HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI

HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN / SUUN TERVEYDENHUOLTO Työryhmä: Ahlstedt Reija, Artell Heli, Chatta Antoine, Hooli Tiina, Lankila Maria, Lempinen Päivi, Nyholm Irja

Sisällys 1.TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 1. PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖTILANNE... 3 2. PROJEKTIN TAVOITTEET JA SAAVUTETUT TULOKSET... 4 2.1. Tasapainolaskurimittaukset... 5 3. Projektin aikana tehdyt muutokset toiminnassa... 7 3.1. Keinot saatavuuden parantamiseen... 7 3.2. Projektin aikana tehdyt lisätyöt... 7 3.3. Muutosten mittaaminen... 8 4. Työtyytyväisyys... 9 5. Mitä vielä voidaan tehdä?... 9 6. Projektin arviointi... 9 Liite 1:... 10 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN SUUN TERVEYDENHUOLLON SUUHYGIENISTIEN TEHOSTETUN TYÖAJAN KOKEILU... 10 Liite 2:... 13 Hammaslääkärien paikallissopimus... 13 Tämä sopimus on voimassa 1.4.2013 31.12.2013... 14 Liite 3:... 15 Hoitohenkilökunnan paikallissopimus... 15 Tämä sopimus on voimassa 1.4.2013 31.12.2013... 16 2

1.TOIMINTAYMPÄRISTÖ Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan kaupungin ja Vihdin kunnan muodostama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä Länsi-Uudellamaalla. Kuntayhtymän väestöpohja on noin 37 800 asukasta. Henkilökuntaa kuntayhtymän eri tehtävissä on n. 450 henkilöä. Kuntayhtymän toiminnan järjestäminen perustuu elämänkaarimalliin. Karviainen on jaettu palvelukokonaisuuksiin ikäryhmittäin. Näitä palvelukokonaisuuksia nimitetään palvelulinjoiksi: lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten palvelujen linja. Kuntayhtymän alueella toimii kolme hammashoitolaa. Suurin niistä on Nummelan terveysaseman hammashoitola jossa on kahdeksan hoitohuonetta. Pienempiä yksiköitä ovat Vihdin kirkonkylässä toimiva Pappilanpellon hammashoitola ja Karkkilassa terveysaseman yhteydessä toimiva Karkkilan hammashoitola. Kuntayhtymän palveluksessa on 12 hammaslääkäriä, yksi oikomishoidon erikoishammaslääkäri, 5 suuhygienistiä ja 17 hammashoitajaa. Yhtä hammaslääkäriä kohden on 2923 asukasta ja yhtä suuhygienistä kohden on 7600 asukasta hoidettavana. Suun terveydenhoidon ajanvaraus on keskitetty yhteen toimipisteeseen. Täällä työskentelee päivittäin kaksi kokenutta hammashoitajaa jotka tekevät hoidon tarpeen arvioinnin. He antavat hoitoajat kaikkiin jäsenkunnan toimipisteisiin. Hammaslääkäreiden esimiehenä toimii vastaava hammaslääkäri ja hoitohenkilökunnan esimiehenä osastonhoitaja. 1. PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖTILANNE Projektin tarkoituksena on parantaa hoitoon pääsyä sekä lyhentää potilaan hoitojakson kestoa hyödyntämällä käytössä olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla. Työvälineenä käytetään Hyvä vastaanotto -toimintamallia. Hyvä vastaanottotoimintamalli on USA:ssa kehitetty työskentelytapa, jolla tavoitellaan hoidon parempaa saatavuutta ja olemassa olevien resurssien tehokasta käyttöä. Suomeen toimintamalli on levinnyt Ruotsista. Toimintamallin käyttöönottoa varten on järjestetty työseminaareja. Kehittämistyöhön osallistuva työyksikkö valitsee tiimin, joka osallistuu työseminaareihin. Työskentely perustuu siihen, että työseminaareissa perehdytään aiheeseen muiden hyvien esimerkkien ja toimintamallien, teorian ja käytännön harjoittelun kautta. Seminaarien välissä tiimi tekee työtä omassa työyhteisössään ja innostaa sekä sitouttaa muita työyhteisön jäseniä yhteiseen tavoitteeseen. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen suun terveydenhuollon osaston lähtötilanne keväällä 2013 haasteellinen. Jonossa oli 768 yli 18 vuotaiasta kuntalaista. Joka 3

kuukausi jonoon tuli yli sata uutta potilasta. Päivystykseen potilas pääsi kuitenkin samana päivänä. Hoitotakuun toteutuminen oli jatkuvasti vaarantunut. Kokonaishoidossa olevan potilaan hoitokäyntien välit olivat pitkiä. Potilaat olivat tyytymättömiä ja henkilökunta koki tilanteen stressaavana. Suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmän (Winhit) ajanvarausohjelmaan oli luotu useita eri vastaanottolajeja, joiden mukaan potilaille jaettiin aikoja. Tämä järjestely palveli lähinnä henkilökuntaa, mutta osoittautui asiakkaiden hoitoon pääsyn kannalta hoitojonoja synnyttäväksi järjestelmäksi. 2. PROJEKTIN TAVOITTEET JA SAAVUTETUT TULOKSET Tavoitteet asetettiin ensimmäisen Hyvä vastaanotto koulutustilaisuuden aikana ja tavoitteista keskusteltiin koko henkilökunnan kanssa. Hyvä vastaanotto-ryhmä kokoontui yhdeksän kertaa suunnittelemaan ja sopimaan toimenpiteistä ja projektin toteuttamisesta sekä seuraamaan etenemistä. Karviaisen suun terveydenhuollon palvelutasolle asetettiin selkeät tavoitteet. Tavoitteet asiakas saa oikeaa hoitoa oikeaan aikaan päivystysajan saa 1 vrk:n sisällä kiireettömän hoitoajan saa 14 vrk:n sisällä takaisin soitto 1 vrk:n sisällä tavoitteet saavutettu 31.12.2013 mennessä Kehitystyön tavoitteena oli järjestää Karviaisen suun terveydenhuollon toimintamallit siten, että ne mahdollistavat hoitoaikojen riittävän saatavuuden. Tätä varten resurssit (henkilöstö, työtilat, hoitoajat) oli kartoitettava mittauksin ja ohjeistettava henkilökuntaa toimimaan uusien ohjeiden mukaan. Jotta uuteen toimintatapaan voitiin siirtyä, täytyi puolen vuoden viive hävittää eli hoitaa lähes 800 jonossa olevaa potilasta. Muutoksen visiona oli: hyvää suun terveydenhoitoa oikeaan aikaan tämän päivän työt tehdään tänään Projektin aikana tehdyt mittaukset ulkoisen ja sisäisen kysynnän mittaukset viikoilla 20 ja 21 uusintamittaus viikolla 36 työtyytyväisyysmittaukset 4

2.1. Tasapainolaskurimittaukset Käyntien kysyntä = % Aika Ulkoinen kysyntä 37 % 164 Sisäinen kysyntä 63 % 274 Ryhmäkäyntien kysyntä 0 % 0 Kokonaiskysyntä 100 % 438 Suunniteltu vastaanottokapasiteetti % 116 507 Total 16 % 69 Kuva 1. Hammaslääkärien kysynnän mittaustulokset Kuva 2. Hammaslääkärien vastaanottoaikojen kysyntä eri viikonpäivinä 5

Käyntien kysyntä = % Aika Ulkoinen kysyntä 39 % 47 Sisäinen kysyntä 61 % 73 Ryhmäkäyntien kysyntä 0 % 0 Kokonaiskysyntä 100 % 120 Suunniteltu vastaanottokapasiteetti % 157 189 Total 57 % 69 Kuva 3. Suuhygienistien kysynnän mittaustulokset Käyntien kysyntä eri viikonpäivinä 4. Suuhygienistien vastaanottoaikojen kysyntä eri viikon päivinä Molemmilla ammattiryhmillä kysyntä oli laskennan mukaan pienempää kuin tarjonta. Hammaslääkäreillä tarjontaa oli 16 % enemmän kuin kysyntää; syyhygienisteillä peräti 57 %. 6

3. Projektin aikana tehdyt muutokset toiminnassa 3.1. Keinot saatavuuden parantamiseen a) Lisää kapasiteettia lisätyöt: arvioitiin, että KVTES:ä ja Lääkärisopimusta paremmalla paikallissopimuksella omana toimintana tehdyt lisätyöt ovat kustannustehokkaampia vuokratyövoiman käyttöön verrattuna työnjako ammattiryhmien välillä vastaanottoaikojen harmonisointi/lyhentäminen yksi aika/asiakas päiväkirjojen siivous (kahvitauot pois päiväkirjasta, suljettujen aikojen tarkoitus merkittävä näkyviin jne.) palveluseteli särkypotilaiden jatkohoitojen tuottamiseen varatun ajan maksimaalinen hyödyntäminen b) Vähennä kysyntää hoitosuunnitelmien noudattaminen ei potilaiden houkuttelua tarkastukseen tarkastusaikojen sijoittaminen työpäivän keskelle c) Varaudu vaihteluun ajanvarauskirjojen luonti mittaustulosten mukaan poissaolojen suunnittelu (koulutus, vuosilomat) d) Hävitä reppu jonojen purku 3.2. Projektin aikana tehdyt lisätyöt hammashoitajat noin 500 tuntia hammaslääkärit 403 tuntia (30.0.2013 mennessä) lisätöiden aikana sairauspoissaolot eivät ole lisääntyneet 7

3.3. Muutosten mittaaminen Toiminnan muutosten vaikuttavuutta on mitattu T3-ajalla T3-Mediaani hammasääkäri 300 250 200 150 100 50 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 T3 - Mediaani Suuhygienisti 60 50 40 30 20 10 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 8

4. Työtyytyväisyys Projektin alkuvaiheessa työtyytyväisyyttä mitattiin viikoittain asteikolla 1-10 8 7 6 Työtyytyväisyyskysely/ka 5 4 3 2 1 0 Karkkila Pappilanpelto Terveysasema 5. Mitä vielä voidaan tehdä? arvovirta-analyysi koululaisten vuosikello henkilökunnan motivointi 6. Projektin arviointi Jonot on saatu purettua, T3 aika on laskenut voimakkaasti hammaslääkäreiden osalta, T3 aika suuhygienisteillä on noussut johtuen tehtävänsiirroista. 9

Liite 1: PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN SUUN TERVEY- DENHUOLLON SUUHYGIENISTIEN TEHOSTETUN TYÖAJAN KOKEILU Resurssit Ptky Karviaisen suun terveydenhuollossa on 5 suuhygienistin tointa. Näistä toimista. Näistä 4,5 on täytetty vakinaisesti. Kokopäiväisen suuhygiensitin työaika on 38 h 15 min viikossa, josta tällä hetkellä 27-29 tuntia on kliinisessä potilastyössä. Muu aika kuluu potilaiden kutsumiseen, suunnitteluun, kokouksiin, kirjaamiseen ja hoitohuoneen ylläpitoon. Toimenkuva Suuhygienistin toimenkuvaan kuuluu lapsi-ja aikuispotilaiden tarkastuksia, iensairauksien hoitoa, omahoidon opetusta, oikomishoidollisia toimenpiteitä, ensiapuluonteisia paikkauksia, pieniä kirurgisia toimenpiteitä, vuode ja kotihoidon asukkaisen terveystarkastuksia sekä ryhmätilaisuuksien pitoa. Suuhygienistien työnkuvaa on laajennettu jatkuvasti viimeisen 4 vuoden aikana. Osa hammaslääkärin työtehtävistä on siirretty suuhygienisteille. Karviaisessa ei ole ollut käytössä kannustimena suuhygienistien toimenpidepalkkioita kuten useammassa muussa kunnassa Suomessa (Kerava, Vantaa,Naantali, Kysteri, Palokka, Siuntio, Rovaniemi, Posio, Ylitornio, Kemi, Oulu). Hoidon saatavuuden parantaminen Karviaisen suun terveydenhuollolla on tavoitteena saavuttaa Hyvä vastaanottotoiminnan mukainen edistyksellinen hoidon saatavuus 01.01.2014 alkaen. Hyvä vastaanotto-metodi perustuu kysynnän ja tarjonnan päivä- ja viikkokohtaiseen vastaavuuteen ja tästä johtuen kun edistyksellisen saatavuuden mukainen toiminta aloitetaan, tulee se aloittaa ns. puhtaalta pöydältä. Suuhygienistien työpanos on merkittävä tässä jonon purussa. Nyt esitettävän kokeilujakson aikana on tarkoitus siirtää yksi järjestelmällisessä hoidoissa olevien jäsenkuntien asukkaiden suun terveystarkastus suuhygienistien vastaanotolle. Vastaavanlainen käytäntö on käytössä useassa kunnassa Suomessa. Työjärjestelyjen muutokset ja toimenpidepalkkiokokeilu Suuhygienistien kanssa on yhdessä suunniteltu ja neuvoteltu tehostetun työajan suunnitelma, jota ehdotetaan kokeiltavaksi. Neuvotteluissa on ehdotettu seuraavaa: 1. Lisätään kliinisen työn osuutta 30 tuntiin viikossa/kokoaikainen työntekijä, jonka johdosta suuhygienistien kliinisen työn määrä lisääntyy keskimäärin 2 tuntia viikossa (osa-aikaisen 1 tunti viikossa) eli neljän ja puolen työntekijän kliininen työ lisääntyy yhteensä 36 tuntia kuukaudessa. Tämä onnistuu järjestämällä kaikki kokoukset oman alan kokoukset potilastyöajan ulkopuolella. 2. Hoitokäynteihin käytettyä aikaa tehostetaan. Esimerkiksi aikuispotilaan 10

iensairauden hoitoon varataan 30-45 min (tällä hetkellä 30-60 min). Hoitoaikaa vapautuu noin 1,5 tuntia päivässä/kokoaikainen työntekijä, jonka johdosta kuukaudessa vapautuu 135 tuntia hoitoaikaa aikuispotilaille. Suuhygienistit ovat yhdessä sopineet seuraavanlaisista hoitoajoista: hammaskiven poisto 30-45 min. aikuisen suun terveystarkastus 45 min. alle kouluikäisen lapsen tarkastus 30 min. sisarukset yhteensä 45 min. kotihoidon kontrollointi 15 min. pelkkä fluorikäsittely 15 min. oikomishoitopotilaan kotihoidon opetus 30 min pinnoitukset alle kouluikäiselle: 4 hammasta 45 min., 2 hammasta 30 min. pinnoitukset ala-asteikäinen lapsi: 30 min. (2-4 hammasta) rengaskiinnike: 2 hammasta, 30 min., 4 hammasta, 45 min ->Tehostetun toiminnan johdosta vapautuva työaika 170 tuntia kuukaudessa käytetään aikuispotilaiden hoitoon. Tässä ajassa voidaan hoitaa 102 iensairauksien hoitokäyntiä (45 min) ja 102 aikuispotilaan terveystarkastusta (45 min). Aikuispotilaan laskutus on keskimäärin 35 /käynti 102x35 =3570 kk maksutulot. 102x toimenpidepalkkio maksettu 4 =408 (Palkkiot 1-4 ) Palkkioiden maksun jälkeen lisääntyneet maksutulot kuukaudessa kuntayhtymälle 3162 kuukaudessa. Suuhygienistien tehostettua työskentelytapaa kannustetaan toimenpidepalkkioin. Toimintamallia varten ei tarvita erillistä rahoitusta vaan toimenpidepalkkiot maksetaan lisääntyneistä maksutuloista. Keskimäärin toimenpidepalkkioita maksetaan 300-500 kuukaudessa (vrt. Keravalla toiminta jo käynnissä) Verrattaessa nykyistä työaikajärjestelyä optimaalisesti toteutuvaan tehostettuun työaikajärjestelyyn, voidaan todeta seuraavaa: kliininen työaika lisääntyy potilaskäynnit lisääntyvät terveydenhuollon maksutulot kasvavat Huomioitavaa on, että toiminta ei voi toteutua joka kuukausi optimaalisesti vuosilomien, sairauslomien ja hoitovapaiden vuoksi. Potilaskäyntien lisääntyminen lisää jonkin verran hoitotarvikekuluja. Suuhygienistin tehostetun työajan toteuttaminen on taloudellisesti riskitöntä ja 11

optimaalisesti toteutuessaan lisää terveydenhuollon maksutuloja huomattavasti. Toimenpidemaksuja maksetaan vain toteutuneista toimenpiteistä. Vaikuttavuus a) asiakasnäkökulma suuhygienistin tehostettu työaika edistää Karviaisen suun terveydenhuollon tavoitteita saavuttaa Hyvä vastaanotto-toimintamallin mukainen edistyksellinen hoidon saatavuus. Tämä tulee jatkossa nopeuttamaan jäsenkuntien asukkaiden hoitoon pääsyä, mikäli hoidon tarve on todettu. b) prosessinäkykulma Tehostetun työajan myötä voidaan tuottaa samoilla resursseilla enemmän hoitokäyntejä. Ylläpitohoitoa voidaan kohdentaa tarkemmin oikealle kohderyhmälle (riskipotilaat). Hammaslääkärin vastaanotolle ohjataan vain ne asiakkaat, jotka tarvitsevat hammaslääkäritasoista hoitoa. Terveydenhuollon maksutulot kasvavat. c) henkilöstönäkökulma Suuhygienisteille maksetaan toimenpidepalkkioita kannustimena tehostetusta työnteosta. Tämä lisää motivaatiota ja työhön sitoutumista. Toiminnan seuraaminen: sairauspoissaolot toimenpiteiden määrä maksutulot kuntayhtymälle 12

Liite 2: Hammaslääkärien paikallissopimus SOPIMUS HAMMASHUOLLON JONONPURUSTA HAMMASLÄÄKÄREILLE MAKSET- TAVISTA KORVAUKSISTA 1.4.2013 31.12.2013 1 Sopimuksen tarkoitus ja soveltaminen Paikallisen sopimuksen avulla pyritään takaamaan väestölle hammashuollon palvelujen saanti hoitotakuulainsäädännön rajoissa myös henkilökuntavajetilanteessa. Vuonna 2013 Karviaisen suun terveydenhuolto on mukana KASTE rahoitteisessa Hyvä vastaanotto hankkeessa. Hankkeessa tarkastellaan palvelujen kysyntää ja tarjontaa päivä- ja viikkokohtaisesti ja tulosten avulla pyritään tasapainottamaan kysyntä ja tarjonta siten, että jonoja ei synny. Jotta tällaiseen tilanteeseen voidaan päästä, tulee jonossa nyt olevat potilaat hoitaa ensin valmiiksi. Tähän työhön tarvitaan kaikkien henkilöstöryhmien osallistumista normaalin työajan ulkopuolella. Sopimus koskee korvauksia, joita maksetaan niiden potilaiden tutkimisesta ja hoitamisesta (=kliininen lisätyö), jotka ovat ajanvarauksessa tehdyn hoidon tarpeen arvion mukaan hoidon tarpeessa ja jotka eivät muutoin pääse riittävän ajoissa hoitoon sekä niitä potilaita, jotka odottavat hoitoon pääsyä jonossa. Sopimusta voidaan soveltaa sekä koko- että osa-aikaisiin laillistettuihin ja osalaillistettuihin hammaslääkäreihin. Mikäli Hyvä vastaanotto hankkeen edellyttämää jononpurkua ei saada toteutettua oman henkilökunnan työpanoksella, voidaan työhön palkata tilapäistä työvoimaa tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Työikäisten terveyspalvelupäällikkö päättää tämän sopimuksen käyttämisestä väestön kulloisenkin tosiasiallisen tarpeen perusteella. 2 Maksettavat korvaukset Jokaiselta toteutuneelta, kliiniseltä lisätyöajan tunnilta maksetaan tuntipalkkana 65,72. Toimenpidepalkkiot maksetaan kuten säännöllisellä työajalla. Erillistä käyntipalkkiota ei makseta. Tuntikorvaus maksetaan toteutuneiden tuntien perusteella jälkikäteen kerran kuussa tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Yksintyöskentelystä maksetaan normaalit korotukset. Sairauspoissaolopäiviltä ei makseta korvauksia. Matkakorvauksia ei makseta. 3 Sopimuksen toteutumisen seuranta 13

Työikäisten terveyspalvelupäällikkö seuraa sopimuksen käyttöä ja toteutumista mm. Winhit potilastietojärjestelmän avulla. Hän raportoi kliinisen lisätyön määrän, tehdyt toimenpiteet ja niiden kustannukset luotettavalla tavalla kuntayhtymän johdolle 4 Kliinisen lisätyön tekeminen Kliinistä lisätyötä voidaan tehdä säännöllisen työajan jälkeen arki-iltaisin tai lauantaisin. Suun terveydenhuollon esimiehet määrittelevät etukäteen tarvittavan lisätyön määrän ja huolehtivat, että tarvittava avustava henkilökunta on paikalla ja ettei työssä jaksamisen ongelmia ilmene. Lisätyöt ovat työntekijöille vapaaehtoisia. Mikäli lisätyötä tehdään lauantaisin, tapahtuu ruokailu kliinisen työn lomassa. Toimistotyöaikaa ei lauantaipäiville varata. Työntekijäryhmät sopivat esimiesten kanssa kliinisen lisätyön aikana noudatettavista hoitoaikojen pituuksista. 5 Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus on voimassa 1.4.2013 31.12.2013 Nummelassa 27. päivänä maaliskuuta 2013 Yrjö Kangas, JUKO Lars Forsell, Karviainen 14

Liite 3: Hoitohenkilökunnan paikallissopimus SOPIMUS HAMMASHUOLLON JONONPURUSTA SUUHYGIENISTEILLE JA HAMMASHOITAJILLE MAKSETTAVISTA KORVAUKSISTA 1.4.2013 31.12.2013 1 Sopimuksen tarkoitus ja soveltaminen Paikallisen sopimuksen avulla pyritään takaamaan väestölle hammas-huollon palvelujen saanti hoitotakuulainsäädännön rajoissa myös henkilökuntavajetilanteessa. Vuonna 2013 Karviaisen suun terveydenhuolto on mukana KASTE rahoitteisessa Hyvä vastaanotto hankkeessa. Hankkeessa tarkastellaan palvelujen kysyntää ja tarjontaa päivä- ja viikkokohtaisesti ja tulosten avulla pyritään tasapainottamaan kysyntä ja tarjonta siten, että jonoja ei synny. Jotta tällaiseen tilanteeseen voidaan päästä, tulee jonossa nyt olevat potilaat hoitaa ensin valmiiksi. Tähän työhön tarvitaan kaikkien suun terveydenhuollon henkilöstöryhmien osallistumista normaalin työajan ulkopuolella. Sopimus koskee korvauksia, joita maksetaan niiden potilaiden hoitamisesta, jotka ovat ajanvarauksessa tehdyn hoidon tarpeen arvion mukaan hoidon tarpeessa ja jotka eivät muutoin pääse riittävän ajoissa hoitoon sekä niitä potilaita, jotka odottavat hoitoon pääsyä jonossa tai jos jono on muodostumassa. Sopimusta voidaan soveltaa sekä koko- että osa-aikaisiin suuhygienisteihin ja hammashoitajiin. Mikäli Hyvä vastaanotto hankkeen edellyttämää jononpurkua ei saada toteutettua oman henkilökunnan työpanoksella, voidaan työhön palkata tilapäistä työvoimaa organisaation ulkopuolelta tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Työikäisten terveyspalvelupäällikkö päättää tämän sopimuksen käyttämisestä väestön kulloisenkin tosiasiallisen tarpeen perusteella. 2 Maksettavat korvaukset Jokaiselta toteutuneelta, lisätyöajan tunnilta maksetaan tuntipalkkana suuhygienisteille 44,17 ja hammashoitajille 39,30. Ilta- tai lauantaikorvauksia ei makseta. Korvaus maksetaan toteutuneesta työajasta jälkikäteen kerran kuussa tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Sairauspoissaolopäiviltä ei makseta korvauksia. Matkakorvauksia ei makseta. Tehdyt lisätyötunnit eivät kerrytä liukuvan työajan tuntikertymää. 3 Sopimuksen toteutumisen seuranta Työikäisten terveyspalvelupäällikkö seuraa sopimuksen käyttöä ja toteutumista mm. Winhit potilastietojärjestelmän avulla. Hän raportoi lisätyön määrän, tehdyt toimenpiteet ja niiden kustannukset luotettavalla tavalla kuntayhtymän johdolle 4 Lisätyön tekeminen 15

Lisätyötä voidaan tehdä säännöllisen työajan lisäksi arki-iltaisin tai lauantaisin. Suun terveydenhuollon esimiehet määrittelevät etukäteen tarvittavan lisätyön määrän ja huolehtivat, että tarvittava henkilökunta on paikalla ja ettei työssä jaksamisen ongelmia ilmene. Jokaisesta sovitusta lisätyövuorosta tehdään erillinen työsopimus, jossa määritetään tehtävä työaika ja työn suorittamisen paikka. Työsopimus ei kuitenkaan velvoita työantajaa maksamaan lisätyökorvausta, mikäli työntekijä ei ole tehnyt sovittua lisätyövuoroa. Lisätyöt ovat työntekijöille vapaaehtoisia. Mikäli lisätyötä tehdään lauantaisin, tapahtuu ruokailu potilastyön lomassa. Lisätyökorvaus maksetaan potilaiden hoitamiseen varatusta, toteutuneesta työajasta sekä ennen ja/tai jälkeen potilastyöajan hoitohuoneen huoltotöihin varatusta 30 min työajasta. Työntekijäryhmät sopivat esimiesten kanssa kliinisen lisätyön aikana noudatettavista hoitoaikojen pituuksista. 5 Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus on voimassa 1.4.2013 31.12.2013 Nummelassa 27. päivänä maaliskuuta 2013 Raili Luomala, Tehy Lars Forsell, Karviainen 16