Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Samankaltaiset tiedostot
Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Peltohavaintohanke vesienhoidon näkökulmasta

Maanparannusaineiden käyttö pellolla

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

Maan kasvukunnon hoito

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

MegaLab tuloksia 2017

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Biohiili ja ravinteet

Rikinpuute AK

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Ruis ja vehnä luomussa

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Karjanlannan käyttö nurmelle

Lisälannoitus kasvukaudella

Maan kasvukunnon korjaaminen

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Karjanlannan hyödyntäminen

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Envor Group Hämeenlinna

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Herne säilörehun raaka-aineena

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Kasvintuotanto kannattaa

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Transkriptio:

Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA Päivi Kurki ja Elina Nurmi, Luke Iina Haikarainen ja Riitta Savikurki, ProAgria Etelä-Savo

Haikarainen, I. 201. https://www.maajakotitalousnaiset.fi/sites/default/files/attachment/hautomokuori_21_3_201.pdf

Hautomokuoren lisäys peltomaahan Tavoitteena hiilen/orgaanisen aineen lisäys peltoon maan multavuuden ja ravinteiden sitomiskyvyn parantamiseksi. Hautomokuoressa on runsaasti kuitua (C/N suhde korkea), minkä vuoksi hajotustoiminta vaatii ravinteita, pääasiassa typpeä. Kokeiden tavoitteena on selvittää hautomokuoren lisäyksen vaikutusta viljeltävän kasvin satotasoon.

TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuorikokeet, hiilen lisäys ja maanparannus. UPM Plywood. Hautomokuoren murskaus Kuvat: S. Kontinen

TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Koejärjestely 2017 Maanparannusaineiden levitys, kasvuston murskaus, kyntö ja äestys 24.5. ja Wellamo-vehnän kylvö 24.5. Typpilannoitus kaksi typpitasoa 25 ja 50 kg N/ha Sateinen kesä. Typpitaso 50 kg/ha alavampi alue kärsi märkyydestä. 1. Arvolannos peruslannoitteena kaikilla koejäsenillä 2. UPM hautomokuori 40 tn/ha + Arvolannos 3. UPM hautomokuori 40 tn/ha + Woikoski kuonakalkki tn/ha + Arvolannos 4. UPM hautomokuori 40 tn/ha + pohjatuhka 4 tn/ha + Arvolannos

TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Koejärjestely 201 Maanparannusaineiden levitys, kasvuston murskaus, kyntö ja äestys 21.5. - 25.5. ja Wellamo-vehnän kylvö 2.5. Luomupelto Luke Mikkeli. Typpilannoitustaso 70 kg N/ha. Bioson ja BioHauki orgaaninen luomulannos. Ecolan Agra -4- luomulannos 1. Bioson biokaasulaitoksen mädäte 22 tn/ha. 2. BioHauki biokaasulaitoksen mädäte 25 tn/ha 3. UPM hautomokuori 40 tn/ha + Ecolan Agra -4- peruslannoite. 4. UPM hautomokuori 40 tn/ha + Woikoski kuonakalkki tn/ha + Ecolan Agra -4-5. UPM hautomokuori 40 tn/ha + pohjatuhka 4 tn/ha + Ecolan Agra -4-6. Ecolan Agra -4- verranne 7. Fortum kalkkikuitu 63 tn/ha, maanparannusaine verranne.. Ecolan Agra -4- verranne

UPM - koe Kenttäkartta Luke Mikkeli.Typpitaso 70 kg N/ha. Kevätvehnä. Orijärvi - lohkolle, luomu PÄIVITETTY 1.5.201 Päivi Kurki Huom! Kerranne vaihtuu 12 m II IV Biosonin 4 mädäte 22 tn/ha IV Biohauen 12 Ecolan -4-16 mädäte. 25 tn/ha Ecolan -4-20 Ecolan -4-24 Ecolan -4-2 Ecolan -4-44 Verran ne 32 Ecolan -4-36 IV Fortumin 40 liete 63 tn/ha IV Lannoitu s Ecolan -4- Jälkiseur anta, ei hautomo kuorta, pohjatuh kaa tai kuonakal IV kkia 201 4m 12 m I III Biosonin 3 mädäte 22 tn/ha III Biohauen 7 11 Ecolan -4-15 mädäte. 25 tn/ha Ecolan -4-19 Ecolan -4-23 Ecolan -4-27 Ecolan -4-43 Verran ne 31 Ecolan -4-35 III Fortumin 39 liete 63 tn/ha III Lannoitu s Ecolan -4- III Jälkiseur anta, ei hautomo kuorta, pohjatuh kaa tai kuonakal kkia 201 4m 12 m II II Biosonin 2 mädäte 22 tn/ha II Biohauen 6 10 mädäte 25 tn/ha Hautomoku ori 40 tn/ha. 14 Ecolan -4- Hautomokuori 40 tn/ha + kuonakalkki 1 tn/ha. Ecolan -4- Hautomoku ori 40 tn/ha + pohjatuhka 4 tn/ha. Ecolan -4-. 22 Hautomoku ori 40 tn/ha Hautomoku + ori 40 tn/ha. pohjatuhka 26 42 4 tn/ha. Ecolan -4- Ecolan -4-. Verran ne 30 Hautomoku ori 40 tn/ha + kuonakalkk 34 i tn/ha. Ecolan -4- II Fortumin 3 liete 63 tn/ha II Lannoitu s Ecolan -4- IV Hautomo kuori ym. 201 4m 12 m I I Biosonin 1 mädäte 22 tn/ha I Biohauen 5 9 mädäte 25 tn/ha Hautomoku ori 40 tn/ha. 13 Ecolan -4- Hautomokuori 40 tn/ha + kuonakalkki 17 tn/ha. Ecolan -4- Hautomoku ori 40 tn/ha + pohjatuhka 4 tn/ha. Ecolan -4-. 21 Hautomoku ori 40 tn/ha Hautomoku + ori 40 tn/ha. pohjatuhka 25 41 4 tn/ha. Ecolan -4- Ecolan -4-. Verran ne 29 Hautomoku ori 40 tn/ha + kuonakalkk 33 i tn/ha. Ecolan -4-6 m 6 m I Fortumin 37 liete 63 tn/ha I Lannoitu s Ecolan -4- III Hautomo kuori ym. 201 66 m

TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuorikokeet, hiilen lisäys ja maanparannus. Hautomokuoren levitys Woikosken kuonakalkin levitys Kuvat: E. Nurmi

TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuorikokeet, hiilen lisäys ja maanparannus. Biohauen kuivajae Fortum kalkkistabiloitu Kuvat: E. Nurmi

TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuorikokeet, hiilen lisäys ja maanparannus. Biosonin biokaasulaitoksen liete Maahan muokkaus ennen kyntöä Kuvat: P. Kurki ja E. Nurmi

TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuorikokeet, hiilen lisäys ja maanparannus. Kuva: P. Kurki Luomu kevätvehnä 24.7.201

TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuorikokeet, hiilen lisäys ja maanparannus. 3000 SATO kg/ha Luke Mikkeli 2017 2500 2000 1500 1000 500 0 EM HK HK+KK HK+PT Luomuvehnän sato. Typpitaso 25 kg/ha. EM = ei maanparannusainetta. HK = hautomokuori. KK = Kuonakalkki. PT = pohjatuhka.

3500 Sato kg/ha Luke Mikkeli 201 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Luomuvehnän sato 201. Typpitaso 70 kg/ha. ArvoEco=Luomulannosverranne. Orgaaniset verranteet: BHM=Kuivajaemädäte Biohauki ja BM=Lietemädäte Bioson. FKK=Fortum kalkkistabiloitu. HK=hautomokuori. KK=Kuonakalkki. PT=pohjatuhka. Levitys yhtenä vuonna=17. Levitys kahtena vuonna samalle ruudulle=17+1.

3500 Sato kg/ha Luke Mikkeli 201 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Mädäte Ecolan HK 17 HK 17+1 Fortum Luomuvehnän sato 201. Typpitaso 70 kg/ha. Mädäte=Orgaaninen verranne kaikki. Ecolan=Luomulannos verranne kaikki. HK=Hautomokuori kaikki. Fortum kalkkistabiloitu. Levitys yhtenä vuonna=17. Levitys kahtena vuonna samalle ruudulle=17+1.

Hautomokuoren vs. mädätteen ravinnepitoisuudet ph N, liuk. kg/tn N, kok kg/tn P, kok. kg/tn K, kok. kg/tn C/N - suhde Hehkutushäviö (org. aines) Hautomokuori 6 0,1 2,1 0,16 0,53 7 79 Mädäte (keskiarvo),4 3,1 6,4 1, 4,1 14 72 Näytteet otettu 19.5.-21.5.201 levityksen yhteydessä. 21.3.2019

Maanäytteet 2017-201. Hautomokuori. Näyte otettu Koejäsen ph P K Ca Mg S N liuk. Kevät 2017 Ei maanparannusaineita 6,2 9,4 95 1300 140 7,2 Syksy 2017 Hautomokuori17 6,2 10,2 69 1150 102 5,7 Kevät 201 Hautomokuori17 6,2 10,1 76 1050 95 4,7 2,3 Syksy 201 Hautomokuori1+17 6,2 11,1 6 1150 104,3 13,3 Koejäsen näytteenottohetkellä. Näytteet otettu samoilta ruuduilta (9,10).

Maanäytteet 2017-201. Hautomokuori + kuonakalkki. Näyte otettu Koejäsen ph P K Ca Mg S N liuk. Kevät 2017 Ei maanparannusaineita 6,3,7 92 1200 130 6,9 Syksy 2017 Kevät 201 Syksy 201 Hautomokuori + kuonakalkki17 6,3 9,7 70 1150 104 7,3 Hautomokuori + kuonakalkki17 6,6 10,3 0 1450 91 5,2 2,9 Hautomokuori + kuonakalkki1+17 6,7 13,0 5 2250 101 11,1 Koejäsen näytteenottohetkellä. Näytteet otettu samoilta ruuduilta (13,14). ph korkea. Rikkipitoisuus on noussut viljavuusluokkaan tyydyttävä.

Maanäytteet 2017-201. Hautomokuori + pohjatuhka. Näyte otettu Koejäsen ph P K Ca Mg S N liuk. Kevät 2017 Ei maanparannusaineita 6,2 9, 99 1200 130,5 Syksy 2017 Kevät 201 Syksy 201 Hautomokuori + pohjatuhka17 6,6 11 73 1250 125 7,2 Hautomokuori + pohjatuhka17 6,9 12,5 2 1700 120 5,3 2,9 Hautomokuori + pohjatuhka1+17 6,6 14,0 70 1400 155,9 Koejäsen näytteenottohetkellä. Näytteet otettu samoilta ruuduilta (17,1). ph korkea.

Maanäytteet keväällä 201 Koejäsen kesällä 2017 Koejäsen kesällä 201 ph Johto luku Fosfori (P) Kalium (K) Kalsium (Ca) Magnesium (Mg) Rikki (S) Typpi (N) liuk. 10 ms/cm Ei lisäaineita Bioson mädäte 6,4 0,5 9,5 67 1175 120 4,6 Ei lisäaineita BioHauki mädäte 6,4 0,6 9, 76 1150 115 5, 2,7 Hautomokuori Hautomokuori + kuonakalkki Hautomokuori + pohjatuhka Hautomokuori1+ 17 Hautomokuori + kuonakalkki1+17 Hautomokuori + pohjatuhka1+17 6,2 0,6 10,1 76 1050 95 4,7 2,3 6,6 0,9 10,3 0 1450 91 5,2 2,9 6,9 0,9 12,5 2 1700 120 5,3 2,9 Ei lisäaineita Fortum kalkkikuitu 6,4 0,7 10,5 76 1175 105 5,6 3,1 Ei lisäaineita Ecolan Agra 4 6,3 0,7 9,7 76 103 104 6,1 2, Ei lisäaineita, ei kokeessa Ecolan Agra 4 6,4 0,7 10,3 76 1193 11 5,4 3,0

Maanäytteet syksyllä 201 Koejäsen kesällä 201 Johtoluku Fosfori (P) Kalium (K) Kalsium (Ca) Magnesium (Mg) Rikki (S) ph 10 ms/cm Bioson mädäte 6,4 0, 10,3 6 1300 12 7,5 BioHauki mädäte 6,3 1,0 11,3 77 1350 127 5,7 Hautomokuori1+17 6,2 0,6 12,5 7 1150 102 9,7 Hautomokuori17 6,4 1,2 11,5 3 1450 135 11,7 Hautomokuori + kuonakalkki1+17 6,5 1,1 12, 1 1925 101,7 Hautomokuori + kuonakalkki17 6,6 1,2 11,0 75 1600 130 7,5 Hautomokuori + pohjatuhka1+17 6,6 1,0 14,0 73 1325 135 9,2 Hautomokuori + pohjatuhka17 6,6 1,3 14,0 2 1600 160 11,0 Fortum kalkkikuitu 6,6 1,7 12,9 72 1775 123 15,5 Ecolan Agra 4 6,4 0,7 10,3 66 1325 122 7,2 Hautomokuori + pohjatuhka vain vuonna 2017. Paras vehnäsato vuonna 201 sekä määrällisesti että laadullisesti. Sato 300 kg/ha, HLP 2,5 kg ja TJP 30,0 g.

Hautomokuori vuonna 2017 2500 kg/ha Vehnä 22.. III kerranne Hautomokuori + kuonakalkki vuonna 2017 2600 kg/ha Hautomokuori + pohjatuhka vuonna 2017 3100 kg/ha

Hautomokuori vuonna 2017 + 201 2000 kg/ha Hautomokuori + kuonakalkki vuonna 2017 + 201 2100 kg/ha Hautomokuori + pohjatuhka vuonna 2017 + 201 2400 kg/ha Vehnä 22.. I kerranne

Oletettiin, että hautomokuoren hajotustoiminnan alkaminen voi viedä satokasvilta typpeä ja siten aiheuttaa luomuviljasadon alentumista. Luomun viljelykierrossa ei pääsääntöisesti sijoiteta kahta kevätviljaa peräkkäin, koska silloin ravinteet (typpi) usein loppuvat kesken kasvukauden. Tässä kokeessa niin tehtiin. Haluttiin nähdä mitä haastavissa ravinnehuollon olosuhteissa tapahtuu sadonmuodostukselle. Hautomokuoren aiheuttamaa dramaattista sadon alenemaa ei alustavien tulosten perusteella havaittu kahdenkaan perättäisen suuren levitysmäärän jälkeen. Suurten määrien lisäys on suositeltavaa sijoittaa viljelykiertoon nurmirikkoon tai typensitojakasvin yhteyteen. Typpilannoituksen lisäystarvetta ja vaikutusta maan kasvukuntoon (mm. maan mikrobiologinen aktiivisuus) selvitetään. Hautomokuori orgaanisena aineena mitä ilmeisimmin toimii maan eliöstöä ruokkivana lähteenä.

Kiitos! 24