Nro 4 Toukokuu 2007 elearning Papers Pääkirjoitus Havaintoja e-learning-ilmiöstä Roberto Carneiro ja Fabio Nascimbeni Artikkelit Innovatiivisen etäopetuksen taustavoimat: katsaus HELIOS-projektin 2006/07 vuosiraporttiin Claudio Dondi HELIOS: e-learning-alueen uudelleen määritys Claudio Delrio ja Thomas Fischer Havaintoja e-learning-ilmiöstä: Kouluopetuksen näkökulma. Etäopetuksen muutoksiin vaikuttavan innovaation analyysiä Nikitas Kastis Etäopetuksen tila Bulgariassa Daniela Tuparova ja Georgi Tuparov Verkkoresurssien käyttöönotto yliopiston luokkaopetuksessa. Opiskelijoiden näkökulma Linda J. Castañeda Quintero elearning Papers elearning Papers on Euroopan komission elearningeuropa.info-portaalin julkaisu. Portaali edistää tietotekniikkojen käyttöä elinikäisessä oppimisessa. Toimitus: P.A.U. Education, S.L. Email: editorial@elearningeuropa.info ISSN: 1887-1542 Ellei toisin ilmoiteta, julkaisun tekstit ovat Creative Commons 2.5 "lähde mainittava - ei kaupallinen - ei toisen osana" lisenssin alaisia. Niitä voidaan kopioida, levittää ja esittää ehdolla, että kirjoittaja ja julkaisija (elearning Papers) ilmoitetaan. Kaupallinen käyttö tai teoksen käyttäminen toisen teoksen pohjana tai muunneltuna ei ole sallittua. Voit lukea tarkat lisenssin antamat oikeudet osoitteesta http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/2.5/deed.en.
Pääkirjoitus: Havaintoja e-learning-ilmiöstä Muiden uusien monitahoisten ilmiöiden lailla myös e-learning on herättänyt viime vuosikymmeninä paljon kiinnostusta opetus- ja täydennyskoulutusalan puitteissa. Tietotekniikan käyttöä opetukseen kutsutaan monin tavoin, e-learningistä tekniikkapainotteiseen oppimiseen ja joka paikan digitaalioppimiseen; e-learning järjestelmistä on jo julkistettu monta eri sukupolvea; ja sen tulevaisuudesta on ennustuksia toiveikkaista pessimistisiin. Samalla tieto- ja viestintätekniikan käytön kasvava merkitys lähes kaikessa koulutuksessa ja uusien tekniikkojen väistämättömien vaikutusten yleisempi hyväksyminen oppimisjärjestelmissä ovat tuoneet esiin, että e-learning ilmiöstä ei ole tarpeeksi luotettavaa tietoa ja että nykyinen tieto on laadullisesti puutteellista. Tämä ei ole mitenkään yllättävää ottaen huomioon e-learning cocktailin kahden ainesosan luonteen: tieto- ja viestintätekniikka, joka on yksi yhteiskuntamme nopeimmin muuttuvista aloista, sekä tunnetun hitaasti muutoksiin sopeutuva koulutusjärjestelmä. Vaikka useat järjestöt työnsä puitteissa kokoavat, analysoivat ja tuottavat etäopetuksen tietokantoja (Eurostat, Eurydice, IEA, OECD, EUN, Eurobarometri, monet EU-hankkeet), ne käyttävät yleensä eri metodeja ja tarjoavat erityyppisiä tuloksia niiden tarkasteluajanjaksojen, maantieteellisten alueiden ja kohdekäyttäjien kannalta katsoen. Tämän elearning Papers-numeron yhteistoimittaja MENON-verkosto ja sen jäsenet ovat tarkastelleet viimeisten15 vuoden ajan tietotekniikan käytön opetukseen tuomaa muutosta joko kokonaisvaltaisesta näkökulmasta, tai eri tekijöihin keskittyen, mutta pyrkien aina täydentämään jo olemassa olevia katsomuksia ja kehittämään Euroopan e-learning alaa entisestään eteenpäin. Lukuisat havainnointihankkeet (ewatch, L-change, DELOS, HELIOS, POLE ja LEONIE projektit) ovat johtaneet paradoksaaliseen päätelmään, että e-learning alan tarkasteleminen yhtenäisenä ilmiönä saattaa olla täysin harhaanjohtavaa: kokemuksen perusteella voidaan todeta, että nykyään on olemassa vähintään yhtä paljon e-learning-alan tarkastelumahdollisuuksia kuin opetuksen eri osaalueita (koulu, korkeamman asteen koulutus, ammatillinen koulutus, yritysmaailman täydennyskoulutus, aikuisopetus, arkioppiminen) tai e-learning järjestelmiä suunniteltaessa ja kehitettäessä käytettyjä visioita tulevasta maailmasta. Tämän elearning Papers-numeron artikkeleissa paneudutaan näihin eri e-learning näkökantoihin aloittamalla Claudio Dondin artikkelissa opetusjärjestelmissä meneillään olevan muutoksen kriittisellä analyysilla ja tietotekniikan opetusalalle tarjoamien innovaatiomahdollisuuksien tarkastelemisella. Sen jälkeen jatkamme Claudio Delrion artikkelilla jossa pyritään määrittelemään eri e-learning-alueita, joilla muutokset tapahtuvat eri tahtiin. Sen jälkeen Nikitas Kastisin artikkelissa tehdään yhteenvetoa etäopetuksen käytöstä kouluissa. Roberto Carneiro ja Fabio Nascimbeni elearning Papers www.elearningpapers.eu ISSN 1887-1542 2
Claudio Dondi SCIENTER, Italia Kun vielä vuonna 2000 etäopetusta pidettiin opetuksen ja yritysmaailman koulutusjärjestelmien yhtenä ja jakamattomana voimavirtana, se ei nykyisen käytännön kokemuksen perusteella pidäkään paikkaansa. Opetusmenetelmien muutokset, innovaatiopolitiikka, suuntaviivat nfo/files/media/media12720. Innovatiivisen etäopetuksen taustavoimat:: katsaus HELIOS-projektin 2006/07 vuosiraporttiin Artikkeli on katsaus HELIOS-projektin lopulliseen julkaisuun, vuoden 2007 vuosiraporttiin, jossa esitellään viimeisten kahden vuoden kehitystä Euroopan e-learning alalla ja tarkastellaan keskustelua tietotekniikkainnovaation käytöstä opetusjärjestelmissä. Artikkeli tarkastelee erityisesti nykyistä eurooppalaista keskustelua e- oppimisesta, elinikäisestä oppimisesta ja tietotekniikkapohjaisesta innovaatiosta EU:n opetus- ja koulutusjärjestelmissä. Kun ensin on selvitelty terminologista ja käsitteellistä kriisiä, josta e-learning ala näyttää tällä hetkellä kärsivän, artikkelissa todetaan, että paradoksaalisesti tietotekniikan käyttö opetuksen tukena näyttää olevan laajemmalle levinnyttä ja järjestelmällisempää kuin koskaan aikaisemmin. Lisäksi kun vielä vuonna 2000 etäopetusta pidettiin opetuksen ja yritysmaailman koulutusjärjestelmien yhtenä ja jakamattomana voimavirtana, se ei nykyisen käytännön kokemuksen perusteella pidäkään paikkaansa. Itse asiassa etäopetuksen opetusmallit tai ehkä olisi parempi puhua oppimispääomasta organisointi ja taloudelliset vaateet ovat täysin erillään toisistaan. Ne eivät eroa ainoastaan opetuksen osa-alueen mukaan (koulu, korkeamman asteen koulutus, ammatillinen koulutus, jne...) vaan myös sen perusteella, mitä visioita tulevasta maailmasta on käytetty e-learning järjestelmiä suunniteltaessa ja kehitettäessä. Jotta nämä eri e-learning visiot voitaisiin hahmottaa selvemmin kuin perinteisen sektoriajattelun perusteella HELIOS ehdottaa käytettäväksi "e-learning-alueiden" käsitettä. Ne ovat tietotekniikkapohjaisen oppimisen alueiksi jakavia kerroksia, joiden avulla pystytään paremmin ymmärtämään etäopetuksessa nykyisin ja tulevaisuudessa vaikuttavia tekijöitä. Sen jälkeen tutkitaan e-learningin ja oppimiseen liittyvän innovaation välistä suhdetta; HELIOKSEN tulokset osoittavat, että terminologiset trendit ja yksittäiset menestystarinat pois lukien ihannepaikka uudelle e-learningille ei ole siinä, missä levitetään valmista asiantuntemusta, vaan siinä, missä kehitetään uutta tietoa, eli missä osallistutaan yhteisten innovaatiotavoitteiden saavuttamiseen. Tämän jälkeen artikkelissa hahmotellaan, miltä e-learning-sektori HELIOS-projektin mukaan näyttää vuonna 2010, sekä erityisesti alan muutoksen erilaisia nopeuksia eri e-learning-alueilla. Muutostahti on nopeampi arkioppimisympäristöissä, vielä suhteellisen nopea yritysmaailmassa ja melkoisen hidas julkisen opetuksen ja täydennyskoulutuksen piirissä. HELIOS-tähystämön yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että etäopetuksen uusi asema innovaatiolähteenä ja arkiopetuksen menetelmien tehostajana edellyttää aivan uusia politiikan suunnittelun menetelmiä, jossa koulutuspolitiikan nykyiset päättäjät eivät ole ainoita eivätkä välttämättä edes tärkeimpiä vaikuttajia. Oppimista on tuettava siellä missä se tapahtuu ja silloin kun se tapahtuu: paikalliset ja alueelliset kehitysviranomaiset ovat hyvässä asemassa toteuttamaan mielekkäitä politiikkoja tämän suhteen. elearning Papers www.elearningpapers.eu ISSN 1887-1542 3
Claudio Delrio SCIENTER, Italia Thomas Fischer FIM- NewLearning, Saksa Suoraviivaisten kehitysmallien soveltamisen ja e-learning maailman yhtenäisten kohtien kuvailevasti ja induktiivisesti eristämisen ja paikantamisen sijasta saattaa olla asianmukaisempaa määritellä e-learning monimuotoisen ilmiön näkökulmasta käsin. e-learning-alueet, kehitys, kartoittaminen, havaintojen teko nfo/files/media/media12725. HELIOS: e-learning-alueen uudelleen määritys Teollisyhteiskunnan kehitystä on pitkään kuvattu yhteiskunnan eri sektorien lisääntyvillä toiminnallisilla eroilla. Mitä enemmän yhteiskunnallinen ilmiö tämän ajatusmallin mukaan kehittyy, sitä enemmän se muuttuu epämääräisestä määritellyksi ilmiöksi, joka alkaa erikoistua toimimaan eri alueilla tai eri järjestelmissä eri tavoin. Saattaa hyvinkin olla, että etäopetuksen viime vuosien kehitys on verrattavissa tällaiseen toiminnalliseen erikoistumiseen. Ei pidä kuitenkaan olettaa, että e-learning-alan kehityksen jakautuminen eri alueisiin johtuu ainoastaan erikoistumisesta toimimaan yhteiskunnan eri alueilla. Muitakin mahdollisia jakoja syntyy koko ajan (esim. sektorin, tarkoituksen ja kohderyhmän mukaan) ja ne vaikuttavat e-learning alueen kasvavaan erikoistumiseen. Lisäksi tekniikan kehitys luo jatkuvasti uusia käyttöympäristöjä; e-learning yhdistetään usein sulautettuun luokkaopetukseen ja siinä on havaittavissa erityisiä maakohtaisia kehityseroja. Suoraviivaisten kehitysmallien soveltamisen ja e-learning maailman yhtenäisten kohtien kuvailevasti ja induktiivisesti eristämisen ja paikantamisen sijasta saattaa olla asianmukaisempaa määritellä e-learning monimuotoisen ilmiön näkökulmasta käsin. Artikkelissa esitelläänkin HELIOS-ryhmän luomat niin sanotut e- Learning-alueet. E-Learning-alueiden käsitettä pidetään käyttökelpoisena monesta eri syystä: - Niiden avulla päästään eroon e-learning alan ja sen kehityksen pelkkiin toiminnallisiin tekijöihin perustuvista jaotteluista; - Niiden avulla päästään eroon keskustelusta e-learning alan katoamisesta/käyttömahdollisuuksien rajan saavuttamisesta, sillä teorian mukaan etäopetus on eri kehitysvaiheessa eri alueilla; - Alan ammattilaiset ja päätöksentekijät saavat niistä perustan vuoropuhelulle ja niistä odotetaan hedelmällistä tutkimuskenttää; - Ne tukevat eri yhteiskuntasektorien, erikoisalojen ja kansallisten tähystämöjen välistä verkostoitumista, koordinaatiota ja integraatiota; - Ne kannustavat "vertailuoppimista" esittäessään siirtymistä tulosvertailusta harkinta- ja soveltuvuusanalyysiin; - Ne helpottavat siten etäopetuksen kehityksen ja vaikutuksen tärkeiden indikaattoreiden tunnistamista ja keräämistä jokaisella eri alueella; - Lopuksi niitä voidaan myös käyttää tiekarttana etäopetuksen kehittämiselle alueellisesta näkökulmasta kokonaisnäkökulman sijasta. elearning Papers www.elearningpapers.eu ISSN 1887-1542 4
Nikitas Kastis MENON Network Nykyisin otetaan jo huomioon tarve tehdä muutoksia opetusalan päätöksentekosuhteisiin ja koulujen yhteyksiin ulkomaailmaan. Koululaitos, innovaatio nfo/files/media/media12729. Havaintoja e-learning-ilmiöstä: Kouluopetuksen näkökulma. Etäopetuksen muutoksiin vaikuttavan innovaation analyysiä Viimeisten 25 vuoden aikana koulut ovat olleet julkishallinnon toimenpiteille ja rahoitussektorille, sekä myös taloudellista hyötyä tavoitteleville tahoille otollista maaperää, jossa lisätä tietotekniikan käyttöä opetuksessa. Alkuvuosina kysymys oli lähinnä innovatiivisten hankkeiden soveltamisesta opetusprosessiin. Kansainvälinen keskustelu tietotekniikan vaikutuksista koulujen oppimistuloksiin on kuitenkin vähitellen kypsynyt ja muuttunut tarkoitushakuisemmaksi. Nykyisin otetaan jo huomioon tarve tehdä muutoksia opetusalan päätöksentekosuhteisiin ja koulujen yhteyksiin ulkomaailmaan. Tähän vuorovaikutukseen vaikuttaa vahvasti tietotekniikan leviäminen koko yhteiskuntaan. Se vaatii holistista lähestymistapaa kouluopetuksessakin, jonka on huomioitava tulokset ja pitkän aikavälin vaikutus yksilön kasvuun ja kykyyn toimia yhteiskunnassa. Loppukäyttäjille tarkoitettujen ja edelläkävijätuotteiden (lähinnä offline tuotteiden) kehittämisen rahoitukseen käytettiin paljon julkisia varoja sekä kansallisella, että eurooppalaisella tasolla. Siitä huolimatta, vaikka ei olekaan käytettävissä perusteellisia tutkimuksia niiden vaikutuksesta opetuksen laatuun, näyttää siltä, että näitä yksilöllistettyjä sisällönhallintaohjelmia on käytetty ainoastaan rajoitetusti koulujen oppisuunnitelmissa. Samalla sisällöntuotantomarkkinoita mullistavan verkkopalvelujen jatkuvan kehityksen tuomat muutokset digitaalisen sisällön (kaupallisissa) malleissa kaivertavat entisestään koulujen perinteistä tiedonkäsittelyn ajatusmallia (suoralinjaisesta "syöttämisestä" yhdistettyyn "syöttö-pyyntö-syöttö" malliin). Tämä tarkoittaa sitä, että laitteiston saatavuus (infrastruktuuri) ja (joissakin tapauksissa) oppikirjojen muotoa seuraava digitaalinen sisältö (harha digitaaliajan "uusista" oppikirjoista) eivät näytä riittävän ajanmukaisen, rikkaan ja innovatiivisen oppimistapahtuman luomiseen vaarantaen sijoituksista saatavan katteen. Olemmekin sen suhteen hahmotelleet kolme strategista kehityksen ulottuvuutta: päätöksentekoprosessiin liittyvä (koulujen hallinto), laatustandardien saavutettavuustasoon liittyvä ja lopuksi orastavat opettajien jatkokoulutusalat ja sisältöketju (tieto) niiden hämärtäessä perinteisiä rajoja "tiedon tuottajan" ja "kuluttajan" välillä. elearning Papers www.elearningpapers.eu ISSN 1887-1542 5
Daniela Tuparova South Westyliopisto, Bulgaria Georgi Tuparov South Westyliopisto, Bulgaria Bulgarian EUehdokkuuden viimeisinä vuosina parannettiin huomattavasti olosuhteita e- learning menetelmien tehokkaaksi hyödyntämiseksi eri oppilaitoksissa. Koulu, yliopisto, toteutus, opettajat, asenteet nfo/files/media/media12735. Etäopetuksen tila Bulgariassa Tutkimus tarkastelee e-learning menetelmien viime vuosien kehitystä ja tilaa Bulgariassa. Siihen sisältyy myös tilastotietoa maan opetusjärjestelmästä. Samalla hahmotellaan ja analysoidaan tämän opetusalan kehityksen päätekijöitä Bulgariassa. Niitä ovat osallistuminen lukuisiin opetus- ja tutkimuslaitosten kansainvälisiin hankkeisiin; valtion toimenpiteet etäopetustekniikoiden käytön lisäämiseksi kaikilla opetuksen tasoilla; sekä toisen- ja korkea-asteen opettajakunnan valmiudet, asenteet ja ongelmat. Bulgarian EU-ehdokkuuden viimeisinä vuosina parannettiin huomattavasti olosuhteita e-learning menetelmien tehokkaaksi hyödyntämiseksi eri oppilaitoksissa. Bulgarian e-opetuskertoimen kohentumisen perustekijät voidaan tiivistää seuraavasti: osallistuminen lukuisiin opetus- ja tutkimuslaitosten kansainvälisiin hankkeisiin; valtionhallinnon alaa koskevat politiikat; yliopistojen, sekä opetus- ja tutkimuslaitosten aloitteet; tieto- ja viestintätekniikan, didaktiikan, psykologian ja muiden aihealojen pätevät asiantuntijat, joiden innokkuus antoi lisäarvoa e-learning alan sisällön kehittämiseen ja jakeluun. Valitettavasti myös ongelmia on yhä jäljellä, kuten e-learning sisällön puute etenkin humanistisilla aloilla; yliopiston luennoitsijoiden ja koulunopettajien puutteellinen koulutus ja riittämättömät valmiudet e-learning tekniikoiden käyttöön; opettajien riittämätön didaktinen valmius e-learning tekniikoiden käyttöön; sääntelyjärjestelmän puute kouluissa ja joissakin yliopistoissa opettajien innostamiseksi e-learning sisällön luomiseen ja käyttämiseen. Mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi olisi mielestämme hyväksyttävä sääntelyjärjestelmä, joka kannustaisi luomaan ja kehittämään, sekä innostaisi käyttämään e-learning sisältöä kaikilla opetuksen tasoilla; tietoa hyvistä käytännöistä olisi levitettävä eteenpäin; avoimen lähdekoodin ohjelmistoista ja etäoppimisympäristöistä bulgariankielisillä käyttöliittymillä olisi tehtävä paljon yleisempiä; olisi tuettava laajamittaista yhteistutkimusta etäopetuksen teknisistä ja didaktisista kysymyksistä; ja useamman yliopiston olisi tarjottava masterskursseja e-learning opettajille. elearning Papers www.elearningpapers.eu ISSN 1887-1542 6
Linda J. Castañeda Quintero Educational Technology Research Group (GITE). Murcian yliopisto, Espanja Verkkoyhteydenpito opiskelijoiden ja opettajien välillä on yleisempää sähköpostitse kuin muilla välineillä (foorumit, ilmoitustaulut, jne...), eikä kumpikaan osapuoli arvosta riittävästi verkko-opetusta. Yliopisto, joustava oppiminen, verkkoresurssit, opettaja, strategiat luettavissa espanjaksi http://www.elearningeuropa. info/files/media/media12743. Verkkoresurssien käyttöönotto yliopiston luokkaopetuksessa. Opiskelijoiden näkökulma Tässä raportissa arvioidaan Murcian yliopistossa (Espanja) kehitetyn virtuaalikampusohjelman tuloksia. Ohjelmaan kuuluu yliopiston verkko-opetuksen resurssien suunnittelu, tuotanto ja käyttö kolmessa eri tiedekunnassa (kemia, lääketiede ja kasvatustiede). Ne kehitettiin yliopiston omalla LMS:llä (learning management system) nimeltään SUMA. Tulosten arviointi pyrkii hyödyntämään kokemukset korkeamman asteen koulutuksen tietotekniikkapohjaisten opetusvälineiden käytössä yleensä ja yliopisto-opettajien motivaatio- ja täydennyskoulutusstrategioiden hahmottamisessa. Raportissa kokeilussa mukana olleet opiskelijat esittävät siitä mielipiteensä. Otoksena oli 243 opiskelijaa seitsemältä eri kurssilta. Heiltä opimme, että: a) Opiskelijat eivät ole valmiita käyttämään uusia tekniikoita opiskeluun, vaan käyttävät siihen mieluummin painettua tekstiä; opiskelijoiden digitaalinen lukutaito ei riitä tiedon hakuun digitaalisin välinein; b) Verkkoyhteydenpito opiskelijoiden ja opettajien välillä on yleisempää sähköpostitse kuin muilla välineillä (foorumit, ilmoitustaulut, jne...), eikä kumpikaan osapuoli arvosta riittävästi verkko-opetusta; c) Opiskelijoilla on myönteinen mielipide tietotekniikasta, mutta he eivät ole siitä erityisen kiinnostuneita; d) He eivät käytä kokeilun jälkeen enemmän tietokoneita, mutta heidän kykynsä käyttää tietotekniikkavälineitä on parantunut; e) Korkeamman asteen koulutusta saavat ymmärtävät, että tietotekniikkaan kuuluu useita oppimisresursseja ja he pitävät erittäin tärkeänä pystyä työskentelemään näillä tekniikoilla koulutusohjelmissaan; f) Tärkeimmät ongelmat syntyvät käytetyn LMS-järjestelmän luonteesta ja toiminnoista. Raporttia työstettäessä tuli esiin, että tärkein tekijä tietotekniikan käytön lisäämiseksi korkeamman asteen koulutuksessa ovat kursseilla käytetyt opetusmenetelmät. Niistä on syntynyt uusi kynnys, jota on perusteellisesti tutkittava. elearning Papers www.elearningpapers.eu ISSN 1887-1542 7