoitteiden toteutuminen

4 Yhteenveto tärkeimmistä henkilöstöä koskevista tiedoista vuodelta 2017 Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi. Erityisesti kasvoivat sivistystoimen tehtävät. Henkilötyön tuottavuus parani. Henkilöstökustannukset pienenivät. Tämä johtui kilpailukykysopimuksen mukaisesta lomarahaleikkauksesta sekä henkilöstösivukulujen työnantajaosuuden supistumisesta. Vuokratyövoimakustannukset vähenivät edellisestä vuodesta. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus kasvoi. Kaupungin työvoiman saatavuus pysyi hyvällä tasolla ja kelpoisten työntekijöiden saatavuus parani. Kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita otettiin yhtä paljon kuin edellisvuonna. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvoi. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot kasvoivat, samoin tapaturmien määrä. Rahallisesti panostettiin edellisvuotta enemmän henkilöstön koulutukseen ja työhyvinvointiin. 4

5 Henkilöstöä koskevat vuoden 2017 tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 % Tulostavoite toteutui. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2016 arvoon verrattuna Tulostavoite ei toteutunut (v matriisiluku oli 67,5 ja vuonna 2016 luku oli 68,7). Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 12 päivää/henkilötyövuosi Tulostavoite ei toteutunut (v poissaoloja keskimäärin 15,8 pv). 5

6 Kaupungin henkilöstörakenne ja -resursointi 2017

7 Henkilöstöä yhteensä Henkilöstömäärä kasvoi vuoden aikana 134 työntekijällä v verrattuna. Vakinaisten määrä kasvoi 226:lla. Määräaikaisten määrä laski 92 henkilöllä. Eniten henkilöstömäärä kasvoi sivistystoimessa, jossa erityisesti suomenkielisen opetuksen kasvanut asiakasmäärä edellytti lisäresursointia. Sosiaali- ja terveystoimen sekä erityisesti teknisen ja ympäristötoimen henkilöstömäärät laskivat Kaupungin oman henkilöstön henkilötyövuosien määrä oli v yhteensä (v. 2016: ), henkilötyövuosien määrä kasvoi 0,9 %. 7 Kuva: Taru Turpeinen

8 Henkilörakenteen muutoksia Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus nousi (5,5 % 6,3 %). Erityisesti teknisessä ja ympäristötoimessa sekä sosiaali- ja terveystoimessa vaihtuvuus oli vuoden 2017 kuluessa aiempaa suurempaa. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus on kasvanut (5,5 % 5,9 %). Eläkkeelle jäi vuoden kuluessa 260 henkilöä, mikä on noin 20 edellisvuotta vähemmän. Iän perusteella eläkkeelle jääneiden osuus laski (90,8 % 87,3 %). 8 Kuva: Olli Häkämies

9 Henkilöstömäärä- ja rakennemittarit (1) Kaupungin henkilöstömäärän kehitys v (lkm, tilanne ) Espoolaisia yhtä kaupungin työntekijää kohden v (lkm) v v v v v ,00 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 v v v v v Henkilötyövuosien määrän kehitys v (lkm) v v v v v ,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Maahanmuuttajataustaisten osuus henkilöstöstä v (%) 5,1 v v v v v ,9

10 Palvelussuhteiden määrä kuukausittain Työllistetyt Sijaiset, määräaik. Vakinaiset

11 Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Palvelussuhteet toimialoittain Ajankohta Sosiaali- ja Sivistys- Tekninen ja Konserni- Konserni- Yhteensä terveys- toimi ympäristö- hallinto palvelut toimi toimi naisia miehiä Muutos 16/

12 Henkilöstömäärään vaikuttaneita merkittäviä muutoksia v alkaen HENKILÖSTÖMÄÄRÄÄN VAIKUTTANEITA MERKITTÄVIÄ MUUTOKSIA VUODESTA 2010 ALKAEN Milloin Hlöä Kaupungin palveluksesta pois siirtyneitä toimintoja Mistä Mihin Tekninen ja ympäristötoimi, Espoon Veden henkilöstö HSY Sivistystoimi, määräaikaiset koulunkäyntiavustajat Seure Henkilöstöpalvelut Oy Sosiaali- ja terveystoimi, lääkekeskuksen henkilöstö HUS Sosiaali- ja terveystoimi, välinehuollon henkilöstö HUS Palveluliiketoimi, ei-kiireellinen potilassairaankuljetus HUS Sivistystoimi, työväenopiston (suom.kiel), aikuislukion henkilöstö Omnia Konsernipalvelut, Espoo Cateringin yhtiöittäminen Espoo Catering Oy Perustoimeentulotuen myöntämisen ja maksamisen siirto KELA Kaupungin palvelukseen siirtymisiä Mistä Mihin Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti Sivistystoimi, kirjasto Kaupungin sisäisiä siirtymisiä Mitä Mihin Suomenkielisen varhaiskasvatuksen siirto Sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen Logistiikka-, vahtimestari- ja turvallisuuspalvelujen siirto Sosiaali- ja terveystoimesta keskushallintoon Palveluliiketoimen perustaminen Teknisestä ja ympäristötoimesta palveluliiketoimeen Konsernipalvelujen siirto ja taloushallinnon henkilöstön Keskushallinnosta ja toimialoilta palveluliiketoimeen keskittäminen Aula- ja turvallisuushenkilöstön keskittäminen Sivistystoimesta palveluliiketoimeen Sisäinen potilaskuljetus Sosiaali- ja terveystoimesta palveluliiketoimeen Yhteispalvelupisteiden henkilöstö Sivistystoimesta palveluliiketoimeen Tietohallinnon henkilöstön keskittäminen Muilta toimialoilta ja konserniesikunnasta palveluliiketoimeen Palveluliiketoiminen lakkauttaminen toimialana ja siihen liittyvät toimintojen siirrot kaupungin sisällä Palveluliiketoimesta tekniseen ja ympäristötoimeen Tietotuotannon henkilöstön siirto Palveluliiketoimesta konserniesikuntaan Konsernihallinnon konsernipalvelujen talouspalvelujen, henkilöstöpalvelujen, asiakirjahallinnon ja käännöspalvelujen henkilöstö sekä eräitä henkilöitä muilta toimialoilta Konsernihallinnon konserniesikuntaan

13 Henkilöstömäärä- ja rakennemittarit (2) henkilöä 2200 Henkilöstön ikärakenne henkilöä 6000 Henkilöstön palvelusaika Naiset Miehet <25 v v v v v v v v v. >65 v. Naiset Miehet alle 5v. 5-9 v v v v v. yli 30 v. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus v (%) Koko- ja osa-aikaiset sekä sivutoimiset palvelussuhteet , , ,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Koko lähtövaihtuvuus Eläkkeelle siirtyneiden osuus Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivutoimiset 0,00 v v v v v

14 Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Koulutusaste tuntematon Henkilöstön koulutustasorakenne henkilöä Naiset 782 Miehet

15 Keskeisiä henkilöstötunnuslukuja Vakinaisia (%) 80,8 81,9 80,3 81,2 Naisten osuus (%) 79,8 79,5 79,5 79,6 Keski-ikä (vuotta) 44,6 44,6 44,5 44,5 naiset 44,5 44,5 44,4 44,4 miehet 45,1 44,7 45,0 44,9 vakinainen henkilöstö 46,1 46,1 46,2 46,0 Maahanmuuttajataustaisia 5,6 5,5 5,5 5,9 Keskimäärin Espoon kaupungilla (vuotta) 10,6 10,6 10,4 10,3 naiset 10,4 10,4 10,2 10,1 miehet 11,4 11,2 11,3 11,1 Ylempi korkeakoulutaso (%) 26,1 26,7 28,6 29,1 naiset 26,1 26,7 28,8 29,3 miehet 26,4 26,6 27,9 28,1 Koulutustasomittain 5,1 5,2 5,4 5,5 Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus (%) 6,4 5,2 5,5 6,3 Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä 63,3 63,7 63,6 63,5 Iän perusteella eläkkeelle jääneiden osuus (%) 90,9 92,4 90,8 87,3 Terveysperusteiset poissaolot (%) 4,12 3,98 4,15 4,34 Kaikki työ- ja työmatkatapaturmat yhteensä josta työtapaturmia

16 Henkilöstöstä eläkkeelle jääneet 2017 Eläkemuoto naiset miehet yhteensä Varhennettu vanhuuseläke Yksilöllinen varhaiseläke Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yhteensä Palkanlaskentajärjestelmään viedyt eläketapahtumat 16

17 Henkilöstön kymmenen yleisintä tehtävänimikettä 2017 Nimike Yhteensä LASTENHOITAJA LUOKANOPETTAJA 982 LASTENTARHANOPETTAJA 965 LÄHIHOITAJA 710 PERUSKOULUN LEHTORI 668 PÄÄTOIMINEN TUNTIOPETTAJA 606 SAIRAANHOITAJA 544 KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA 286 OHJAAJA 283 ERITYISLUOKANOPETTAJA

18 Henkilöstötalous vuonna 2017

19 Kilpailukykysopimus laski henkilöstökustannuksia Kaupungin maksamien palkkojen summa ei kasvanut vuonna 2017 (maksettujen palkkojen kasvu -0,02 %). Nollakasvu johtui KIKY-sopimuksen mukaisesta lomarahaleikkauksesta. Henkilöstökustannukset pienenivät vuonna 2017 yhteensä -2,2 %. Pieneneminen johtui paitsi lomarahaleikkauksesta myös henkilöstösivukulujen työnantajaosuuden supistumisesta. Vuokratyövoimakustannukset supistuivat -3,9 %. Yhteensä henkilöstö- ja vuokratyövoimakustannukset pienenivät -2,3 %. Kuva: Virpi Pakkala 19

20 Henkilöstötalouden mittarit v Henkilöstökustannusten kehitys v (milj.e) 2500 Henkilöstökustannukset / asukas v (e) 640, ,00 600, , ,00 540,00 520, ,00 v v v v v v v v v v Vuokratyökustannusten kehitys v (milj.e) Koulutus- työterveyshuolto- ja työhyvinvointieurot v (e/hlö) 30, ,0 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 v v v v v v v v v v Koulutus Työterveyshuolto Työhyvinvointi 20

21 Henkilöstökustannukset ja - määrä/asukas Vuosi Palkat, euroa Henkilöstösivu- Henkilöstö- Asukas- Palkat/ Henkilöstö- Henkilöstö- Asukaskulut, yhteensä kustannukset luku asukas, kustannukset/ määrä määrä/ yhteensä, euroa euroa asukas, euroa työntekijä , , , , ,0 21

22 Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset per/hlö per/hlö per/hlö per/hlö Palkat Henkilöstösivukulut Eläkemenoperusteinen eläkemaksu * Varhaiseläkemeno perusteinen maksu * Sairauspoissaolot (palkalliset & palkattomat) Koulutus Työterveyshuolto Työtapaturmat (kokonaisvakuutusmaksu) Työhyvinvointi YHTEENSÄ * irrotettu erikseen henkilöstösivukuluista 22

23 Palkkaus ja palkitseminen sekä henkilöstöedut vuonna 2017

24 Kilpailukykysopimuksessa sovittiin uusista työajoista ja lomarahojen määräaikaisesta leikkauksesta Kesällä 2016 allekirjoitetussa valtakunnallisessa kilpailukykysopimuksessa sovittiin työajan pidennyksestä 24 tunnilla vuodessa sekä lomarahojen leikkaamisesta julkisella sektorilla 30 % vuosina Kunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla toteutettiin edellä mainittua työmarkkinakeskusjärjestöjen allekirjoittamaa kilpailukykysopimusta. Kunta-alalla työajan muutos toteutettiin lisäämällä pääsääntöisesti viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. 24

25 Espoon yhteistoimintasopimus uudistettiin Työnantaja ja henkilöstöjärjestöjen edustajat neuvottelivat uuden, lakia täydentävän, yhteistoimintasopimuksen työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta Espoon kaupungissa. Sopimus koskee myös työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain organisointia. 25

26 Henkilöstö sopimusaloittain 2017 Henkilöstö sopimusaloittain (%) Kunnallinen yleinen virkaehtosopimus 63,1 Opetusala 23,6 Teknisten sopimus 9,6 Tuntipalkkaiset 1,3 Lääkärisopimus 2,4 26

27 Kertapalkitseminen vakiintunut palkitsemisen muoto Espoo-tarinan toimeenpanoa tukeva kertapalkitseminen on vakiinnuttanut nopeasti asemansa Espoon kaikkien esimiesten käytössä olevana palkitsemismuotona. Kertapalkitsemista varten varattiin vuonna ,4 % vuoden palkkasummasta, yhteensä 1,9 miljoonaa euroa. 27

28 Kertapalkkio

29 Henkilöstöedut vuonna 2017 Työmatkaetu 120 euroa/hlö. Liikunta- ja kulttuurietu 100 euroa/hlö. Uintietu 100 krt/vuosi/hlö. Tietokoneilla ja mobiililaitteilla toimiva taukoliikuntasovellus koko henkilöstölle. Kuntojumpat: 26 ryhmää ja 3195 liikuntakertaa. Henkilöstön perustamia harrastusryhmiä tuetaan Espoon kunnon kautta. 13 matalan kynnyksen henkilöstöliikuntapilottiryhmää. Yhteensä 815 liikuntakertaa syksyn aikana. Henkilöstön virkistysalue Furuholm Suvisaaristossa. Kesällä 2017 valmistuivat uudet rakennukset: neljä uutta mökkiä henkilöstön käyttöön sekä päärakennus. 29

30 Työvoiman saatavuus vuonna 2017

31 Espoo kiinnostaa työpaikkana Kaupungin työvoiman saatavuus pysyi hyvällä tasolla vuonna Vakituisia ja pitkiä määräaikaisia työtehtäviä oli auki (8,5 % enemmän kuin vuonna 2016). Keskimäärin yhtä avointa työpaikkaa kohden saapui 14 hakemusta, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna Kelpoisten hakijoiden määrä tehtävää kohden kasvoin hieman ja muodollisen kelpoisuusehdon täyttäviä hakijoita oli 10 avointa tehtävää kohden. Kaiken kaikkiaan työ hakemuksia saapui kaupungille , joista kesätyöhakemuksia oli Kuva: Olli Häkämies

32 Työvoimavajetta mm. päivähoidossa Kaupungilla on haasteita rekrytoida työntekijöitä seuraaville aloille: Ruotsinkielinen päivähoito, opetus ja erityisopetus. Suomenkielinen erityisopetus. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettajat lastentarhanopettajat. Sosiaali- ja terveystoimessa lääkärit ja sosiaalityöntekijät. 32 Kuva: Taru Turpeinen

33 Espoon on houkutteleva työnantaja Espoon Rekrytointipalvelujen työnhakijakyselyssä kysytään mielipidettä Espoosta työnantajana. Vuonna 2017 Espoon kaupunki sai arvosanaksi 3,8 (asteikolla 1-5). Arvosanassa ei juuri ole tapahtunut muutoksia vuosien saatossa. Suurin osa kaupungille hakeneista sai tiedon työpaikasta kaupungin verkkosivujen, TE-toimiston kautta, sekä Kuntarekryn kautta. Sosiaalisen median merkitys on myös kasvanut. 33 Kuva: Mauri Ratilainen / Compic Oy

34 Ennakoivaa rekrytointia Espoo tarjosi 780 kesätyöpaikkaa eli lähes saman verran kuin vuonna Lisäksi kaupunki jakoi nuorille 900 kesäseteliä. Kaupungin työyksiköissä oli vuoden aikana 2386 harjoittelijaa eli vastaava määrä kuin edellisvuonna. Kaupungin harjoittelijoista suurin osa tulee toisen asteen oppilaitoksista. Espoossa kehitetään työharjoittelua 10 askelta onnistuneeseen työharjoitteluun -harjoittelupolun avulla. Keskeisenä kehittämiskohteena oli mm. parantaa harjoittelun ohjauksen laatua. 34 Kuva: Maarit Ohraluoma

35 Kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden määrän kehitys v v v v v Kesätyöntekijät Harjoittelijat 35

36 Osaamisen ja johtamisen kehittäminen vuonna 2017

37 Osaamisen kehittäminen Kaupungin osaamisen kehittämisen tarpeissa korostuivat sähköisten välineiden käyttäminen asiakaslähtöisyys ja asiakkuuksien johtaminen erilaiset kehittämismenetelmät, kuten Lean ja palvelumuotoilu johtaminen, vuorovaikutus sekä hyvät yhteistyötaidot. Osaamisen kehittämisen painopiste oli koulutusten järjestämisessä, kaupunkitasoisiin koulutuksiin osallistui yli 2600 henkilöä. Kuva: Heidi-Hanna Karhu 37

38 Johtamisen kehittäminen Espoolaista johtamista vahvistettiin monipuolisesti sekä valmennuksin että erilaisen kehittämistyön kautta organisaation eri tasoilla. Valmennusten kautta levitettiin keväällä päättyneen espoolaisen johtamisen kehittämisen tuloksia: johtamisen kulmakiviä sekä parhaita käytäntöjä. Kaikki uudet esimiehet kutsuttiin espoolaisen johtamisen perehdytysvalmennuksiin, johon liittyy johtamispalautteen kerääminen omilta työntekijöiltä sekä oman johtamisen kehittämisen suunnittelua tukeva coaching. Espoolaisen johtamisen kulmakivet 38

39 Johtamisen kehittäminen Ensimmäinen ylimmän johdon Executive Master of Business Administration (EMBA) -ohjelma käynnistettiin. EMBA-ohjelmalla pyritään vahvistamaan Espoon kestävää, strategista johtamista ja tavoitteiden toimeenpanokykyä. Ohjelman oppeja on tarkoitus soveltaa Espoon johtamiseen ja sen kehittämiseen. Esimiesareena keräsi 750 Espoon esimiestä keskustelemaan Espootarinasta ja johtamisesta. Kuva: Markku Ojala / Compic Oy

40 Osaamisen ja johtamisen kehittämisen tunnuslukuja vuonna 2017 Osaamisen ja johtamisen kehittämisen tunnuslukuja 2017 Osallistujia Tilaisuuksia KAUPUNKITASOISET ESIMIESKOULUTUKSET Esimiehen työkalut ja tehtävät 86 4 Espoolainen johtaminen omaksi - valmennus 41 3 Virkistysvalmennus 10 1 Räätälöity virkistysvalmennus (TYT) 52 4 JET 17 1 ELAT 14 1 Palvelussuhdekoulutukset UUSIEN TYÖNTEKIJIÖIDEN KAUPUNKITASOINEN PEREHDYTYS Missä Mennään Espoo -perehdytyskoulutus Kiertoajelu 80 2 Kesätyöntekijöiden perehdytys Valtuuston istunnon seuranta 48 2 KAUPUNKITASOINEN HENKILÖSTÖN KOULUTUSOHJELMA Asiantuntijaluennot Teemakoulutukset Tietotekniikka- ja järjestelmäkoulutukset OPPISOPIMUSKOULUTUKSET Oppisopimuskoulutuksessa olevat MUUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET Stipendikukkarohakemuksia 406 Stipendikukkaro - myönnetyt avustukset 393 Työyhteisövalmennukset yli Esimieskonsultaatiot Työhyvinvointiluennot Coaching-palvelujen käyttäjämäärä 55 40

41 Työhyvinvointi vuonna 2017

42 Terveysperusteiset poissaolot Kuva: Heidi-Hanna Karhu Työntekijöistä joka neljäs ei vuoden aikana ollut lainkaan pois töistä sairauden vuoksi. Vuosille henkilöstön terveysperusteisille poissaoloille asetettiin tavoitteeksi 20 prosentin väheneminen vuoden 2012 tilanteesta. Kauden alkupuolella poissaolot lähtivät laskuun, mutta vuonna 2016 terveysperusteisten poissaolojen määrä lähti nousemaan eikä tavoitetta saavutettu. Terveysperusteisia poissaoloja oli kaupungissa keskimäärin 15,8 päivää/henkilötyövuosi (15,1 v. 2016) Poissaolot lisääntyivät kaikilla toimialoilla. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo laski (67,5 v vrt. 68,7 v. 2016) johtuen poissaolojen määrän kasvusta. 42

43 Työhyvinvointimittarit Henkilöstön keskim. eläkkeelle jäämisikä v (v) Iän perusteella eläkkeelle jääneiden osuus v (%) 66,00 100,00 64,00 62,00 63,6 63,5 90,00 80,00 87,8 87,3 60,00 70,00 58,00 60,00 56,00 50,00 54,00 40,00 52,00 30,00 50,00 v v v v v ,00 v v v v v Terveysperusteiset poissaolot v (pv/htv) Työ- ja työmatkataturmailmoitukset v (lkm) 17, , , , , , ,00 10,00 v v v v v v v v v v Työtapaturmailmoitukset Työmatkatapaturmailmoitukset

44 Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisten poissaolojen prosentit ja kuorma (mukana ei ole työllistettyjä) Koko kaupunki palkalliset sairauspoissaolot 3,38 3,51 3,37 3,61 3,74 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot 3,62 3,69 3,59 3,81 3,96 kuntoutustuki 0,40 0,29 0,25 0,20 0,22 työ- ja työmatkatapaturmat 0,15 0,14 0,14 0,14 0,16 yhteensä % 4,17 4,12 3,98 4,15 4,34 Kuorma (päiviä) 15,2 15,0 14,5 15,1 15,8 44

45 1-12/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /2017 Vuorokautta Terveysperusteiset poissaolot toimialoittain Kaupungin poissaolojen kehitys toimialoittain tammi-joulukuussa vuosina (kuorma eli poissaolopäiviä/htv) 25,0 20,0 15,0 10,0 15,2 15,0 14,5 15,1 15,8 17,2 17,0 16,8 17,3 17,7 18,1 16,9 16,8 21,0 19,6 19,2 17,9 17,0 5,0 12,9 13,0 12,2 13,8 14,7 11,3 11,5 9,6 11,1 5,5 3,8 5,8 0, Koko kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Konserniesikunta Konsernipalvelut

46 Työ- ja työmatkatapaturmat Vuoden 2017 kaikkien ilmoitettujen vahinkojen määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta, mutta korvattuja vahinkoja oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työssä sattuneiden tapaturmien vammat olivat aiempaa vakavampia sairauspäivien ja korvattujen tapaturmien keskivahingon perusteella. Vuonna 2017 Espoossa kehitettiin turvallisuuskulttuuria tuomalla esiin työturvallisuusriskien hallinnan sekä tapaturmien ehkäisyn ja käsittelyn merkitystä. Tapaturmataajuudessa tapahtui heikennystä edelliseen vuoteen verrattuna (taajuus 9,94 v. 2017; taajuus 9,57 v. 2016).

47 Työ- ja työmatkatapaturmat Työ- ja työmatkatapaturmat 2017 Catering poistettu Työssä korvatut Kaikki ilmoitetut kpl Korvatut kpl Korvauspäiviä kpl Keskivahinko Työmatka Kaikki ilmoitetut Korvatut kpl Korvauspäiviä kpl Keskivahinko Ammattitautiepäily Korvauspäiviä Muut kaikki ilmoitetut Muut korvatut* Korvauspäiviä Kaikki tapaturmat Kaikki ilmoitetut kpl Korvatut kpl Korvauspäiviä kpl Keskivahinko Tapaturmataajuus, väh. 3 pv** 11,36 9,98 9,58 9,35 9,57 9,94 Tapaturmataajuus, väh. 4 pv * 9,76 8,28 8,48 8,30 8,17 8,54 KORVAUKSET YHT

48 Työhyvinvointimatriisi 2017 TYÖHYVINVOINTIMATRIISI / Espoon kaupunki Henkilöstön sairauspoissaolot, euroa/hlö Henkilöstön työtapaturmat euroa /hlö Varhe-maksut, euroa /hlö Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Työn kuormittavuus Työyhteisön tavoitteellisuus Sosiaalinen pääoma Kohtelun oikeudenmukaisuus Espoon kaupunki Pisteytys 0 pistettä pistettä Painoarvo 2,5 1, Tulos ,64 0,35 3,93 3,82 3,92 Tulos ,64 0,35 3,93 3,82 3,92 Tulos ,65 0,34 3,91 3,76 3,85 Pistearvo ,1 8,3 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Pistearvo ,4 8,7 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Pistearvo ,1 8,7 9,0 4,1 5,4 7,3 6,9 7,1 Matriisitulos ,1 8,3 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Matriisitulos ,4 8,7 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Matriisitulos ,1 8,7 9,0 4,1 5,4 7,3 6,9 7,1 Painotettu arvo ,2 12,5 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Painotettu arvo ,9 13,0 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Painotettu arvo ,8 13,0 9,0 4,1 5,4 7,3 6,9 7, Matriisiluvun kehitys 70,7 68,7 67,5 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 Matriisiluvun kehitys

49 Työsuojelutoiminta Espoossa Vuosi 2017 oli työsuojelun toimikauden viimeinen vuosi ja työsuojeluvaalivuosi. Työsuojeluvaalit pidettiin loka-marraskuussa Työsuojeluvaltuutettujen toiminta painottui kuluneena kautena: Sisäilma-asioihin Lakisääteisiin työpaikkatarkastuksiin Työpaikkaselvityksiin osallistumisiin Työyhteisökäynteihin Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun selvittelyihin 49

50 Espoossa työhyvinvointia edistetään aktiivisesti Kuva: Virpi Pakkala Vuonna 2017 edistettiin varhaisen tuen mukaista toimintaa työpaikoilla. Varhaisen tuen toimintamallin edistämiseksi ja työkyky- ja työturvallisuusosaamisen vahvistamiseksi laadittiin työkyvyn- ja työturvallisuuden hallinta -valmennuskokonaisuudet osaksi Espoolaisen johtamisen kehittämistä. Espoon kaupunki tarjosi työntekijöilleen työkykyä edistäviä valmennuksia, jotka suunnattiin henkilöille, joilla on tuki- ja liikuntaelinoireita tai haasteita työssä jaksamisessa. Työterveyspalvelut jatkoi Liikahdusohjelmaa, joka on voimavarakeskeinen ja motivoiva terveyden edistämisen ohjelma. 50