FIKSUN TYÖN KAHDEKSAN OSA-ALUETTA

Samankaltaiset tiedostot
Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia Luonnos

L U PA T E H D Ä F I K S U M M I N. VM, Valtiokonttori, Senaatti, Valtori #Työ2piste0

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )

Digitaaliset ratkaisumme tehostavat koulutuksen johtamista, suunnittelua ja arviointia.

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Valtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo

Tunnetta ja älyä työpaikalle

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Toimiva työyhteisö DEMO

Projektinhallintapäivä Päivi Kähönen-Anttila

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Habits of Mind16 taitavan ajattelijan. toimintatapaa (COSTA & KALLICK, 2000) Ajatella! valmennus Päivi Nilivaara

IPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt

OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

Onko asiakas meille tärkeä? Yrityksen asiakaskeskeisyyden nykytilan kartoitus

Arvot ja eettinen johtaminen

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Lastensuojelun rajoilla

Hyvinvointi ja liikkuminen

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala,

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Cenno ja Projektinhallinta 2.0

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

FUTUREX Future Experts

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa luvulla

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Tehokkuutta ja vaikuttavuutta tiedonhallintaa kehittämällä. Kohti avoimempaa ja digitaalisempaa työskentelykulttuuria

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Arviointi ja palaute käytännössä

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Torstai Mikkeli

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Kertausta aivovammojen oireista

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju

Kehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Autenttisuutta arviointiin

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Tärkeimmät mittarit strategisen työympäristöjohtamisen kannalta?

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

Aivotyö toimivaksi Satasairaalassa. työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa

Varhaiskasvatussuunnitelma

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Digi buustaa kehittymisen Mitä uutta digitalisaatio voi tuoda henkilöstön osaamisen kehittämiselle

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

KÄYTTÖTAPAUSLUETTELO. Valitse Yammer sosiaaliseksi työtilaksi, niin yhteistyö, innovaatio ja sitoutuminen sujuvat itsestään.

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS

TIIMITYÖSKENTELY ( pv )

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

Transkriptio:

FIKSU TYÖ 24.9.2018

MITÄ ON FIKSU TYÖ? Perinteisesti on ajateltu, että fiksuus on yksilön ominaisuus tai piirre. Oppaan keskeisenä tehtävänä on lisätä ymmärrystä ja keskustelua fiksusta työstä moniulotteisena mutta samalla arkisena, kaikkia koskettavana asiana. Fiksumpi työ helpottaa ihmisten arkea ja edistää työyhteisöjen viihtyvyyttä ja toimintaa. Fiksu työ on tilanteeseen sopivaa ja tarkoituksenmukaista toimintaa, joka yhteisöllisesti koetaan hyödyllisenä ja vaikuttavana. Fiksu työ on myös fiksuutta rakentaa uudenlaista yhteistyötä ihmisen ja koneen välillä. 2

FIKSUN TYÖN KAHDEKSAN OSA-ALUETTA 3

1 INFORMAATIO 4

FIKSU INFORMAATIO Informaatioajan keskeisimpiä ongelmia on matala informaatiotehokkuus. Informaation määrän kasvu ei automaattisesti johda tehokkuuteen, vaan usein päinvastoin. Parempi toiminta ja paremmat päätökset eivät synny tavallisesti paremman informaation pohjalta, vaan informaation paremman tulkinnan seurauksena. Tulkinnat syntyvät ihmisistä, ei informaatiosta. Paremmat tulkinnat edellyttävät näin ollen yhteyttä muihin tulkintoihin, eli muihin ihmisiin. 06.02.2018

Informaation fiksut käytännöt Datan kerääminen Fiksut organisaatiot keräävät jatkuvasti laadukasta dataa laajasti kaikesta toiminnastaan, kuten teksti-, video- tai äänidataa, toiminnan mittareihin liittyvää dataa, kokemusperäistä dataa, sensoridataa, sosiaalisen median dataa, asiakasdataa tai toimitiloihin liittyvää dataa. Fiksuissa organisaatioissa kaikki osastot ja työntekijät osallistuvat datan reaaliaikaiseen keräämiseen ja hyödyntämiseen. Informaation avoimuus Fiksut organisaatiot pyrkivät esteettömään informaation liikkumiseen läpi organisaation, painottaen kaiken tuotetun ja olemassa olevan tiedon saatavuutta, avoimuutta ja sosiaalisuutta. Rohkeimmillaan tämä tarkoittaa julkista työskentelyä, jossa kaikki mikä voidaan jakaa jaetaan julkisesti, aina organisaation strategioista toiminnan reaaliaikaisiin mittareihin. 6

2 KOMMUNIKAATIO 7

FIKSU KOMMUNIKAATIO Kokemukset ja päätökset eivät muodostu yksilön pään sisällä, vaan maailma koetaan ja luodaan yhdessä. Ajattelu tapahtuu enemmän ihmisten välillä kuin korvien välissä. Fiksussa kommunikaatiossa tavoitteena ei ole yhden oikean, kaikille sopivan ajatusmallin ja totuuden löytäminen, tai edes kompromissiin pääseminen, vaan omasta ajattelusta poikkeavien, erilaisten näkökantojen ymmärtäminen ja oman toiminnan ohjaaminen tämän ymmärryksen perusteella. 06.02.2018

Kommunikaation fiksut käytännöt Tehokkaat tapaamiset Useimmissa organisaatioissa kokoukset ja tapaamiset ovat rikkinäisiä tietotyön työkaluja. Koska tiimityö on puhtaasti ihmisten välistä kommunikaatiota, on tapaamisten muotojen korjaaminen yksi helpoimpia fiksun työn kehittämisen tapoja. Fiksun työn tapaamiset määritetään systemaattisesti kuukausi-, viikko- ja mahdollisesti päivätasolla, jos organisaatiossa otetaan Scrum-tapaamiset käyttöön. Jatkuva kommunikointi Digitaaliset kommunikaatiotyökalut tekevät mahdolliseksi koko organisaation laajuisen ja ihmisten välisen tilannekohtaisen kommunikaation. Fiksusti työskentelevät tiimit käyttävät synkronisten, semi-synkronisten ja asynkronisten kanavien (Messenger, Slack-kanavat, Yammer, WhatsApp, jne.) yhdistelmiä, joiden avulla kommunikaatio on sekä tehokkaampaa että rikkaampaa. 9

3 PRIORISAATIO 10

FIKSU PRIORISAATIO Perinteinen työ on perustunut tehtävien osittamiseen, yhdistämiseen ja ketjuttamiseen. Kun työntekiät suorittavat rajattuja tehtäviä, heidän on vaikea nähdä kokonaiskuvaa ja erottaa tärkeät asiat vähemmän tärkeistä. Fiksu priorisointi edellyttää osallisuutta ja erilaisten käsitysten yhteensovittamista. Se koostuu kolmesta asiasta: yhdessä asioiden tärkeysjärjestyksestä puhumisesta, asioiden laittamisesta tehtäväjonoon sekä tietoisesta asioiden tekemättä jättämisestä 06.02.2018

Priorisaation fiksut käytännöt Oman työn reflektointi Fiksussa priorisoinnissa on olennaista ohjata omaa työskentelyä. Tämä tapahtuu reflektoimalla omaa työtä suhteessa organisaation ja tiimin päämääriin sekä työnteon merkityksellisyyteen. Säännöllisesti esitettäviä kysymyksiä ovat: Mikä on työssäni keskeistä? Mikä on työni merkitys suuremmassa kokonaisuudessa? Mikä työssäni on tärkeintä kollegojeni ja asiakkaiden kannalta? Itseohjautuva päätöksenteko Fiksun työn päätökset tehdään siellä, missä työ tapahtuu, kun aikaisemmin ajateltiin, että esimiehet priorisoivat työn ja alaiset tekevät. Fiksu itseohjautuva päätöksenteko vaatii uusia rakenteita ja kulttuuria, jotka tukevat vastuunottoa. Itseohjautuminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa kollegoiden, organisaation ja asiakkaiden tarpeiden kanssa. 12

4 RYTMITYS 13

FIKSU RYTMITYS Fiksu työ tulee nähdä ajallisena etenemisenä, jolloin työssä toistuu työn suunnittelun, priorisoinnin, toteuttamisen ja reflektion vaiheet. Tavoitteena on olla nopeasti reagoiva, ketterä organisaatio. Fiksu työ vaatii organisaation työn rytmien suunnittelua. Rytmit kuvaavat, miten ihmiset ja tiimit kommunikoivat, tekevät yhteistyötä ja oppivat yhdessä. Käytännössä kyse on päivärytmien, viikkorytmien ja pitkäkestoisempien projektirytmien sekä näihin liittyvien toimintatapojen määrittelystä. 06.02.2018

Priorisaation fiksut käytännöt Ketterä viikkorytmi Fiksusti työskentelevien tiimien työn keskiössä on tarkkaan määritelty viikkorytmi, joka perustuu ketterään tapaan tehdä työtä. Olennaista on työn jaksottaminen viikon mittaisiin jaksoihin. Maanantaina määritellään mitä tullaan tekemään valmiiksi viikon aikana ja mitä apua tähän tarvitaan muilta. Viikon päätteeksi tiimi tapaa käydäkseen läpi, mitä jokainen on saanut valmiiksi sekä arvioimaan työn sujumista. Säännöllinen arviointi Pitkäkestoisemmat, esimerkiksi 30, 90 tai 100 päivän arviointisyklit, tarjoavat tiimeille ja organisaatiolle ennustettavan tavan miettiä työn päämääriä, tapoja ja muutoksia. Erilaiset aikajänteet auttavat työn suunnittelussa ja priorisoinnissa. Parhaimmillaan niissä yhdistyy käytännön työtä ohjaava aikajänne, kuten yllä, sekä organisaation strategiseen tarkoitukseen liittyvä pitkän ajan aikajänne. 15

5 YHTEISTYÖ 16

FIKSU YHTEISTYÖ Kun työ perustuu yhä useammin projektiperusteisiin tiimeihin, tarvitaan entistä kehittyneempiä yhteistyötaitoja. Fiksun työn vihollinen on siiloutuminen ja siiloutuneet rakenteet. Fiksu työ tapahtuu organisaation ja tiimien rajojen yli. Tämä vaatii oman työn ulkopuolella olevien ihmisten, näkökulmien ja informaatiolähteiden mukaan ottamista ja sisällyttämistä. Valtionhallinossa kaikki ovat lopulta yhdessä töissä valtiolla ja työskentelevät yhteiselle asiakkalle, kansalaiselle. 06.02.2018

Yhteistyön fiksut käytännöt Suhteiden luominen Fiksu yhteistyö vaatii jatkuvaa ja luontevaa suhteiden luontia ja ylläpitoa. Kyse on vastavuoroisesta vuorovaikutuksesta, jonka tavoitteena on löytää yhteisiä päämääriä jakavia ihmisiä ja tarjota omaa osaamista näihin vuorovaikutustilanteisiin. Silloin ihmiset määrittelevät yhdessä, mitä he pyrkivät työssään tekemään, ketkä jakavat nämä päämäärät ja kenelle olisi hyötyä yhdessä ajattelusta. Jatkuva organisoituminen Organisoituminen on jatkuva prosessi, joka tapahtuu potentiaalisesti muokkaamalla organisaatiota joka päivä, jokaisen osallisen panostuksella. Käytännössä tämä tapahtuu tiimitasolla esimerkiksi antamalla tiimien määritellä projektiensa päämäärät, sitouttaa työhön oikeat ihmiset organisaatiosta, ja luoda yhteistyötä tukeva turvallinen työkulttuuri. 18

6 OPPIMINEN 19

FIKSU OPPIMINEN Fiksussa työssä on keskeistä luova ongelmien tunnistaminen ja uudelleen muotoilu sekä erilaisten vaihtoehtoisten ratkaisumallien etsiminen ja kokeileminen. Tämä vaatii kykyä jatkuvaan oppimiseen. Oppiminen ja osaaminen on tehokkaimmillaan aina yhteisöllistä. Oppimisen haasteena on auttaa ihmisiä ylittämään itsensä muiden avulla. Monimutkaistuvissa ympäristöissä tavoitteena on saada yhteen ennen kaikkea työntekijöitä, jotka saavat esiin parhaat ominaisuudet toinen toisistaan. 06.02.2018

Oppimisen fiksut käytännöt Oppimisen luovat rutiinit Oppiminen on yhä enemmän epäformaalia, päivittäisistä ongelmista ja mahdollisuuksista lähtevää jatkuvaa tutkimista, kehittämistä, kokeilemista ja kehittymistä. Oppimisen skaalaaminen Fiksussa oppimisessa keskeistä on se, miten oppiminen skaalautuu organisaatiotasolla. Fiksu skaalaaminen vaatii oman osaamisen ja oppimisen tuomista näkyväksi muille. Oppimisen luovat rutiinit liittyvät tilannekohtaiseen ymmärrykseen siitä, mitä tulisi oppia, miten uutta tulisi oppia, mistä ja keneltä tätä voisi oppia, sekä oppimisen jatkuvaa kehittämistä ja tekemistä näiden ohjaamana. Tämä voi tapahtua esimerkiksi luomalla tapoja viestiä organisaatiossa tehokkaammin omasta osaamisesta ja oppimisen tarpeista. Lisäksi tarvitaan käytäntöjä uuden opitun jakamiseksi muille organisaatiossa. 21

7 LÄSNÄOLO 22

FIKSU LÄSNÄOLO Fiksu työ vaatii ihmisten läsnäoloa toinen toistensa maailmassa, muita ihmisiä varten. Se on saatavilla ja tavoitettavissa oloa, kommentointia ja keskustelua, joka johtaa arvokkaampaan ja tuottavampaan työhön, vähemmän kuormittavalla tavalla. Fiksu läsnäolo vaatii uutta työtapaa: työn tekemistä jatkuvasti muille läpinäkyvällä tavalla, jolloin ihmiset ja ajatukset voivat kohdata. Läsnäolo lähtee siksi avoimuuden ja luottamuksen kulttuurista ja toimintatavoista. 06.02.2018

Läsnäolon fiksut käytännöt Fyysinen läsnäolo Yhteisen läsnäolon samassa paikassa ja ajassa tulisi lähteä yhteisestä kysymyksestä Missä läsnäolostani olisi eniten hyötyä ja kenen kanssa minun tulisi olla yhdessä? Digitaalinen läsnäolo Läsnäolo ei vaadi jaettua fyysistä paikkaa, vaan voi tapahtua myös sykronisesti, samaan aikaan, tai asynkronisesti, eri aikaisesti digitaalisten alustojen kautta. Läsnäolon tilojen tulee tukea tätä joustavaa ja projekti- ja tehtäväkeskeistä yhteen tulemista ja yhdessä olemista. Uudet fyysisen läsnäolon tilat ovat monesti esimerkiksi väliaikaisia projektitiloja, joita voidaan varata ja käyttää projektin keston ajan. Yhä useammat tiimit ovat hajautuneet ympäri maata, eikä itseohjautuvilla tiimiläisillä ole enää työaikoja tai yhteisiä tiloja. Tällöin erilaiset etäläsnäolon työkalut auttavat ihmisiä löytämään toisensa ja jakamaan omaa työtään muiden kanssa. 24

8 HYVINVOINTI 25

FIKSU HYVINVOINTI Fiksun hyvinvoinnin lähtökohtana on toiveikkuus eli realistinen optimismi. Siinä yhdistyy kaksi tärkeää asiaa: Tilanne jossa ollaan, nähdään juuri sellaisena kuin se on, samalla kuitenkin ajatellen haluttua, parempaa, tavoiteltavaa vaihtoehtoista tilannetta. Fiksu hyvinvointi vaatii käytännössä tietoisuutta omista ja muiden tunteista, myötätuntoista ja emotionaalisesti turvallista työilmapiiriä sekä innostumista ja intohimoa, jotka syntyvät työn vaihtelusta, uusista tavoitteista ja jatkuvasta oppimisesta. 06.02.2018

Hyvinvoinnin fiksut käytännöt Tunteiden tiedostaminen Olemme aikaisemmin ajatelleet, etteivät tunteet kuulu työpaikalle. Mutta fiksu työhyvinvointi edellyttää, että olemme empaattisia ympärillämme oleville ihmisille, ja opimme tunnistamaan sekä omia että muiden tunteita. Myötätunto muita kohtaan Myötätunnossa on kyse siitä, että ymmärrämme muiden kokonaisvaltaista ihmisyyttä, kykenemme astumaan muiden asemaan, ja osaamme viedä tämän jälkeen ymmärryksemme käytäntöön tukemalla muita. Tunteiden tiedostaminen lähtee oman ja toisten haavoittuvaisuuden hyväksymisestä. Tämä auttaa meitä olemaan kokonaisina ihmisenä läsnä töissä, kaikkine puolinemme. Myötätuntoinen lähestymistapa auttaa vahvistamaan oman työn merkityksellisyyttä ja hyvinvointia monin tavoin, sekä lisää luovuutta, oppimiskykyä, yhteistyökykyä ja mukautuvuutta. 27