Yhteenveto Lahden ruokakasvatusverkoston tapaamisesta 6.2.2019 Osallistujat: Pirjo Häggqvist, Mona Moilanen, Tuija Lindfors, Saara Järvi, Anna Rintala, Marjaana Anttonen, Nina Hietala, Maarit Karhunen, Terhi Kylä-Sipilä, Tiina Nieminen, Marja Koivisto, Verneri Perenius ja Anna Päätalo
Tapaamisen tavoitteet Palautella mieleen viime tapaamisen työstön satoa Tutustua meneillään oleviin lasten ruokakasvatukseen liittyviin valtakunnallisiin hankkeisiin Kuulla RUOKAKUNTA-hankkeen alustavista suunnitelmista ja hahmottaa oman kunnan toimijoita ja heidän roolejaan hankkeessa Sopia jatkosta
Päijät-Hämeen ruokakasvatusverkostot 2019 Lahti Yhdessä kohti ruokailoa ja terveyttä! Asikkala-Padasjoki Hollola Orimattila
Viime vuoden koulutuksessa ideoituja kehitettäviä ASENNE RUOKA: Ruuan laatu, maku ja värikkyys Aterioiden tasapaino Lapset ruuan alkulähteille Lähiruoka ja koti- ja lähitilat Kasvisruokavaihtoehto Liharuoka kasvispitoisemmaksi Välipalojen monipuolisuus ja tuoreus Kokonaiset kasvikset ja hedelmät Salaatit komponentteina Satokausituotteiden hyödyntäminen Leipien vaihtelevuus Lasten toiveruuat Ruuan riittävyys Erityisruokavalioiden toteuttaminen Ruuan kypsennys omassa keittiössä asioita ruokakasvatuksessa TIEDONKULKU SAPERE RUOKAILUTILANTEET JA LASTEN OSALLISUUS: Yhdessä syöminen Korotettavat linjastot Ruuan äärelle pysähtyminen Lasten kanssa keskustelua ruuasta Enemmän leipomista Ruualla askartelua Kananmunien yms. kuorimista Makupelin pelaamista Retket puutarhoille, toreille, ruokakauppaan Ravintolapäivä: lapset tarjoilevat ruuan YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ RUOKAPALVELUN KANSSA: Yhteinen arvokeskustelu Yhteiset linjat ja toimintasuunnitelma Enemmän myönteistä ja rakentavaa vuoropuhelua Yhteistyöpalaverit Lapset mukaan yhteiseen suunnitteluun Ruokalistan monipuolistaminen Ruokalistaan Sapere-mahdollisuuksia Retkieväiden toteutus Joustavuus ruoka-aikojen ja paikkojen suhteen Leivontatarvikkeiden tilaaminen Palautteen antaminen Sijaisten perehdyttäminen ROHKEUS KOKEILLA ESIMIESTEN TUKI VANHEMMAT
Varhaiskasvatusikäisten ruokakasvatuksen kehittäminen osana kuntien hyvinvointityötä 1. Miten voimme vahvistaa ruokakasvatusta omissa yksiköissämme? Yhteistyö ja tiedotus eri toimijoiden välillä jo ennen lapsen päiväkotielämää (esim. neuvola) Toteuttamalla Saperea mahdollisuuksien mukaan (välipala talon tapaan, dippivihannekset yms.) Positiivista keskustelua ylläpitämällä Omien ajatusten ja käytäntöjen tarkastelua suosituksen näkökulmasta Ruokakasvatuksen huomioiminen toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa (esim. tiimipalavereissa)
2. Mitä asioita voimme tukea tai edistää tämän verkoston avulla? Nostetaan ydinasiat esille! Jalkauttaa Saperea ja ruokailusuosituksia kentälle Suositusten avaaminen vanhemmille esim. vanhempainilloissa, neuvolassa jne. Ruokalistasuunnittelussa huomioida ja avata asiaa keittiölle Täällä kuultujen asioiden/ratkaisutapojen hyödyntäminen omassa työssä Sopivan kokoinen ryhmä
3. Keihin lasten ruokailu ja ruokakasvatus alueellamme liittyvät eli ketkä/mitkä ovat ruokakasvatusta mahdollistavia henkilöitä/tahoja? Ateriapalvelu Perhepäivähoitajat Päiväkodin henkilökunta Hyky (neuvola yms.) Kaupungin johtoporras raha Päiväkodin johtaja Perheet! Koulut (kotitalousopettajat, valvonta-ateriat) Tilat ja välineet Lähikauppa Ruokateollisuus Lähituottajat Seurakunta, MLL, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat
Ideointia: Mitä lasten ruoka ja ruokakasvatus voisi isoissa Teemaviikkoja unelmissamme olla? Einekset pois, itse tehdyt liha- ja kasvispullat (lisää henkilökuntaa keittiöön) Ruokailuaika Lapset ja henkilökunta pääsevät osallistumaan ruokalistan suunnitteluun Herkkyyttä jokaista lasta kohtaan Välipalabaari Kasvisruuan määrän lisääminen päiväkodin ruokalistaan Tutustua lähiruokatuottajiin Aikuisten asenteista, tottumuksista ja ennakkoluuloista VAPAATA Valinnanvapautta Sosiaalisia ruokailutilanteita eri ympäristöissä esim. tapaamisia vanhusten kanssa/työpaikoilla/kouluissa yms. Neuvolassa vertaistukiryhmiä ravitsemukseen liittyen Luomua + puhtaat raaka-aineet Väriateriat (tehdään ruoka tietynvärisistä raaka-aineista tai yhdistellään niitä toisiinsa sopivasti) Tutkitaan raaka-aineiden muuttumista ruuanvalmistuksen aikana (esim. paistaminen muuttaa ruuan ulkonäköä) Ruokailu hassutellen (kuka keksii ja toteuttaa hassuimman näköisen aterian) Syksyllä vihannes- ja juurestori; esillä kasviksia ja juureksia suoraan maasta sekä pilkkomis- ja maistelupisteitä (esillä myös käsiteltyjä)
Ruokakasvatusta koulujen arkeen 11.2.2019 9
Toimintamalli alakoulujen ruokakasvatukseen Maistuva koulu -mallin mukainen ruokakasvatus toteutuu koko koulun yhteistyöllä eri oppiaineissa, kouluruokailussa ja koulun muussa toiminnassa. Maistuva koulu -toiminta tukee opetussuunnitelman ja kouluruokailusuosituksen tavoitteita. 11.2.2019 10
Yhdessä koulujen kanssa Kehitystyötä tehdään koulujen lähtökohdista ja yhdessä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan kanssa. Olemassa olevat hyvät materiaalit ja menetelmät käyttöön. Toimintamalli julkaistaan syksyllä 2020 kaikkien käyttöön: www.maistuvakoulu.fi 11.2.2019 11
Hyvinvointia ja terveyttä kuntiin Koulujen ruokakasvatus on keskeistä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Peruskoulun maksuton ateria lisää lasten terveyttä ja tasaarvoa. Kehitämme kunnille työkaluja ruokakasvatuksen seurantaan, mikä palvelee hyvinvointikertomuksen laatimista. 11.2.2019 12
Ruokakasvatuksen mentoriverkosto Maistuva koulu kokoaa yhteen laajasti eri alojen asiantuntijoita kehittämään toimintamallia ja ruokakasvatusta Suomessa. Tule mukaan! 11.2.2019 13
Mihin Maistuvaa koulua tarvitaan? Opetussuunnitelmassa (2016) ja kouluruokasuosituksissa (2017) ruokakasvatus on nostettu toteutettavaksi asiaksi, mutta toimintamalli toteutukseen puuttuu Koululaisten ruokavalio ei ole suositusten mukainen mm. Koululaiset syövät liian vähän kasviksia ja liian paljon sokerisia välipaloja Vain harva koululaisista syö täysipainoisen lounaan Kunnilla ei ole työkaluja, joilla voisi arvioida kouluissa tehtävää ruokakasvatusta Luokanopettajien osaaminen ja koulutus ruokakasvatuksesta on vähäistä Kouluilla ei ole ruokakasvatuksen tukena kansallista tai alueellista toimijaa
Maistuva koulu -hanke Toimintamallia kehitetään yhdessä koulujen kanssa viidessä kunnassa: Salo, Tampere, Järvenpää, Kuopio ja Sotkamo Hanketta toteuttavat 2018 2020 Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry ja Itä- Suomen yliopisto Rahoitus STM:n terveyden edistämisen määrärahasta
11.2.2019 16
LUONTOASKEL HYVINVOINTIIN Varhaiskasvatuksen ruokailu kiertotalouden edistäjänä
Hyvinvoiva ihminen hyvinvoivalla maapallolla
Terveyden biodiversiteettihypoteesi
Kestävä kiertotalous
Terveellinen ja kestävä ruokailu Yli vuoden ikäisille terveyttä edistävää perusruokaa, joka sisältää Kasviöljyä, margariinia, pähkinöitä, manteleita ja siemeniä Runsaskuituisia viljavalmisteita Rasvatonta maitoa ruokajuomaksi, muut nestemäiset maitovalmisteet rasvattomia tai vähärasvaisina, juustossa enintään 17% rasvaa Palkokasveja vaihdellen proteiinin lähteenä pääaterioilla ja/tai lisäkkeenä viikoittain Suositaan kalaa, siipikarjan lihaa ja kananmunia Rajoitetaan punaisen lihan, makkaran ja lihaleikkeleiden päivittäistä tarjoamista (Evira; elintarvikkeiden käytön rajoitukset) Kasvisruoka vähintään kerran viikossa Ruokailo ja lapsen oikeus itsemääräämiseen ja osallisuuteen
Ruokahävikin jakautuminen % tuotetusta ruoasta Turhaan tuotettu ruoka Suomessa vastaa n. 400 000 henkilöauton vuosittaista CO2- päästöä Keittiöhävikki % Tarjoiluhävikki % Lautastähde% Pizza, kebab, hampurilainen 2 2 3 Koulut ja ammatilliset oppil. 2 11 5 Kahvilat ja huoltoasemat 5 10 4 Anniskeluravintolat, hotellit 6 5 7 Henkilöstö- ja opiskelijaravintolat 4 17 4 Vanhain- ja lastenkodit sekä sairaalat 5 12 10 Päiväkodit 6 16 5 Foodspill 2012, Silvennoinen et. al. 0 5 10 15 20 25 30
Luontoaskel hyvinvointiin - pilottihanke 10 päiväkotia Helsingistä, Oulusta, Jyväskylästä ja Lappeenrannasta Toimintatapoja kehitetään varhaiskasvatuksen, ruokapalvelujen ja kotien tiiviissä yhteistyössä Tavoitteena toimintamalli koko Suomeen Toimintaa ohjaavat Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus (2018) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) Hanketta toteuttavassa konsortiossa mukana THL, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, MMM, VRN ja Kansallinen allergiaohjelma
Luontoaskel hyvinvointiin tukee kestävää kiertotaloutta ja monipuolistaa lasten mikrobistoa uudistamalla syömistä ja ruokakasvatusta päiväkodeissa edistämällä ruokahävikin vähentämistä ja jätteiden paikallista hyödyntämistä lisäämällä luontokontakteja ja positiivisia luontoelämyksiä
Luontoaskel hyvinvointiin -päiväkotiverkosto Kestävä kehitys Kiertotalous Terveyttä edistävä ruokavalio Luontokontaktit Elinikäinen oppiminen Terveys ja hyvinvointi
23.1.2019 Ruokakasvatusalusta varhaiskasvatuksen ammattilaisille Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta Moila Ant-Wuorinen Suomen Sydänliitto ry Suomen Sydänliitto ry 27
Miksi? Jotta lapsille rakentuu myönteinen suhde ruokaan ja he oppivat syömään monipuolisesti Pitkän aikavälin tavoitteena on tukea lasten sopusuhtaista kasvua tasavertaisesti, varhaiskasvatusyksiköstä riippumatta! Suomen Sydänliitto ry 28
Kenelle? varhaiskasvatuksen ammattilaiset (esim. lto, sosionomi, lähihoitajat) koulunkäyntiavustajat, päivähoidon avustajat ruokapalveluiden työntekijät (Ravitsemuspassi yhteistyö) perhepäivähoitajat seurakuntien/liikuntaseurojen toiminta lapsiperhetyöntekijät tulevat ammattilaiset eri koulutusasteilta Suomen Sydänliitto ry 29
Mitä me haluamme? Ruokakasvatuksen tueksi sähköinen väline varhaiskasvatukseen, jotta varhaiskasvatuksen ammattilaisten tieto lisääntyisi taidot lisääntyisivät pystyvyyden tunne lisääntyisi oman roolin tunnistaminen ruokakasvattajana konkretisoituisi Suomen Sydänliitto ry 30
Ketkä? Suomen Sydänliitto ry koordinoi Tampere & Voimia Akaa & Akaan ruokapalvelu Itä-Suomen ja Helsingin yliopisto, kasvatustieteet, varhaiskasvatuksen opettajakoulutus 2.Asteen yhteistyö, Tampereen ammattioppilaitos, Tredu Metropolia AMK Lisäksi: Ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmä Suomen Sydänliitto ry 31
Varhaiskasvatuslaki 3 2018 Varhaiskasvatussuunnitelma OPH 2016-2018 Teoriasta käytäntöön! Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus VRN 2018 Suomen Sydänliitto ry 32
Mitä päiväkodeissa halutaan?
Mitä päiväkodeissa halutaan?
Ruokakasvatuspolun eteneminen (VASU2016, VRN2018) joiden pohjalta otsikoimme 10 tärkeintä teemaa 1. Ruokakasvatus Uhka vai mahdollisuus Miksi? Syömäänoppimisen vaiheet & Pedagogiikka 2. Opitaan ruoasta ja ruoan avulla Ruokaoppiminen, ravitsemustieto, ruoan polku pellosta pöytään 3. Ruokailo Toimimista, leikkimistä ja aistimista 4. Ruokailuympäristö Ruokarauha, viihtyvyys, pöytätavat 5. Lapsen kunnioitus 6. Monikulttuurisuus ja ruoka 7. Annetaan tukea Ruokailun tuen tarve 8. Ruokapuhe ja arvot 9. Lapsilähtöinen ruokakasvatus Osallisuus 10. Yhteistyö Koti, ruokapalvelut, kaupunki, koulu, neuvola, hammashoitola
AIKATAULU 2019 2020 KYSYTÄÄN KÄYTTÄJILTÄ KYSYTÄÄN KÄYTTÄJILTÄ KYSYTÄÄN KÄYTTÄJILTÄ/TESTATAAN 13.1 21.1 2/19 3/19 3/19 PILOTTI 9/19 SISÄLLÖN TUOTTAMINEN JA SEN MUOKKAUS Suomen Sydänliitto ry 37
Sydänmerkkiateria
RUOKAKUNTA Yhdessä kohti ruokailoa ja terveyttä Varhaiskasvatusikäisten lasten ruokaan, ruokailuun ja ruokakasvatukseen liittyvät toimijat Lahdessa
Päätöksenteko - Kaupunginhallituksen pj. Pekka Komu - Kaupunginvaltuuston pj. Milla Bruneau - Sivistyslautakunnan pj. Anneli Viinikka Varhaiskasvatuksen johto - Sivistysjohtaja Tiina Granqvist - Päivähoitojohtaja Mika Harju - Palvelupäälliköt Suvi Ruusunen ja Leena Miettinen - Aluepäiväkotien johtajat Minna Halme (it.), Päivi H. Hämäläinen (rt.) ja Maarit Raitala (pohj.) - Päiväkotien johtajat ja perhepäivähoidon ohjaajat Julkinen ja yksityinen päivähoito, perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito - Päiväkotien johtajat - Perhepäivähoidon ohjaajat Maakunnallinen ravitsemusyksikkö (Phhyky) - Johtaja Raisa Valve - Ravitsemusterveyden edistämistyötä tekevä ravitsemusterapeutti Anna Päätalo - Ravitsemusterapeutit perus- ja erityistasolla Maakunnallinen HYTE-työ - Hyte-koordinaattoreiden verkosto Heli Lehtovaara - Hyte-maku valmistelutyöryhmä Risto Kuronen Kaupungin johtoa - Kaupunginjohtaja Pekka Timonen - Osallisuus- ja hyvinvointipalvelujen johtaja Mikko Komulainen - Erityisasiantuntija Pia Haverinen (hyte) Hankintapalvelut - Hankintapäällikkö Tarinka Ringvall - Hankinta-asiamies Kaisa Veltheim Varhaiskasvatuksen työntekijät Neuvolan terveydenhoitajat VARHAISKASVATUS- IKÄINEN LAPSI, PERHE JA LÄHEISET Ruokapalvelun työntekijät Muut toimijat Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtoa - Neuvolan palveluesimiehet Marja Koivisto ja Eija Virtanen - Tulosyksikön päällikkö Hannele Poutiainen - Tulosaluejohtaja Sari Lahti - Toimialajohtaja Mika Forsberg - Toimitusjohtaja Eetu Salunen - Hyvintointiyhtymän hallitus ja valtuusto Taustatekijöitä - Lainsäädäntö - Omavalvonta: terveystarkastajat - Hankinta, kilpailutus ja palvelusopimukset Päijät-Hämeen ateriapalvelut - Toimitusjohtaja Tuulia Pelli - Palvelupäällikkö Anna-Kaisa Laaksonen - Ravitsemusasiantuntija Terhi Kylä-Sipilä - Ateriapalvelujen hallitus - Keittiöiden ruokapalvelupäälliköt Yksityisten päiväkotien ruokapalvelut - Omat keittiöt - Oppilaitoskeittiö (Salpaus) - Pitopalvelu Kerhotoiminta - Kunnallinen - Yksityinen - Seurakunta - Järjestöt (4H, MLL) Muu seura- ja järjestötoiminta Ensi- ja turvakoti Lahden strategia 2030: Ympäristökaupunki, lapsiystävällinen kaupunki, kestävä kehitys
Sovitaan jatkosta Seuraavan kerran tavataan toukokuussa RUOKAKUNTAhankkeen käynnistyttyä (Anna ehdottaa ajankohtaa)