OLHAVANJOEN TARKKAILU 216 16X286489 27.4.217 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 216
1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 216 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA... 1 3 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET... 2 4 PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT... 2 5 PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET... 3 5.1 Valumat... 3 5.2 Veden laatu... 4 5.3 Tehon tarkkailu ja päästöraja-arvotarkastelu... 5 5.4 Ominaispäästöt... 7 5.5 Vuosipäästöt... 9 6 VESISTÖTARKKAILU... 1 6.1 Vesistöalueen kuvaus... 1 6.2 Vesistötarkkailun tulokset... 11 7 KALASTUSTIEDUSTELU... 17 7.1 Aineisto ja menetelmät... 17 7.2 Kalastus Kaihuanjärvellä ja Paskajoella... 17 7.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 19 8 YHTEENVETO... 19 9 VIITTEET... 21 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Turvesoiden sijainti ja vesistötarkkailun havaintopaikat Päästö- ja tehon tarkkailun tulokset Vesistötarkkailun tulokset Veden laadun kehitys Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä Veden laatu Olhavanjoen alaosalla Kalastustiedustelun tiedustelukaavake Kalastustiedustelun perustulostus Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Eero Taskila, FM Copyright Pöyry Finland Oy
2 Yhteystiedot Elektroniikkatie 13 FI-959 Oulu, Finland puh. 1 33 28211 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy
1 1 JOHDANTO Olhavanjoen on laadittu pohjalta turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma (Vapo Oy 1993), jonka Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on 3.9.1993 hyväksynyt kirjeellä nro 1191A26/111. Olhavanjoen vesistöalueelle on laadittu myös uusi turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 217 222 (Pöyry Finland Oy 217). Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo, jotka molemmat ovat Vapo Oy:n hallinnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 23.12.214 antanut Vasikkasuon turvetuotantoalueelle lupapäätöksen 154/214/1 ja Jakosuon turvetuotantoalueelle lupapäätöksen 155/214/1. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotantosoiden päästö- ja vesistötarkkailutuloksista. Tarkkailujakso muutettiin vuonna 216 kalenterivuodeksi aiemmin käytössä olleen hydrologisen vuoden sijasta. Tämä raportti kattaa tarkkailukauden 1.1. 31.12.216. Vuonna 216 päästö- ja tehon tarkkailua tehtiin sekä Jakosuolla että Vasikkasuolla. Lisäksi tehtiin vuosittain toistuva Paskajoen ja Kaihuanjärven vesistötarkkailu. Lisäksi raportissa esitetään Kaihuanjärven ja Paskajoen kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 214 jotka jäivät konsultin erehdyksen vuoksi pois vuoden 214 raportista. Kalataloustarkkailu toteutettiin vuonna 214 Jakosuon ja Vasikkasuon turvetuotannon kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelman on Kainuun maaseutuelinkeinopiiri (nyk. Lapin ELY-keskus) hyväksynyt kirjeellään dnro 341/871/94. Tarkkailu on käsittänyt määrävuosin tehtävän kalastustiedustelun Kaihuanjärvellä ja Paskajoella. 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 216 Ilmatieteen laitoksen Oulunsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 3,7 C, mikä on 1,1 C pitkän ajan (1981 21) keskiarvoa korkeampi. Ero oli suurimmillaan helmi-toukokuussa. Kesä-marraskuussa lämpötilat olivat lähellä tavanomaisia, mutta joulukuu oli normaalia lauhempi (kuva 1). Tarkkailukauden kokonaissademäärä 555 mm oli 16 % tavanomaista suurempi. Sateisin kuukausi suhteessa normaaliin oli helmikuu ja kesä-elokuussa satoi 46 % keskimääräistä enemmän. Lokakuussa satoi sitä vastoin vähän, mutta marras-joulukuussa taas tavanomaista enemmän. Kuva 1 Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Oulunsalossa tarkkailukaudella 216 sekä jaksolla 1981 21 (Ilmatieteen laitos 216). Copyright Pöyry Finland Oy
3 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Jakosuolla tuotettiin jyrsinturvetta kokoojavaunulla. Tuotantoa oli 41 päivänä aikavälillä 26.5. 6.8. Lohkojen 2 ja 3 auma-aluetta laitettiin toukokuussa. Eristysojien altaat puhdistettiin lokakuussa, jolloin poistettiin myös lietteet laskeutus- ja pumppausaltaasta. Reuna- ja kokoojaojia perattiin loka-marraskuussa. Sarkaojiin ja niiden rakenteisiin liittyviä toimenpiteitä tehtiin touko-, heinä- ja syyskuussa. Uuteen pintavalutuskenttään ja pumppaamoon liittyviä toimenpiteitä tehtiin huhti-toukokuussa sekä syys-joulukuussa. Sadanta jaksolla 22.5. 6.8. oli 28 mm. Vasikkasuolla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla. Tuotantoa oli 46 päivänä aikavälillä 24.5. 31.7. Pintavalutuskentälle pumpattiin ympärivuotisesti. Lohkon 6 aumaalueella tehtiin toimenpiteitä elo-lokakuussa. Mittakaivon monttuja korjattiin elokuussa, jolloin puhdistettiin myös pumppausallas 2 sekä paloaltaat. Tuotantosaroja lanattiin elokuussa, jolloin oli myös lohkon 3 päisteen laitto. Muita kunnossapitotöitä tehtiin lähinnä touko-kesäkuussa. Sadanta jaksolla 31.5. 31.7. oli 159 mm. 2 4 PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotantosuot sijaitsevat vesistöalueen yläosalla, Paskajoen valuma-alueella (liite 1). Turvetuotannon kuormittava pinta-ala vuonna 216 oli 345 ha, josta 332 ha oli tuotannossa ja 13 ha poistunut tuotannosta (kuva 2). Jälkikäytössä oli 83 ha. Tuotantopinta-ala on pienentynyt vuodesta 211 lähtien. Jakosuolla 69 ha:n alueelta tulevat valumavedet käsitellään kesäaikana kemiallisesti ja talvella laskeutusaltaalla. 122 ha:n alueella vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Vasikkasuolla 153 ha:n alueella vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Kuva 2 Turvetuotantopinta-alan kehittyminen Olhavanjoen valuma-alueella vuosina 2 216. Copyright Pöyry Finland Oy
5 PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET 3 5.1 Valumat Jakosuon la/kem1 mittauspisteellä sekä Vasikkasuon pvk2:lla mitattiin virtaamia koko vuoden. Jakosuolla oli kuitenkin talvella ja keväällä sekä loka-joulukuussa padotusta, minkä vuoksi virtaamadata ei ollut luotettavaa ja se arvioitiin Lumiaavan la3:n datasta ja vesistömallijärjestelmästä. Vasikkasuolla mittaus onnistui luotettavasti lukuun ottamatta kesän kahta lyhyehköä datakatkoa joiden aikana virtaama arvioitiin vesistömallista. Jakosuon pvk2 otettiin käyttöön marraskuussa ja siitä lähtien oli myös virtaamamittausmittaus mittakaivoilla 2 ja 3. Taulukossa 1 on esitetty Jakosuon kemikalointiaseman ja Vasikkasuon kesän valumat. Jakosuon kesän keskivaluma (27 l/s km 2 ) oli selvästi suurempi kuin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan tarkkailusoilla keskimäärin ja samaa tasoa kuin edellisvuonna, mutta selvästi suurempi kuin vuosina 21 214. Vasikkasuon valuma 14 l/s km 2 oli varsin tavanomainen ja lähellä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvoa. Taulukko 1 Jakosuon kemikalointiaseman ja Vasikkasuon pintavalutuskentän keski-, minimi- ja maksimivalumat kesällä 216. Suo Jakso Mq Nq Hq Huom. l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Jakosuo, kem1 12.5.-11.9. 27,1 123 12.5.-24.5. arvioitu vesistömallista Vasikkasuo, pvk2 6.5.-11.9. 14 1,4 56 26.6.-15.7. ja 29.7.-9.8. arvioitu vesistömallista Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot 216 (n=83) 17 1,6 1 Jakosuo, kem1, 215 15.5.-17.9. 25, 152 Jakosuo, kem1, 214 22.5.-1.1. 8,5,1 37 Jakosuo, kem1, 213 23.5.-22.9. 8,,2 3 Jakosuo, kem1, 212 1) 24.5.-4.1. 9,8,8 94 Jakosuo, kem1, 211 6.6.-2.9. 8,1, 37 Jakosuo, kem1, 21 31.5.-22.9. 12, 77 1) Kem1 virt.mittaus ei toiminut, valuma laskettu Jakosuon pvk:n tiedoilla. Taulukossa 2 on esitetty Jakosuon ja Vasikkasuon koko tarkkailukauden valumat, jotka olivat luonnollisesti suurimmillaan keväällä ja pienimmillään talvella. Jakosuon la/kem1 mittauspisteen koko vuoden keskivaluma 26 l/s km 2 oli selvästi suurempi kuin Vasikkasuolla (16 l/s km 2 ). Vertailussa on kuitenkin huomioitava, että Jakosuolla suuri osa virtaamista jouduttiin arvioimaan padotuksen vuoksi. Jakosuon pvk2:n mittakaivoilla mitattiin varsin pieniä valumia loppusyksyllä ja siten että suurempi osa vesistä meni mittakaivon 2 kautta. Copyright Pöyry Finland Oy
Taulukko 2 Jakosuon ja Vasikkasuon keski-, minimi- ja maksimivalumat tarkkailukaudella 216. 4 Suo Vesien- Jakso Mq Nq Hq Huom. käsittely d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Jakosuo, la/kem1 Talvi la 1.1.-28.3. 88 7,2 1,4 16 koko jakson virtaama arvioitu ves.mallista ja Lumiaavan datasta Kevät la 29.3.-11.5. 44 95 17 246 koko jakson virtaama arvioitu ves.mallista ja Lumiaavan datasta Kesä kem1 12.5.-11.9. 123 27,1 123 12.5.-24.5. arvioitu vesistömallista Alkusyksy kem1/la 12.9.-31.1. 5 17 1,1 82 12.1.-31.1. arvioitu vesistömallista Loppusyksy la 1.11.-31.12. 61 1 5,7 31 koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Vuosi 366 26 Jakosuo, pvk2 Loppusyksy pvk2 (mk2) 16.11.-31.12. 46 6,2, 19 Loppusyksy pvk2 (mk3) 16.11.-31.12. 46 1,8, 8,9 Vasikkasuo, pvk1 Talvi pvk1 1.1.-29.3. 89 4,6, 26 Kevät pvk1 3.3.-5.5. 37 66 26 83 Kesä pvk1 4.5.-11.9. 129 14 1,4 56 26.6.-15.7. ja 29.7.-9.8. arvioitu vesistömallista Alkusyksy pvk1 12.9.-31.1. 5 1 5,6 44 Loppusyksy pvk1 1.11.-31.12. 61 1, 76 Vuosi 366 16 5.2 Veden laatu Taulukossa 3 on esitetty kesän keskimääräinen valumaveden laatu Jakosuon kem1:llä ja Vasikkasuon pvk2:lla. Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2+3 -N ja NH 4 -N) ja rauta määritettiin kerran kuukaudessa. Vasikkasuolta lähtevän veden pitoisuudet olivat COD Mn :ta (= kemiallinen hapenkulutus, kuvaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää, eli vedessä olevaa eloperäistä ainetta, joka voi olla humusta, jätevettä, karjatalouden päästöjä tai luonnonhuuhtoumaa) lukuun ottamatta selvästi pienempiä. Vasikkasuon vedenlaatu oli myös selvästi parempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusoilla keskimäärin ja Jakosuolla pääosin hieman heikompi. Verrattaessa Jakosuon kemikalointiaseman tuloksia aiempiin tarkkailuvuosiin, huomataan että pitoisuudet ovat vaihdelleet varsin paljon (taulukko 3). Eroja selittää osaltaan kemikalointiin liittyvien toimenpiteiden vaihtelevuus. Vuonna 216 lähtevä vesi oli heikompilaatuista kuin aiempina vuosina keskimäärin eron oltua suurimmillaan fosforissa ja kiintoaineessa. Veden laatu vaihteli varsin paljon: ph välillä 4,3 7,3, kokonaisfosfori välillä 12 17 µg/l, kokonaistyppi välillä 67 2 µg/l ja kiintoaine välillä 6,4 22 mg/l (ks. liite 2.1). Myös koko vuoden keskimääräiset pitoisuudet olivat Vasikkasuolla pienemmät (taulukko 4). Vasikkasuolta lähteneen veden pitoisuudet olivat lähes kaikilta osin pienimmillään alkusyksyllä ja suurimmillaan talvella. Jakosuon la/kem1 mittauspisteellä vedenlaatu oli kokonaisuutena parhaimmillaan keväällä ja heikoimmillaan talvella sekä loppusyksyllä. Veden laatu vaihteli voimakkaasti alkusyksyä lukuun ottamatta. Jakosuon pvk2:n mittakaivoilla 2 ja 3 vedenlaatu oli muutoin samantyyppinen, mutta mittakaivolla 2 ammonium- ja kokonaistypen pitoisuudet olivat poikkeuksellisen pieniä. Molempien mittakaivojen vedenlaatu oli kokonaisuutena hyvä, mutta vesi oli varsin hapanta. Fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat poikkeuksellisen pieniä. Copyright Pöyry Finland Oy
Taulukko 3 Jakosuon ja Vasikkasuo valumaveden keskimääräinen laatu kesällä 216. 5 Tarkkailu n ph COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jakosuo, kem1 9 5,2 11 84 7 1314 82 81 562 16 Vasikkasuo, pvk2 1 6,9 19 32 12 672 3,2 7,2 714 2,2 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen suot 216 (kohdemäärä = 121) 1157 6,3 34 63 27 1 166 46 157 3 47 7,4 Jakosuo, kem1, 215 9 4,9 3,7 17 4,3 1 17 41 73 1 933 6, Jakosuo, kem1, 214 9 6,4 4,7 15 3,5 85 65 23 968 3,4 Jakosuo, kem1, 213 9 6,6 6,1 25 15 1 61 84 727 2 233 6,8 Jakosuo, kem1, 212 6 6,7 17 14 99 1 667 12 937 9 5 15 Jakosuo, kem1, 211 1 5,8 7,9 49 3, 1 248 142 521 2 2 3,7 Jakosuo, kem1, 21 9 5,7 4,8 17 7, 1 27 9 633 3 33 6,2 Taulukko 4 Jakosuon ja Vasikkasuon valumaveden laatu tarkkailukaudella 216. Suo Vesien- Jakso n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine käsittely NO 2 -N mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jakosuo, la/kem1 Talvi la 1.1.-28.3. 3 6,5 14 238 23 2467 116 1953 14233 17 Kevät la 29.3.-11.5. 3 6,2 14 63 37 983 7 31 16 9,2 Kesä kem1 12.5.-11.9. 9 5,2 11 84 7 1314 82 81 562 16 Alkusyksy kem1/la 12.9.-31.1. 3 6,8 12 15 15 17 12 12 54 19 Loppusyksy la 1.11.-31.12. 2 6,5 12 245 225 25 1 25 122 32 Koko vuosi 2 5,5 12 13 14 1614 81 1293 8517 17 Jakosuo, pvk2 Alkusyksy pvk2 (mk2) 18.1.16 1 4, 51 5, 2, 35 3, 1 97,5 Loppusyksy pvk2 (mk2) 16.11.-31.12. 2 3,9 39 5,5 2, 385 3, 18 84,6 Alkusyksy pvk2 (mk3) 18.1.16 1 4,7 42 9, 2, 16 3, 91 97,9 Loppusyksy pvk2 (mk3) 16.11.-31.12. 1 4,3 34 2 7, 11 2, 55 1,6 Vasikkasuo, pvk1 Talvi pvk1 1.1.-29.3. 3 6,9 17 95 8 173 74 39 8667 7,7 Kevät pvk1 3.3.-5.5. 3 6,6 9,9 39 26 63 75 1 15 2, Kesä pvk1 4.5.-11.9. 1 6,9 19 32 12 672 3,2 7,2 714 2,2 Alkusyksy pvk1 12.9.-31.1. 3 6,9 1 14 8, 393 12 12 41,9 Loppusyksy pvk1 1.11.-31.12. 2 6,9 14 35 21 65 14 24 18 3, Koko vuosi 21 6,8 15 39 31 682 77 99 2632 2,7 5.3 Tehon tarkkailu ja päästöraja-arvotarkastelu Jakosuon la/kem1-mittauspisteellä ja Vasikkasuon pvk2:lla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa kerran kuukaudessa koko vuoden ja Jakosuon pvk2:lla syksyllä ja tulokset on esitetty taulukossa 5. Copyright Pöyry Finland Oy
Taulukko 5 Jakosuon ja Vasikkasuon tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 216. 6 Suo n COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l JAKOSUO la/kem 1 Talvi La1yp 3 1 252 244 2333 118 192 1267 13 La1 3 14 238 23 2467 116 1953 14233 17 Teho % -34 6 6-6 2-2 -18-37 Kevät La yp 1 13 5 32 78 71 27 11 4 La 1 13 55 37 85 7 31 16 13 Teho % -1-16 -9 1-15 -45-21 Kesä Kem1yp 5 13 165 14 16 89 892 582 13 Kem1 5 1 91 7 147 82 81 562 17 Teho % 18 45 5 8 7 9 3-31 Alkusyksy La yp 1 1 15 15 17 12 12 48 1 La 1 11 15 15 17 12 12 54 13 Teho % -13-13 -33 Loppusyksy La yp 2 11 245 235 24 9 25 121 26 La 2 12 245 225 25 1 25 122 32 Teho % -11 4-4 -12-1 -25 Koko vuosi teho % 12-2 18 19 4 2-7 -35 JAKOSUO, pvk2 Alkusyksy Pvk2yp 1 12 8 42 11 13 26 14 7,1 Pvk2 1 47 7, 2, 975 3, 46 97,7 Teho % -288 91 95 11 98-77 31 9 Loppusyksy Pvk2yp 2 11 165 145 165 82 18 43 7,5 Pvk2 2 51 7, 2, 45 3, 12 13,6 Teho % -386 96 99 73 96 99 7 92 VASIKKASUO, pvk1 Talvi Pvk1yp 3 14 21 199 229 141 1448 12225 29 Pvk1 3 17 95 8 173 74 39 8667 7,7 Teho % -16 55 6 47 48 73 29 74 Kevät Pvk1yp 1 13 73 5 12 135 465 2 9,3 Pvk1 1 9,4 41 26 61 75 1 15 1,5 Teho % 29 43 48 49 45 78 25 84 Kesä Pvk1yp 5 21 146 18 1442 119 42 5778 14 Pvk1 5 16 24 12 582 3,2 7,2 714 1,6 Teho % 22 83 89 6 97 98 88 89 Alkusyksy Pvk1yp 1 15 19 11 1344 211 587 5545 11 Pvk1 1 9,4 12 8, 32 12 12 41 1, Teho % 35 89 92 76 94 98 93 91 Loppusyksy Pvk1yp 2 18 19 172 2251 1 163 17765 35 Pvk1 2 14 35 21 65 14 24 18 3, Teho % 24 82 88 73-31 99 9 92 Koko vuosi teho % 12 16 73 77 59 75 87 68 84 Copyright Pöyry Finland Oy
Jakosuon ympäristölupamääräyksen mukaan kemiallisesta käsittelystä lähtevässä vedessä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna seuraavat pitoisuudet: kiintoaine enintään 7 mg/l, kokonaisfosfori enintään 4 µg/l ja kokonaistyppi enintään 1 2 µg/l. Pitoisuudet lasketaan kemikaloinnista lähtevästä vedestä sulan maan aikaisena keskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Vuonna 216 sulan maan aikaiset (16.5. 6.1.) kemikaloinnista lähtevän veden keskiarvopitoisuudet olivat: kiintoaine 17 mg/l, kokonaisfosfori 96 µg/l ja kokonaistyppi 1 385 µg/l. Lupaehto ei siis täyttynyt. Veden laatu parani lähinnä vain kesällä ja silloinkin pääasiassa vain fosforin kohdalla. Kesän tehon tarkkailutulokset olivat kokonaisuutena selvästi heikommat kuin edelliskesinä (taulukko 6). Kiintoainepitoisuus nousi laskeutusallas/kemikalointi -käsittelyssä hieman kaikkina vuodenaikoina. Jakosuon ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna seuraavat pitoisuudet: kiintoaine enintään 7 mg/l, kokonaisfosfori enintään 65 µg/l ja kokonaistyppi enintään 1 2 µg/l. Pitoisuudet lasketaan pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä vuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Vuonna 216 (alku- ja loppusyksy) lähtevän veden keskiarvopitoisuudet olivat mittakaivojen 2 ja 3 keskiarvona: kiintoaine,6 mg/l, kokonaisfosfori 9, µg/l ja kokonaistyppi 764 µg/l Lupaehto siis täyttyi. Kenttä paransi alku- ja loppusyksyllä veden laatua tehokkaasti. Erityisen hyvin kenttä pidätti fosforia, nitriittinitraattityppeä ja kiintoainetta. Tehon tarkkailussa lähtevän veden pitoisuutena käytettiin mittakaivojen 2 ja 3 vedenlaatujen keskiarvoa. Vasikkasuon ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna seuraavat pitoisuudet: kiintoaine enintään 7 mg/l, kokonaisfosfori enintään 7 µg/l ja kokonaistyppi enintään 1 2 µg/l. Pitoisuudet lasketaan pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä vuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Vuonna 216 lähtevän veden keskiarvopitoisuudet olivat: kiintoaine 2,9 mg/l, kokonaisfosfori 39 µg/l ja kokonaistyppi 673 µg/l. Lupaehto siis täyttyi. Kenttä paransi tehokkaasti vedenlaatua miltei poikkeuksetta kaikkien mitattujen vedenlaatuparametrien osalta kaikkina vuodenaikoina. Tehokkaimmillaan kenttä oli epäorgaanisten ravinteiden ja kiintoaineen poistossa. Kokonaisfosforinpidätysprosentti 73 oli niin ikään korkea. 7 Taulukko 6 Jakosuon kemikalointiaseman tehon tarkkailutulokset kesällä 21 216. COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine % % % % % % % % Kesä 216 (n=5) Teho % 18 45 5 8 7 9 3-31 Kesä 215 Teho %(n=8) 62 82 97 29-21 21 74 55 Kesä 214 Teho %(n=8) 66 93 98 4 29 43 82 82 Kesä 213 Teho %(n=9) 54 86 88 32-5 7 35 28 Kesä 212 Teho %(n=5) 12 52 52 16-218 3-6 1 Kesä 211 Teho %(n=4) 77 95 98 37 21-9 55 7 Kesä 21 Teho %(n=4) 75 96 76 34-815 21 97 98 5.4 Ominaispäästöt Jakosuon kemikalointiaseman ja Vasikkasuon pvk2:n kesän ominaispäästöt 216 on esitetty taulukossa 7. Jakosuon ominaispäästöt olivat COD Mn :ta lukuun ottamatta suuremmat kuin Vasikkasuolla ja Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoilla keskimäärin, mikä oli Copyright Pöyry Finland Oy
seurausta sekä suuremmasta lähtevän veden määrästä että korkeammista pitoisuuksista. Vasikkasuolla ominaispäästöt olivat päinvastaisista syistä keskimääräistä pienempiä. Jakosuon ominaispäästöt olivat myös kaikilta osin suurempia kuin edelliskesinä. 8 Taulukko 7 Jakosuon ja Vasikkasuon ominaispäästöt kesällä 216. Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- NO 2 -N aine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Jakosuo, kem1 222 1,7 1,32 31 1,76 21 114 357 1,2 19 335 Vasikkasuo, pvk2 251,4,16 8,7,4,1 9,3 29,16 2,5 16 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen suot 216 (n=86) 472 1,,47 17,56 2,2 45 13,71 1 89 Jakosuo, kem1, 215 17,3,1 2,81 14 38 222, 9,2 2 Jakosuo, kem1, 214 34,1,2 6,2,4 1,3 7,2 25, 2,5 18 Jakosuo, kem1, 213 42,2,12 7,9,68 5,8 18 45,3 4,4 38 Jakosuo, kem1, 212 1) 257,9,39 17,3 3,2 35 122,72 13 14 Jakosuo, kem1, 211 74,4,2 1,8 3,6 11 22,22 6,8 8, Jakosuo, kem1, 21 56,2,9 16 1,89 14 56 56, 11 35 1) Virtaama arvioitu Myös koko vuoden tasolla Vasikkasuon pintavalutuskentän ominaispäästöt olivat selvästi pienemmät kuin Jakosuon kemikalointiaseman (taulukko 8). Ominaispäästöt olivat selvästi suurimmillaan keväällä, jolloin lähtevän veden määrät olivat korkeimmillaan. Jakosuon pvk2:n ominaispäästöt olivat erittäin pieniä johtuen sekä pienistä lähtevän veden määristä että pitoisuuksista. Copyright Pöyry Finland Oy
Taulukko 8 Jakosuon ja Vasikkasuon ominaispäästöt tarkkailukaudella 216. 9 Brutto Netto Suo COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- Jakso Jakso Vesien- Mq NO 2 -N aine aine d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha d g/ha/d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Jakosuo, la/kem1 Talvi 1.1.-28.3. 88 la 7,2 7 1,6 1,5 14,6 11 71 113 1,5 11 17 Kevät 29.3.-11.5. 44 la 95 115 4,7 4,1 75 7,8 35 179 635 3, 34 554 Kesä 12.5.-11.9. 123 kem1 27 222 1,7 1,3 31 1,8 21 114 357 1,2 19 335 Alkusyksy 12.9.-31.1. 5 kem1/la 17 173 2,2 1,1 25,9 9,2 41 289 1,9 18 274 Loppusyksy 1.11.-31.12. 61 la 1 112 2,2 2,1 23,1 19 118 32 2,1 18 311 vuosi kg/ha/a 98,8,7 11,7 6,7 37 116,6 6,8 18 Jakosuo, pvk2 Loppusyksy 16.11.-31.12. 46 pvk2 (mk2) 6,2 199,, 2,,,1 4,3 2,9,,, Loppusyksy 16.11.-31.12. 46 pvk2 (mk3) 1,8 51,, 1,7,,8 1,5,9,,9, Vasikkasuo, pvk1 Talvi 1.1.-29.3. 89 pvk1 4,6 62,4,3 4,5,4 1,8 2 29,3 2,5 25 Kevät 3.3.-5.5. 37 pvk1 66 548 2, 1,6 33 4,5 6, 9 12,9 4,5 45 Kesä 4.5.-11.9. 129 pvk1 14 251,4,2 8,7,,1 9,3 29,2 2,5 16 Alkusyksy 12.9.-31.1. 5 pvk1 1 92,1,1 3,3,1,1 3,5 8,1,,, Loppusyksy 1.11.-31.12. 61 pvk1 1 125,4,2 5,8,2,3 18 35,2 1,5 27 vuosi kg/ha/a 7,2,1 3,3,2,4 7,6 13,1,8 7,6 5.5 Vuosipäästöt Jakosuon vuosipäästöt laskettiin kemikalointi/laskeutusallas alalle omasta tarkkailusta saaduilla ominaispäästöillä. Pintavalutuskentälliselle alalle käytettiin loppusyksyä (jolloin käytössä oli omaa tarkkailuaineistoa) lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 217) esitettyjä vesienkäsittelymenetelmittäin jaettuja ominaiskuormituslukuja (taulukko 5). Vasikkasuon vuosipäästöt laskettiin kokonaisuudessaan omasta tarkkailusta saaduilla ominaispäästöillä. Taulukko 9 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 217). Brutto Netto Jakso kohteet COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Talvi 88 37 114,4 7,4 31,3 4,5 26 Kevät 4 4 15 2,3 57 242 1,1 27 183 Kesä 134 8 482,8 16 86,5 8,7 71 Alkusyksy 43 52 167,3 6,7 27,1 2,6 18 Loppusyksy 61 46 194,5 9,5 28,3 4,8 18 vuosi kg/ha/a 366 134,3 5,9 27,2 3,1 21 Jakosuon ja Vasikkasuon kokonaispäästöt vesistöön on esitetty taulukossa 6. Kuormittava pinta-ala ei sisällä jälkikäytössä olevaa alaa. Olhavanjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat 33 42 kg/a COD Mn, 114 kg/a fosforia, 1 919 kg/a typpeä ja 13 42 kg/a kiintoainetta. Nettopäästöt olivat noin 76 kg/a fosforia, 938 kg/a typpeä ja 11 73 kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat kauttaaltaan edellisvuosien (26 215) keskimääräistä tasoa Copyright Pöyry Finland Oy
pienempiä eron oltua suurimmillaan (35 %) COD Mn :n ja typen kohdalla. Vuosien välisessä vertailussa on huomioitava tarkkailumäärien erot: esim. vuonna 216 Vasikkasuon päästöt laskettiin omalla tarkkailuaineistolla, mutta edellisvuonna ne laskettiin Pohjois- Pohjanmaan keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla. 1 Taulukko 1 Turvetuotantosoiden vuosipäästöt (kg/a) Olhavanjoen vesistöalueella tarkkailukaudella 216. Suo Pinta-ala Bruttopäästöt Nettopäästöt yhteensä COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jakosuo 192 22 64 85 1 421 11 123 62 814 9 911 Vasikkasuo 153 1 762 29 497 1 919 14 124 1 161 216 345 33 42 114 1 919 13 42 76 938 11 73 215 355 64 427 11 3 379 15 172 46 1 883 12 194 214 364 4 591 81 2 413 11 277 46 1 386 9 218 213 413 51 357 11 2 765 15 189 7 1 74 13 149 212 429 74 393 177 4 298 17 88 127 2 931 12 75 211 434 44 972 141 2 774 12 244 18 1 933 8 998 21 434 41 827 116 2 625 13 788 84 1 768 1 5 29 434 38 23 167 2 549 15 24 135 1 687 11 77 28 434 56 969 178 4 226 22 953 125 2 842 17 64 27 434 52 678 218 3 97 19 163 172 2 763 14 99 26 435 36 463 178 3 6 13 261 141 1 972 9 236 Ka. 26-215 51 596 147 2 972 14 357 15 1 94 11 219 6 VESISTÖTARKKAILU 6.1 Vesistöalueen kuvaus Olhavanjoen vesistöalue sijaitsee Iin kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 326 km 2 ja järvisyys,6 %. Vesistöalueen yläosalta saa alkunsa Paskajoki, joka laskee Kaihuanjärveen. Se on vesistöalueen suurin järvi ja sen pinta-ala on 43 ha. Olhavanjoki alkaa Kaihuanjärvestä ja laskee Perämereen. Olhavanjoen pituus on 29 km ja putous Kaihuanjärvestä Perämereen on 76,5 m. Suurimmat sivu-uomat ovat Vuosioja ja Vaaraoja. Olhavanjoki on säännöstelemätön. Olhavanjoen vesistöalue on pääosin suota, josta suurin osa on metsäojitettu. Olhavanjoen varsi on pääosin asuttua. Jokea kuormittavat metsätalous, maatalous, haja-asutus ja turvetuotanto. Paskajoki on pintavesityypiltään pieni turvemaiden joki (Pt). Sen ekologinen tila on välttävä ja kemiallinen tila hyvä. Vesienhoidon ensimmäisellä suunnittelukaudella vesistöä ei luokiteltu lainkaan, ja toisella kaudella luokittelu perustuu ekologian osalta suppeaan aineistoon. Kemiallinen tila on määritelty asiantuntija-arviona (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 4.5.216). Kaihuanjärvi on hyvin lyhytviipymäinen järvi (Lv). Sen ekologinen tila on välttävä ja kemiallinen tila hyvä. Ensimmäisellä suunnittelukaudella vesistöä ei luokiteltu lainkaan. Kemiallinen tila on toisella suunnittelukaudella määritelty asiantuntija-arviona. Ekologisen tilan luokitteluaineiston laajuus ei ole tiedossa (ympäristöhallinnon Herttatietokanta 4.5.216). Copyright Pöyry Finland Oy
Olhavanjoki on keskisuuri turvemaiden joki (Kt). Sen ekologinen tila on kummallakin luokittelukaudella määritelty tyydyttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. Ekologinen luokittelu perustuu suppeaan aineistoon ja kemiallinen tila on arvioitu asiantuntija-arviona (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 4.5.216). Ympäristöhallinto on määritellyt Paskajoen ja Kaihuanjärven fysikaalis-kemiallinen vedenlaadun huonoksi ja Olhavanjoen fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun tyydyttäväksi. Luokitusta selittää ennen kaikkea vesistöistä mitattu kokonaisfosforin määrä. Paskajoen ja Kaihuanjärven biologinen tila on määritelty tyydyttäväksi ja Olhavanjoen biologinen tila hyväksi, mutta fosforin määrän perusteella ekologinen tila laski kaikkien vesistöjen kohdalla yhden luokan biologisen luokittelun tulokseen verrattuna (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 4.5.216). Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa 216 221 (Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 215) on arvioitu, että Olhavanjoen vesistöalueelle tulevasta ravinnekuormituksesta (ilman luonnonhuuhtoumaa ja laskeumaa) noin 1 % fosforista ja 19 % typestä on peräisin pistekuormituksesta, johon myös turvetuotanto sisältyy (kuva 3). Vesistöalueen kokonaisfosforin vähennystarpeeksi on määritelty 3 5 prosenttia. Kokonaistypen vähennystarvetta ei ole. 11 Kuva 3 Olhavanjokeen tulevan arvioidun ravinne- ja kiintoainekuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken. Kuvassa on myös luonnonhuuhtouman ja ravinteuiden kohdalla myös laskeuman arvioidut määrät. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215). 6.2 Vesistötarkkailun tulokset Vuonna 216 vesistötarkkailu toteutettiin heinäkuussa ja syyskuussa seuraavilla havaintopaikoilla: Copyright Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Koordinaatit (ETRS89) Paskajoki, Pa 7274966 44437 Kaihuanjärvi, Ka 7272957 439152
Huhtikuun näytteet jäivät ottamatta alikonsultin näytteenoton suunnittelussa tapahtuneen virheen vuoksi. Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 1, vuoden 216 tarkkailutulokset liitteessä 3 sekä yhteenveto vuosien 1994 216 tuloksista liitteessä 4. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen veden laadun seurantatulokset Olhavanjoen alaosalta ovat liitteessä 5 (neljä havaintokertaa). Heinä- ja syyskuussa Kaihuanjärven happitilanne oli välttävä/tyydyttävä (kyll. % 67 79) ja veden ph oli lievästi hapan (6,3 6,8). Paskajoen happitilanne oli hyvällä tasolla (kyll. % 81) ja ph neutraali (7,). Sähkönjohtavuudet olivat molemmilla pisteillä luonnonvesille tavanomaisella tasolla siten, että Paskajoessa ne olivat korkeampia. Vesi oli molemmilla pisteillä hyvin tummaa kuvaten runsashumuksisuutta samoin kuin COD Mn - arvot. Vesi oli molemmilla pisteillä rauta- ja fosforipitoista. Alueen maaperässä on fosforia luontaisesti poikkeuksellisen paljon. Fosforipitoisuudet kuvasivat erittäin rehevää vesistöä ja typpipitoisuudet rehevää vesistöä. Kiintoainepitoisuudet olivat hieman koholla. Heinäkuun havaintokerralla veden hygieeninen laatu oli fekaalisten koliformisten bakteerien määrän perusteella Paskajoessa tyydyttävä ja Kaihuanjärvessä erinomainen (liite 3). Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus oli heinäkuun näytteenottokerralla rehevällä tasolla (16,3 µg/l) ja syyskuussa lievästi rehevällä tasolla (6,7 µg/l). Kokonaisravinteiden pitoisuuksien perusteella pääteltynä tuotantoa rajoittava ravinne sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä on typpi. Tuotantoa voivat rajoittaa myös muut tekijät kuin ravinteiden saatavuus (esim. valon määrä ja virtaustekijät). Kuvassa 4 on verrattu Jakosuon kemikalointiasemalta ja Vasikkasuon pvk2:lta lähteneen valumaveden ja purkuvesistön vedenlaatua heinä- ja syyskuussa. Sekä Jakosuolta että Vasikkasuolta lähteneessä vedessä oli selvästi pienempi kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja kokonaisfosforipitoisuus kuin purkuvesistössä. Vasikkasuon valumavedessä myös kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat pienempiä kuin Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä. Sen sijaan Jakosuon kemikalointiasemalta lähteneessä vedessä oli enemmän typpeä ja kiintoainetta kuin purkuvesistössä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ottamissa Olhavanjoen alaosan (rautatiesilta) näytteissä (liite 5) happitilanne oli kaikilla näytekerroilla hyvä tai erinomainen. Fosforipitoisuudet olivat joen alaosallakin varsin suuria, mutta pienempiä kuin Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä. Typpipitoisuuksissa ei ollut suuria eroja, mutta nekin olivat joen alaosalla hieman pienempiä. Kemiallisessa hapenkulutuksessa (COD Mn ) eroa oli siten, että Kaihuanjärvessä arvot olivat suurempia. Kiintoaine- sekä rautapitoisuuksissa ei ilmennyt suuria eroja. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toteuttaman vedenlaatutarkkailun ja turvetuotannon vesistötarkkailun tulokset eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoisia, sillä näytteenoton ajankohdat poikkesivat toisistaan ja kiintoaineen kohdalla ympäristöhallinnon määrityksessä käytetään,4 µm suodatinta ja tarkkailun määrityksissä 1,2 µm suodatinta. 12 Copyright Pöyry Finland Oy
13 Kuva 4 Paskajoen ja Kaihuanjärven veden laatu näytteenottoajankohtina sekä Jakosuon kemikalointiasemalta ja Vasikkasuon pintavalutuskentältä 1 lähteneen veden laatu vastaavaan aikaan v. 216. Veden laadun kehitys Veden laadun vaihtelut ovat olleet sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä suuria (kuvat 5 ja 6). Huhtikuun näytteet jäivät vuonna 216 ottamatta alikonsultin näytteenoton suunnittelussa tapahtuneen virheen vuoksi. Varsinkin Kaihuanjärvessä, mutta myös Paskajoessa kevättalvinen happitilanne on ollut usein heikko. Paskajoen keväinen happitilanne on kuitenkin parantunut viime vuosina. Kaihuanjärven vesi oli kevättalvella 23 hapetonta ja kevättalvella 24 lähes hapetonta. Myös kevättalvella 21 oli vakavia happiongelmia. Avovesikaudella happitilanne on ollut enimmäkseen hyvä. Sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä vesi on hyvin tummaa. Sekä Paskajoen että Kaihuanjärven COD Mn -arvot ovat vaihdelleet suuresti, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Avovesikauden COD Mn -arvot olivat selvästi koholla vuosina 1998 2 ja myös vuosina 215 216 mitattiin edellisvuosia korkeampia arvoja. Myös kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet varsin paljon eikä selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Copyright Pöyry Finland Oy
14 Kuva 5 Paskajoen veden laatu vuosina 1993 216. Kevättalvella n=1 ja kesällä pääosin n=2. Copyright Pöyry Finland Oy
15 Kuva 6 Kaihuanjärven veden laatu vuosina 1993 216. Kevättalvella n=1 ja kesällä pääosin n=2. Kevättalviset fosforipitoisuudet ovat olleet usein selvästi koholla Paskajoessa. Vuosien väliset pitoisuusvaihtelut ovat olleet suuria, mutta viime vuosina pitoisuudet ovat olleet laskusuunnassa. Paskajoen avovesikauden aikaisissa fosforipitoisuuksissa on havaittavissa laskeva suuntaus mihin on voinut osaltaan vaikuttaa Jakosuon valumavesien kemikalointi, mikä laskee pitoisuuksia. Toisaalta vuonna 28 tehdyn selvityksen (Pöyry Environment Oy 28) mukaan Jakosuon kemikalointikäsittelyn vaikutus on nähtävissä Copyright Pöyry Finland Oy
lähinnä Jako-ojassa. Jo Jako-ojan alaosalla kemiallisen käsittelyn veden laatua parantava vaikutus näkyy epäsäännöllisemmin, mikä johtuu alueelle tulevista muista heikkolaatuisemmista ojavesistä. Myös keväiset fosforipitoisuudet ovat olleet viime vuosina laskussa. Kaihuanjärvessäkin fosforipitoisuudet ovat olleet usein keväisin korkeimmillaan. Myös Paskajoen typpipitoisuudet ovat olleet yleensä korkeimmillaan kevättalvella, ja pitoisuusvaihtelut ovat olleet suuria. Myös Kaihuanjärven typpipitoisuudet ovat vaihdelleet paljon ollen yleensä korkeimmillaan kevättalvella. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet molemmilla havaintopaikoilla selvästi korkeimmillaan kevättalvella, jolloin pitoisuusvaihtelut ovat olleet varsin suuria. Myös kevättalven rautapitoisuuksissa on suuria eroja vuosien välillä. Kuvassa 7 on esitetty Paskajoen ja Kaihuanjärven keskimääräiset COD Mn -arvot ja ravinne- sekä kiintoainepitoisuudet vuosina 1977 216 siltä osin kun näytteitä on otettu (ks. liite 4). Paskajoen keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat suuremmat kuin Kaihuanjärvessä, mutta kiintoainepitoisuudet ovat pienemmät, samoin kuin COD Mn -arvot jonka osalta erot ovat kuitenkin varsin pieniä. 16 Kuva 7 Paskajoen ja Kaihuanjärven keskimääräinen veden laatu vuosina 1977 216 siltä osin kuin näytteitä on otettu. Paskajoen näytemäärä 77 kpl ja Kaihuanjärven 8 kpl. Kaihuanjärvestä määritetään a-klorofyllipitoisuus kesän näytekierroksilla. Pitoisuus on vaihdellut enimmäkseen rehevällä tasolla 1 3 µg/l (kuva 8). Kehityssuunta on lievästi laskeva, mutta pitoisuudet ovat vaihdelleet varsin paljon. Copyright Pöyry Finland Oy
17 Kuva 8 Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus avovesikauden keskiarvona 1994 216. 7 KALASTUSTIEDUSTELU Tässä raportissa esitetään Kaihuanjärven ja Paskajoen kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 214, jotka jäivät konsultin erehdyksen vuoksi pois vuoden 214 raportista. 7.1 Aineisto ja menetelmät Kalastustiedustelu vuodelta 214 tehtiin joulukuussa 214-tammikuussa 215 postitse kaikille Kaihuanjärven ja Paskajoen lähialueella, noin 1 km etäisyydellä, oleville rakennetuille kiinteistöille eli samalle alueelle kuin aiempina vuosinakin. Kiinteistöjen yhteystiedot hankittiin Oulun maanmittauslaitokselta. Selvitysalueella oli yhteensä 15 tilaa (taulukko 11). Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin 13 eli 93 %. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelukaavake on esitetty liitteessä 6 ja tiedustelun perustulostus on liitteessä 7. Taulukko 11 Tiedusteluaineisto Kaihuanjärvellä ja Paskajoella v. 214. Rakennetut Otanta Poistuma Lopullinen Palautus Kalastaa tilat kpl % kpl otanta kpl kpl % kpl % 15 17 1, 1 14 13 92,9 4 3,8 7.2 Kalastus Kaihuanjärvellä ja Paskajoella Selvitysalueen talouksista kalasti v. 214 yhteensä 5 taloutta, joista kaikki kalastivat Kaihuanjärvellä. Niistä 3 kalasti lisäksi vähän Paskajoella. Kalastukseen osallistui taloudesta keskimäärin 3,8 henkilöä, joten kalastukseen jossakin muodossa osallistuvia henkilöitä oli siten yhteensä noin 2. Kalastus rajoittui täysin avovesikauteen toukoelokuulle ja painottui alkukesän hauen pyyntiin. Kalastus oli pääasiassa heittovapa- ja mato-onkikalastusta. Katiskoja käytti 2 ja verkkoja vain 1 kalastaja. Verkoilla (# 35 4 mm) kalastuspäiviä oli 3, ja katiskoilla kalastettiin keskimäärin 4 päivää. Heittovavoilla kalastettiin keskimäärin 19 kertaa kesän aikana. Copyright Pöyry Finland Oy
Kalastus Kaihuanjärven alueella oli pienimuotoista. Kalastajilla oli v. 214 käytössä 5 verkkoa, 8 katiskaa ja 6 heittovapaa (taulukko 12). Näiden lisäksi kaikki kalastajat käyttivät mato-onkia. Kokonaissaalis oli noin 18 kg, josta haukea oli 65 %, ahventa 3 % ja särkeä 5 % (taulukko 13). Saalis saatiin lähes täysin Kaihuanjärvestä. Paskajoesta saatiin saaliiksi haukea vajaa 1 kg ja satunnaisesti ahventa. Talouskohtainen saalis oli keskimäärin 36 kg. 18 Taulukko 12 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Kaihuanjärvellä ja Paskajoella v. 214. Verkot Katiskat Heittovavat Mato-onget 5 8 6 14 Taulukko 13 Kokonaissaalis (kg) Kaihuanjärvellä ja Paskajoella v. 214. Kalalaji Kaihuanjärvi Paskajoki Yhteensä Hauki 17 9 116 Ahven 53 1 54 Särki 9-9 Yhteensä 169 1 179 kg/talous 34 3 36 Kaihuanjärvellä ja Paskajoella on tehty kalastustiedusteluja myös aiemmin v. 1991 29 (Lapin Vesitutkimus Oy 27 ja Pöyry Finland Oy 21). Kalastavia talouksia on eri vuosina ollut 5-1 (taulukko 14). Kalastajamäärä oli edellisellä tiedustelukerralla v. 29 hiukan suurempi kuin aiemmin. Tämä johtunee paljolti siitä, että alueen rakennettujen kiinteistöjen yhteystiedot päivitettiin ajan tasalle v. 29 ja siten otantajoukko oli alueellisesti kattava ja jonkin verran aiempaa suurempi. Vuoden 214 tiedustelu tehtiin samalle alueelle kuin v. 29. Kalastajien määrä näyttää alueella vähentyneen 21- luvulla. Tiedusteluissa tulostettu kokonaissaalis on vaihdellut vuosittain välillä 18 81 kg (taulukko 14). Hauen osuus kokonaissaaliista on ollut eri vuosina yleensä noin kaksi kolmannesta ja ahvenen osuus noin viidennes. Muiden kalalajien saalit ovat olleet pieniä. Särkeä saatiin kuitenkin keskimääräistä enemmän 2-luvun alkuvuosina. Talouskohtainen saalis on vaihdellut välillä 35 14 kg. Taulukko 14 Kalastajamäärä ja kokonaissaalis (kg) Kaihuanjärvellä ja Paskajoella v. 1991-214. 1991 1995 1997 2 23 26 29 214 Kalastavat taloudet 5 5 7 8 9 6 1 5 Hauki 145 473 534 42 219 367 232 116 Ahven 81 14 192 132 113 9 68 54 Made 28 24 24 8 1 3 35 - Harjus - - 6-1 2 - - Särki 97 63 58 225 188 81 12 9 Yhteensä 351 7 814 767 522 543 347 179 kg/kalastaja 7 14 116 96 58 91 35 36 Copyright Pöyry Finland Oy
Kokonaissaalis ja siten myös talouskohtainen saalis oli v. 214 tarkkailujakson heikoin (taulukko 14), mikä johtuu sekä kalastajamäärän pienenemisestä että kalastusaktiivisuuden vähenemisestä. Etenkin verkkokalastus on vähentynyt vuosien mittaan Kaihuanjärvellä, kuten yleensä muuallakin. Tämä johtuu paljolti paikallisen väestön ikääntymisestä ja verkkokalastuksen yleisen suosion hiipumisesta sekä kalastuksen muuttumisesta kotitarvekalastuksesta virkistyskalastustyyppiseksi. Kaihuanjärvellä etenkin verkkokalastusta vähentää osaltaan myös heikentyneet kalastusolosuhteet. Kaihuanjärvellä kalastus on paljolti kevätkesään keskittyvää nousuhauen pyyntiä. Tällöin kokonaissaaliiseen vaikuttavat ennen muuta kalastusaktiivisuus, vuosien väliset erot kalojen kutunousussa sekä erilaiset kalastusolosuhteet, lähinnä tulvan erilainen ajoittuminen, eri vuosina. 19 7.3 Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kaikki tiedusteluun vastanneet kalastajat kommentoivat kalastusta haittaavia tekijöitä. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä kalastajat pitivät veden heikkoa laatua, veden ajoittaista vähyyttä ja vesikasvien runsautta, joita kommentoivat kaikki kalastajat. Pyydysten likaantumista, särkikalojen runsautta, metsäojitusten ja turvetuotannon kuormitusta, kalojen makuvirheitä ja vesistön liettymistä kommentoi kolme neljännestä kalastajista. Kalastajien vapaamuotoiset kommentit koskivat pääasiassa veden heikkoa laatua ja Kaihuanjärven umpeenkasvua seuraavasti: - Järvi rehevöityy, kasvaa pikkuhiljaa umpeen, turvehumusta, tarvittaisiin ruoppausta, Paskaojan vesi myös todella humuspitoista. - Kalat eivät ole syötäviä loppukesästä. - Järvi kasvaa kortetta umpeen, ruoppaus tehtiin väärään paikkaan, ei ollut entinen luonnollinen virtauskohta. - Järvellä surkea tilanne, täyttynyt vesikasvillisuudesta, keskikesällä ei pysty kalastamaan, made hävinnyt kokonaan. 8 YHTEENVETO Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo. Jakosuolla on osalla alueesta käytössä kesäaikainen kemiallinen puhdistus ja talvella laskeutusallas ja osalla alueesta on käytössä ympärivuotinen pintavalutus. Vasikkasuolla on koko alalla käytössä ympärivuotinen pintavalutus. Vuonna 216 soiden yhteenlaskettu kuormittava pinta-ala oli 345 ha, josta 332 ha oli tuotannossa ja 13 ha poistunut tuotannosta. Jälkikäytössä oli 83 ha. Päästö- ja tehontarkkailua toteutettiin koko vuoden Jakosuon laskeutusallas/kemikalointiasemalla ja Vasikkasuon pintavalutuskentällä 2. Jakosuon uusi pintavalutuskenttä 2 otettiin käyttöön marraskuussa ja sitä myötä aloitettiin myös päästö- sekä tehon tarkkailu. Kaikilla tarkkailupisteillä mitattiin jatkuvatoimisesti suolta purkautuvaa vesimäärää. Jakosuon kemikalointiaseman kesän keskivaluma (27 l/s km 2 ) oli selvästi suurempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoilla keskimäärin ja samaa tasoa kuin edellisvuonna, mutta selvästi suurempi kuin vuosina 21 214. Vasikkasuon valuma 14 l/s km 2 oli varsin tavanomainen ja lähellä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvoa. Copyright Pöyry Finland Oy
Vasikkasuon pintavalutuskentältä 2 kesällä lähteneen veden laatu oli selvästi parempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusoilla keskimäärin ja Jakosuon kemikalointiasemalla pääosin hieman heikompi. Jakosuon kem1:ltä kesällä lähtenyt vesi oli heikompilaatuista kuin aiempina vuosina keskimäärin eron oltua suurimmillaan fosforissa ja kiintoaineessa. Myös koko vuoden keskimääräiset pitoisuudet olivat Vasikkasuolla pienemmät. Jakosuon veden laatu vaihteli voimakkaasti alkusyksyä lukuun ottamatta. Jakosuon uuden pintavalutuskentän 2 molemmilla mittakaivoilla pitoisuudet olivat pieniä, mutta vesi oli varsin hapanta. Jakosuon ja Vasikkasuon ympäristölupamääräyksissä on asetettu enimmäispitoisuuksia lähtevälle vedelle. Vuonna 216 Jakosuon kemikaloinnista lähteneen veden pitoisuudet olivat yli lupaehdon enimmäispitoisuuksien. La/kem1 käsittelyssä veden laatu parani lähinnä kesällä ja silloinkin pääasiassa vain fosforin kohdalla. Sen sijaan uusi pintavalutuskenttä 2 paransi veden laatua tehokkaasti ja pitoisuudet olivat alle lupaehdon enimmäispitoisuuksien. Myös Vasikkasuolla pitoisuudet olivat lupaehdon mukaiset ja kenttä paransi tehokkaasti vedenlaatua miltei poikkeuksetta kaikkien mitattujen vedenlaatuparametrien osalta kaikkina vuodenaikoina. Jakosuon kesän ominaispäästöt olivat COD Mn :ta lukuun ottamatta suuremmat kuin Vasikkasuolla ja Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoilla keskimäärin, mikä oli seurausta sekä suuremmasta lähtevän veden määrästä että korkeammista pitoisuuksista. Vasikkasuolla ominaispäästöt olivat päinvastaisista syistä keskimääräistä pienempiä. Jakosuon ominaispäästöt olivat myös kaikilta osin suurempia kuin edelliskesinä. Ominaispäästöt olivat selvästi suurimmillaan keväällä, jolloin lähtevän veden määrät olivat korkeimmillaan. Jakosuon pvk2:n ominaispäästöt olivat erittäin pieniä johtuen sekä pienistä lähtevän veden määristä että pitoisuuksista. Olhavanjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat 33 42 kg/a COD Mn, 114 kg/a fosforia, 1 919 kg/a typpeä ja 13 42 kg/a kiintoainetta. Nettopäästöt olivat noin 76 kg/a fosforia, 938 kg/a typpeä ja 11 73 kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat kauttaaltaan edellisvuosien keskimääräistä tasoa pienempiä. Olhavanjoen turvetuotannon vesistötarkkailu toteutettiin muutoin tarkkailuohjelman mukaisesti, mutta alikonsultin näytteenoton suunnittelussa tapahtuneen virheen vuoksi huhtikuun näytteet jäivät ottamatta. Tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä. Veden laadun vaihtelut ovat olleet sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä yleisesti melko suuria. Paskajoen ja Kaihuanjärven vesi on hyvin tummaa ja rautapitoista, ja fosforia on vesissä runsaasti koska alueen maaperässä on sitä luontaisesti poikkeuksellisen paljon. Veden happitilanne oli Kaihuanjärvessä välttävä/tyydyttävä ja Paskajoessa hyvä. Paskajoen kesäaikaisissa fosforipitoisuuksissa on havaittavissa 2- luvun alkupuolelta lähtien laskeva suuntaus. Kaihuanjärven ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia. Kaihuanjärven ravinnepitoisuudet ovat olleet pääosin alhaisempia kuin Paskajoessa. Sekä Jakosuolta että Vasikkasuolta lähteneessä vedessä oli selvästi pienempi kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja kokonaisfosforipitoisuus kuin Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä. Vasikkasuon valumavedessä myös kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat pienempiä, mutta Jakosuon kemikalointiasemalta lähteneessä vedessä oli enemmän typpeä ja kiintoainetta kuin purkuvesistössä. Tässä raportissa esitetään Kaihuanjärven ja Paskajoen kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 214, jotka jäivät konsultin erehdyksen vuoksi pois vuoden 214 raportista. Kaihuanjärvellä ja Paskajoella kalasti v. 214 yhteensä 5 taloutta, joista kalasti Kaihuanjärvellä 5 ja Paskajoella 3 taloutta. Kalastus rajoittui avovesikauteen touko-elokuuhun 2 Copyright Pöyry Finland Oy
ja painottui alkukesän hauen pyyntiin. Kalastus oli pääasiassa heittovapa- ja matoonkikalastusta. Kalastajilla oli v. 214 käytössä 5 verkkoa, 8 katiskaa ja 6 heittovapaa. Kokonaissaalis oli noin 18 kg, josta haukea oli 65 %, ahventa 3 % ja särkeä 5 %. Saalis saatiin lähes täysin Kaihuanjärvestä. Talouskohtainen saalis oli keskimäärin 36 kg. Kalastus Kaihuanjärven alueella on vähentynyt 21-luvulla. 21 9 VIITTEET Ilmatieteen laitos 216. Ilmastopalvelu. Lapin Vesitutkimus Oy 27. Jako- ja Vasikkasuon turvetuotantoalueiden kalataloudellinen tarkkailu. Vuoden 26 kalastustiedustelun tulokset. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 216 221. Raportteja 128 129/215. Pöyry Environment Oy 28. Selvitys Jakosuon kemikalointiaseman vaikutuksista alapuolisen vesistön vedenlaatuun vuosina 23 28. Pöyry Finland Oy 21. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 29. Pöyry Finland Oy 217. Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotannon tarkkailu. Käyttö-, päästö-, ja vaikutustarkkailusuunnitelma 217 222. Pöyry Finland Oy 217. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu v. 216. Vapo Oy 1993. Olhavanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. Copyright Pöyry Finland Oy
Vasikkasuo ( Pa! Jakosuo ( Ka! Olhavanjoen vesistöalue 5 1 km ( Vesistötarkkailun havaintopaikka! Liite 1. Olhavanjoen vesistöalue
Liite 2.1 / 1 Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 216 Kohde: Jakosuo, la1/kem1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la/kem1 Kunta: Ii Koordinaatit: 44651-727585 Vesistöalue: Olhavanjoki Projekti: 16X191556 Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 13, ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la 1.11.15 6,4 16 11 9 1 7 27 95 4 8 15 1.11.-26.11. 61,5-2912 186 3887 35 478 3,3 2,7 51 8,1 28 144 449 2 la 9.12.15 6,5 14 16 15 2 93 1 6 6 8 13 27.11.-31.12. 4,2-7224 64 3475 31 374 4,3 4, 53 2,5 43 182 348 3 la 11.1.16 6,5 24 32 31 3 7 6 3 2 27 24 1.1.-1.1. 28,5-357 27 555 4,9 12 1,4 1,3 16, 14 115 12 4 la 11.2.16 6,3 5,5 75 7 1 2 32 56 2 7 4,8 11.1.-1.2. 82, - 42928 382 65 5,4 26,3,3 5,6 1,5 2,6 13 22 5 la 23.3.16 6,7 12 32 31 2 5 21 2 1 13 23 11.2.-28.3. 35, - 519 45 993 8,8 92 2,4 2,4 19,2 16 99 176 6 la 21.4.16 6, 12 4 7 5,2 29.3.-2.4. 76, - 3551 316 11147 99 129 3,4 6 446 7 la 27.4.16 6,4 13 55 37 85 7 31 1 6 13 21.4.-26.4. 75, - 34344 36 14539 129 1454 6,2 4,1 95 7,8 35 179 1454 8 la 3.5.16 6,4 17 94 1 4 9,4 27.4.-11.5. 51, - 1396 117 828 74 183 6, 89 599 9 kem 1 16.5.16 6,9 14 17 14 1 8 84 94 5 2 14 12.5.-15.5. 29, - 3193 28 5371 48 578 7, 5,8 74 3,5 39 215 578 1 kem 1 31.5.16 6,7 11 8 91 19 16.5.-3.5. 2, 1,9 4,, 4527 4 383 2,8 32 662 11 kem 1 16.6.16 7,3 12 91 55 95 21 18 6 7 22 31.5.-15.6. 13,5 13, 472 4,2 19 1 11,8,5 8,,2,2 56 184 12 kem 1 3.6.16 6,8 13 83 1 8 21 16.6.-29.6. 13,5 14,1 472 4,2 1816 16 182 1,2 25 293 13 kem 1 14.7.16 5,9 9,4 61 42 2 57 1 4 5 3 15 3.6.-13.7. 19, 18,6 119 1 4341 39 314 2, 1,4 67 1,9 47 177 51 14 kem 1 27.7.16 6,7 15 13 67 19 14.7.-26.7. 9, 8,9 171 1,5 2172 19 251 2,2 11 317 15 kem 1 9.8.16 6,2 7,7 55 44 1 13 59 5 1 14 27.7.-8.8. 23, 22,2 1789 16 1593 14 94,7,5 12 1,6 7,2 63 172 16 kem 1 23.8.16 4,3 4,5 12 1 1 6,4 9.8.-22.8. 33, 32,8 4411 39 4718 42 163,4 4 232 17 kem 1 8.9.16 6,5 8,8 77 7 1 6 12 1 1 5 8 18 23.8.-11.9. 23,5 24, 1887 17 296 26 197 1,7 1,6 36 2,7 25 13 42 18 kem 1 22.9.16 6,9 12 15 1 7 22 12.9.-25.9. 6,5 6,3 76,7 1948 17 18 2,2 25 33 19 kem1 6.1.16 6,6 12 15 1 7 21 26.9.-12.1. 21,5 23,1 1511 13 2888 26 267 3,3 38 467 2 la 2.1.16 6,9 11 15 15 1 7 12 1 2 5 4 13 13.1.-31.1. 38, - 6276 56 993 8,8 84 1,1 1,1 13,9 9,2 41 99 21 la 17.11.16 6,5 15 3 28 3 3 2 5 18 51 1.11.-3.11. 27, - 2671 24 1453 13 168 3,4 3,1 34, 28 21 57 22 la 12.12.16 6,6 9,8 19 17 2 16 1 6 6 4 13 1.12.-31.12. 41,5-7822 7 773 6,9 58 1,1 1, 12,1 1 38 77 TALVI keskiarvo 6,5 14 238 23 2467 116 1953 14233 17 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 162 86 7,2 7 1,6 1,5 14,6 11 71 113 keskihajonta 9,4 141 139 125 177 1326 12197 11 Nettokuormitus g/ha d 1,5 11 17 KEVÄT keskiarvo 6,2 14 63 37 983 7 31 16 9,2 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 247 1632 95 115 4,7 4,1 75 7,8 35 179 635 keskihajonta 2,6 28 369 3,9 Nettokuormitus g/ha d 3, 34 554 KESÄ keskiarvo 5,2 11 84 7 1314 82 81 562 16 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 12 2977 27 222 1,7 1,3 31 1,8 21 114 357 keskihajonta 3,3 45 41 485 45 53 661 4,8 Nettokuormitus g/ha d 1,2 19 335 ALKUSYKSY keskiarvo 6,8 12 15 15 17 12 12 54 19 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 26 195 17 173 2,2 1,1 25,9 9,2 41 289 keskihajonta,6,, 4,9 Nettokuormitus g/ha d 1,9 18 274 LOPPUSYKSY keskiarvo 6,5 12 245 225 25 1 25 122 32 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 47 118 1 112 2,2 2,1 23,1 19 118 32 keskihajonta 3,7 78 78 77 9,2 636 822 27 Nettokuormitus g/ha d 2,1 18 311 VUOSI keskiarvo 5,5 12 13 14 1614 81 1293 8517 17 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 84 2917 26 267 2,2 1,8 3 1,8 18 12 316 keskihajonta 4,2 91 17 78 89 936 7331 9,9 Nettokuormitus g/ha d 1,7 19 294 Lisätiedot: 1.11.15 ja 27.4.16 Vesipinnat samalla tasolla, padottaa 31.5.16 Mittapatoa oli nostettu, virtaamamittari ei toiminut. 6.1.16 Kiintoaineen hehkutushäviö 8,5 mg/l 9.12.15, 11.1., 23.3., 21.4., 3.5., 2.1. Padottaa 16.6.16 Kiintoaineen hehkutushäviö 11 mg/l 2.1.16 Padottaa, kemikalointi päättynyt 11.1.16 Kiintoaineen hehkutushäviö 9,8 mg/l 3.6.16 Kiintoaineen hehkutushäviö 9,5 mg/l 17.11.16 Padottaa, kiintoaineen hehk.häviö 18 mg/l 11.2.16 Mittapato kokonaan veden alla, padottaa 23.8.16 Sähkönjohtavuus 27,5 ms/m, SO 4 78,7 mg/l 12.12.16 Padottaa 23.3.16 Kiintoaineen hehkutushäviö 8,4 mg/l 22.9.16 Kiintoaineen hehkutushäviö 8,1 mg/l Jakson 1.11.-18.1. ja 3.1.-3.5. virtaamat arvioitu Lumiaavan la3:n datasta padotuksen vuoksi. Jaksot 19.1.-29.1. ja 4.5.-24.5. vesistömallista. Jakson 12.1.-31.12.16 virtaamat arvioitu vesistömallista Kemikalointi päällä 12.5.-12.1.16 Tulos on alle määritysrajan, laskennat on tehty määritysrajapitoisuudella
Jakosuo, la1/kem1 Liite 2.1 / 1 l/s km 2 Valuma keskiarvo 4 35 näyte 62.6 Lumiaapa 3 mg/l 6, 5, 4, Kiintoaine g/ha/d 16 14 12 1 25 3, 8 2 15 1 2, 1, 6 4 2 5, kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 35 Kokonaisfosfori g/ha/d 8, µg/l 4 Kokonaistyppi g/ha/d 1 3 25 2 15 1 5 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, 35 3 25 2 15 1 5 9 8 7 6 5 4 3 2 1, kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216
Liite 2.1 / 2 Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 216 Kohde: Jakosuo, la1/kem1 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la/kem1 Kunta: Ii Vesistöalue: Olhavanjoki Koordinaatit yp-piste: 7275649-446711 Projekti: 16X191556 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % La/kem yläpuoli 1 la yp 9.12.15 6,4 12 16 16 2 11 1 6 6 6 13 9.12.15-17 6 15-3 2 la yp 11.1.16 6,5 16 35 34 3 4 5 3 1 22 14 11.1.16-5 9 9-9 -2-3 -23-71 3 la yp 11.2.16 6,4 4,9 77 71 1 2 32 56 2 2 2,9 11.2.16-12 3 1-23 -66 4 la yp 23.3.16 6,7 1 33 32 2 4 3 2 1 12 21 23.3.16-2 3 3-4 3-8 -1 5 la yp 27.4.16 6,3 13 5 32 78 71 27 1 1 4,2 27.4.16-1 -16-9 1-15 -45-21 6 kem 1 yp 16.5.16 6,9 13 2 17 1 8 83 1 5 9 14 16.5.16-8 15 18-1 6 12 7 kem 1 yp 16.6.16 7,7 14 16 12 12 65 32 4 8 11 16.6.16 14 43 54 21 68 94-4 -1 8 kem 1 yp 14.7.16 6,1 9,2 83 6 2 1 56 1 5 7 19 14.7.16-2 27 3 5-2 7 24 21 9 kem 1 yp 9.8.16 7,1 16 2 18 1 3 11 64 5 9 7,6 9.8.16 52 73 76 23-18 8 14-84 1 kem 1 yp 8.9.16 6,8 11 18 17 1 6 13 1 5 5 12 8.9.16 2 57 59 8-1 -5-5 11 la yp 2.1.16 6,9 9,7 15 15 1 7 12 1 2 4 8 9,8 2.1.16-13 -13-33 12 la yp 17.11.16 6,6 13 3 29 2 8 3 2 5 18 39 17.11.16-15 3-7 -31 13 la yp 12.12.16 6,7 9,3 19 18 2 14 1 6 6 2 12 12.12.16-5 6-14 -3-8 Keskiarvo LOPPUSYKSY 215 6,4 12 16 16 2 11 16 66 13 LOPPUSYKSY 215-17 6 15-3 Keskiarvo TALVI 6,5 1 252 244 2333 118 192 1267 13 TALVI -34 6 6-6 2-2 -18-37 Keskiarvo KEVÄT 6,3 13 5 32 78 71 27 11 4 KEVÄT -1-16 -9 1-15 -45-21 Keskiarvo KESÄ 6,6 13 165 14 16 89 892 582 13 KESÄ 18 45 5 8 7 9 3-31 Keskiarvo ALKUSYKSY 6,9 1 15 15 17 12 12 48 1 ALKUSYKSY -13-13 -33 Keskiarvo LOPPUSYKSY 6,6 11 245 235 24 9 25 121 26 LOPPUSYKSY -11 4-4 -12-1 -25 Keskiarvo VUOSI 6,6 12 189 174 1857 84 1316 795 14 VUOSI -2 18 19 4 2-7 -35 La/kem alapuoli 1 la 9.12.15 6,5 14 16 15 2 93 1 6 6 8 13 2 la 11.1.16 6,5 24 32 31 3 7 6 3 2 27 24 3 la 11.2.16 6,3 5,5 75 7 1 2 32 56 2 7 4,8 4 la 23.3.16 6,7 12 32 31 2 5 21 2 1 13 23 5 la 27.4.16 6,4 13 55 37 85 7 31 1 6 13 6 kem 1 16.5.16 6,9 14 17 14 1 8 84 94 5 2 14 7 kem 1 16.6.16 7,3 12 91 55, 95 21 18 6 7 22 8 kem 1 14.7.16 5,9 9,4 61 42 2 57 1 4 5 3 15 9 kem 1 9.8.16 6,2 7,7 55 44 1 13 59 5 1 14 1 kem 1 8.9.16 6,5 8,8 77 7 1 6 12 1 1 5 8 18 11 la 2.1.16 6,9 11 15 15 1 7 12 1 2 5 4 13 12 la 17.11.16 6,5 15 3 28 3 3 2 5 18 51 13 la 12.12.16 6,6 9,8 19 17 2 16 1 6 6 4 13 Keskiarvo LOPPUSYKSY 215 6,5 14 16 15 2 93 16 68 13 Keskiarvo TALVI 6,5 14 238 23 2467 116 1953 14233 17 Keskiarvo KEVÄT 6,4 13 55 37 85 7 31 16 13 Keskiarvo KESÄ 6,3 1 91 7 147 82 81 562 17 Keskiarvo ALKUSYKSY 6,9 11 15 15 17 12 12 54 13 Keskiarvo LOPPUSYKSY 6,5 12 245 225 25 1 25 122 32 Keskiarvo VUOSI 6,4 12 155 14 1858 81 1293 8517 19 Lisätiedot: 23.3.16 La yp: kiintoaineen hehkutushäviö 6,2 mg/l 17.11.16 La yp: kiintoaineen hehkutushäviö 13 mg/l 16.6.16 Kem 1 yp: Näyte pumppausaltaasta Tulos on alle määritysrajan, laskennat on tehty määritysrajapitoisuudella
Jakosuo, la1/kem1 tehon tarkkailu Liite 2.1 / 2 reduktio % 1 5-5 -1-15 -2-25 Kiintoaine pitoisuus mg/l 6 5 4 3 2 1 reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2 Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 4 35 3 25 2 15 1 5 Reduktio % La/kem yläpuoli La/kem alapuoli Reduktio % La/kem yläpuoli La/kem alapuoli reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2 Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Reduktio % La/kem yläpuoli La/kem alapuoli
Liite 2.2 / 1 Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 216 Kohde: Jakosuo, pvk2 (mk2) Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk2 Kunta: Ii Koordinaatit: 447578-7274552 Vesistöalue: Olhavanjoki Projekti: 16X191556 Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 72,3 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk2 (mk2) 18.1.16 4, 51 5 2 35 3 1 97,5 2, 2,5 4,,1 2 pvk2 (mk2) 17.11.16 4, 51 7 2 45 3 12 1 3,6 16.11.-3.11. 1, 1,1,7, 542, 8,7 382,3,5,1 3,37,2,9 9,74 4,5 3 pvk2 (mk2) 12.12.16 3,9 26 4 2 32 3 23 38,5 1.12.-31.12. 5, 5,4 39,6 39 4,9 111,2,1 1,37,1,1 1,62 2,13 ALKUSYKSY keskiarvo 4, 51 5, 2, 35 3, 1 97,5 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d LOPPUSYKSY keskiarvo 3,9 39 5,5 2, 385 3, 18 84,6 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d,4 385 6,2 199,, 2,,,1 4,3 2,9 keskihajonta 17,7 2,1, 92, 7,8 651,1 Nettokuormitus g/ha d VUOSI keskiarvo VUOSI Bruttokuormitus g/ha d Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Näytepiste: mittakaivo2 Pvk otettiin käyttöön 16.11.16 18.1.16 SO 4 <,3 mg/l, sähkönjohtavuus 4,5 ms/m 12.12.16 SO 4 4,4 mg/l, sähkönjohtavuus 5,1 ms/m 17.11.16 SO 4 <,3 mg/l, sähkönjohtavuus 4,3 ms/m Tulos on alle määritysrajan, laskennat on tehty määritysrajapitoisuudella
Jakosuo, pvk2 (mk2) Liite 2.2 / 1 l/s km 2 Valuma keskiarvo 2 näyte 62.6 16 mg/l,7,6,5 Kiintoaine g/ha/d 5, 4,5 4, 3,5 12,4,3 3, 2,5 2, 8 4,2,1, 1,5 1,,5, kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 8, Kokonaisfosfori g/ha/d,1 µg/l 5 Kokonaistyppi g/ha/d 4, 7, 6, 5,,1, 45 4 35 3 3,5 3, 2,5 4,, 25 2, 3, 2, 1,,, 2 15 1 5 1,5 1,,5,,, kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216
Liite 2.2 / 2 Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 216 Kohde: Jakosuo, pvk2 (mk3) Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk2 Kunta: Ii Koordinaatit: 44864-7274424 Vesistöalue: Olhavanjoki Projekti: 16X191556 Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 72,3 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk2 (mk3) 18.1.16 4,7 42 9 2 1 6 3 91 97,9 1,,7,7, 2 pvk2 (mk3) 17.11.16 16.11.-3.11., 1,1,, 91, 1,5 43,3,1 1,39,,69 1,26,76 3 pvk2 (mk3) 12.12.16 4,3 34 2 7 1 1 2 55 1,6 1.12.-31.12. 2, 1,6 4,,1 118 1,9 56,3,1 1,8,,9 1,64,98 ALKUSYKSY keskiarvo 4,7 42 9, 2, 16 3, 91 97,9 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d LOPPUSYKSY keskiarvo 4,3 34 2 7, 11 2, 55 1,6 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d, 19 1,8 51,, 1,7,,8 1,5,9 keskihajonta Nettokuormitus g/ha d,,9 VUOSI keskiarvo VUOSI Bruttokuormitus g/ha d Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Näytepiste: mittakaivo3 Pvk otettiin käyttöön 16.11.16 17.11.16 Ei virtaamaa, ei näytettä. Jakson kuormitus laskettu 12.12. otetun näytteen vedenlaadulla 12.12.16 Sähkönjohtavuus 3,6 ms/m, SO 4 3,7 mg/l Tulos on alle määritysrajan, laskennat on tehty määritysrajapitoisuudella
Jakosuo, pvk2 (mk3) Liite 2.2 / 2 l/s km 2 Valuma keskiarvo 1 näyte 9 8 7 mg/l 1,,9,8,7,6 Kiintoaine g/ha/d 1,2 1,,8 6,5,6 5 4 3 2 1,4,3,2,1,,4,2, kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 25 Kokonaisfosfori g/ha/d,4 µg/l 18 Kokonaistyppi g/ha/d 2, 2 15 1 5,3,3,2,2,1,1 16 14 12 1 8 6 4 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2,, kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216
Liite 2.2 / 3 Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 216 Kohde: Jakosuo, pvk2 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Ii Vesistöalue: Olhavanjoki Koordinaatit yp-piste: 448167-7274676 Projekti: 16X191556 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % Pvk2 yläpuoli 1 pvk2yp 18.1.16 7,3 12 8 42 1 1 13 26 1 4 7,1 18.1.16-288 91 95 11 98-77 31 9 2 pvk2yp 17.11.16 7, 1 11 89 1 3 13 66 2 3 3, 17.11.16-41 94 98 65 98 98 43 8 3 pvk2yp 12.12.16 6,8 11 22 2 2 33 1 5 6 3 12 12.12.16-364 97 99 78 91 99 79 95 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo ALKUSYKSY 7,3 12 8 42 11 13 26 14 7,1 ALKUSYKSY -288 91 95 11 98-77 31 9 Keskiarvo LOPPUSYKSY 6,9 11 165 145 165 82 18 43 7,5 LOPPUSYKSY -386 96 99 73 96 99 7 92 Pvk2 alapuoli 1 pvk2 18.1.16 4,4 47 7, 2, 975 3, 46 97,7 2 pvk2 17.11.16 4, 51 7 2 45 3 12 1 3,6 3 pvk2 18.11.16 4, 51 7 2 45 3 12 1 3,6 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo ALKUSYKSY 4,4 47 7, 2, 975 3, 46 97,7 Keskiarvo LOPPUSYKSY 4, 51 7, 2, 45 3, 12 13,6 Lisätiedot: Alapuolinen pitoisuus mk2:n ja mk3:n keskiarvo 17.11.16 Pvk2 (mk3) ei vettä, ei näytettä, ap-pitoisuutena käytetty mk2:n pitoisuutta 18.1.16 pvk2yp: asiditeetti,1 mmol/l Tulos on alle määritysrajan, laskennat on tehty määritysrajapitoisuudella
Jakosuo, pvk2 tehon tarkkailu Liite 2.2 / 3 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 14 12 1 8 6 4 2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 25 2 15 1 5 Reduktio % Pvk2 yläpuoli Pvk2 alapuoli Reduktio % Pvk2 yläpuoli Pvk2 alapuoli reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 2 5 2 1 5 1 5 Reduktio % Pvk2 yläpuoli Pvk2 alapuoli
Liite 2.3 / 1 Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 216 Kohde: Vasikkasuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ii Koordinaatit: 34451-727886 Vesistöalue: Olhavanjoki Projekti: 16X191556 Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 29,2 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 1.11.15 6,8 12 38 28 78 35 1 97 1,1 1.11.-25.11. 37, 36,5 1188 56 6181 34 355 1,1,8 23 1,3 29 33 2 pvk1 7.12.15 6,7 12 31 23 76 38 7, 8,6 26.11.-31.12. 26,5 27,6 4423 24 5797 32 333,9,6 21 11,2 22 17 3 pvk1 12.1.16 6,6 19 11 91 88 2, 17 17 9,4 1.1.-8.2. 1,5 1,9 3,4, 8,4 7,2,,,3,,1 6,5 3,6 4 pvk1 11.2.16 7,2 17 1 82 84 15 12 5 7 9,8 9.2.-25.2. 18,5 18,8 181 1 2278 13 185 1,1,9 9,1 1,63 1,3 62 17 5 pvk1 23.3.16 7,2 14 75 66 1 5 69 88 3 3 3,9 26.2.-29.3. 14, 14,6 897 5, 962 5,3 64,3,3 6,9,32 4, 15 18 6 pvk1 21.4.16 6,5 9,2 29 54 1,4 3.3.-2.4. 45, 4, 16619 92 11832 65 52 1,6 31 79 7 pvk1 27.4.16 6,7 9,4 41 26 61 75 1 1 5 1,5 21.4.-26.4. 43, 41, 14834 82 12585 7 566 2,5 1,6 37 4,51 6, 9 9 8 pvk1 3.5.16 6,6 11 48 66 3, 27.4.-5.5. 36,5 36,6 9847 54 11455 63 62 2,6 36 164 9 pvk1 19.5.16 6,6 9,9 12 4 41 3 1 25 1,4 6.5.-18.5. 22, 22,8 2777 15 3129 17 148,2,1 6,1,4,1 3,7 21 1 pvk1 2.6.16 6,7 19 41 71 3,2 19.5.-1.6. 8,5 1,9 258 1,4 196 11 178,4 6,7 3 11 pvk1 16.6.16 6,8 15 3 17 57 3 7 95 1,9 2.6.-15.6. 8,5 8,3 258 1,4 567 3,1 41,1, 1,5,1, 2,6 5,2 12 pvk1 3.6.16 7, 22 31 79 3,8 16.6.-29.6. 9, - 297 1,6 168 9,3 177,2 6,3 31 13 pvk1 14.7.16 6,9 23 34 17 82 4 8 1 1 2, 3.6.-13.7. 13,5-819 4,5 4152 23 456,7,3 16,8,2 22 4 14 pvk1 28.7.16 6,9 3 56 95 4, 14.7.-9.8. 9, 9,1 297 1,6 2377 13 341,6 11 45 15 pvk1 1.8.16 7,1 24 37 72 2, 1.8. 25, - 3823 21 7236 4 83 1,3 25 69 16 pvk1 11.8.16 7,1 2 27 14 63 3 6 78 1,6 11.8.-21.8. 26,4 27,5 4381 24 474 23 389,5,3 12,6,1 15 31 17 pvk1 23.8.16 7,1 18 29 64 1,1 22.8.-28.8. 36, 36,2 9513 53 4699 26 44,7 14 25 18 pvk1 8.9.16 6,9 12 18 1 48 3 5 49 1,2 29.8.-11.9. 22, 22,3 2777 15 1797 1 13,2,1 4,1,3, 4,2 1 19 pvk1 22.9.16 6,9 11 17 45 1,3 12.9.-21.9. 14,5 14,8 979 5,4 1845 1 97,1 4, 11 2 pvk1 6.1.16 6,9 11 13 41,5 22.9.-5.1. 13, 14,6 745 4,1 21 12 11,1 4,1 5, 21 pvk1 2.1.16 6,9 9,4 12 8 32 12 12 41 1, 6.1.-31.1. 14, 16,6 897 5, 1764 1 79,1,1 2,7,1,1 3,5 8,4 22 pvk1 17.11.16 7,1 15 48 31 73 24 4 2 3 4,9 1.11.-3.11. 1,5 8,4 437 2,4 299 16 29,7,4 1,33,6 32 68 23 pvk1 12.12.16 6,7 13 21 11 48 3 8 1 3 1, 1.12.-31.12. 6,5 7,8 132,7 696 3,9 43,1, 1,6,1, 4,3 3,3 TALVI keskiarvo 6,9 17 95 8 173 74 39 8667 7,7 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 3,8 827 4,6 62,4,3 4,5,4 1,8 2 29 keskihajonta 2,5 18 13 37 74 425 7316 3,3 Nettokuormitus g/ha d,3 2,5 25 KEVÄT keskiarvo 6,6 9,9 39 26 63 75 1 15 2, KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 81 11862 66 548 2, 1,6 33 4,5 6, 9 12 keskihajonta 1, 9,6 6,3,9 Nettokuormitus g/ha d,9 4,5 45 KESÄ keskiarvo 6,9 19 32 12 672 3,2 7,2 714 2,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 1 2573 14 251,4,2 8,7,,1 9,3 29 keskihajonta 6, 12 5,5 162,4 1,9 344 1,1 Nettokuormitus g/ha d,2 2,5 16 ALKUSYKSY keskiarvo 6,9 1 14 8, 393 12 12 41,9 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 4,8 1874 1 92,1,1 3,3,1,1 3,5 8,1 keskihajonta,9 2,6 66,6,4 Nettokuormitus g/ha d LOPPUSYKSY keskiarvo 6,9 14 35 21 65 14 24 18 3, LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 1,6 1784 1 125,4,2 5,8,2,3 18 35 keskihajonta 1,4 19 14 177 15 23 77 2,8 Nettokuormitus g/ha d,2 1,5 27 VUOSI keskiarvo 6,8 16 39 31 673 29 114 2923 2,9 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 13 2861 16 192,5,3 8,9,6 1,1 21 34 keskihajonta 5,7 27 3 255 46 248 4693 2,5 Nettokuormitus g/ha d,2 2,2 21 Lisätiedot: 27.4.16 Kaivossa voimakas pyörteily, vedenpinnan korkeutta vaikea mitata tarkasti Lupamääräys: pvk:lta lähtevän veden vuosikeskiarvopitoisuudet enintään: 3.5.16 Mittapadolta lähti juuri kaksi joutsenta kokonaisfosfori 7 µg/l, kokonaistyppi 12 µg/l, kiintoaine 7 mg/l 1.8.16 Omavalvontanäyte, rankkasade 23.8.16 Vesi pyörteilee voimakkaasti Jaksojen 26.6.-15.7. ja 29.7.-9.8. virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä datakatkon vuoksi Tulos on alle määritysrajan, laskennat on tehty määritysrajapitoisuudella
Vasikkasuo, pvk1 Liite 2.3 / 1 l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte 1 62.6 9 8 7 6 5 4 3 2 1 mg/l 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Kiintoaine g/ha/d 18 16 14 12 1 8 6 4 2 kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 12 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 2 Kokonaistyppi g/ha/d 4 1 8 2,5 2, 18 16 14 12 35 3 25 6 1,5 1 2 4 2 1,,5 8 6 4 2 15 1 5, kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216
Liite 2.3 / 2 Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 216 Kohde: Vasikkasuo, pvk1 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ii Vesistöalue: Olhavanjoki Koordinaatit yp-pisteet: la1 727679-444926, la11 727699-44476 Projekti: 16X191556 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- NO 2-N aine NO 2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1yp 1.11.15 6,4 29 11 73 2713 1341 184 3157 22 1.11.15 58 65 62 71 74 99 69 95 2 pvk1yp 7.12.15 6,5 18 114 11 18 33 954 4925 13 7.12.15 33 73 77 58-25 99 84 95 3 pvk1yp 12.1.16 6,7 2 33 288 2521 1 2166 2745 48 12.1.16 6 64 68 65 81 92 18 8 4 pvk1yp 11.2.16 6,4 9 96 88 1266 326 577 393 17 11.2.16-94 -4 7 34 54 79-45 41 5 pvk1yp 23.3.16 6,8 14 23 22 2 3 86 1 6 12 24 23.3.16 67 7 35 2 45 73 84 6 pvk1yp 27.4.16 7,2 13 73 5 12 135 465 2 9,3 27.4.16 29 43 48 49 45 78 25 84 7 pvk1yp 19.5.16 6,8 16 139 14 1222 118 375 4145 11 19.5.16 36 91 96 66 97 97 94 87 8 pvk1yp 16.6.16 7,2 19 148 9 1122 15 43 6984 15 16.6.16 22 8 81 49 8 84 86 87 9 pvk1yp 14.7.16 6,9 26 185 145 22 67 178 8448 19 14.7.16 11 82 88 63 94 99 87 89 1 pvk1yp 11.8.16 6,8 24 129 88 15 248 327 467 11 11.8.16 17 79 84 58 99 98 81 86 11 pvk1yp 8.9.16 6,9 18 131 113 1166 146 278 5244 16 8.9.16 34 86 91 59 98 98 91 92 12 pvk1yp 2.1.16 7, 15 19 11 1344 211 587 5545 11 2.1.16 35 89 92 76 94 98 93 91 13 pvk1yp 17.11.16 6,6 22 18 162 2635 6,3 1884 25685 51 17.11.16 31 73 81 72-28 98 91 9 14 pvk1yp 12.12.16 6,6 15 21 181 1866 14 1322 9844 19 12.12.16 14 9 94 74 79 99 87 95 Keskiarvo TALVI 216 6,6 14 21 199 229 141 1448 12225 29 TALVI 216-16 55 6 47 48 73 29 74 Keskiarvo KEVÄT 7,2 13 73 5 12 135 465 2 9,3 KEVÄT 29 43 48 49 45 78 25 84 Keskiarvo KESÄ 6,9 21 146 18 1442 119 42 5778 14 KESÄ 22 83 89 6 97 98 88 89 Keskiarvo ALKUSYKSY 7, 15 19 11 1344 211 587 5545 11 ALKUSYKSY 35 89 92 76 94 98 93 91 Keskiarvo LOPPUSYKSY 6,6 18 19 172 2251 1 163 17765 35 LOPPUSYKSY 24 82 88 73-31 99 9 92 Keskiarvo VUOSI 6,8 18 16 136 1695 115 892 953 21 VUOSI 16 73 77 59 75 87 68 84 Pvk:n alapuoli 1 pvk1 1.11.15 6,8 12 38 28 78 35 1 97 1,1 2 pvk1 7.12.15 6,7 12 31 23 76 38 7, 8,6 3 pvk1 12.1.16 6,6 19 11 91 88 2, 17 17 9,4 4 pvk1 11.2.16 7,2 17 1 82 84 15 12 5 7 9,8 5 pvk1 23.3.16 7,2 14 75 66 1 5 69 88 3 3 3,9 6 pvk1 27.4.16 6,7 9,4 41 26 61 75 1 1 5 1,5 7 pvk1 19.5.16 6,6 9,9 12 4 41 3, 1 25 1,4 8 pvk1 16.6.16 6,8 15 3 17 57 3 7 95 1,9 9 pvk1 14.7.16 6,9 23 34 17 82 4, 8 1 1 2, 1 pvk1 11.8.16 7,1 2 27 14 63 3, 6 78 1,6 11 pvk1 8.9.16 6,9 12 18 1 48 3 5 49 1,2 12 pvk1 2.1.16 6,9 9,4 12 8 32 12 12 41 1 13 pvk1 17.11.16 7,1 15 48 31 73 24 4 2 3 4,9 14 pvk1 12.12.16 6,7 13 21 11 48 3 8 1 3 1, Keskiarvo TALVI 216 6,9 17 95 8 173 74 39 8667 7,7 Keskiarvo KEVÄT 6,7 9,4 41 26 61 75 1 15 1,5 Keskiarvo KESÄ 6,8 16 24 12 582 3,2 7,2 714 1,6 Keskiarvo ALKUSYKSY 6,9 9,4 12 8, 32 12 12 41 1, Keskiarvo LOPPUSYKSY 6,9 14 35 21 65 14 24 18 3, Keskiarvo VUOSI 6,8 15 44 31 689 29 114 2923 3,3 Lisätiedot: Tulevan veden pitoisuutena käytetään lohkoilta 1-4 (la11) ja 5-7 (la1) johdettavien vesien pinta-aloilla painotettua pitoisuuskeskiarvoa 1.11.15 la1: kiintoaineen hehkutushäviö 17 mg/l 12.1.16 kiintoaineen hehkutushäviö la1yp: 12 mg/l ja la11yp: 38 mg/l 11.2.16 kiintoaineen hehkutushäviö la11yp: 3,7 mg/l 23.3.16 la11yp: pumppaamon kantta ei saanut auki, lukko vaihdettu. Yp-pitoisuutena käytetty la1yp-pisteen pitoisuutta. La1yp: kiintoaineen hehkutushäviö 7,6 mg/l 14.7.16 kiintoaineen hehkutushäviö la1yp: 12 mg/l 17.11.16 kiintoaineen hehkutushäviö la1yp: 24mg/l 17.11.16 kiintoaineen hehkutushäviö la11: 13 mg/l 12.12.16 kiintoaineen hehkutushäviö la1: 7,9 mg/l Tulos on alle määritysrajan, laskennat on tehty määritysrajapitoisuudella
Vasikkasuo, pvk1 tehon tarkkailu Liite 2.3 / 2 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 6 5 4 3 2 1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 35 3 25 2 15 1 5 Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 3 25 2 15 1 5 Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli
Liite 3 Olhavanjoen vesistötarkkailun tulokset v. 216 Tulokset Nab Labs Oy aika paikka näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- väri COD Mn kok.p kok.n NH 4 -N Fe a-kloro- kiinto- fek. näkö- kok. syv tila joht. fylli* aine** kolit syv. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/1 ml m m 13.7.216 Kaihuanjärvi 1, 19 6,2 67 6,3 4,1 45 48 1 1 13 4 6 16,3 14 9,4 1,3 13.7.216 Paskajoki,1 15 8,2 81 7, 9, 35 36 19 1 98 4 2 9,8 91,2,2 8.9.216 Kaihuanjärvi,8 11 8,6 79 6,8 4,4 3 41 11 87 8, 4 6 6,7 11,8 1,5 8.9.216 Paskajoki,2 9,5 9,2 81 7, 8,6 26 31 14 87 73 3 3 6,5,3,3 * Näytesyvyys -1 m. ** käytetty 1,2 µm suodatinta
Liite 4.1 Paskajoen ja Kaihuanjärven vesistötarkkailun tulokset kevättalvella ja heinä-syyskuussa keskimäärin O 2 ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Chl-a Kiinto- Fek.koli johtavuus aine bakteerit n Kyll% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/1ml Paskajoki Kevättalvi 77/88 1 68 1,1 2 15 13 948 44 3,6 1993 1994 1 59 6,5 6,8 17 2 14 159 91 2375 4,4 1995 1 66 6,3 6,9 2 22 124 1167 391 264 2,6 1996 1 83 7, 13 25 17 211 1172 687 4864 3,6 1997 1 79 6,8 13 8 14 27 1344 639 477 1, 1998 1 84 7,3 15 2 12 266 136 695 55 3,7 1999 1 83 7,1 15 1 15 27 15 84 52 3,2 2 1 73 6, 3,3 12 19 77 1 13 14,5 21 1 79 7, 15 25 18 33 18 85 63 4,3 22 1 49 6,2 5,3 1 15 11 1 33 22 2,4 23 1 42 6,5 14 2 22 23 99 22 52 1,7 24 1 78 6,9 17 2 14 3 14 65 6 3,7 25 1 78 6,9 12 325 32 44 12 5 81 6, 26 1 56 6,8 14 275 27 39 14 6 68 2,9 27 1 8 7,1 15 225 15 26 13 88 6 2,3 28 1 72 6,9 11 275 28 24 12 46 53 3,3 29 1 83 7,1 15 225 18 31 14 69 58 5,6 21 1 84 7, 16 275 17 3 12 8 63 6,6 211 1 78 5,9 2, 125 2 92 64 1 15 8,7 212 1 82 6,6 8,2 225 24 12 11 26 27 1,4 213 1 82 6,2 3,2 1 9 66 11 26 13 9, 214 1 82 7,2 9,9 22 25 15 1 37 37 4, 215 1 67 5,6 3,1 2 28 91 79 59 15 7,8 216 näytteenoton suunnittelussa virhe: ei näytteitä keskiarvo 73 6,7 11 197 19 211 1175 477 431 4, Paskajoki Kesä 1977 1993 4 87 7,4 9,7 325 29 212 971 37 4641 3,7 148 1994 5 88 7,5 12 28 22 29 134 153 4395 7,1 45 1995 3 89 7,2 8,6 35 29 22 186 7 4476 4,6 24 1996 2 97 7,4 1 275 27 21 116 15 59 4,9 6, 1997 2 77 7,1 8,4 275 3 193 1141 43 451 11 4 1998 2 74 7, 26 275 42 198 1274 79 4865 3,8 35 1999 2 75 6,8 6,6 415 43 223 1275 97 48 5,6 66 2 2 71 7, 7,6 375 38 275 935 65 59 4,1 7 21 2 88 7,2 9,7 288 28 229 935 5 49 3,5 3 22 2 86 7, 8,5 225 23 215 935 1 415 1,5 158 23 2 86 7,2 15 188 17 17 795 22 375 1,6 34 24 2 79 6,6 7,9 288 38 16 955 75 37 6,4 18 25 2 83 7,3 13 25 18 175 77 39 425 6,1 94 26 2 11 7,8 18 18 13 154 95 2,5 4 3,9 15 27 2 84 7,1 9,7 225 26 13 62 69 31 2,8 6 28 2 8 6,9 7,7 238 3 12 945 15 3 4,6 28 29 2 79 7,2 14 238 23 165 114 235 395 4,6 222 21 2 82 7,3 13 193 22 17 915 81 37 6,5 37 211 2 72 7, 12 193 26 25 125 18 395 3,4 6 212 2 82 7,4 13 263 23 17 96 23 41 5,7 > 8 213 2 88 7,4 14 198 18 125 82 16 29 4,4 15 214 2 86 7,5 13 22 21 145 795 27 3 2,7 112 215 2 78 7,1 8,4 315 37 17 92 35 455 8, 57 216 2 81 7, 8,8 35 34 165 935 86 375 8,2 91 keskiarvo 83 7,2 11 266 27 183 964 64 4139 4,9 148
Liite 4.2 Paskajoen ja Kaihuanjärven vesistötarkkailun tulokset kevättalvella ja heinä-syyskuussa keskimäärin O 2 ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Chl-a Kiinto- Fek.koli johtavuus aine bakteerit n Kyll% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/1ml Kaihuanjärvi Kevättalvi 1977 3 45 9,6 193 15 111 946 57 14,4 1993 1994 1 41 6,6 8,2 3 19 149 177 196 658 4,8 1995 1 54 6, 5,4 225 26 89 953 11 345 2,8 1996 1 36 6,7 12 3 16 194 928 354 7272 6,9 1997 1 48 6,6 11 3 16 145 165 236 5792 5,2 1998 1 7 6,7 11 2 19 171 959 237 8846 5,4 1999 1 5 6,7 11 2 15 2 11 34 71 5,3 2 1 61 6, 4,4 25 26 84 76 11 38 1,7 21 1 6,6 12 3 18 2 8 47 76 4, 22 1 52 6,2 5,7 225 21 12 95 17 47 2,3 1) 23 1,5 6,4 17 225 13 24 84 69 17 28 24 1 13 6,5 13 3 16 19 9 35 88 14 25 1 56 6,5 8,4 325 29 2 83 19 71 5,8 26 1 64 6,6 11 25 23 22 96 28 71 5,6 27 1 42 6,5 11 25 18 17 46 3 71 4,2 28 1 57 6,5 7,2 3 3 11 1 24 57 3,3 29 1 63 6,7 12 3 22 21 13 4 82 4,5 21 1 23 6,6 14 35 15 19 11 49 83 9,2 211 1 64 6,1 3,6 15 2 83 11 19 2 3,2 212 1 46 6,5 7,9 25 23 14 1 28 44 4,5 213 1 48 6,5 7,5 25 18 2 14 36 51 12 214 1 63 6,6 7,1 2 29 89 88 17 51 4,4 215 1 8 5,5 1,4 9 13 36 36 23 99 4,1 216 näytteenoton suunnittelussa virhe: ei näytteitä keskiarvo 49 6,4 9,2 249 2 154 942 281 64 6,8 Kaihuanjärvi Kesä 1988 1 95 6,2 36 28 13 75 59 14 5,1 1993 4 82 7,2 6, 394 32 112 842 27 5884 23 6,4 2 1994 5 87 7,3 7,2 32 25 127 811 12 4829 21 7,6 1995 3 82 7,1 6, 35 27 126 754 15 4611 6,5 4,7 1996 2 8 7,3 6,5 263 25 114 78 11 5541 1 4,6 1997 2 84 7,2 6,5 3 28 119 871 11 5377 2 4,3 1998 2 65 6,5 18 4 44 11 113 13 5155 13 4,8 19 1999 2 83 6,9 4,3 4 43 13 1 13 495 25 14 4 2 2 84 7, 4,7 45 41 18 815 19 735 29 14 34 21 2 83 7,2 5,7 313 3 14 75 8, 57 2 7,4 6 22 2 78 7,1 9,5 275 26 19 75 9, 495 25 5,1 8 23 2 82 7,4 8, 237,5 18 125 63 4,8 555 18 3,1 24 2 73 6,6 5,3 388 37 13 785 15 545 11 8,8 2 25 2 84 7,2 6,7 45 3 125 72 13 625 35 9,4 26 2 9 7,2 6,2 4 31 25 115 2,5 785 2 18 27 2 85 7, 5,9 35 34 12 69 5,3 54 18 9,2 3 28 2 76 6,7 4,4 35 4 19 965 11 515 13 9,4 174 29 2 81 7,2 6,4 275 21 115 195 67 48 25 6,8 21 2 77 7,1 6, 25 32 125 935 23 51 9,4 6,5 32 211 2 7 7, 6,5 297,5 32 134 85 14 56 14 4,7 212 2 79 7,1 6,2 325 31 115 8 1 445 2 8,4 213 2 82 7,3 7,4 325 26 99 81 < 5 435 7,9 5,4 < 2 214 2 86 7,3 7,5 335 29 123 835 < 5 52 14 4,4 4 215 2 66 6,7 5,4 445 45 145 1 32 715 13 1 13 216 2 73 6,6 4,3 375 45 15 935 11 46 12 13 9 keskiarvo 8 7, 6,7 345 32 127 844 15 5486 17 7,7 25 1 ) Vettä jään alla vain 1 cm
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuloksia Liite 5 (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) Olhavanjoki rautatie s Näytesyv. Lämpötila Happi Happi ph Alkaliniteetti S-joht. Väri COD Mn Rauta Kiintoaine* Sameus Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 2,3 -N NH 4 -N Aika m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l mg/l FNU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 1.3.216,2,1 12,5 85 7,1,51 7,3 23 23 43 12 15 61 48 8 21 86 9.5.216,5 6,9 11, 91 6,7,18 3,2 23 3 34 15 5,4 55 25 73 85 48 9.8.216,2 15,2 8,5 84 7,1,36 5,7 3 3 54 16 14 67 4 69 75 9, 14.9.216,2 8,1 1,5 89 7,1,35 5,5 16 32 43 13 12 69 36 7 7 8, Keskiarvo 11 87 7,,35 5,4 23 29 435 14 12 63 37 73 11 38 * käytetty,4 µm suodatinta
Liite 6 Kaihuanjärven ja Paskajoen kalastustiedustelu v. 214 Arvoisa vastaanottaja Kaihuanjärvellä ja Paskaojalla tehdään vuotta 214 koskeva kalastustiedustelu, joka liittyy Vapo Oy:n Jakosuon ja Vasikkasuon kalataloudelliseen tarkkailuun. Vastaava tiedustelu on tehty aiemmin v. 29. Tiedustelu on lähetetty kaikille Kaihuanjärven ja Paskaojan lähialueen rakennetuille kiinteistöille. Antamanne tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä käytetään vain alueen kokonaistietojen laskemiseen. Pyydän täyttämään tiedustelukaavakkeen ja palauttamaan sen oheisessa postitusvalmiissa kuoressa 3.12. mennessä. Vaikka ette olisi kalastaneet lainkaan, vastatkaa silti kohtaan 1 ja palauttakaa kaavake. Myös tämä tieto on tärkeä tällaisessa kyselytutkimuksessa. Kalastusterveisin Pöyry Finland Oy Eero Taskila p. 13328254 1. Kalastitteko Kaihuanjärvellä tai Paskaojalla v. 214? (rastita) ei >> ei tarvitse vastata muihin kohtiin, palauttakaa silti kaavake kyllä >> vastatkaa myös seuraaviin kohtiin 2. Kalastukseen osallistui taloudesta henkilöä
Liite 6 3. Käytössä olleet pyydykset Kaihuanjärvellä ja Paskajoella v. 214 Pyydystyyppi Verkot (solmuväli mm) Kerralla käytössä kpl Pyyntipäivien lukumäärä Kalastuskuukaudet (mitkä?) Rysät Katiskat Merrat Koukut Heittovavat Mato-onget Pilkkionget Rapumerrat Muu, mikä? 4. Saalis Kaihuanjärveltä v. 214 Saalis Paskajoelta v. 214 Taimen kg Taimen kg Harjus kg Harjus kg Siika kg Siika kg Hauki kg Hauki kg Ahven kg Ahven kg Made kg Made kg Säyne kg Säyne kg Lahna kg Lahna kg Särki kg Särki kg Muu, mikä? kg Muu, mikä? kg Rapu kpl Rapu kpl 5. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne Kaihuanjärvellä ja Paskajoella? (rastita) Ei ole erityisiä kalastushaittoja Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen Särkikalojen runsaus Metsäojitusten kuormitus Kalojen makuvirheet Turvetuotannon kuormitus Veden vähyys ajoittain Vesistön liettyminen Vesikasvien runsaus Muu, mikä?
6. Lisätietoja, kommentteja (voi jatkaa kääntöpuolelle) Kiitos
KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS V. 214 Liite 7 Sarakeotsikoiden selitykset: frekvenssi kalastaja-kerroin x yhteensä = tulostettavan esiintymisosuus tiedusteluaineistossa = tulostettavaa käyttäneet/saaneet kalastajat selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä tulostettavaa käyttänyttä/ saanutta kalastajaa kohti tiedusteluaineistossa = kalastaneiden määrä x tulostettavan keskiarvo = tulostettavan kokonaismäärä selvitysalueella Pyydykset tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 5 1, 5 verkot # 35-4 mm kpl,25 1,3 4, 5 katiskat kpl,5 2,5 3, 8 heittovavat kpl,75 3,8 1,7 6 mato-onget kpl 1, 5, 2,8 14 Kaihuanjärvi tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 5 1, 5 hauki kg 1, 5, 21,4 17 ahven kg 1, 5, 1,5 53 särki kg,5 2,5 3,5 9 Paskajoki tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 3 1, hauki kg 1, 3, 3,1 9 ahven kg,333 1,,6 1
Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 959 Oulu Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 62595-6 Puh. +358 1 3328 www.poyry.fi Päiväys 28.5.217 Sivu 1 (1) Asia: Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 216 Oheisena toimitamme Vapo Oy:n Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailuraportin vuodelta 216. Ystävällisin terveisin Pöyry Finland Oy FM Ari Nikula Jakelu Vapo Oy, Oulu Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lapin ELY-keskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus / YT-yksikkö