3.12.2007 Tunnustetaanko osaaminen -seminaari Ryhmä 1.2 Oppimistulokset ja niiden arviointi Keskusteluista koosti Riitta Hakulinen Ryhmän työskentelytapa ja tulokset Keskustelun taustalla olivat juuri kuulemamme yhteisesitykset, sekä heinäkuussa 2007 Bologna eksperttien koulutustilaisuuden dioja 4 seuraavaa diaa). Keskustelimme ja arvioimme oppimistulosten kuvaamisen, oppimistekojen toimeenpanon ja oppimistulosten arvioinnin nykytilaa SWOTin avulla. Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat tunnistettiin keskustellen, heikkouksille haettiin korjaavia toimenpiteitä. 1
Goals Declaration Social Dimension Citizen of Europe Employability Lifelong Learning Objectives Measurable 3 Cycles Learner centred Academic Recognititon Quality Assurance and Enhancement Tools User s friends Qualifications Framework Learning Outcomes Levels, Credits ECTS Diploma Supplement Credits and Grades Common structure Standards and Guidelines / Register References Helpers EHEA-QFR NQF SQF Institutional QF Module descriptors Key Features National grades Rating Templates Internal / external Evaluation External Accreditation Peer reviews 3! "# $"%& '! % '! "# Learnig outcomes Subject related -Knowledge broadening -Knowledge deepening Generic -Knowledge access and developing 4 2
Principles in Practice $ " 5!" # " % "" $ ) Bologna in Action!""#!"" $% % $% $% & ' '& " 6 * ' %!" # 3
Vahvuudet AMKeissa on määritelty osaamisprofiilit/kompetenssit ja vuositeemat. Koulutus on ammattisuuntautunutta. Korkeakouluissa on tekemisen halu ja muutosmuutosvalmiutta. Opettajat ovat ammattitaitoisia. Opiskelijat ovat lahjakkaita. Opiskelijajärjestöt ja opiskelijat ovat selkeästi mukana AMKien toiminnassa. Heikkoudet 1/2 Johdolla on ylipositiivinen käsitys asiasta. Uuden ajattelutavan sisäistäminen henkilötasolla vie vuosia. Kehittämisen sattumanvaraisuus; tavoitteissa onnistumista ei seurata; tulosohjaus vie tavoitteet eri suuntaan ts. opetuksesta ei palkita. Ryhmän esittämiä ratkaisuvaihtoehtoja: Korkeakouluissa tarvitaan kampanjointia ja koulutusta henkilöstölle opiskelun ja opitun arviointiin liittyvän ajattelutavan muuttamiseksi. Tulee laatia selkeä strategia ja sen onnistumista on seurattava. Opetuksen tason kehittymistä tulee tutkia.) Opiskelijat eivät ole tietoisia nyt menossa olevista uudistuksesta esim. oppimistulosten arvioinnissa ohjausta tarvitaan nykyistä enemmän, HOPSia käytetään liian vähän tai vain osittain Ryhmän esittämä ratkaisu: Urapolkuopintojakso koko opintojen ajalle, jolloin opiskelija ja ohjaajat sitoutuvat ammatillisen kasvun seuraamiseen) Nykyiset arviointikäytänteet kannustavat pinnalliseen oppimiseen. 4
Heikkoudet 2/2 Yliopistopuolella tutkimusta arvostetaan enemmän kuin opetusta. Kompetenssit/vuositeemat on kyllä OPSiin kirjoitettu, mutta ne eivät näy käytännössä ovatko unohtuneet). Työelämän todellinen panos osaamistavoitteiden määrittelyssä on epäselvää. Opetus/tutkinto on hajaantunut pirstaleiseksi, eri opintojaksoilla tarjotaan päällekkäisiä sisältöjä. Yhteistyön esteenä nähdään opettajien mustasukkaisuus omasta opetuksesta. Korkeakouluissa ei myöskään ole suunnitelmallista sijaisjärjestelmää. Ryhmä esittää: Opetuksen yhteissuunnittelu opettajien kesken. Työelämän rooli paremmin näkyväksi OPSin osaamistavoitteiden määrittelyssä.) Opettajilta puuttuu pedagoginen koulutus tai se saattaa olla kymmeniä vuosia vanha. Muutosvastarinta on voimakasta. Mahdollisuudet Kansainvälistyminen tuo uusia mahdollisuuksia opetuksen Korkeakoulujen yhteistyössä olisi mahdollisuus osaamisen arviointitapojen kehittämisessä Korkeatasoisen tutkimuksen avulla opetus saadaan korkeatasoiseksi Monialaisuuden hyödyntäminen on vielä kesken OPSin laadintavaiheessa työelämän näkemys selvemmin mukaan Jos johto sitoutuu pitkäaikaiseen kehittämiseen, opetus ja oppimisen arviointitoiminta muuttuvat 5
Uhat Resursseja käytetään paljon, mutta muuttuuko jokin todella? VM:n tuottavuusohjelma Jatkuva muutos Osaavan opetushenkilökunnan löytäminen tulevaisuudessa tullee olemaan vaikeaa 6