Akselipainotutkimus 2000-2004 SjT
Projektin toteutus: Maaperämittaukset Tarkoituksena oli seurata maan tuotantokunnon tilaa, kun käytössä oli 1-tai 6-rivinen nostokone Vuosien 2000-2005 välisenä aikana havaintoja tehtiin 27 tilalla. Yhdeltä lohkolta/tila Sääolosuhteet Sato Viljelyhistoria Lohkoilta kerättiin maaperätietoja, penetrometrimittauksia ja satonäytteitä. Näiden lisäksi kerättiin lisätietoa lohkoilla tehdyistä viljelytoimenpiteistä. Käytössä olivat myös paikalliset säätiedot. Nosto koneet
Projektissa esille tulleita satoon vaikuttavia tekijöitä: Kylvöpäivä keväällä Maan ph Nosto-olosuhteet edellisenä syksynä Maan kosteus Akselipainot Ajokerrat keväällä
t/ha Kylvöajankohdan vaikutus satoon 50 Projektin tilojen kylvöpäivien vaikutus satoon Akselipainotutkimuksessa kylvöpäivän vaikutus satoon tiloilla oli noin 1300 kg/ha /päivä 45 40 35 Jo vuosien 1993-1995 kylvöaikakokeissa aikainen kylvö (5.-8.5) toi keskimäärin 7.5 t/ha enemmän juurisatoa kasvukaudessa kuin myöhäinen kylvö (18.-22.5) 30 y = -1,3583x + 49,378 25 20 1 3 5 7 9 11 13 15 Kylvöpäivä 1 = 26.4.
ton/ha Kylvöajankohdan vaikutus satoon 70 60 50 40 30 20 10 0 Juurisato (ton/ha) y = -0,6923x + 64,167 0 10 20 30 40 50 60 Päiviä Viime vuosina 2015-2016 tehdyt kylvöaikakokeet tuovat myös selvästi esille kylvöajan vaikutuksen satoon. Sadon alenema noin 700 kg/ha/päivä. Tosin vuotuiset vaihtelut suuria Juurisato (ton/ha) Linear (Juurisato (ton/ha))
t/ha Maan ph:n vaikutus satoon Maan happamuuden vaikutus satoon 46 44 42 40 38 36 Akselipainotutkimustilojen lohkojen keskimääräinen ph vuonna 2000 oli 6.8 Korrelaatio ph:n ja satotason välillä oli selkeä 34 32 6,25 6,75 7,25
Maan ph:n vaikutus satoon 8000 Sokerisato kg/ha 7500 Maan happamuuden vaikutusta satoon on tutkittu tarkemmin myös muissa kokeissa Kuva 1. Vuosina 2001-2004 seurattiin kalkituksen vaikutusta yksittäisten lajikkeiden sadontuottokykyyn. Senhetkisillä uusilla lajikkeilla myös sokeri-% riippui merkittävästi ph:sta Kuva 2. Vuosina 2011 ja 2012 havainnoitiin eri kalkitusaineiden vaikutusta ph:n nostossa. Tuloksista nähdään myös selvä kalkituksen satoa nostava vaikutus. 7000 6500 6000 5500 5,5 6 6,5 7 7,5 Centaurea Helmi Moldau Juurisato t/ha v.2011-2012 66 64 62 60 58 56 54 52 50 48 ph 6.4 ph 6.7 ph 6.8 ph 6.9 ph 7.0 ph 7.3 ph 7.0
Juurikasmaiden ph-muutokset 1996-2012 7,5 Eloperäiset maat Karkeat kivennäismaat 7 6,5 6 6.3-6.7 6.6-7.0 5,5 5 1995 2000 2005 2010 2015 1995 2000 2005 2010 2015 7,5 7 Keskijäykät maat 6.8-7.2 Jäykät maat 7.0-7.4 6,5 6 5,5 5 1995 2000 2005 2010 2015 1995 2000 2005 2010 2015
Syksyn nosto-olosuhteiden vaikutus seuraavan vuoden satoon Akselipainotutkimustiloje n peltojen keskimääräinen kosteus vuonna 1999 oli 25 % Kosteuspitoisuudella oli selkeä vaikutus seuraavan vuoden satotasoon
Akselipainomittauksia Akselipainoja havainnoitiin pareittain, samanlaisella peltomaalla (esim. vierekkäisillä lohkoilla). Kuvissa esimerkkejä pareista. Punaisella 6-rivisen nostokoneen lohko ja sinisellä 1-rivisen nostokoneen lohko Erot parien välillä suuria eri lohkoilla Maan kunto Kg/cm 2 Hyvä 1-14 Tyydyttävä 14-21 Huono 21
Akselipaino mittauksia keskiarvoina Savimaalla Maan tiiviyden muutos penetrometrimittauksissa 1-rivisellä korjuukoneella. Maan tiiviyden muutos penetrometrimittauksissa 6-rivisellä korjuukoneella. Vaihtelu mittauksissa suurta. Kaikki koelohkot eivät olleet monokulttuurilohkoja Muokkauskerroksessa ei suuria eroja. Ruokamultakerroksessa tiivistymistä. Kyntöanturassa 1- rivisellä lohkoilla jo lähtötilanteessa suurempaa. Pohjamaassa taas kuusirivisen tiivistymät suuremmat.
Akselipainomittauksia keskiarvoina kevyillä mailla Maan tiiviyden muutos penetrometrimittauksissa 1-rivisellä korjuukoneella. Maan tiiviyden muutos penetrometrimittauksissa 6-rivisellä korjuukoneella. Mittauksia vähemmän kuin savimaista. Suuria muutoksia mittausajanjaksolla ei ole tapahtunut. Erot 1- ja 6-rivisten korjuukoneiden välillä näkyvät lähinnä pohjamaassa.
Ajokerrat keväällä
Ajokerrat keväällä
Ajokerrat keväällä Sänkipelto Yhdistelmäkylvö Syyskyntö Yhdistelmäkylvö Sänkipelto Suorakylvö KHt -91 37.4 31.7 31.3 Mm -93 30.3 34.1 36.2 HsS -93 42.3 44.1 46.2 HeS-93 26.3 32.3 26.1 Aiempia koetuloksia koepelloilta vuosilta 1991-1993 Kaikki kokeet tehty kevyehköillä mailla ka. 34.1 35.5 35 Suhdeluku 97 101 100
Kiitos