Peltohavaintohanke vesienhoidon näkökulmasta

Transkriptio

1 vesienhoidon näkökulmasta Tutkija Päivi Kurki, Luke yhteistyöryhmä

2 Peltohavainto - ravinnekiertoa ja peltoviljelyn uusia avauksia Yhteishanke Luken ja ProAgria Etelä-Savon kesken. Rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, Etelä- Savon ELY-keskus. Yksityisrahoitus lukuisilta yksityisiltä yrityksiltä. Kiinteä yhteistyö Ravinnepiika tiedotushankkeen ja Kilpailukykyä kasviyrityksiin, KIPAKKA -koulutushankkeen kanssa. Peltohavainnon rooli on toteuttaa käytännön toimet sekä Luke Mikkelin tutkimusasemalla Karilassa että tiloilla ja tuottaa tiedotus- ja koulutusmateriaalia yllä mainituille hankkeille. Sekä luomu että tavanomainen tuotanto.

3 Peltohavainnon työpaketit (TP) Sekä suoria että epäsuoria toimenpiteitä vesienhoidon näkökulmasta viidessä työpaketissa. Havaintokenttiä. TP1. Varastokalium TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen TP3. Maan rakenne: tiivistymisen havainnointi, korjaaminen ja ehkäisy tilatasolla TP4. Uudet viljelykasvit, viljakasvien sadon määritys ja kasvinsuojelu TP5. Valumavesien hallinta

4 TP5. Valumavesien hallinta Laskeutusaltaan pohjasedimentin käyttökelpoisuus pellolla. Viikarinlahti, Kyyvesi, Kangasniemi, kosteikko perustettu Kosteikon alkupäähän kasautuu karkea kiintoaines ja pidemmälle hienojakoisempi aines. Kuvat: P. Kurki ja J. Piiparinen

5 TP5. Valumavesien hallinta Laskeutusaltaan pohjasedimentin käyttökelpoisuus pellolla. Kokeella aloitetaan selvitys maatalouskosteikon pohjasedimentin viljeltävyydestä. Kosteikon pohjalta lapiolla nostettiin hienojakoista ainesta astiakoetta varten. Sedimentin keruu Kuvat: P. Kurki ja J. Piiparinen

6 TP5. Valumavesien hallinta Laskeutusaltaan pohjasedimentin käyttökelpoisuus pellolla. Kosteikon pohjalta lapiolla nostetusta hienojakoisesta aineksesta perustettiin astiakoe erilaisilla sekoitussuhteilla sedimentti/multa: 20/80-50/50-100/0. Verranteena lannoittamaton ja lannoitettu multa (Yara Y6). Kylvö italianraiheinällä heinäkuun alussa 2018 Luke Karilaan. Laskeutusaltaan alkupään karkea maaaines, hiekka. Tulokset ovat käsittelyssä. Koe puretaan viikolla 42, myös kasvustojen juuristot arvioidaan. Laskeutusaltaan pohjamaa. Sisältää vain vähän valuma-alueen vedestä laskeutunutta sedimenttiä. Kuvat: P. Kurki

7 TP5. Valumavesien hallinta Laskeutusaltaan pohjasedimentin käyttökelpoisuus pellolla. Kuvat: P. Kurki ja S. Eskola Italianraiheinä ja Kolme sadonkorjuuta.

8 TP5. Valumavesien hallinta Rantalaidunnus Joroisselkä, Joroinen Kokeella selvitetään rantalaidunnuksen myötä rantaalueelta poistuvan biomassan ja ravinteiden määrää. Kuva P. Kurki

9 TP5. Valumavesien hallinta Rantalaidunnus Kuvat: E. Nurmi ja P. Kurki, Laidunnettavalle rantaniitylle aidattiin kaksi tutkimusruutua kesällä Aidattujen tutkimusruutujen sato korjattiin mekaanisesti ja siitä määritetään biomassa ja ravinnepitoisuudet.

10 TP5. Valumavesien hallinta Rantalaidunnus Myös ruutujen kasvilajisto inventoitiin. Tulokset ovat käsittelyssä. Kuvat: E. Nurmi, P. Kurki

11 TP5. Valumavesien hallinta Rantalaidunnus Toistakymmentä syksyllä poikivaa nuorta emoa laidunsi aluetta elokuun alusta lokakuun alkuun. Aidatut alueet suojattiin aurinkopaneelilla toimivalla sähköpaimenella, sillä niistä mitattiin kasvuston määrä ja otettiin näytteet ravinneanalyysejä varten. Laiduntavat eläimet söivät yllättävän tehokkaasti, vaikka kasvusto oli myöhäisellä kehitysasteella ja kortista laidunnuksen alkaessa. Vesi oli laskenut selvästi kesän aikana ja laidunnettava ranta-alue oli lähes kuivilla. Kuvat: E. Nurmi, P. Kurki

12 TP5. Valumavesien hallinta Rantalaidunnus Kuvat: E. Nurmi, P. Kurki Laidunnettu alue viikko laidunnuksen lopettamisen jälkeen pakkasaamun kuurassa

13 TP1. Varastokalium Nurmen havaintokenttä, kolmas satovuosi. Viljavuuspalvelu. Luke Mikkeli tiheyshavainnot niitto Nurmi hiilinieluna. Kasvu lähtee liikkeelle varhain keväällä. Ravinne- ja kaasukierron sulkeminen. Hajautettu energiantuotanto. Biokaasu. Tasapainoinen ja riittävä ravinteiden saatavuus tuottaa laajan ja vahvan juuriston parantaen ravinteiden hyötykäyttöä, mikä vähentää ravinteiden huuhtoutumisriskiä järviin ja pohjaveteen. Kuvat: S. Eskola, E. Nurmi

14 TP1. Varastokalium Ravinteiden käytön tehokkuus nurmilla. Hankkija. Luke Mikkeli Nurmen merkitys viljelykierrossa. Rehu, viherlannoitus, esikasvi, monimuotoisuus, biokaasulaitoksen raaka-aine, maan rakenne. Pääosa nautojen valkuaisesta tuotetaan nurmilla. Yksimahaisten valkuainenkin voitaisiin tuottaa Suomessa tuontisoijan sijaan. Kuvat: S. Eskola, E. Nurmi

15 TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Luke Mikkeli Ecolan viljakokeet 2018 Lihaluujauhopohjaiset kierrätyslannoitteet. Luomu. Ecolan nurmet 1. Niitto Kuvat: E. Nurmi

16 TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Nanopar kierrätyslannoitteet. Tavanomainen tuotanto Biokaasulaitoksien mädätelannoitus luomunurmella Kuvat: E. Nurmi, S. Eskola

17 TP3. Maan rakenne: tiivistymisen havainnointi, korjaaminen ja ehkäisy tilatasolla Peltopäivä Luke Mikkeli Ravinteiden huuhtoutumisen ehkäisy. Pellon vesitalouden ja rakenteen tärkeys. Kuvat: S. Eskola

18 TP3. Maan rakenne: tiivistymisen havainnointi, korjaaminen ja ehkäisy tilatasolla Peltopäivä Luke Mikkeli Osmo-hanke ja maakuoppa Kuvat: H. Kumela

19 TP3. Maan rakenne: tiivistymisen havainnointi, korjaaminen ja ehkäisy tilatasolla Kuituhamppu maan rakenteen parantajana. Jankkurointi luomunurmesssa. Naturcom ja BT-Agro. Kuvat: P. Kurki

20 TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Maan orgaaninen aines lisää ravinteiden pidätyspaikkoja (KVK) maahiukkasten pinnoilla. Haikarainen, I

21 TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuorikokeet, orgaanisen aineen/hiilen lisäys ja maanparannus. UPM Plywood. Viljavuuspalvelu. Fortum. Bioson. BioHauki. Ecolan. Luke Mikkeli kenttäkoe. Havaintokentät: 4 kpl tavanomaisilla tiloilla ja 3 kpl luomutilalla. Hautomokuoren murskaus Kuvat: S. Kontinen

22 TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Maanparannusaineiden levitys, kasvuston murskaus, kyntö ja äestys Lannoitus ja Wellamo-vehnän kylvö Typpilannoitus 70 kg/ha 1. Bioson mädäte 22 tn/ha 2. BioHauki mädäte 25 tn/ha 3. UPM hautomokuori 40 tn/ha + Ecolan Agra UPM hautomokuori 40 tn/ha + Woikoski kuonakalkki 8 tn/ha + Ecolan Agra UPM hautomokuori 40 tn/ha + pohjatuhka 4 tn/ha + Ecolan Agra ruutu 7. Fortum kalkkikuitu 63 tn/ha 8. Ecolan Agra 8-4-8

23 TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuorikokeet, hiilen lisäys ja maanparannus. UPM Plywood. Viljavuuspalvelu. Hautomokuoren levitys Woikosken kuonakalkin levitys Kuvat: E. Nurmi

24 TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuorikokeet, hiilen lisäys ja maanparannus. UPM Plywood. Viljavuuspalvelu. Biohauen kuivajae Fortum kalkkistabiloitu Kuvat: P. Kurki ja E. Nurmi Kuvat: P. Kurki ja E. Nurmi

25 TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuorikokeet, hiilen lisäys ja maanparannus. UPM Plywood. Viljavuuspalvelu. Biosonin biokaasulaitoksen liete Maahan muokkaus ennen kyntöä Kuvat: P. Kurki ja E. Nurmi

26 TP4. Uudet viljelykasvit, viljakasvien sadon määritys ja kasvinsuojelu Viljakoe tavanomainen. Boreal. Hankkija. Peltosiemen. Luomuohra Täsmäviljely. Parhaat viljelykäytännöt. Luomu. Parhaat pellot parhaille kasvilajeille ja lajikkeille. Kuvat: S. Eskola, E. Nurmi

27 TP4. Uudet viljelykasvit, viljakasvien sadon määritys ja kasvinsuojelu Luke Mikkeli 2018 öljyhamppu Finola Virtasalmen viljatuote tattari Karjataloudesta vapautuvan pellon käyttö. Kuvat. E. Nurmi

28 TP4. Uudet viljelykasvit, viljakasvien sadon määritys ja kasvinsuojelu Luke Mikkeli 2018 Transfarmin kumina Puinti Kasvinsuojelun tarkentaminen. Kuvat: L. Piltonen, S. Eskola

29 TP4. Uudet viljelykasvit, viljakasvien sadon määritys ja kasvinsuojelu Luke Mikkeli Juolavehnän torjunta Kvick-Finnillä ja viljelykierrolla. BT-Agro. Karila Kuvat: L. Piltonen, S. Eskola

30 Kiitos! 30