Talousarvion käyttösuunnitelma 2012
Sisällysluettelo TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA 2012... 1 1. TALOUSARVIO ON SITOVA... 4 2. TOIMINTA JA TALOUS... 4 2.1. TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 5 2.1.1 Oma toiminta... 5 2.1.2 Uudet toiminnot ja muutokset... 5 2.1.3. Piirin ulkopuolella tapahtuva erikoissairaanhoito... 5 2.2. HENKILÖSTÖRESURSSIT JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN... 5 2.3. HANKINNAT... 6 2.4. SISÄISTEN PALVELUJEN KUSTANNUSTEN KOHDENTAMINEN... 9 2.5. SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT... 9 3. TALOUSARVION SITOVUUSTASO... 10 3.1.VALTUUSTO... 10 3.2. TOIMITUSJOHTAJA... 10 3.3. PERUSPALVELUJOHTAJA... 10 3.4. TILAAJAJOHTAJA... 10 3.5. TULOSALUEJOHTAJAT... 10 3.4. TULOSYKSIKKÖJOHTAJA... 10 3.5. VASTUUYKSIKKÖJOHTAJA... 11 4. MÄÄRÄRAHAN KOROTTAMINEN... 11 5. MÄÄRÄRAHAKÄSITTEEN YLEISIÄ PERIAATTEITA... 11 6. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA... 11 7. TOIMINNAN JA TALOUDEN OHJAUKSEEN LIITTYVÄ RAPORTOINTI... 12 8. TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMAT... 13 8.1 KUNTAYHTYMÄ... 13 8.2 MEDISIININEN TULOSALUE... 16 8.2.1 Medisiininen tulosalue - Sisätautien tulosyksikkö - Sisätautien vuodeosasto 8 / CCU / SYTY... 18 8.2.2 Medisiininen tulosalue - Sisätautien tulosyksikkö - Sisätautien poliklinikka... 19 8.2.3 Medisiininen tulosalue - Sisätautien tulosyksikkö - Yhteisosasto 4... 22 8.2.4 Medisiininen tulosalue - Neurologian tulosyksikkö - Neurologian-, sisätautipäivystys- ja ihotautien vuodeosasto 12... 24 8.2.5 Medisiininen tulosalue - Neurologian tulosyksikkö - Neurologian poliklinikka... 25 8.2.6 Medisiininen tulosalue - Neurologian tulosyksikkö - Kliinisen neurofysiologian yksikkö... 27 8.2.7 Medisiininen tulosalue - Keuhkosairauksien poliklinikka... 29 8.2.8 Medisiininen tulosalue - Ihotautien poliklinikka... 32 8.2.9 Medisiininen tulosalue - Fysiatria ja kuntoutuspalvelut... 33 8.3 OPERATIIVINEN TULOSALUE... 36 2
8.3.1 Operatiivinen tulosalue - Ortopedian ja traumatologian yksikkö, osasto 7... 37 8.3.2 Operatiivinen tulosalue - Osasto 10... 40 8.3.3 Operatiivinen tulosalue - Kirurgian poliklinikka... 42 8.3.4 Operatiivinen tulosalue - Päiväkirurginen osasto... 44 8.3.5 Operatiivinen tulosalue - Yhteispäivystys... 45 8.3.6 Operatiivinen tulosalue - Syöpätautien poliklinikka... 49 8.3.7 Operatiivinen tulosalue - Naistentaudit ja synnytykset - Naistentautien poliklinikka / Osasto 3... 50 8.3.8 Operatiivinen tulosalue - Lasten ja nuorten tulosyksikkö... 54 8.3.9 Operatiivinen tulosalue - Silmätautien yksikkö... 56 8.3.10 Operatiivinen tulosalue - Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka / Kuuloasema / Suu- ja hammassairauksien poliklinikka / Puheterapia... 57 8.3.11 Operatiivinen tulosalue - Leikkaus- ja anestesiaosasto / Kipupoliklinikka... 60 8.3.12 Operatiivinen tulosalue - Teho-osasto ja dialyysiyksikkö... 62 8.3.13 Operatiivinen tulosalue - Välinehuoltokeskus... 65 8.4 PSYKIATRIAN TULOSALUE... 67 8.4.1 Psykiatrian tulosalue - Psykiatrian poliklinikka... 69 8.4.2 Psykiatrian tulosalue - Psykiatrian osasto 15... 72 8.4.3 Psykiatrian tulosalue - Psykiatrian kurssiyksikkö ja psykiatrian osasto 16... 74 8.4.4 Psykiatrian tulosalue - Nuorisopsykiatrian tulosyksikkö... 77 8.4.5 Psykiatrian tulosalue - Lastenpsykiatrian tulosyksikkö (Lastenpsyk.pkl, Lasten ja nuorten terapiapkl, os 14)... 80 8.4.6 Psykiatrian tulosalue - Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka... 82 8.4.7 Psykiatrian tulosalue - Keskitetyt palvelut / Psykologian palveluyksikkö... 84 8.4.8 Psykiatrian tulosalue - Lestijokilaakson psykiatrian aluepoliklinikka... 87 8.4.9 Psykiatrian tulosalue - Perhonjokilaakson psykiatrian aluepoliklinikka... 88 8.4.10 Psykiatrian tulosalue - Sosiaalityön palveluyksikkö... 90 8.4.11 Psykiatrian tulosalue - Kehitysvammahuollon tulosyksikkö... 92 8.5 TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN TULOSALUE... 94 8.6 TUKIPALVELUJEN TULOSALUE... 101 8.6.1 Tukipalvelujen tulosalue - Talous- ja henkilöstöyksikkö sekä sairaalapalvelut... 102 8.6.2 Tukipalvelujen tulosalue - ATK... 104 9. TALOUSTAULUKOT... 107 9.1 SUORITETAVOITTEET TULOSALUEITTAIN 2012... 107 9.2 INVESTOINTIHANKESUUNNITELMA... 109 10. TALOUSARVIO 2012... 113 11. PIENIRTAIMISTOHANKINNAT... 180 12. LASKUTUS JA NK. VYÖRYTETTÄVIEN MENOJEN VYÖRYTYSPERUSTEET... 185 3
1. TALOUSARVIO ON SITOVA Vuoden 2012 talousarvio on hyväksytty valtuuston kokouksessa 28.11.2011 hallituksen esittämässä muodossa ja on varsin tiukka. Hallituksen linjauksen mukaisesti käyttötalousmenojen kasvu sallittiin tilinpäätös 2010 + 2 % -tasolle. Vuoden 2011 lisätalousarviosta johtuen vuoden 2012 talousarvion käyttötalousmenot jäävät noin 2 % ja 2 M alle vuoden 2011 toteumaennusteen. Näin ollen haaste talousarvion toteutumiselle on vaativa. Toteutuakseen talousarvio edellyttää merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Valmisteluun on talousarviovuoden alussa tulossa käyttösuunnitelman tueksi talouden ja toiminnan vakauttamisohjelma. Tämä ohjelma saattaa talousarviovuoden aikana johtaa myös käyttösuunnitelman muutoksiin. Talousarviovuoden aikana tullaan arvioimaan talousarvion pitävyyttä kuukausittain. Tarkemmat analyysit määrärahojen riittävyydestä tai sen mahdollisista paineista tulee esittää vähintään osavuosikatsausten yhteydessä. Yksikköjohtajien koulutusta myös talousvastuun osalta tuetaan kustannusseurannan toteuttamiseksi. Vuonna 2012 edellytetään noudatettavan erityisen tarkkaa menokuria ja kustannusseurantaa. Sairaalan oman toiminnan taloudellisen toimintaedellytyksen turvaamiseksi on suhtauduttava erityisen kriittisesti ostopalveluiden käyttöön asiantuntijapalveluissa sekä piirin ulkopuolisessa hoidossa. Myös ostopalveluissa hyödynnetään kilpailutuksen mahdolliset taloudelliset hyödyt. Toiminnan kehittämisessä pyritään panostamaan rekrytointiin ja henkilöstön saatavuuden turvaamiseen. Myös sairauspoissaolojen määrän vähentämiseen pyritään. Kustannusten hallinnassa ja talouden tasapainottamisessa tulosaluejohtajilla on käytettävissään oman tulosalueensa resurssit ja määrärahat toiminnan painopisteiden ja ruuhkahuippujen mukaan. Piirin ulkopuolisen hoidon määrärahoja ei voida kohdentaa omaan toimintaan ellei samanaikaisesti voida osoittaa ostopalvelujen siirtämistä omaksi toiminnaksi. Valtuusto on hyväksynyt sitovina määrärahoina käyttötalouden ja investointien kokonaiseuromäärät. Käyttötaloussuunnitelman hyväksyy vastuuyksiköitä sitovasti hallitus tämän asiakirjan yhteydessä. Käyttösuunnitelma sisältää vastuuyksiköittäin laaditut toiminnalliset ja suoritemäärälliset tavoitteet sekä määrärahajaot tileittäin. Vastuuyksikköä sitoo viime kädessä yksikön kokonaismenojen ja tulojen loppusumma, tulot ja menot erikseen. Käyttösuunnitelma sisältää lisäksi vastuuyksiköittäin laaditut käyttötalousmenoissa varatun kone- ja laitehankinnat määrärahan käytön suunnitelmat. Laiteluettelo on ohjeellinen ja voidaan toteuttaa vain määrärahan puitteissa. Hallitus on käyttösuunnitelmassa vahvistanut investoinnit määrärahan käyttösuunnitelman kohteittain. 2. TOIMINTA JA TALOUS Kuntayhtymän toiminta jatkuu erikoissairaanhoidon osalta sisällöllisesti entisen laajuisena. Suunnitelmaan sisältyy monia kehittämishankkeita, joilla toimintaa voidaan tehostaa ja siirtää entistä avohoitoisemmaksi. Yhteistyön tiivistäminen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa korostuu useilla tulosalueilla. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kehittämishankkeiden projektoimista, aikatauluttamista, organisointia, vastuuhenkilöiden nimeämistä ja koko henkilökunnan mukanaoloa. Kehittämisote vaatii tuekseen tiiviin seurannan. Erityisen tärkeää on arvioida talousarviovuoden aikana hankkeiden etenemistä ja tehdä korjaavia toimenpiteitä tarvittaessa. Toimintatavoitteet ja määrärahat perustuvat talousarvioneuvotteluissa yhdessä määriteltyihin perusteisiin. 4
2.1. Toiminnalliset tavoitteet 2.1.1 Oma toiminta Tulosaluejohtajan keskeisenä tavoitteena on vastata tulosalueensa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntayhtymän toiminnalle on vahvistettu talousarvion mukaiset toiminnan painopistealueet, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja mittarit, joilla arvioidaan tavoitteiden toteutumista. Määrälliset tavoitteet pohjautuvat yksiköiden esityksiin. Tavoitteet on esitetty sekä kokonaistavoitteena että keskimääräisenä kuukausitavoitteena ottaen huomioon suunnitellut sulkemisajat. Hinnoittelun yksi keskeinen tekijä on ollut tuotettavien palvelujen määrä ja sisältö. Jos palvelujen määrällisessä ja sisällöllisessä tuotannossa ei päästä asetettuihin tavoitteisiin eikä samanaikaisesti kiinnitetä riittävää huomiota kustannusten alentamiseen, palvelujen hinnoittelu johtaa tulosalueen tappiolliseen toimintaan. 2.1.2 Uudet toiminnot ja muutokset Uuden toiminnan käynnistäminen samoin kuin merkittävien muutosten toteuttaminen tulee tapahtua talousarviolle asetettujen tavoitteiden puitteissa siten kuin talousarvion sitovuustasosta on määrätty. 2.1.3. Piirin ulkopuolella tapahtuva erikoissairaanhoito Tulosjohtajien tulee kehittää oman alueensa toimintaan siten, että piirin ulkopuolella tapahtuvaa sairaanhoitoa voidaan vähentää silloin, kuin se on tarkoituksenmukaista ja taloudellista. Ennusteet ostopalvelujen kustannuksiksi on laadittu viime vuoden ja kuluvan vuoden menokehityksen perusteella. Vuoden 2012 käyttösuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi piirin ulkopuolisen hoidon käytön vähentäminen, erityisesti yksityissairaaloiden osalta. Tulos- ja talousvastuun periaatteen mukaisesti piirin ulkopuolella tapahtuvan hoidon kustannukset osoitetaan sille yksikölle, joka on antanut maksusitoumuksen ostopalveluun. Erityisesti tulosyksikköjohtajien tulee kiinnittää huomiota ostopalvelujen hintoihin ja hoitoaikaan. Piirin ulkopuolinen hoito läpilaskutetaan kunnilta potilaan kotikunnan mukaisesti. 2.2. Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Kuntayhtymän henkilöstöresurssit on mitoitettu vastuuyksiköille vakansseina (=virkoina ja toimina). Vakanssien täyttöasetta tarkastetaan tulosalueittain. Palkkaus- ja muut henkilöstömenot on varattu vakansseille yksikön käyttöön osoitettujen henkilöstöresurssien mukaisesti. Vakanssien käyttö ei saa ylittää tulosalueelle osoitettujen vakanssien kokonaismäärää. Sijaisten käyttöä ja ylitöitä on pyrittävä vähentämään hyvällä työn suunnittelulla, työaikajoustoilla sekä vakinaisten sijaisten tarkoituksenmukaisella käytöllä. Työvoiman riittävyyden ja toiminnan tasapainottamisen vuoksi edellytetään, että lomakausi 1.5.-30.9. kokonaisuudessaan hyödynnetään lomien suunnittelussa ellei lomien keskittämiseen ole esitetty erillistä sulkemissuunnitelmaa. Lyhyissä 1 3 vuorokauden sijaisuuksissa ei ilman erityistä perustetta käytetä ulkopuolisia sijaisia, vaan hyödynnetään ns. sissivakansseja. Sijaiset palkataan vain välttämättömiin, yhdessä määriteltyihin resurssitarpeisiin, joissa tehtäviä ei voida hoitaa poissaolon aikana työnjaolla tai muilla työjärjestelyillä lakisääteisen palvelutason vaarantumatta tai potilas-/asiakasturvallisuuden vaarantumatta. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen on varattu koulutussuunnitelmien mukaiset määrärahat, Täydennyskoulutukseen tarvittavia määrärahoja sisältyy myös yhteisiin määrärahoihin. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tulee tapahtua toiminnan kehittämistarpeita vastaavasti kaikki henkilöstöryhmät huomioon ottaen. Ensisijassa koulutuksen määrärahat 5
on varattu yksiköiden omiin määrärahoihin. Yhteiset koulutusmäärärahat (määräraha hallinnossa) on jaettu käyttösuunnitelmassa yleisiin henkilöstön koulutusmäärärahoihin, pitkäkestoisen/prosessiluonteisen johtamiskoulutuksen määrärahoihin sekä psykoterapiakoulutuksen määrärahoihin. Yhteisten koulutusmäärärahojen käytön päätöksenteon koordinoinnista ja valmistelusta vastaa koulutuspäällikkö. Koulutuskustannusten seuraamisen mahdollistamiseksi koko talon tasolla henkilöstön koulutusten osallistumismaksut sekä koulutuksesta aiheutuvat matkustamiskustannukset (matka- ja majoituskustannukset) tiliöidään muista virkamatkaja majoituskustannuksista poiketen kaikki henkilöstökoulutus tilille. Lisäksi on huomioitava, että esimiehen lupa ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistumiseen haetaan HR - työpöydän kautta (poissaolot->koulutus). Erillistä matkasuunnitelmaa ei ole tarpeen tehdä Populukseen. Sisäiset täydennyskoulutukset (=ne, joihin ilmoittautuminen koulutuskalenterin kautta) kirjautuvat automaattisesti osallistujan omiin kursseihin ja koulutuksiin. Toteutuneet ulkopuolisten järjestäjien täydennyskoulutukset ja kustannukset kirjataan koulutuksen seuranta (ehrm Training) järjestelmään yksikköjen ao. vastuuhenkilöiden toimesta. 2.3. Hankinnat Tulosjohtajien tulee aktiivisesti seurata tarvikekulutuksissa tapahtuneita muutoksia ja ryhtyä riittävän ajoissa korjaaviin toimenpiteisiin käyttötapojen muuttamiseksi. Kaikkien tarvikeryhmien osalta tulee etsiä uusia taloudellisempia vaihtoehtoja ja raportoida niistä varastointipisteisiin hankintasopimusten muuttamiseksi ja hankintaohjeen mukaisen tarjouskilpailun järjestämiseksi. Päätäntävallan delegointi ei tarkoita sitä, että yksiköt ryhtyvät itse hankkimaan tarvikkeensa, vaan yksiköt ostavat tarvikkeet sairaalan varastointipisteistä. Keskitetyn hankinnan tuomat hintaedut sekä säästöt turhista toimitus- ja vakuutusmaksuista näkyvät tulosyksiköiden tarvikekustannusten edullisuutena. Hankintayksikön omien kilpailutusten lisäksi hankinnoissa hyödynnetään ensisijaisesti ns. ERVA-hankintoja. Lisäksi kuntayhtymä on mukana eräissä seudullisissa hankinnoissa (mm. IT-hankinnat). Tulosjohtajilla ja henkilökunnalla on mahdollisuus vaikuttaa ennen hankintapäätösten tekemistä tarvikkeiden vuosihankintojen suunnitteluun hankintoja koskevissa neuvotteluissa sekä tuotteiden koekäytöissä. Vuosihankintasopimukset ovat sitovia, poikkeaminen niistä ilman erillistä päätöstä ja vuosihankintasopimuksen purkamista ei ole mahdollista. Hankinnoissa noudatetaan voimassa olevaa hankintaohjesääntöä. Hankintaan liittyvistä toimistorutiineista, kuten tarjouskilpailusta, huolehtii talous- ja hankintatoimisto. Hankinta ja erityisesti hankintaan liittyvä laadullinen ja sisällöllinen hankintaprosessin valmistelu ja arviointi ovat tilaajayksikön substanssiasiantuntijoiden vastuulla. Hankintaprosessi edellyttää tiivistä yhteistyötä hankintayksikön ja tilaavan asiantuntijayksikön kesken laadullisen, taloudellisen ja juridisen oikeellisuuden varmistamiseksi. Ostopalvelut Ostopalvelut on budjetoitu kullekin tulosalueelle/-yksikölle /vastuuyksiköille nykyisessä laajuudessaan. Toimintaa varten on varattu erilliset määrärahat joko ostopalveluihin tai asiantuntijapalkkioihin. Uusien ostopalvelujen tulee perustua sopimukseen ja yleensä tarjouskilpailuun. Ostopalvelujen käynnistäminen ja voimassa olevien ostopalvelusopimusten muuttaminen valmistellaan yhteistyössä tulosyksikön/vastuuyksikön ja talousja hankintatoimiston kanssa. Erityisesti konsulttisopimuksissa on kiinnitettävä huomioita kustannustason ja muiden sopimusehtojen seurantaan sekä koordinointiin koko talon tasolla. Myös palveluiden ostopalvelut (muu kuin piriin ulkopuolinen hoito) edellyttävät viranhaltijan tekemän hankintapäätöksen. Hankintapäätös ja sen pohjalta laadittu ostopalvelusopimus tehdään mm. konsulttisopimuksesta tai 6
yksityisen terapiapalvelun käytöstä kuntayhtymän ja yrityksen/ammatinharjoittajan kesken. Potilaskohtaiset lähetteet/maksusitoumukset edellyttävät voimassaolevan ostopalvelusopimuksen. Ostopalveluita koskevissa päätöksentekorajoissa noudatetaan jäljempänä olevia hankintarajoja. Myös muilta osin noudatetaan soveltuvin osin hankintatoiminnan hankintojen yleisiä periaatteita (kts alla). Kynnysarvot ja kilpailuttaminen Hankintojen lähtökohtana on hankintojen kilpailuttaminen myös silloin, kun hankinannan euromääräinen raja ei ylitä julkisista hankinnoista annetun lainsäädännön velvoittamaan kilpailuttamismenettelyä. Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat on kilpailutettava hankintalain mukaisesti ja niistä on aina ilmoitettava mm. Hilma-tietokannassa. Kansallinen kynnysraja on tällä hetkellä tavara- ja palveluhankinnoissa 30.000 (HE 182/10 30.000 ) ja erikseen määritellyissä terveydenhoito- ja sosiaalipalveluhankinnoissa 100.000 (HE 182/10 100.000 ). EUkynnysarvo on 193.000 tavara- ja palveluhankinnoissa. Tulosalueiden ja yksiköiden tulee huolehtia siitä, että talousarvioon hyväksyttyjen hankintojen toteuttaminen aloitetaan riittävän ajoissa ottaen huomioon pitkätkin toimitusajat sekä kilpailuttamisesta johtuvat määräajat. EUhankintojen osalta hankintaprosessi kestää jopa neljä kuukautta. Toimitusten siirtyminen yli talousarviovuoden saattaa vaarantaa koko hankinnan toteutumisen määrärahan puuttuessa seuraavan vuoden budjetissa. Tuotteen on oltava toimitettu tilaajalle ja lasku päivätty talousarviovuodelle. Muussa tapauksessa hankinta siirtyy seuraavalle vuodelle. HANKINTOJEN YLEISET PERIAATTEET 1. Hankinnat perustuvat aina kilpailutukseen. Myös alle kansallisen hankintarajan jäävät hankinnat kilpailutetaan tai hankinta tehdään hintavertailun pohjalta. Pienissä hankinnoissa noudatetaan vähintään ns. hintatiedustelumenettelyä. Hintatiedustelu tehdään vähintään noin kolmelle tiedossa olevalle toimittaja ehdokkaalle. 2. Hankinnat suoritetaan ensisijassa keskitetyn hankintatoimen ja keskusvaraston kautta. Muussa tapauksessa ostaminen edellyttää tulosyksikköjohtajan, tulosaluejohtajan, peruspalvelujohtajan tai talousjohtajan antamaa ostolupaa. 3. Laite- ja kalustohankintojen sekä ostopalveluiden kilpailutus suoritetaan yhteistyössä hankintayksikön kanssa. 4. Yksiköiden hankintaesitykset toimitetaan hankintayksikölle (hankinnat@kpshp.fi). Esityksessä tulee olla hankinnan suuruudesta riippuen hankinnasta vastaavan viranhaltijan allekirjoitus (vastuuyksikköjohtaja, tulosyksikköjohtaja tai tulosaluejohtaja) sekä varmenne siitä, että hankintaan on talousarviossa määräraha. Esitys edellyttää aina määrärahan riittävyyden varmistuksen. 5. Hankintapäätös prosessin kulku: Hankinnan arvo alle 1.000 o Vastuuyksikköjohtaja voi määrärahan puitteissa ostaa tuotteen suorahankintana kuitenkin siten, että ostaminen perustuu hintatiedusteluihin ja käytetään kokonaistaloudellisesti edullisinta vaihtoehtoa ja tervettä maalaisjärkeä. o Tuote ei ole keskusvaraston tai vuosihankintojen piirissä. o Tarvittaessa hankinnassa avustaa hankintayksikkö. o Ei tarvita erillistä viranhaltijapäätöstä. Hankinnat 1.000 10.000 o Edellyttää kirjallisen (esim sähköposti) hintatiedustelun/tarjouspyynnön tekemistä vähintään kolmelle potentiaaliselle toimittajalle. 7
o Tehdään hankintaesitys hankintayksikölle (vastuuyksikköjohtaja yhdessä tulosyksikköjohtajan kanssa) on samalla yksikön hankintapäätös määrärahan käytöstä ko hankintaan o Hankintatoimisto tekee hintatiedustelun/hankintapäätöksen valmistelun yhteistyössä tilaavan yksikön kanssa. o Tilaava yksikkö tekee tarjousvertailun pohjalta esityksen hankinnasta (asiantuntija lausunto + tulosyksikköjohtajan allekirjoitus) o Viranhaltijapäätös (esh) toimitusjohtaja talousjohtajan esityksestä (sisältää muutoksenhakuosoituksen: oikeus tehdä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus) Hankinnat yli 10.000 o Edellyttää hankintalain hengen mukaisen tarjouspyynnön. o Kriteerinä edullisin hinta / kokonaistaloudellinen edullisuus o Tehdään hankintaesitys hankintayksikölle (vastuuyksikköjohtaja yhdessä tulosaluejohtajan kanssa) on samalla yksikön hankintapäätös määrärahan käytöstä ko hankintaan o Hankintatoimisto tekee tarjouspyynnön/hankintapäätöksen valmistelun yhteistyössä tilaavan yksikön kanssa. o Tilaava yksikkö tekee tarjousvertailun pohjalta esityksen hankinnasta (asiantuntija lausunto + tulosaluejohtajan allekirjoitus) o Viranhaltijapäätös (esh) toimitusjohtaja talousjohtajan esityksestä (sisältää muutoksenhakuosoituksen: oikeus tehdä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus) Hankinnat yli 30.000 (kansallinen kynnysarvo) o Edellyttää hankintalain mukaisen tarjouspyynnön (Hilma). o Kriteerinä edullisin hinta / kokonaistaloudellinen edullisuus o Tehdään hankintaesitys hankintayksikölle (vastuuyksikköjohtaja yhdessä tulosaluejohtajan kanssa) on samalla yksikön hankintapäätös määrärahan käytöstä ko hankintaan o Hankintatoimisto tekee tarjouspyynnön/hankintapäätöksen valmistelun yhteistyössä tilaavan yksikön kanssa. o Tilaava yksikkö tekee tarjousvertailun pohjalta esityksen hankinnasta (asiantuntija lausunto + tulosaluejohtajan allekirjoitus) o Viranhaltijapäätös (esh) toimitusjohtaja talousjohtajan esityksestä (sisältää muutoksenhakuosoituksen: oikeus tehdä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus sekä hankintalain mukainen hankintaoikaisu sekä valitusoikeus Markkinaoikeuteen) Eu-kynnysarvon ylittävät hankinnat o Edellyttää hankintalain mukaisen tarjouspyynnön (Hilma). o Huom pitkä, noin 3-4 kk kestävä, hankintaprosessi o Kriteerinä edullisin hinta / kokonaistaloudellinen edullisuus o Tehdään hankintaesitys hankintayksikölle (vastuuyksikköjohtaja yhdessä tulosaluejohtajan kanssa) on samalla yksikön hankintapäätös määrärahan käytöstä ko hankintaan 8
o Hankintatoimisto tekee tarjouspyynnön/hankintapäätöksen valmistelun yhteistyössä tilaavan yksikön kanssa. o Tilaava yksikkö tekee tarjousvertailun pohjalta esityksen hankinnasta (asiantuntija lausunto + tulosaluejohtajan allekirjoitus) o Viranhaltijapäätös (esh) toimitusjohtaja talousjohtajan esityksestä (sisältää muutoksenhakuosoituksen: oikeus tehdä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus sekä hankintalain mukainen hankintaoikaisu sekä valitusoikeus Markkinaoikeuteen) 7. Suorahankinta yli 1.000 maksavissa hankinnoissa on mahdollinen vain, jos tähän on hankintalain mukainen peruste (aina poikkeustilanne). 8. Hallintosäännön 26 :n mukaisesti kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa kuntayhtymän toimitusjohtaja yhdessä tulosaluejohtajan kanssa. HANKINTOJEN PÄÄTÖSVALTA 1. Hankinnat edellyttävät talousarvion määrärahan ja hankintasuunnitelman noudattamista. 2. Vastuuyksikköjohtajan toimivalta: alle 1.000 hankinnat 3. Tulosyksikköjohtajan toimivalta: alle 10.000 hankinnat ja hankinnat, jotka koskevat koko tulosyksikköä. 4. Tulosaluejohtajan toimivalta: 10.000-60.000 suuruiset hankinnat. 5. Toimitusjohtajan toimivalta: yli 60.000 hankinnat, jotka eivät ylitä EU-kynnysarvoa. 6. Hallituksen / peruspalvelulautakunnan toimivalta: EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat Erikoissairaanhoidon yksikköjen päätösvaltaiset viranhaltijat hyväksyvät hankintaa koskevan päätöksen/päätösesityksen. Kuntayhtymää sitovan muodollisen hankintapäätöksen valitusosoituksineen tekee toimitusjohtaja talousjohtajan esityksestä. 2.4. Sisäisten palvelujen kustannusten kohdentaminen Sisäisten palvelujen määrärahat on budjetoitu kullekin vastuuyksikölle menoksi ja vastaavasti palvelun tuottajalle tuloksi. Palvelujen laskutus toteutetaan kuukausittain. Tulosyksiköt voivat näin seurata kuukausitasolla myös sisäisten palvelujen kustannuskehitystä ja sen vaikutusta talousarvioon ja palvelujen hintoihin. Sisäisten palvelujen laskutus ja kustannusten kohdentamisperusteet on esitetty ohjeen liitteessä. Vuoden 2012 osalta uutena sisäisenä eränä otetaan käyttöön ATK-laitteiden vuokrat. 2.5. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot rakennusten osalta kannetaan tilavuokrissa kuukausittain. Irtaimiston poistot jaksotetaan tasaisesti talousarviovuodelle. Lopulliset poistot tarkentuvat tilinpäätöksen yhteydessä. 9
3. TALOUSARVION SITOVUUSTASO 3.1.Valtuusto Käyttötalousmenot ja tulot sekä investointimenot (ulkoiset, brutto). 3.2. Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja päättää erikoissairaanhoidon tulosalueiden toiminnallisten tavoitteiden, menojen ja tulojen yhteismääriä koskevista alituksista ja ylityksistä ja siirroista eri tulosalueiden välillä silloin, kun ne eivät aiheuta toiminnallisten tavoitteiden, tulojen ja menojen yhteismäärien ylityksiä. Toimitusjohtajalla on oikeus ottaa käsiteltäväkseen tilaajajohtajan, peruspalvelujohtajan ja erikoissairaanhoidon tulosaluejohtajan tekemät päätökset, joista seuraa taloudellisia vaikutuksia kuntayhtymälle. Jos asiassa ei saavuteta yksimielisyyttä, siirtyy asia toimialasta riippuen hallituksen tai peruspalvelulautakunnan ratkaistavaksi. 3.3. Peruspalvelujohtaja Peruspalvelujohtaja päättää peruspalveluiden tulosalueiden toiminnallisten tavoitteiden, menojen ja tulojen yhteismääriä koskevista alituksista ja ylityksistä ja siirroista eri tulosalueiden välillä silloin, kun ne eivät aiheuta toiminnallisten tavoitteiden, tulojen ja menojen yhteismäärien ylityksiä peruspalvelujen liikelaitoksessa. 3.4. Tilaajajohtaja Tilaajajohtaja vastaa peruspalveluiden lakisääteisen järjestämisvastuun toteutumisesta. Tilaajajohtaja valvoo palvelusopimuksen mukaisesti kuntakohtaisten määrärahojen tulosaluekohtaista käyttöä ja määrärahojen riittävyyttä. Tarvittaessa tilaajajohtaja tekee esityksen peruspalveluliikelaitoksen käyttösuunnitelman muuttamisesta. 3.5. Tulosaluejohtajat Tulosaluejohtajan sitovuustaso on tulosalueen toiminnalliset tavoitteet, menojen ja tulojen yhteismäärät piirin ulkopuolista hoitoa lukuun ottamatta. Tulosalueen sisäiset määrärahasiirrot erikoissairaanhoidon osalta valmistellaan yhdessä talousjohtajan kanssa ja peruspalveluiden osalta yhdessä peruspalvelujohtajan ja talousjohtajan kanssa. Talousarvion mukaisten tulojen ja menojen on oltava tasapainossa, eli tulosalueen tulee kattaa menonsa palveluista kertyvillä tuloilla. Jos toiminta ja sen mukainen tulokertymä ja hinnoittelu ei vastaa toiminnan kustannuksia, tulosaluejohtajan on ryhdyttävä välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin ja raportoitava asiasta toimitusjohtajalle. 3.4. Tulosyksikköjohtaja Tulosyksikköjohtajan sitovuustaso on tulosyksikön toiminnalliset tavoitteet, menojen ja tulojen yhteismäärät. Tulosyksikön sisäiset määrärahasiirrot valmistellaan yhdessä talousjohtajan kanssa. Talousarvion mukaisten tulojen ja menojen on oltava tasapainossa, eli tulosyksikön tulee kattaa menonsa palveluista kertyvillä tuloilla. Jos toiminta ja sen mukainen tulokertymä ja hinnoittelu ei vastaa toiminnan kustannuksia, tulosyksikönjohtajan on ryhdyttävä välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin ja raportoitava asiasta tulosaluejohtajalle. 10
3.5. Vastuuyksikköjohtaja Vastuuyksikköjohtajan sitovuustaso on vastuuyksikön menojen ja tulojen yhteismäärät. Vastuuyksikköjohtaja vastaa siitä, että yksikössä noudatetaan tulosyksikölle hyväksyttyjä toiminnallisia tavoitteita. 4. MÄÄRÄRAHAN KOROTTAMINEN Jos tulosyksikön kokonaismääräraha osoittautuu riittämättömäksi ennalta-arvaamattomien syiden vuoksi, on tulosyksikköjohtajan tehtävä tulosaluejohtajalle perusteltu esitys menoista ja menojen kattamisesta. 5. MÄÄRÄRAHAKÄSITTEEN YLEISIÄ PERIAATTEITA Kukin määräraha on nimetty omaan tarkoitukseensa. Päätösvallan delegoinnilla tulosaluejohtaja päättää määrärahasiirroista eri käyttötarkoituksiin, mutta ei tilien sisällöstä. Jos esimerkiksi tulosalue säästää hoitotarvikkeissa ja hankkii instrumentteja tällä rahalla, instrumentit kirjataan ao. tilille eikä hoitotarvikkeisiin. 6. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa: 1. Kuntayhtymän tehtävien häiriötön toteutuminen ja lainmukaisuus (lakien, määräysten ja sopimusten noudattaminen). 2. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus sekä hyvän hallintotavan mukaiset menettelytavat. 3. Omaisuuden ja voimavarojen turvaaminen. 4. Taloudellisen ja toiminnallisen tiedon oikeellisuus, riittävyys, ajantasaisuus ja luotettavuus (tietojärjestelmät, raportointijärjestelmät). Toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä, toteuttamisesta ja toimivuuden varmistamisesta hallituksen ohjeiden mukaisesti. Peruspalveluliikelaitoksen johtaja avustaa toimitusjohtajaa sisäisen valvonnan toteuttamisesta liikelaitoksessa. Sisäinen tarkastus avustaa toimitusjohtajaa hänen valvontavelvollisuutensa täyttämisessä. Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat ja tulosalueiden johtajat vastaavat sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riskienhallinnasta alueillaan. He vastaavat toiminnan organisoinnista siten, että toiminnoille on määritelty vastuuhenkilöt ja että tiedonkulku ja raportointi omalla vastuualueella on asianmukaisesti järjestetty. Toiminnan organisoinnissa otetaan huomioon kuntayhtymän riskienhallintaohje ja sitä tukevat käytännön ohjeet. Tulosyksiköiden esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännön toimenpiteistä omassa tulosyksikössään ottaen huomioon kuntayhtymän riskienhallintaohjeen ja sitä täydentävät käytännön ohjeet. Heidän tehtävänään on mm. varmistaa, että yksikölle asetetut tavoitteet saavutetaan ja tavoitteiden saavuttamista seurataan systemaattisesti. Lisäksi esimiesten tehtävänä on varmistaa toimintaprosessien toimivuus ja tehokkuus ja henkilöstön toimivallan ja vastuiden asianmukainen määrittely. Esimiehet vastaavat keskeisten toimintaan liittyvien riskien tunnistamisesta ja hallinnasta. 11
Henkilöstö vastaa siitä, että se toimii toimenkuvien ja tehtävänmäärittelyjen edellyttämällä tavalla ja noudattaa kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistusta sekä muuta kuntayhtymän ohjeistusta. Kuntayhtymässä on voimassa oleva sisäisen valvonnan ohje (hallitus 15.6.2009), jossa säädellään tarkemmin sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Työvälineenä riskien hallinnassa käytetään mm. HaiPro-ohjelmistoa. Ilmoitusten perusteella laadittavat raportit analysoidaan yksiköissä ja niiden perusteella käynnistetään tarvittavat toimenpiteet. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perustana on henkilöstön koulutus ja käytettävissä oleva ohjeistus sekä prosessikuvaukset. Johtavien viranhaltijoiden viranhaltijapäätökset tuodaan tiedoksi hallitukselle ja peruspalvelulautakunnalle otto-oikeuden käyttämismahdollisuuden turvaamiseksi osana sisäistä valvontaa. Tulosaluejohtajat valvovat tulosalueensa viranhaltijapäätösten oikeellisuutta. Tarkastusvelvollisuuden todentamiseksi tulosaluejohtaja laatii vähimmillään pistokokeisiin perustuvan pöytäkirjakirjauksen tarkastuksen suorittamisesta osavuosikatsauksen aikataulutuksen mukaisesti. Johdon katselmuksissa kevään tulosalueneuvotteluissa käydään läpi sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan tulosaluekohtaiset raportit tulosaluejohtajan esittelystä. Samalla arvioidaan, mitä toimenpiteitä raportit mahdollisesti edellyttävät tulevalle toimintasuunnittelulle. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisen arvioinnin apuna käytetään Oy Audiator Ab:n laatimaa arviointilomakkeistoa. 7. TOIMINNAN JA TALOUDEN OHJAUKSEEN LIITTYVÄ RAPORTOINTI Raportointia jatketaan nykyisen mallin pohjalta eli kuukausi- ja osavuosiraportoinnilla. Käytettävissä on Intimen webraportit, joista on yhteys laskunkierrätysjärjestelmään. Erillinen Johdon järjestelmä helpottaa toiminnan ja talouden seuraamista. Järjestelmän sisältöä kehitetään talousarviovuoden aikana. Tulosjohtajat raportoivat oman tulosalueensa osalta toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman mukaisten toiminnallisten, laadullisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta ja merkittävistä poikkeamista osavuosiraporttien palautteena ilman erillistä pyyntöä raportointikuukautta seuraavan toisen kuukauden 5. päivään mennessä. Tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa hyödynnetään toiminta- ja laadunhallintasuunnitelmassa määriteltyjä mittareita. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan raportti annetaan aina osavuosikatsauksen yhteydessä (tulosaluejohtaja). 12
8. TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMAT 8.1 Kuntayhtymä Vastuuhenkilöt: toimitusjohtaja Hannu Pajunpää Toiminta-ajatus: Kuntayhtymän missiona on tarjota hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. Visiona on toimia alueen ihmisten hyvinvoinnin taitavana, aikaansaavana ja ketteränä luotsina. HENKILÖSTÖ- JA OSAAMISNÄKÖKULMA Onnistunut rekrytointi ja henkilöstön pitäminen Osaaminen vastaa strategiaan ja tulevaisuuden haasteisiin Rekrytointia kehitetään -sähköinen rekrytointi- ja sijaishallinta käytössä koko organisaatiossa -rekrytointia kehitetään ja työnantajan näkyvyyttä lisätään Yleisperehdytyksen verkkokurssi otetaan käyttöön Ydinosaamisten kuvaaminen aloitetaan Tuetaan esimiesten kehittymistä johtajina Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat täydennyskoulutuksen perustana Vakanssien käyttöaste -lääkärit yli 75 % ja -muut henkilöstöryhmät yli 90 % 100 % uusista työntekijöistä on suorittanut verkkokurssin Tunnistetaan ja varmistetaan ydinosaamiset Täydennyskoulutuksen seuranta on kattavaa ja täydennyskoulutukseen osallistumis-%:a ja koulutuspäivien määrää/työntekijä seurataan Riittävän hyvä työhyvinvointi Onnistunut rekrytointi ja henkilöstön pitäminen Osaaminen vastaa strategiaan ja tulevaisuuden haasteisiin Työyhteisökysely joka toinen vuosi Yhtenäiset sairauspoissaolojen hallintakäytännöt/sairauspoissaolot vähenevät Työnantaja on vetovoimainen Rekrytoinnissa tehdään yhteistyötä ja rekrytointikanavat ovat monipuolisesti käytössä Yleisperehdytyksen verkkokurssi on käytössä, perehdytys on suunnitelmallista ja työntekijävaihdot ovat hallittuja Ydinosaamisten on kuvattu ja varmistetaan esimiesosaamisen ja perusosaamisen hyvä taso Johtamisen kehittämissuunnitelma ohjaa esimiesten lisä- ja täydennyskoulutusta Työyhteisökyselyn avainluku koko organisaatiossa vähintään 14,1 Sairauspoissaolot enintään 15 pv/työntekijä Vakanssien käyttöaste -lääkärit yli 80 % ja -muut henkilöstöryhmät yli 90 % 100 % suorittanut verkkokurssin Uudella työntekijällä on henkilökohtainen perehdyttäjä Täydennyskoulutuksen seuranta on kattavaa ja 13
HENKILÖSTÖ- JA OSAAMISNÄKÖKULMA Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat täydennyskoulutuksen perustana täydennyskoulutukseen osallistumis-%:a ja koulutuspäivien määrää/työntekijä seurataan Riittävän hyvä työhyvinvointi Työyhteisökysely joka toinen vuosi Työtä ja työyhteisöjä kehitetään jatkuvasti ja suunnitelmallisesti Työyhteisökyselyn avainluku koko organisaatiossa vähintään 14,1 Sairauspoissaolot enintään 15 pv/työntekijä PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tehokas riskien hallinta Potilasturvallisuussuunnitelma, HaiProraportoinnin analysointi ja tulosten hyödyntäminen Potilasvahinkojen määrä alle maan keskiarvon HaiPro:n käyttöaste kasvaa vuosittain Vakioidut hoitoprosessit Päivystysprosessi vakioidaan ja luodaan seurantamittarit Sujuva ja joustava hoitoprosessi (asiakaspalaute) ja seurantamittari valmis Tehokkaat hoitoketjut ja prosessit Kansansairauksien hoitoketjut vakioidaan Kapasiteetin käyttöaste on optimaalisella tasolla - hoitoaikojen lyhentäminen, uusintakäyntien vähentyminen Ennaltaehkäisy Alueellinen palvelurakenne on optimaalinen Päivystävän keskussairaalan luonne säilytetään ja sitä vahvistetaan Yhtenäinen toiminnallinen ratkaisu maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa Hoito- ja hoivapaikkojen määrä alueella vähennetään tavoitteena valtakunnallinen tavoitetai keskiarvotaso Huolehditaan riittävistä voimavaroista ja laadusta akuutin hoidon ja toimenpiteiden järjestämiseksi Jatketaan ja kehitetään yhteistyötä omistajakuntien ja alueen toimijoiden kanssa Saavutetaan valtakunnallinen tavoite- tai keskiarvotaso Päivystävän keskussairaalan status Päätös toiminnallisesta yhtenäisestä ratkaisusta on tehty ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön edellyttämien hoitoonpääsyaikojen toteutuminen hoidon saatavuuden turvaaminen Asiakaspalautteen myönteisyys Asiakkaan ja potilaan palvelu toimii ystävällisesti ja joustavasti sekä hoitotilanteessa että siihen liittyvissä yhteydenottotilanteissa Hoito järjestetään ensisijassa omana toimintana, mitä tuetaan harkitulla ostopalvelun käytöllä Asiakaspalautetta kerätään ja hyödynnetään Laaditaan sähköinen asiakaspalautejärjestelmä Puhelinpalveluiden kehittäminen ja itsepalvelumenetelmien käyttöönotto Lain edellyttämät määräajat toteutuvat 90 % hyvä / erinomainen Sähköinen asiakaspalautejärjestelmä valmis Myönteinen asiakaspalaute puhelinpalvelun toteutumisesta 14
ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Asiakaspalautteen myönteisyys myönteinen imago kuntayhtymällä Asiakaspalautetta kerätään ja hyödynnetään 95 % hyvä / erinomainen Asiakkaille ja potilaille taataan mahdollisuus kantaa vastuuta omasta terveydestä ja hyvinvoinnista Tehostetaan ennaltaehkäisyä Asiakas ja potilas otetaan aidosti mukaan hoito- ja hoivatilanteeseen Asiakkaiden ja potilaiden mahdollisuudet kantaa vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan lisääntyneet TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Palveluiden myyntiä oman alueen ulkopuolelle Markkinointitoimenpiteet Osuus 15 % palvelumyynnistä vahvistuu ja vakiintuu Talousarvio toteutuu suunnitellusti Kuukausittainen seuranta Poikkeama max. 1 % Palveluiden myyntiä oman alueen ulkopuolelle Markkinointitoimenpiteet ja hyvän toiminnan Osuus kasvaa 1 % vuodessa vahvistetaan tuoma markkina-arvo Toiminnan tuottavuus kasvaa Prosessien kehittäminen Tuottavuus kasvaa 1 % vuodessa Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan osana tuottavuutta Kehitetään vaikuttavuusmittareita Uusien vaikuttavuusmittareiden käyttöönotto 15
8.2 Medisiininen tulosalue Vastuuhenkilöt: tulosaluejohtaja Minna Mörtenhumer, ylihoitaja Sari Timonen Toiminta-ajatus: Medisiinisen tulosalueen tehtävänä on tuottaa väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä laadukkaita ja vaikuttavia erikoissairaanhoidon- ja kuntoutuksen palveluja avopainotteisesti sekä kilpailukykyiseen hintaan yhteistyössä muiden terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköiden kanssa. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Hoitoon pääsyn turvaaminen ja tasa-arvoisten palvelujen toteutuminen Laadukas palvelu potilastilanteissa Korkeatasoiset erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen palvelut Tulosalueen myönteinen imago asiakaspalveluun tyytyväiset potilaat Korkeatasoiset medisiiniset erikoissairaanhoidon palvelut Hoitoon pääsy toteutuu tasa-arvoisesti ja valtakunnallisten hoitosuositusten mukaisesti Hyvä kohtelu Oikea-aikaiset hinta-laatusuhteiltaan vertailukelpoiset palvelut Palvelu potilaan äidinkielellä Hyvä kohtelu Oikea-aikaiset hinta-laatusuhteiltaan vertailukelpoiset palvelut Avohoitoiseen toimintamalliin panostaminen Hoitotakuun tavoitteiden toteutuminen Jononpurkutilastot Asiakaspalautteet Palveluihimme tyytyväisiä potilaita >90 % Asiakaspalautteet Palveluihimme tyytyväisiä potilaita >90 % Avopainotteiset palvelut Vastuu- ja tulosyksiköiden esimiehet Osastonhoitajat Tulosalueen johtoryhmä Vastuu- ja tulosyksikköjen esimiehet Ylihoitaja, osastonhoitajat Tulosalueen johtoryhmä Vastuu- ja tulosyksiköiden esimiehet Tulosalueen johtoryhmä PROSESSIEN NÄKÖKULMA Hoitoprosessien vakiointi erikoisaloittain Hyvä riskienhallinta Valvontaa vaativien medisiinisten potilaiden hoidon kehittäminen yhteisosastolla 4 Sisätautien ja keuhkosairauksien tulosyksikköjen hallintomallin muuttaminen 2012 alusta lähtien Vaikuttava sek. ennaltaehkäisy AVH-projektin suunnittelu ja toteuttaminen ajalla 3.10.2011-31.3.2012 (KYTKE-projekti) Hoitoketjujen järjestelmällinen kuvaaminen yhteistyössä PTH:n kanssa Hoitoprosessien tehostaminen Riskien seurantajärjestelmän käyttö Haittatapahtuminen vähentäminen Toiminnan seuranta ja kehittäminen Tulosyksiköiden hallinnollinen yhdistyminen 1.1.2012 (työnjaon kehittäminen, henkilökierto) hoidettujen potilaiden lukumäärä Kuvattujen hoitoketjujen lukumäärä 5/vuosi Keskimääräinen hoitoaika 4 vrk Ei jatkohoitoa odottavia potilaita Uusintakäyntien määrä laskee Haittatapahtumatilastot Lääkepoikkeamat vähenevät Valvottujen potilaiden lukumäärä Valvontatoimintaan käytetty ulkopuolinen työpanos Yhteinen hallintomalli tulosyksiköissä Hoitoprosessien vakiointi Alkoholin käyttö vähenee KYTKE-vastuuhenkilöt ja ohjausryhmä Neurologian vastuulääkärit ja hoitajat Ylihoitaja Hoitoketjujen omistajat Tulosalueen johtoryhmä Vastuu- ja tulosyksiköiden esimiehet Vastuu- ja tulosyksiköiden esimiehet Ylihoitaja, osastonhoitajat Tulosalueen johtoryhmä Yhteisosasto 4 esimiehet Tulosaluejohtaja, ylihoitaja Tulosyksikön esimies, vastuuyksiköiden esimiehet, osastonhoitajat Tulosaluejohtaja, ylihoitaja 16
PROSESSIEN NÄKÖKULMA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulosalueen jokaisessa potilaskontaktissa Tupakointiin puuttuminen Ylipainoisten potilaiden osuus vähenee Vastuu- ja tulosyksiköiden esimiehet Ylihoitaja, osastonhoitajat Medisiinisen poliklinikka- ja päiväsairaalatoiminnan ja suunnittelu Medisiinisen poliklinikan ja päiväsairaalatilojen suunnittelu Toiminnallisen yhteistyön toteuttaminen Vastuuyksikköjaon hallinnollinen muuttaminen Tilasuunnittelu valmis suunnittelukauden lopussa Toiminnallisen yhteistyön aloittaminen suunnittelukauden aikana Tulosaluejohtaja, ylihoitaja Vastuu- ja tulosyksiköiden esimiehet Tulosalueen johtoryhmä HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Onnistunut rekrytointi ja pysyvä henkilökunta Aktiivinen rekrytointi Vakanssien käyttöaste hoitajat >90 %, lääkärit > 90 % Vastuu- ja tulosyksiköiden esimiehet Ylihoitaja, osastonhoitajat Tulosalueen johtoryhmä Vastuu- ja tulosyksiköiden esimiehet Sairauspoissaolojen vähentäminen Työhyvinvoinnin edistäminen Sairauspoissaolot <15 pv / työntekijä / vuosi Työolosuhteista huolehtiminen Ylihoitaja, osastonhoitajat Osaamisen kehittäminen Osaamisvajeiden tunnistaminen, perehdyttäminen Uusien työntekijöiden perehdyttäminen Systemaattiset kehityskeskustelut kaikilla Henkilökierto ammattiryhmillä Täydennyskoulutukseen osallistuu >95 % Vaikuttava ja kannustava johtaminen Järjestelmällinen johtamiskoulutus Johtamiskoulutukseen osallistuvat kaikki esimiehet Tulosaluejohtaja, ylihoitaja Pysyvä henkilökunta ja rekrytoinnissa Vakanssien käyttöaste onnistuminen hoitajat >90 %, lääkärit > 90 % Aktiivinen rekrytointi Työolosuhteisen ja työilmapiirin myönteinen kehittämien Vastuu- ja tulosyksiköiden esimiehet Ylihoitaja, osastonhoitajat Vastuu- ja tulosyksiköiden esimiehet Ylihoitaja, osastonhoitaja TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Talousarvion toteutuminen suunnitelman mukaisesti Talousarvio toteutuu sovitussa rajoissa Henkilöstömenot suunnitelman mukaiset Talousraportit Henkilöstömenot Vastuu- ja tulosyksiköiden esimiehet Ylihoitaja, osastonhoitajat Tulosalueen johtoryhmä Palvelujen myynti oman alueen ulkopuolelle Palvelujen aktiivinen markkinointi Myynti kuntayhtymän ulkopuolelle 15 % Vastuu- ja tulosyksikköjen esimiehet Tulosalueen johtoryhmä Palvelujen myyntiä oman alueen ulkopuolelle vahvistetaan Palvelujen markkinointi Myynti kuntayhtymän ulkopuolelle kasvaa Vastuu- ja tulosyksikköjen esimiehet Tulosaluejohtaja 17
8.2.1 Medisiininen tulosalue - Sisätautien tulosyksikkö - Sisätautien vuodeosasto 8 / CCU / SYTY Vastuuhenkilöt: Oyl. Jussi Sia, oh Lilian Junell Toiminta-ajatus: Sisätautien vuodeosasto, sydänvalvonta ja sydäntoimenpideyksikkö, joissa tarjotaan sydänpotilaiden erikoissairaanhoitoa. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Asiakkaat/potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon, neuvontaan, ohjaukseen ja tukeen Osaston kuormituksen hallinta, kts. ed. Myönteinen imago Vastuuhoitajat huolehtivat ohjelehtisten päivittämisestä ja neuvonnan yhden-mukaisuudesta tulosyksikössä. Palautteisiin reagoidaan ja puututaan heti ja käydään läpi osastolla. Osasto ei ole ylikuormitettu. 90 % potilaista on tyytyväisiä. Auditointi Stakesin tyytyväisyyskysely j.t.v. Osaston kuormitusprosentti keskim. <90 Invasiivisen toiminnan jatkuminen K-PKS:ssa nykymuodossa. PROSESSIEN NÄKÖKULMA Sydänpotilaiden palveluketjun toimivuuden kehittäminen Yhteistyötä sydänpoliklinikan, alueen terveyskeskusten, sosiaalitoimen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Sairaalatilastot: kuormitus %, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat, keskim. hoitoaika. Jatkohoidon järjestymisen seuranta. Hälytystyöt omana työnä >95 %. Ei sulkuja SYTY:ssä alk. 2013 Subjektiivinen palautejärjestelmä Invasiivisen hälytystyön kehittäminen 2. PCI lääkärin kouluttaminen 2011-2012. Henkilökunnan resurssointi. Lääketieteellisen hoidon kehittäminen Kardiologeja riittävä määrä. 2012 alkaen 2-5 kard. Mahdollisten riskien hallinta. HaiPro Ja SAI raporttien käyttö. Seurantajärjestelmien tiedon hyödyntäminen Sydämenvajaatoiminta yksikön kehittäminen Suunnittelu 2011, toteutus 2012-2014 Sydämenvajaatoimintapotilaiden hoitoajat yhdessä sisätautipoliklinikan kanssa. sairaalassa lyhenevät ja uusintakäynnit vähenevät. 18
HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tietojen ja taitojen ylläpitäminen, kartuttaminen ja päivittäminen Osastotunnit x 1/vk, sisäiset koulutukset ja kehittämispäivät x2/v Koulutussuunnitelma toteutuu. Täydennyskoulutus järjestelmä / raportit Henkilöstön voimavarojen ylläpitäminen ja kartuttaminen ja tiedon jakaminen Pitkäjänteisen rekrytoinnin onnistuminen Mahdollistetaan työnohjaus ja mentorointi. TYHY Mahdollistetaan kuntoutukseen ja koulutukseen osallistuminen. Mahdollisessa ylikuormitustilanteessa resurssoidaan lisää henkilökuntaa, ns ylim.hoitajaa luotujen kriteereiden puitteissa. Hyvä yhteistyö rekrytointiosaston ja osastonhoitajan kesken Havaitaan ajoissa mahdolliset poissaolot Lisä- ja ylityötilastot. Poissaolot ja sairauslomat. Työterveyshuollon raportit. Henkilökunnan palaute. Työpanos/vakanssit, tav. 90-100%. Vakanssit täynnä ja määräaikaisia hoitajia mahd. rekrytoida TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Toimintasuunnitelma toteutuu ja pysytään Vastuuyksikössä laaditaan realistinen Seurantaraportit budjetissa toimintasuunnitelma ja budjetti Laboratorio- ja röntgenpalveluiden prosessien kehittäminen Sisäinen koulutus Kuukausiraportit. Tavoitteena kustannuksien karsiminen -10%. 8.2.2 Medisiininen tulosalue - Sisätautien tulosyksikkö - Sisätautien poliklinikka Vastuuhenkilöt: OYL Ilkka Vihriälä, varalla oh Kirsi Hautakoski Toiminta-ajatus: Sisätautien poliklinikan tehtävänä on edistää ja parantaa väestön terveydentilaa, hyvinvointia ja elämänlaatua tarjoamalla asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja vaikuttavia erikoissairaanhoidon palveluja moniammatillista yhteistyötä ja resursseja tehokkaasti hyödyntäen. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Palvelujen saatavuus - Resurssien jakaminen eri potilasryhmien tarpeen mukaan kuukausittain - Harkittu ostopalvelujen käyttö - Hoidon porrastus Käypä hoito suositusten mukaan - Palvelujen saatavuus on tarkoituksenmukaista ja tasapuolista - Hoitotakuu toteutuu 100% - Eri erikoisalojen kontrollipotilaiden jonotusaika <6kk 19
ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA - Lähete- ja kontrollipotilaiden suhde ½ - Sydänhoitajan toimivaltamääräys - Laajavastuisten hoitajien vastaanottotoiminnan kehittäminen ja lisääminen - Diabeteshoitajan vastaanottotoiminta - Tarpeenmukaiset, säännöllisesti toimivat ryhmät endokrinologialla, cmp potilaiden ryhmä Asiakaspalvelu - Ryhmätoiminnan kehittäminen - Asiakaspalautteiden käsittely säännöllisesti - Asiakastyytyväisyyskyselyt - Sähköinen ajanvarauksen peruutus - Puhelinpalvelun kehittäminen - Myönteinen palaute - >90% hyvä/erinomainen - Toimiva järjestelmä, josta helpotusta puhelinpalveluun - Toimivat puhelinajat Palvelujen saatavuus - Ryhmätoiminnan kehittäminen - Ryhmätoimintaa reumalla - Sydänhoitajan vastaanottotoiminnan käynnistyminen Terveys ja hyvinvointi - Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integrointi toimintaan - Otetaan potilas mukaan hoitotilanteissa - Tuetaan ja kannustetaan potilasta itsehoitoon - Riskikäyttäytymisen väheneminen - Sairauspäiväraha ja työkyvyttömyys eläkkeet vähenevät alle maan keskiarvon - Potilaan mahdollisuudet/kyvyt kantaa vastuuta omasta terveydestä ja hyvinvoinnista lisääntyvät PROSESSIEN NÄKÖKULMA Toimivat hoitoprosessit - Läheteprosessi vakioidaan 2012 - Liikalihavien potilaiden hoitoprosessi valmis 2012 - Lihavuusleikkauspotilaiden pitkäaikaisseuranta - Yhtenäinen, toimiva ja joustava prosessi - 1 päivitetty prosessi/vuosi - Lihavuusleikkauspotilaiden pitkäaikaistiedon kerääminen, toiminnan arviointi ja kehittäminen Tehokas riskien hallinta - Haipro ilmoitusten käsittely ja hyödyntäminen - Korvattujen potilasvahinkojen minimointi - Kaikkien ammattiryhmien edustajat tekevät Haipro-ilmoituksia Medisiinisen poliklinikan suunnittelu ja yhteistyön lisääminen - Sisätautien poliklinikan ja pienempien poliklinikoiden yhdistyminen - Politiimikokoontumiset säännöllisesti - Moniammatilliset yhteistyöpalaverit - Työkierto Toimivat hoitoprosessit - Nivelreumapotilaan hoitoprosessi 2012-2013 - Sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoprosessi 2012-2013 - Avohoitoisuuden lisääminen - Palaverit ja kokoontumiset 6x/vuosi - 1-2 henkilö/vuosi - Yksi päivitetty prosessi/vuosi 20