Intercon Energy Oy Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 31/2015
SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Tutkimusmenetelmät... 5 Epävarmuustekijät... 6 Metsojen elintavoista... 6 Tulokset ja päätelmät... 6 Kirjallisuus... 7 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2015: Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2015. Ahlman Group Oy. 2
JOHDANTO Tämä raportti esittelee Intercon Energy Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia kyseiselle lajille. Yhtiö suunnittelee tuulivoimaloiden rakentamista Isoneva II:n alueelle, joka sijaitsee Siikajoella (kuva 1). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen sovelletaan YVAlain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, sillä se on osa laajempaa Isoneva I tuulivoimapuiston laajennusta. Osana tutkimusta toteutettiin metsojen soidinpaikkaselvitys, jonka tavoitteena oli löytää tutkimusalueella mahdollisesti oleva soidinkeskus. RAPORTISTA Tässä raportissa esitetään huhtikuun puolivälissä ja toukokuun alussa 2015 toteutetun metsojen soidinpaikkaselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Isonevan II:n suunniteltu tuulivoimapuisto sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Siikajoen keskustan eteläpuolella ja noin 12 kilometriä Raahen keskustan itäpuolella. Tutkimusalue on kaksiosainen, joista itäinen on suurempi (noin 330 ha) kuin läntinen (n. 50 ha). Läntinen osa-alue rajautuu Raahen kunnan rajaan. Tutkimusalueet ovat varsin voimakkaasti ojitettuja metsä- ja suokuvioita, kivennäismaasaarekkeita ja muita pienialaisia elinympäristöjä. Myös viljelysalueita on vähäisesti, mutta vesistöjä ei ole lainkaan. 3
9:13 11:21 Myllyhaka Huha 16:41 13:15 12:9 Papinneva 13:16 Neljänneksenneva Ala-Haho 13:18 12:13 14:21 Mätäsneva 13:25 14:26 16:37 17:33 25 24:24 12:13 Suutari Kuntorata 12:12 Keskitalo 14:23 12:13 14:27 Aittakangas Tynnyrikaara 14:24 16:42 29:84 11:35 Kirkkokukkula 14:21 Pysäys 4:8 29: 14:24 Kuivikkokangas 20:71 70:3 84:15 6:15 20:71 15:16 16:43 17:10 70:32 30 31:69 31:3 Kärnä 70:2 16:37 31:31 31:61 14:33 Jaakolankangas 13:29 6:26 12:1 31:72 Kantoniitty 13:6 1:43 Papinkangas 13:6 14:23 Sonnioja Vähäoja 29:81 Kärnänkoski 12:7 23:36 8:13 Länkelänsuvanto 20:158:11 31:72 8:27 14:10 3 Siikajoki 29:87 Lassila 20:53 23:2 Iso-oja Muorinneva Isoneva 878:5 31:3 Käpylä Pikku-Länkelä 31:6 Hahonsuo Ylineva 29:29 1:43 Mutkala 30:31 20:65 13:26 30:31 1:42 30:32 Koiramaankangas 13:1 15 1:47 14:27 33:1 Muuraiskankaat Pahaneva / 33:1 23:2 13:26 28:49 15:16 Kotinkangas 20 8:27 31:61 13:52 Muuraisneva 14:10 13:1 13:32 2 Merikylä Harjuneva 19:69 8:21 33:1 8:27 19:70 19:69 13:1 31:31 7:37 30:32 8:16 19:69 14:25 Matoniitty 20 Mäkelänneva 30 12:1 12:13 Yli-Haho 15:15 Pihlajaniemi 17:10 Uusihaka 11:39 21:52 111:1 23:35 20 11:23 11:34 30:32 2 Merikylä 11:21 Talonpojanneva 14:7 11:22 17:0 25:23 29:56 11:14 11:15 11:16 11:1711:30 11:10 11:8 16: 21:60 Talonpojankangas Yli-Laurila 48:0 Laurila 15:16 15:17 11:25 11:37 11:37 11:29 11:2511:26 11:36 11:32 11:12 11:13 20 29:84 15:13 15:1715:17 16:11 16:12 Myllyoja 16:24 74:2 27:45 10 Palola 16:33 Kivikangas 9:8 9:17 Lassi 16:33 9:7 9:7 9:13 18:27 22:52 25:23 29:88 Pakola 16:30 23:27 27:45 30:25 9:7 16:36 16:17 5:49 9:4 16:36 Kaijankoski 17:9 16:34 16:39 18:29 Hongisto 18:27 19:67 Aittakorpi 19:12 4:30 20:71 3 Siikajoki 13:29 Kurkisuo 7:39 97:6 14:33 31:62 26:25 Röykkiö 14:24 Kotinniitty 97:5 411 Revonlahti 31:31 Porakangas Papinkangas 35 113:0 Vääräkangas 13:51 33:1 25 32:27 5 Lappi 32:36 19:42 80:8 14:47 30:29 Tiitonneva Vähäoja 95:2 30:32 30:1 32:39 2:52 19:71 Kivikangas Koivistonneva 27 Jyljänkangas 14:7 31:72 13:1 22:49 14:33 30:31 112:0 Majavaoja 7:39 29 32:27 Kuusensalmi Nuolimaankangas 33:2 :1 28 Luonnonsuojelualue 13:29 Isoneva 748 Siikajoki / 3 Siikajoki 19:13 22:53 26 Tukala 35 33:21 Pentinsaari / 411 Revonlahti 30 Majavankangas 14:45 Oltava 20:10 5:30 14:45 Räpänoja 32:12 14:42 15:16 16:28 Räpänneva 20:72 32:15 19:67 19:69 5:64 5:71 25:15 5:44 5:41 14:23 25:22 Kivijärvi 5:42 26.6 1:0 13:54 748 Siikajoki / 25:19 33:12 5:43 26.5 20:71 Lylykangas 1:0 33:30 11: 33:20 411 Revonlahti Hummastinjärvet 33:29 Majavaoja Maijanneva 13:48 13:38 678 RAAHE / 416 Olkijoki 11:18 33:21 Jylhänkangas 19:67 18:108 Niskakangas Järvineva 1:76 4:48 45:3 21:44 Kotaneva 7 Olkijoki Iso-oja 17:28 49:23 8:30 Järvikangas 49:20 411 Revonlahti 45:3 Puuroneva Tihistenkangas 22:16 Karhukangas 21:69 111:1 Kotakangas 23:22 42:19 31 35:38 20:39 Sarvikaarat Latvaneva 7 Olkijoki 11:33 22:5 21:68 Hevossalmi 7:95 3 21:66 Vähämaa 411 Revonlahti 125:3 22:54 Siikajoki 20:38 19:16 Soukatsuot 24:27 Kivikangas Iso-oja Kuva 1. Isoneva II tuulivoimapuiston tutkimusalueet (violetit katkoviivat) sekä Isoneva I tuulivoimapuiston rajaus (punainen katkoviiva). 21:68 20:1 21:43 20:34 45 21:66 22:58 Karsikkoneva Topinneva 21:39 4:1 20:141 27:1 Moisasenhauta 16:73 Hevoskangas 3:56 11:16 878:6 22:53 26 2539904.257, 7182476.285 27 25285.017, 7183506.758 121:5 Tervahauta 36:60 878:27 TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT 0 500 1000 Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvityksestä vastasi ympäristön28 2541731.531, 7182774.632 hoitaja Toni Ahlman, jolla on runsaasti kokemusta tuulivoimapuistojen linnustoinventoinneissiikajoki 29 2541057.800, 7183116.135 ta. Raportoinnista vastasi luontokartoittaja Santtu Ahlman. 30 25849.237, 7182395.787 31 2535268.197, 7179716.554 ISONEVA ISONEVAN TUULIPUISTON LAAJENNUS 4
TUTKIMUSMENETELMÄT Metsojen soidinpaikkoja inventoitiin Metsoparlamentin (www.metsoparlamentti.fi) virallisen ohjeistuksen mukaan. Maastotyöskentelyssä inventoitiin kävellen tutkimusalueen kaikki soidinpaikoiksi soveliaat kohteet sekä tuulivoimaloiden sijoitusalueet ja tielinjat. Myös lajille sopimattomia elinympäristöjä tarkastettiin varmuuden vuoksi. Maastotyöt tehtiin osittain lumiseen aikaan jälkien löytämiseksi 12.4., 13.4. ja 14.4. sekä liito-orava-, viitasammakko- ja pesimälinnustoinventointien yhteydessä 2.5., 3.5. ja 15.5. noin klo 4.30 17.00 välisenä aikana. Inventoinnit tehtiin hyvällä säällä, jolloin tuuli on ollut riittävän tyyni yksilöiden havaitsemiseksi soitimen huippuaikana. Myöskään räntä- ja lumisateiden aikana ei tehty kartoituksia, sillä jäljet olisivat olleet peitossa. Maastoinventoinneissa tarkastettiin kohteita seuraavasti: Yhtenäiset, yli kymmenen hehtaarin metsäalueet Vanhat ja luonnontilaiset havumetsät, joissa puustorakenne harva ja maastoeroja Rämeitä reunustavat metsät Myös yli 30-vuotiaat ensiharventamattomat männiköt Karttapohjille merkittiin seuraavat havainnot: Kävely- ja muut jäljet Siipien vetämisjäljet Hakomismännyt ja ruokailupuut Jätökset Havaitut yksilöt Päiväreviirit Varsinaiset soidinpaikat Käytännössä inventointien aikana pyrittiin tarkastamaan kaikkien soveliaiden kohteiden lumijäljet, jotta mahdolliset soidinalueet voidaan haarukoida tarkemmin tai poissulkea. Erityistä huomiota kiinnitettiin siipien vetojälkiin, sillä ne liittyvät oleellisesti soitimeen. Yksittäistä jälkeä ei kuitenkin voida tulkita soidinalueeksi. Lisäksi siipijälkiä voi löytää myös koiraan päiväreviiriltä, joka on soidinpaikan läheisyydessä. Soidin huipentuu huhti-toukokuun vaihteessa, jolloin tehtiin maastotöitä muiden inventointien aikana. Päivämäärä Inventointiaika 12.4.2015 10.00 17.00 13.4.2015 9.30 16.30 14.4.2015 5.00 12.00 2.5.2015 6.00 16.00 3.5.2015 6.00 16.00 15.5.2015 4.30 11.30 Taulukko 1. Kartoitusten päivämäärät ja kellonajat. 5
EPÄVARMUUSTEKIJÄT Metsojen soidinpaikkakartoituksien epävarmuustekijät liittyvät osittain lumettomaan aikaan tehtyihin inventointeihin, jolloin esimerkiksi siipienvetojälkiä ei voi löytää sulaneilta paikoilta. Tällöin uloste- ja hakomispuulöydöillä saadaan kuitenkin arvioitua lajin esiintymistä ja tehtyä lopullinen tarkastus soidinaikaan. Isoneva II:n selvitystä voidaan pitää epävarmuustekijöiden osalta luotettavana. METSOJEN ELINTAVOISTA Metso on suurin metsäkanalintumme, joka suosii elinpiirinään tyypillisesti luonnontilaisia ja vanhoja havumetsiä. Se on varsin paikkauskollinen laji, jonka on todettu rengastusaineistojen perusteella siirtyneen yleensä korkeintaan alle kymmenen kilometrin matkan (Saurola ym. 2013). Suurimmat tunnetut siirtymät ovat kuitenkin peräti 52, 45 ja 26 kilometriä, mutta tällaiset ovat hyvin poikkeuksellisia. Metso pariutuu ryhmäsoitimella, jossa on muutama koiraslintu parittelemassa useiden naaraiden kanssa. Soidinpaikka on lajin kannalta tärkeä osa sen elinympäristöä, ja se on elinehtona vakaalle metsokannalle. Soidinalan laajuus riippuu sitä käyttävien yksilöiden lukumäärästä, minkä vuoksi se voi vaihdella muutamasta hehtaarista jopa kymmeniin hehtaareihin. Suomen tuorein kannanarvio on 250 000 paria (Saurola ym. 2013), mutta laji on taantunut merkittävästi eteläisestä Suomesta. TULOKSET JA PÄÄTELMÄT Maastoinventointien aikana tutkimusalueelta ei löydetty minkäänlaisia viitteitä metsojen soidinpaikoista, eikä myöskään lajista tehty yhtään havaintoja. Selvitystä voidaan pitää epävarmuustekijöiden osalta luotettavana, eikä alueelta myöskään tunneta vanhoja soidinpaikkoja. Maastotutkimusten perusteella tuulivoimapuiston toteuttamisella ei ole erityistä vaikutusta metsojen soidinpaikkoihin, sillä sellaisia ei alueella ole. 6
KIRJALLISUUS Helle, P., Lindén, H., Aarnio, M. & Timonen, K. 1999: Metso ja metsien käsittely. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 20. Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu 2008. Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Metsoparlamentti: Kuinka löydän metsojen soidinpaikan? 9.4.2013 <http://www.metsoparlamentti.fi/soidinpaikkaesite.pdf>. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 7
8