Petsamon kaavoitushistoriaselvitys Tampereen kaupunki Hanna Ohtola 18.11.2013
Petsamon kaavoitushistoriaselvitys Petsamon kaavoitushistoriaselvitys on tehty Petsamon suojelukaavatyön nro 8083 pohjaksi. Tässä selvityksessä esitellään Petsamon asemakaavahistoriaa käymällä voimassaolevat asemakaavat läpi kronologisessa järjestyksessä. Asemakaavatyön pohjaksi on myös jokaisesta voimassa olevasta kaavasta tulki u ton kohtaiset rakennusoikeudet erilliseen rakennusoikeustaulukkoon. Petsamon kaavamuutosalueella on voimassa 23 eri asemakaavaa. Vanhin voimassa oleva kaava on vuodelta 1936 ja uusin vuolta 1996. Suurimmalla osalla Perä-Petsamon tonteista on vielä voimassa alkuperäinen vuoden 1936 kaava. Alueelle on tehty verra ain vähän pieniä yhden ton n kaavamuutoksia. Uusimmat asemakaavat lii yvät Kekkosen en kaavoitukseen, joka aikanaan halkaisi Petsamon puutaloalueen kahteen osaan. 2000-luvulla kaavamuutoksia ei ole Petsamossa tehty, sillä suojelukaava on ollut vireillä jo vuodesta 2001 as. Tekijä Hanna Ohtola, Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehi äminen, maankäytön suunni elu. Uudemmissa kaavoissa rakennusoikeus on ilmaistu selkeänä lukuna kaavakartalla, jolloin tulkinta ei ole tarpeen. Vanhoista kaavakartoista rakennusoikeus on pääsääntöises tulki u laskennallises rakennusalasta ja kerrosluvusta 1 1 / 2. Osaan voimassa olevista kaavakartoista ei ole merki y lainkaan rakennusaloja, jolloin rakennusoikeus on tulki u aikaisemmasta asemakaavasta, johon rakennusalat on merki y. Vuonna 1924 Tampereen kaupungin rakennusjärjestykseen teh in lisäys, jossa määritel in, e ä yksikerroksisen asuinrakennuksen ullakon pinta-alasta sai sisustaa asuinhuoneiksi enintään puolet. Näin ollen Petsamon asuinrakennuksissa rakennusjärjestyksen mukaan sai ullakon pinta-alasta puolet käy ää asumiseen. Asuinrakennusten rakennusoikeus on pyöriste y lähimpään kymmenellä jaolliseen lukuun. Vanhojen asemakaavakar ojen mi akaavasta ja esitystekniikasta johtuen rakennusoikeuden tarkempi määri ely ei ole mielekästä, eikä uuden kaavan kannalta oleellista. Vanhojen kaavakar ojen alkuperäinen tarkoitus ei ole ollut määri ää rakennusoikeu a numeerises, vaan osoi aa rii ävällä tarkkuudella rakentamisen mi akaava. Aikakaudella vallinnut yhtenäinen rakentamistapa (rakennustekniikka, työtavat, materiaalit) mahdollis yhtenäisen kaupunkikuvan muodostumisen. Suurimmalla osalla alueesta on siis voimassa vanhat asemakaavat, jotka sisältävät varsin vähän informaa ota tuoreempiin kaavoihin verra una. Vanhoista kaavakartoista on tulki u laskennalliset rakennusoikeudet jokaiselle kaava-alueen ton lle (lii eenä rakennusoikeustaulukko). Vanhojen kaavojen rakennusoikeuksilla on merkitystä kaavatyössä vertailtaessa uuden kaavan vaikutuksia. Tulkintatavasta on neuvoteltu Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. 2
6326/1986-182/1936 6379/1986 920/1958-182/1936 7301/1995 1518/1961-76/1936 688/1955 1518/1961 1605/1961 1015/1957 1212/1958 884/1957 19/1946 7360/1996-75/1938-182/1936 765/1956 7226/1994 7305/1995-125/1940 6326/1986 447/1954-74/1946 7305/1995 820/1956 7395/1996 820/1956 Petsamon suojelukaava-alueen voimassa olevat asemakaavat on korosteʃu KarƩa: Hanna Ohtola ja Ulla Torniainen, Maankäytön suunniʃelu, Tampereen kaupunki 2013. PohjakarƩa: Tampereen kaupunki 2013. kartalle eri värein. Numerosarjassa ensimmäinen numero ilmoiʃaa asemakaavan numeron ja toinen asemakaavan vahvistumisvuoden. 3
Petsamon asemakaavahistoria Petsamo, Tampereen kahdeskymmenesensimmäinen kaupunginosa, suunnitel in kaupungin laajenemisen myötä Tammelan kaupunginosan koillispuolelle. Kaavoituksella vasta in Tampereen työläisväestön asunnontarpeeseen. Alue kuvastaa hyvin aikakaudella vallinneita ihanteita. Keskustan ruutukaavan umpikor elit koe in ahtaina ja epämielly ävinä, joten uudella kaavalla luo in vihreämpää ja avarampaa asuinympäristöä keskustan väli ömään läheisyyteen. Ton t vuokra in kaupunkilaisille, jotka rakensivat ko nsa itse. Petsamon kaavoitus käynnistyi klassismin suunni eluvirtausten aikaan, mikä näkyy vielä ensimmäisessä vuoden 1921 suunnitelmassa. Kaavaan kuului useita puistomaisia kujia ja pieniä aukioita kor eleiden keskellä sekä muutama puiston ympäröimä julkinen rakennus. Klassismin ihanteet suosivat puhtaita geometrisiä muotoja, aukiosommitelmia ja kadunpääteaiheita. Tämä hienojakoinen suunnitelma kuitenkin muuntui jo 1920-luvun puolivälissä suoraviivaisemmaksi ja iviimmäksi. Etu-Petsamoa kaavoite in 1920-luvulla kor eli kor elilta yhteensä neljällä eri kaavalla. Alkuperäisen kaavan ideasta jäljelle jäi katuverkko ja Petsamon ken ä. Yleisten rakennusten ton t ja niihin lii yneet aukiosommitelmat kaavoite in lopulta pientaloille. Alueen rakentuminen alkoi Tammelan kaupunginosan jatkeena olevasta eteläisestä Petsamosta, johon kuuluivat suojelukaava-alueen Kekkosen en eteläpuoleiset kor elit, Tampellan rakennu amat Pellavanpetsamon puukerrostalot sekä Ludekyläksi kutsu u Bertel Strömmerin suunni elema kaupungin vuokrakor eli. Perä-Petsamon asemakaavassa vuodelta 1936 (s. 9) on jo nähtävissä funk onalismin vaikutus suorakulmaisine kor eleineen ja selkeine viuhkamaisine katuverkkoineen. Tämä kaava on voimassa vielä suurimmalla osalla alkuperäistä kaava-alue a. Asuntopulan vaikutuksesta rakennus hey ä lisä in alkuperäiseen suunnitelmaan nähden ja ton kokoa pienenne in, mu a ton t pysyivät edelleen avarina puutarhaton eina. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuuluivat myös yleisten rakennusten ton t kor eleissa nro 391 ja 394. Yllä: Petsamon ensimmäinen asemakaava nro 93 vuodelta 1921. Seuraavalla sivulla: Ylhäällä vasemmalla: Petsamon asemakaavamuutos nro 124 vuodelta 1922. Alhaalla vasemmalla: Petsamon asemakaavamuutos nro 159 vuodelta 1925. Oikealla: Petsamon asemakaavamuutos nro 73 vuodelta 1927. 4
5
Perä-Petsamon vuoden 1936 kaavassa keskiakseli Kaupinkatu sekä pääväylät Koljon e ja Mutkakatu ero uvat selkeinä. Kaava ohjaa Koljon en pohjoispuolta lukuun o ama a rakentamaan pientalot kadun varteen. Koljon en pohjoisosassa rakennusten paikat on merki y ton n takaosaan, ylärinteeseen. Kaava-alueen tonteille, Koljon en pohjoisosaa lukuun o ama a, on merki y talousrakennusalat naapuriton n rajaan kiinni niin, e ä talousrakennuksien rykelmistä syntyy kor elien sisään jääviä vihervyöhykkeitä jakso ava ja jäsentävä aihe. Koljon en pohjoisosaa ja Kaupinkatua lukuun o ama a, ton en kadun puoleiset rajat on istute ava. Vuonna 1938 Petsamon kaupunginosaa laajenne in kolmella kor elilla (kaava nro 75, s. 10) nykyisen Piennarkadun eteläpuolelle, kolmella kor elilla nykyisen Kasvitarhankadun itäpuolelle ja yhdellä kor elilla Koljon en pohjoispuolelle. Laajennus nouda samaa periaate a ton en käsi elyn suhteen kuin vuoden 1936 kaava. Kaavassa jäte in auki mahdollisuus Petsamon laajentumiseen etelään ja itään päin. Alueen itäpuolelle rakenne in lopulta Litukan siirtolapuutarha. Siirtolapuutarhan erilainen mi akaava loi selkeän rajan Petsamon asuinalueen itäpuolelle. Petsamon päärakennusvaiheita varten laadi in alueellinen rakennusjärjestys, jonka ohjeita uudisrakentajien tuli nouda aa. Ohjeet määräsivät mm. ka omuodoista, rakennuskorkeudesta ja tulisijoista. Myös asuintalojen muoto oli jossain määrin sidoksissa rakennusjärjestykseen, sillä säädökset ohjasivat myös porrashuoneiden ja ikkunoiden sijoi elua. Rakennus-järjestyksessä koroste in uuden asuinalueen yhtenäistä ja estee stä ilme ä. Erityises julkisivut kehote in suunni elemaan huolellises. Petsamon viimeisin laajennus (kaava nro 19, s. 11) teh in vuonna 1946 jatkamalla Lusankatua kolmentoista ton n verran koh Kaupin metsää. Ton t ovat muuta Petsamoa suurempia ja rakentamisen tapa rakennusajankohdan mukainen. Rakennukset muodostavat oman muusta Petsamosta poikkeavan kokonaisuutensa niin alueen topografian, ton koon kuin rakentamistavankin osalta. 1950 60 -luvuilla alueella teh in joitain pieniä asemakaavamuutoksia, joilla ei ollut suurta vaikutusta alueen rakenteeseen. Sen sijaan Kekkosen en rakentaminen 1980-luvulla on Petsamon historian vaikein asia. Petsamolaiset taistelivat etä vastaan parikymmentä vuo a vuodesta 1970 alkaen. Tie vihi in vuonna 1989 ja sen alle jäi 11 taloa, osa Litukan siirtolapuutarhaa ja Petsamon ken ää. Petsamo jakaantui kahteen osaan. Kekkosen en kaava nro 6326 (s. 24) vahviste in vuonna 1986. Kaavamuutoksessa määritel in eritasoristeysten paikat, meluesteet ja niiden korkeudet. Kaavassa määritel in uudestaan myös Kekkosen ehen rajoi uvien tont- en rakennusoikeudet. Ton en kerrosluvut ja rakennusoikeudet määrite in rakennusta vastaaviksi, tavoi eena luoda edellytykset rakennusten säilymiselle. Kaavan myötä kaupunki lunas rakennuksia alueelta. Kekkosen ehen lii yneiden kaavamuutosten jälkeen alue on odo anut suojelukaavan laa mista. Uusi kaava tulee yhtenäistämään alueen kaavoitus lanteen ja luomaan edellytykset alueen säilymiselle. Voimassa olevat asemakaavat Kaava nro 182 Vahviste u 10.6.1936 Voimassa tonteilla nro 346-3 ja -4, 347-1, -2, -3 ja -4, 348-1, -2 ja -4, 349-1, -2, -3, -4, -5, -6, -7 ja -8, 350-18, -19, -20, -21, -22 ja -23, 351-1, -2, -3, -4, -5, -6, -7, ja -8, 369-62, -63, -64, -65, -66 ja -67 sekä 380-99, -100, -101, -102, -103, -104, -105 ja -106. Kaava nro 182 vuodelta 1936 käsi ää koko Tampereen keskustan ja siihen mennessä rakennetut ympäröivät kaupunginosat. Etu-Petsamo on vuoteen 1936 mennessä jo rakentunut ja kaava on vahvistanut olevan lanteen. 6
7 Ote Etu-Petsamon voimassa olevasta asemakaavasta nro 182 vuodelta 1936.
Rakennusoikeuden määri ely kaavan nro 182 perusteella on haastavaa, sillä kaavakar aan ei ole merki y rakennusaloja. Asemakaavassa on määritelty ainoastaan katualueet ja muut yleiset alueet sekä ton en rajat ja numerot. Rakennusoikeus täytyy siis tulkita jo vuoteen 1936 mennessä rakentuneella alueella aikaisemmista asemakaavoista nro 124 vuodelta 1922, nro 159 vuodelta 1925 ja nro 73 vuodelta 1927 (s. 5), jotka ovat laadi u ennen alueen rakentumista ja joita voidaan pitää alueen rakentamiseen johtaneina asemakaavoina. Alueen ensimmäisessä asemakaavassa nro 93 vuodelta 1921 (s.4) on määritelty alueen rakenteen perusratkaisut, mu a muilta osin uudempien kaavojen ratkaisut ovat muu aneet alueen suunnitelmia pienimi akaavaisempaan suuntaan. Kaavassa nro 124 on osoite u kor elit 346, 347 ja 351 pientalotonteiksi. Kaava 159 jatkaa samaa periaate a ja siinä on osoite u kor elit 350, 369 ja 380 pientalotonteiksi. Kaava nro 73 osoi aa vielä kor elit 348 ja 349 pientalotonteiksi. Kaavoissa nro 124, nro 159 ja nro 73 on rakennusalat piirre y ko. tonteilla säännönmukaises noin 10 x 12 metrin kokoisiksi. Rakennusjärjestys määri kerrosluvuksi 1 1 / 2. Ainoastaan ton n nro 348-4 rakennus poikkeaa alkuperäisen suunnitelman linjasta. Laskentakaavalla 10 x 12 x 1,5 saadaan Etu-Petsamon ko. ton en rakennusoikeudeksi 180m 2. Kaavoissa nro 124, 159 ja 73 on kor elien keskelle osoite u piharakennusten rakennusalat (24m 2 /ton ) lukuun o ama a kor elia nro 346. Kaava nro 76 Vahviste u 11.7.1936 Voimassa tonteilla nro 820/115-122, 385/130-145, 386/146-152 ja 386/154-161, 387/162-175, 388/176-187, 389/188-201, 390/202-215, 391/216-229, 392/231-240, 393/241-250 sekä 394/253-262. Kaavalla nro 76 jatke in Petsamon pientaloalue a itään päin. Vuoden 1936 kaava on voimassa suurimmalla osalla alkuperäistä alue a. Ainoastaan muutama yksi äinen kaavamuutos on tehty pientalotonteille ja julkisten rakennusten ton t on kaavoite u uudelleen. Kaava nro 76 jatkaa jo Etu-Petsamossa määriteltyä kaavaperiaate a sitä kuitenkin yksinkertaistaen ajan henkeen sopivalla tavalla. Klassismin pienipiirteisistä aukiosommitelmista oli luovu u, ja lalle luo in funk onalis sen linjava ja tyylikäs viuhkamainen kaava. Tonteille on merki y rakennusalat selkeäs. Alueen viuhkamaisen muodon takia ton t eivät ole samankokoisia suorakaiteita, vaan hieman kiilan mallisia. Rakennusala on riippuvainen ton n koosta ja muodosta. Rakennusalan syvyys on järjestelmällises 10 m joka ton lla (pois lukien Kaupinkadun varren ton t), mu a rakennusalan pituus riippuu ton n kadun puoleisen rajan pituudesta. Mi a rakennusalan rajasta ton en väliseen rajaan on myös järjestelmällises 4 m. Rakennusoikeus on tulki u kaavasta rakennusalan ja kerrosluvun 1 1 / 2 mukaan. Tonteille on osoite u piharakennusten rakennusalat (28m 2 /ton ). 8
9 Perä-Petsamon voimassa oleva asemakaava nro 76 vuodelta 1936.
Kaava nro 75 Vahviste u 10.3.1938 Voimassa tonteilla nro 398-280, -281, -282, -283, ja -284, 399-285 ja -286 sekä 400-287 ja -288. Kaavamuutoksella on laajenne u Petsamon kaupunginosaa kolmella kor elilla nykyisen Piennarkadun eteläpuolelle, kolmella kor elilla nykyisen Kasvitarhankadun itäpuolelle ja yhdellä kor elilla Koljon en pohjoispuolelle. Rakennusoikeus on tulki u kaavasta rakennusalan ja kerrosluvun 1 1 / 2 mukaan. Tonteilla ei ole piharakennuksen rakennusalaa tai -oikeu a. 10
Kaava nro 19 Vahviste u 27.3.1946 Voimassa tonteilla nro 371-300, -302, -304, -306 ja -307 sekä 401-290, -291, -292, -293, -294, -296, -297, -298 ja -299. Kaavamuutoksella on laajenne u Petsamon kaupunginosaa kahdella kor elilla Lusankadun jatkeen varrelle. Kaavan mukaan I-kerroksisen rakennuksen maksimipinta-ala on 120 m 2. Ullakon pinta-alasta saa käy ää 2/3 erilliseen asuinhuoneistoon. Tonteilla ei ole piharakennuksen rakennusalaa tai -oikeu a. 11
Kaava nro 125 Vahviste u 9.12.1940 Voimassa tonteilla nro 366-93, -94, -95, -96, -97 ja -98. Asemakaavassa on tehty muutoksia Vainionkadun eteläpuoleisille tonteille. Kor elin nro 366 oleva lanne on vahviste u oleviin rakennuksiin nähden reilun kokoisin rakennusaloin. Rakennusalat on tulki u kaikki samankokoisiksi. Rakennusoikeus on tulki u kaavasta rakennusalan ja kerrosluvun 1 1 / 2 mukaan. Tonteilla on piharakennusten rakennusalat. 12
Kaava nro 74 Vahviste u 29.4.1946 Voimassa tonteilla nro 365-87, -89, -90, -91 ja -92. Asemakaavamuutos on käsi änyt nykyisen Saunapuiston sekä sen lähivaikutusalueen. Asemakaavassa on osoite u Saunapuistoon yleisen saunarakennuksen rakennusala. Muilta osin asemakaavassa on vahviste u oleva lanne. Asemakaavassa tonteille ei ole merki y rakennusaloja, ainoastaan toteutuneiden rakennusten pohjan alat. Kaava nro 125 vuodelta 1940 (s. 12) osoi aa tonteille rakennusalat, joiden mukaan rakennusoikeus on tulki u. Rakennusoikeus on tulki u kaavan nro 125 rakennusalojen ja kerrosluvun 1 1 / 2 mukaan. 13
Kaava nro 765 Vahviste u 4.5.1956 Voimassa ton lla nro 365-88. Yhden ton n kaavamuutos, jossa asuinton lle on hae u kellarikerroksen laajennusta ja muutosta myymälä loiksi. Rakennusalaa on laajenne u kellarin osalta Kalevan puisto en ja Vainionkadun suuntaan ja julkisivuille on osoitettu enimmäiskorkeudet. Rakennusoikeus on kasvanut ja siten suurempi kuin muilla tonteilla samassa kor elissa. Rakennusoikeus on tulki u kaavasta rakennusalan, julkisivukorkeuden ja tulkitun kerrosluvun 2 1 / 2 mukaan (kellari pääkäy ötarkoituksen mukaista laa). Ton lla ei ole piharakennuksen rakennusalaa tai -oikeu a. 14
Kaava nro 447 Vahviste u 12.1.1954 Voimassa tonteilla nro 394-251 ja -252 Kaavamuutoksella on siirre y ton n 252 rakennusala ton n perälle maastonmuodoista johtuen. Samalla on poiste u ton en 251 ja 252 talousrakennusten rakennusalat ja osoite u viemärirasite ton lle nro 263. Rakennusoikeus on tulki u kaavasta rakennusalan ja kerrosluvun 1 1 / 2 mukaan. 15
Kaava nro 688 Vahviste u 14.11.1955 Voimassa ton lla nro 386-153 Yhden ton n kaavamuutos, jossa asuinton on osoite u asuin- ja liikerakennuksen ton ksi. Rakennusoikeus on tulki u kaavasta rakennusalan ja kerrosluvun 1 1 / 2 mukaan. Ton lla on piharakennuksen rakennusala. 16
Kaava nro 820 Vahviste u 17.10.1956 Voimassa katualueella Kaavamuutoksella on muute u en sen Huikkaankadun nimi Reposuonkaduksi ja Niihamankadun nimi Kasvitarhankaduksi. Kaava ei osoita rakennusoikeu a. 17
Kaava nro 884 Vahviste u 4.4.1957 Voimassa ton lla nro 401-1 Kudun kulmassa sijainnut pieni puisto on liite y osaksi ton a. Kaavan mukaan I-kerroksisen rakennuksen maksimipinta-ala on 120 m 2. Ullakon pinta-alasta saa käy ää 2/3 erilliseen asuinhuoneistoon. Ton lla ei ole piharakennuksen rakennusalaa tai -oikeu a. 18
Kaava nro 1015 Vahviste u 1.11.1957 Voimassa ton lla nro 371-301. Ton n hal ja on halunnut rakentaa autotalli- ja kuis siiven 1 m nykyisen rakennusalan ulkopuolelle. Koillisenpuoleista rakennusalaa on kasvate u 1 m. Kaavan mukaan I-kerroksisen rakennuksen maksimipinta-ala on 120 m2. Ullakon pinta-alasta saa käy ää 2/3 erilliseen asuinhuoneistoon. Ton lla ei ole piharakennuksen rakennusalaa tai -oikeu a. 19
Kaava nro 920 Vahviste u 25.8.1958 Voimassa ton lla nro 348-3 Yhden ton n kaavamuutos, jossa asuinton on osoite u asuin- ja liikerakennuksen ton ksi. Rakennusoikeus on tulki u kaavasta rakennusalan ja kerrosluvun 1 1 / 2 mukaan. Ton lla on piharakennuksen rakennusala. 20
Kaava nro 1212 Vahviste u 16.12.1958 Voimassa ton lla nro 401-295 Ton n hal ja on halunnut rakentaa nykyisen rakennusalan ulkopuolelle. Rakennusalaa on muute u. Kaavan mukaan I-kerroksisen rakennuksen maksimipinta-ala on 120 m 2. Ullakon pinta-alasta saa käy ää 2/3 erilliseen asuinhuoneistoon. Ton lla ei ole piharakennuksen rakennusalaa tai -oikeu a. 21
Kaava nro 1518 Vahviste u 1.6.1961 Voimassa tonteilla nro 371-303 ja -308. Ton n 371-303 hal ja on halunnut rakentaa nykyisen rakennusalan ulkopuolelle. Rakennusalaa on muute u. Kor eliin on lisä y yksi uusi ton nro 371-308. Rakennusoikeudet on merki y selkeäs kaavakartalle. Tonteilla ei ole piharakennuksen rakennusalaa tai -oikeu a. 22
Kaava nro 1605 Vahviste u 29.6.1961 Voimassa ton lla nro 371-305. Ton n hal ja on halunnut rakentaa nykyisen rakennusalan ulkopuolelle. Rakennusalaa on muute u. Kaavan mukaan I-kerroksisen rakennuksen maksimipinta-ala on 120 m 2. Ullakon pinta-alasta saa käy ää 2/3 erilliseen asuinhuoneistoon. Ton lla ei ole piharakennuksen rakennusalaa tai -oikeu a. 23
Kaava nro 6326 Vahviste u 20.5.1986 Voimassa tonteilla nro 346-2 ja -5, 351-9, 355-1 ja -34, 380-1 ja -2, 396-1, -2, -3, -4 ja -5 sekä 397-1, -2, -3, -4 ja -5. Asemakaavamuutoksessa on soite u Kekkosen en linjaus Petsamon puutaloalueen läpi. Kaavaan on ote u mukaan uuteen elinjaukseen rajautuneen alueet sekä puistoalueita. Rakennusoikeudet on merki y selkeäs kaavakartalle. 24
Kaava nro 6379 Vahviste u 30.5.1986 Voimassa tonteilla nro 340-5, -6, -7, -8 ja -9. Asemakaavamuutoksella on kaavoite u sotainvalidien veljeskodin alue, osa Kekkosen etä sekä selkiyte y kor elien 381 ja 340 asemakaava lanne. Rakennusoikeudet on merki y selkeäs kaavakartalle. 25
Kaava nro 7226 Vahviste u 9.5.1994 Voimassa ton lla nro 394-1 Koivupir n vanhainko a on laajenne u olemassa olevan rakennuksen eteläpuolelle. Rakennusoikeus on merki y selkeäs kaavakartalle. 26
Kaava nro 7301 Vahviste u 12.7.1995 Voimassa katualueella. Katualue on muute u yleiseksi eksi. Kaava ei osoita rakennusoikeu a Petsamon suojelukaavan alueelle. 27
Kaava nro 7305 Vahviste u 12.7.1995 Voimassa katualueella. Katualue on muute u yleiseksi eksi. Kaava ei osoita rakennusoikeu a Petsamon suojelukaavan alueelle. 28
Kaava nro 7360 Vahviste u 16.4.1996 Voimassa tonteilla nro 352-6, -7, -8, ja -9. Asemakaavamuutoksella on muodoste u neljä ton a siten, e ä olemassa oleville rakennuksille muodoste in omat ton t. 16.4.1996 vahvistetussa asemakaavamuutoksessa nro 7360 ajanmukaistet- in kaavaa osassa kor elia 352 Oikokadun varrella olevien rakennusten säilymiseen tähdäten. Käy ötarkoitus muute in asuin- ja liikerakennusten korttelialueesta (AL-7) asuinrakennusten kor elialueeksi (AO-15). Suuret ton t on jae u ja rakennusalat määritelty olemassa olevien rakennusten mukaisiksi ja yhden suuren ton n perälle määritelty rakennusala mahdolliselle uudisrakennukselle. Kerrosluku on I 2/3 ja ka okaltevuus 30, kuten alueen vanhoissakin rakennuksissa on. Rakennusoikeu a on 200 k-m² / ton. Kalevan puisto en vastainen ton n reuna on merki y istute avaksi alueen osaksi. Uudisrakennuksen rakennusalalle on merki y rakenteille asete avaksi äänieristysvaa mukseksi 35 db ja ton lle 352-9 ajo uudisrakennuksen ton lle 352-8. Ton jako ja uudisrakennus eivät ole toteutuneet. Rakennusoikeudet on merki y selkeäs kaavakartalle. Rakennusoikeudesta 15 % saadaan käy ää ainoastaan maanpäällisiksi autosuoja- talous loiksi. 29
Lähteet - Petsamo: Rakennetun ympäristön kul uurihistorialliset ominaispiirteet, Lyyra-Seppänen Anna, Pirkanmaan maakuntamuseo, kul uuriympäristöyksikkö, 2006. - Tampereen kaupungin XXI ja VIII kaupungin rakennusjärjestys. (1925). Tampereen Kaupunginarkisto. - Lisäys Tampereen kaupungin rakennusjärjestykseen rakennustavasta erinäisillä tonteilla kaupunginosissa IV, V, VII, IX, XI, XIII ja XXI. (1919). Tampereen kaupunginarkisto. - Selostus uuden asemakaava- ja terveydenhoitolainsäädännön Tampereen kaupungin yleiseen rakennusjärjestykseen aiheu amista muutoksista. Tampereen kaupungin rakennuskomitea (1934). Tampereen kaupunginarkisto. Karttalähteet Kaavakartat omistaa Tampereen kaupunki. 30