Opiskelusta ja yliopistosta - oman opiskelupolun ja osaamisen rakentamisesta

Samankaltaiset tiedostot
Opintopisteiden keruusta osaamiseen

Opintopisteiden keruusta osaamiseen

Opintopisteiden keruusta osaamiseen

HOPS yliopisto-opinnoissa. Yliopistonlehtori Johanna Annala

Yliopisto-opiskelun luonteesta. EDU orientoivat Professori Marita Mäkinen

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari klo Pinni B1096

Opintoihin kiinnittyminen

Mitä mielessä? padlet.com/mira_e_valkonen/rnknlrn Salasana: osaamisperustaisuus #korkeakoulutus #ops #osaaminen

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Tuen ja ohjauksen merkitys opiskelijoiden kiinnittymisessä opiskeluun

Oppiminen yliopistossa

MA2 MA3. opiskelijasta huolehtiminen opiskelijalle vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen

Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin

Yliopistolaki (2009), 2

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos

Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP Helsinki Jukka Aaltonen

TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Yleisten osien valmistelu

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay

YLIOPISTOT MUUTOKSEN JOHTAJINA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN UUDISTUKSESSA

HOPS välineenä. Strategiset rastit: HOPS Sami Hautakangas & Liisa Ahlava

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

OPS Minna Lintonen OPS

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu. Edistynyt osaaja

OHJAUSSUUNNITELMA. Filosofian tutkinto-ohjelma. Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

Perus- ja korkeakoulutus muutoksessa

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Opiskelutaidot Tiina Kerola

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Opintojen ohjaus. Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo Helsinki

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen

KANSA: YLIOPISTOJEN TÄRKEIN TEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ VAPAATA TUTKIMUSTA SEKÄ TIETEELLISTÄ JA TAITEELLISTA SIVISTYSTÄ

Monikulttuurisuuden näkyväksi tekeminen erilaisten kulttuurien Maahanmuuttajalasten oman identiteetin tukeminen Lähiyhteisön osallistaminen

Ohjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Työnhakuvalmennus Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Hyvä opiskelija oikeuksien lisäksi vastuita ja velvollisuuksia

Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

ACUMEN O2: Verkostot

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

O K L A M I R J A TA R N A N E N

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Psyykkinen toimintakyky

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen , 5.10 ja Historiaa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

PortfolioBasaari , Kasvosali C119. Kuhanen Vesa

Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Aikuisten perusopetus

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Kohti seuraavaa sataa

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Henkilökohtaisten ratkaisujen mahdollistaminen opiskelijalle EQAVET Seminaari

Transkriptio:

Opiskelusta ja yliopistosta - oman opiskelupolun ja osaamisen rakentamisesta Johanna Annala FT, Yliopistonlehtori (yliopistopedagogiikka) Kasvatustieteiden yksikkö LTL orientoivat 28.10.2015

Millaisia ennakkokäsityksiä sinulla oli opiskelusta yliopistossa? Miten yliopisto-opiskelu poikkeaa opiskelusta muualla? Mikä metafora kuvaa mielestänne yliopisto-opiskelua? Keskustelkaa tuokio lähellä olevien kanssa 2-4 hengen ryhmissä

Opiskelu on elämää Yliopistokoulutus sosiaalistaa opiskelijoita aiempien sukupolvien luomiin akateemiseen kulttuuriin ja sen toimintatapoihin. Yliopisto-opinnot eivät välttämättä kohtaa nykyopiskelijoiden odotuksia ja elämismaailmoja. Tämä näyttäytyy: 1.Henkilöstödiskurssina: muuttunut opiskelija-aines, motivaation puutteet ja sitoutumattomuus opintoihin 2.Opiskelijadiskurssina: opintojen joustamattomuus, ulkoapäin asetetut säännöt ja rajoitteet, päällekkäisyydet, ylikuormitus ja passivoivat opetustilanteet

Millennium-sukupolvi yliopistossa (Mäkinen, Lindén & Annala, arvioitavana) Syntynyt vuoden 1980 jälkeen Biologinen ja kokemuksellinen kohortti Eroaa edellisistä siinä, mitä he odottavat koulutukselta ja millaisia oppimis-, työskentely- ja käyttäytymistyylejä heillä on (esim. Twenge 2009; Boggs & Szabo 2011; Chelliah & Clarke 2013)

1) Aika ja toiminnan rakenteet MULTITASKAUS- JA AJAN OMISTAJASUKUPOLVI Tasapainottelua oman ajan ja instituution ajan välillä oma aika: multitaskaus ja kalenterielämä arkea; aika hallittavana resurssina instituution aika: fragmentaarisuus ja ennakoimattomuus; tyhjäkäynti ja hyöty Odotukset ajankäytön joustavuudesta ja tehokkuudesta, omasta kontrollista ja autonomiasta Opiskelun vaativuus on ajankäytön vaativuutta? Instituutio edellyttää opiskelijan olevan käytettävissä ja paikalla - ajan omistajuus Jäykät polut ja prosessit: miksi vain tietty paikka, aika ja tapa? Kellonaika vs. sosiaalinen aika; kulttuuriset ajan traditiot eroaa eri sukupolvilla?

2) Osallistumisen ja vuorovaikutuksen käytänteet NEUVOTTELEVA SUKUPOLVI Tasapainottelua sosiaalisen tuen tarpeen ja autonomian tarpeen välillä sosiaalinen tuki: läheinen opettajasuhde, välitön palaute, vahvuuksien ja haasteiden eksplikointi autonomia: vapaus valita yhteistyön ja osallisuuden muodot Odotukset luottamuksesta, kunnioituksesta ja nuoremman kollegan osasta yhteisössä Opiskelua osallistavissa ja toiminnallisissa perustuvissa oppimisympäristöissä Vastuunoton ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet ja rajat vahva oikeudentunto toiminnan edellytyksenä herkkyys vuorovaikutuksen ongelmille

3) Opintojen merkityksellisyys MIELEKKYYTTÄ JA MERKITYSTÄ ETSIVÄ SUKUPOLVI Tasapainottelua henkilökohtaisen elämänprojektin edistämisen ja yhteiskunnallisesti arvokkaan tekemisen välillä Odotukset opintojen hyödyllisyydestä ja työelämärelevanssista arvioivat kouluttajien kompetenssia: elätkö/toimitko niin kuin opetat? itsetuntemus- ja tietoisuus: aiemman osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen Opiskelu oman potentiaalin vahvistamista jatkuva itsearviointi ja identiteettityö annettujen tehtävien tavoitteiden ja mielekkyyden reflektointi sisäinen palkitsevuus - kiinnostavuus!

Opintoihin kiinnittyminen (engagement) yliopistossa (Mäkinen & Annala 2011) Opiskelijat Elämismaailmassa Opiskeluyhteisössä Akateeminen haasteellisuus Merkitykselliset oppimiskokemukset Terveys ja hyvinvointi Tuki ja ohjaus Valmiudet ja itsetuntemus Tuen hakeminen Realistiset odotukset Oppijoina Opiskeluun käytetty aika, energia ja toiminnot Opiskelu- ja avaintaidot Motivaation säilyttäminen Yhteisöllinen oppiminen ja opettaminen Aktiivinen kansalaisuus Vertaisryhmät Perhetilanne Työssäkäynti

Opiskelun vapaus ja vastuu paljon VALINTOJA Järkevyys vs. kiinnostavuus Suorittaminen vs. oppiminen Määrä vs. laatu Opiskelu vs. muu elämä Valintojen vaikeus huom! on monia hyviä reittejä ja sittenkään ei tulla valmiiksi Valinnan vapauden hyödyntäminen edellyttää hyviä oman toiminnan ohjauksen taitoja - opintopsykologi Taija Tuominen

Opiskelukunnon ylläpito jaksamisen säätely, rentoutuminen, palautuminen Oman toiminnan ohjauksen taitoja Metakognitiiviset taidot oman oppimisen suunnittelu, säätely ja arviointi Oppimistaidot opiskelustrategiat, akateeminen luku- ja kirjoitustaito, kriittisen ajattelun taito, ryhmätyöja vuorovaikutustaidot Ajan hallinta suunnittelu, toteuttaminen, arviointi Motivaation rakentaminen kiinnostuksen ylläpito, tavoitteiden asettaminen, innostuminen, onnistuminen Muokattu lähteestä Heikkilä, A., Eerola, S., Mikkonen, J., Nieminen, J. & Opintopsykologiverkosto. 2006. Pedaforum posteri. http://www.helsinki.fi/pedaforum2006/materiaali/posterit%20nettisivuille/opintopsykologit%20posteri%20%282%29.pdf

Miksi valitsit tämän missä nyt olet/ miksi olet täällä opiskelemassa? Mitkä asiat vaikuttavat sinun valintoihisi opintojen aikana?

Mitä opinnoissa tavoitellaan? Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistolaki 2009, 2 1. Valmistuminen ajallaan, keskeytymisten ehkäisy, työvoiman turvaaminen (~tehokkuustavoite) 2. Opiskelijoiden osaamisen kehittyminen ja akateemisen asiantuntijuuden kasvu (~osaamistavoite)

yliopistossa ollaan tekemisissä aidosti vaikeiden ja monimutkaisten asioiden kanssa, joita tutkitaan jatkuvasti ja joiden kuvaukset ja tulkinnat muuttuvat. Sen vuoksi kaiken yliopistossa opetettavan tiedon ei tarvitse avautua heti ensi kuulemalta, eikä kaikkien tieteellisten tulosten tai toimintatapojen tarvitse olla heti siirrettävissä käytäntöön, vaan niiden omaksuminen ja ymmärtäminen edellyttää aikaa ja vaatii ponnistelua! Tapio Aittola (2014)

Kaksi lähestymistapaa korkea-asteen koulutuksessa karttuvaan osaamiseen Lineaarinen taidot, standardit, oikeat vastaukset, tullaan joksikin, tullaan valmiiksi - ainakin osittain? Osaatko -- kielen oikeinkirjoituksen perussäännöt? Osaatko --kieliset muoto- ja lauseopin peruskäsitteet? Hallitsetko kielen rakenneanalyysissä käytettävät peruskäsitteet (fonologia, morfologia, syntaksi, semantiikka, pragmatiikka)? Dynaaminen luovutaan valmistumisen ajatuksesta; edistetään valmiuksia elinikäiseen oppimiseen, analyyttiseen ajatteluun ja potentiaalien käyttöönottoon (tiedolliset, taidolliset, asenteelliset, eettiset) Osaatko tarkastella ihmiskielen rakennetta ja merkitystä analyyttisesti? Osaatko etsiä tarkoituksenmukaista tietoa sukukielestä sekä maan kulttuurista ja yhteiskuntaoloista? Ymmärrätkö mahdolliset eettiset ongelmatilanteet tulkin työssä? Miten toimit ennakoimattomissa tilanteissa? Miten siedät epävarmuutta tai suhtaudut ongelmanratkaisuun? Mitkä asiat innostavat sinua? Kun yhdistät eri konteksteissa oppimaasi, luotko kenties jotain kokonaan uutta? (Mäkinen & Annala 2012)

Yliopisto-opiskelussa ei siis ole kyse tieto- ja taitopakettien omaksumisesta, vaan myös vaikeasti havaittavasta, pidemmän ajan kuluessa kertyvästä osaamisesta: tieteellinen ajattelu, looginen päättely, täsmällinen argumentointi, isojen kokonaisuuksien hahmottaminen, sinnikkyys, ajankäytön hallinta, strateginen toiminta, oman järjen julkinen käyttö (T. Aittola)

Henkilökohtainen opintosuunnittelu (hops) ja yliopiston tehtävät Voisiko prosessina rakennettu HOPS toimia Aikatauluttamisen, valintojen ja suunnittelun apuna? Neuvottelun ja selkeyttämisen apuna? Merkitysten löytämisen apuna?

HOPS suunnitelmana ja suunnitteluprosessina Ydinprosessi: opiskelu Mitä? Milloin? Suunnitelma Suunnittelu Ydinprosessi: oppiminen Miten? Miksi?

Selkeästi Päämäärätietoisesti Tehokkaasti Ilman tietoisia riskejä

Riskinottoja KV-vaihtoon Omien potentiaalien testausta Järjestöaktiivisuutta Outoja sivuaineita Yrittäjyyttä

Hopsin ohjaus Tarkoittaa Aikaa, huomiota ja kunnioitusta opiskelijalle, joka pyrkii yhdessä vertaisopiskelijoiden ja ohjaajan tuella selkeyttämään, tutkimaan ja oivaltamaan omia tavoitteitaan ja niiden edistämisen keinoja ja mahdollisuuksia Toimijuuden vahvistumista Miksi olen täällä, mitä tällä saavutan, mikä minusta tulee / voisi tulla/ miten tämä vaikuttaa tulevaisuuteeni jne. Jos tämä ei ole ykkösvaihtoehtoni, mitä ja miten opiskelen täällä edetäkseni tavoitteitteni suunnassa / löytääkseni oman tavoitteeni? KOHTI HENKILÖKOHTAISTA OPINTOJEN RELEVANSSIA, MERKITYSTÄ ja UUSIA LÖYTÖJÄ

Summa summarum Opintojen suunnittelu, aikataulutus, ja yleensäkin opintopisteiden keruu edistää mm. sinnikkyyttä, sitoutumista sekä ajan, energian ja resurssien käyttämistä opintoihin, mitkä ovat oleellisia edellytyksiä sille että oppiminen ja kehittyminen on ylipäänsä mahdollista Tiedot ja taidot edellyttävät jatkuvaa päivittämistä, mutta identiteetin ja minuuden rakentuminen on pysyvää siksi on tärkeä oppia elinikäisen oppimisen taitoja ja harrastaa oman osaamisen kehittymisen analyyttistä tarkastelua: mitä kaikkea osaan jo ja mitä kaikkea minusta voisi tulla? Oppiminen ja kehittyminen jatkuu myös yliopiston ulkopuolella opintojen jälkeen!

Kiitos mielenkiinnosta ja innostusta opintoihin! johanna.annala@uta.fi