MERIKARVIAN KUNTA Luonnos
Pöyry Finland Oy Merikarvian kunta 1
2 Sisältö 1 TIIVISTELMÄ 4 2 JOHDANTO 5 2.1 Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja oikeusvaikutus 6 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 6 3 LÄHTÖTIEDOT 7 3.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 7 3.2 Köörtilän tuulivoimapuiston kuvaus 7 3.3 Maankäytön suunnittelutilanne 7 3.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 7 3.3.2 Maakuntakaava 8 3.3.3 Yleiskaavat ja asemakaavat 9 3.3.4 Rakennusjärjestys 10 3.3.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 10 3.3.6 Voimansiirtolinjaa koskevat selvitykset 10 3.3.7 Lähialueiden muut tuulivoimahankkeet 10 3.4 Maisema ja luonnonympäristö 11 3.5 Kallioperä ja maaperä 12 3.6 Pinta- ja pohjavedet 12 3.7 Ilmasto ja ilmanlaatu 12 3.8 Kasvillisuus 13 3.9 Merkittävät luontokohteet 13 3.10 Eläimet ja linnusto 14 3.11 Muinaismuistot 21 3.12 Rakennettu ympäristö 22 3.13 Väestö ja työpaikat 23 3.14 Palvelut 24 3.15 Yhdyskuntatekninen huolto 24 3.16 Liikenne ja tiestö 24 3.17 Maanomistus 24 3.18 Pohjakartta 24 3.19 Osalliset ja vuorovaikutus 24 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET 25 4.1 Suunnittelun yleistavoitteet 25 4.2 Viranomaisten tavoitteet ja viranomaisyhteistyö 25 4.3 Kaavan tavoitteet 25 5 OSAYLEISKAAVALUONNOS 26 5.1 Kaavan rakenne 26 5.2 Aluevaraukset 26 5.3 Muut merkinnät 26 5.4 Suojelu 27 5.5 Kaavaluonnoksen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 27 5.6 Kaavan sopeutuminen maakuntakaavaan 28 6 KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 29
3 6.1 Yleistä 29 6.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön 29 6.3 Vaikutukset kallio- ja maaperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 33 6.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen 33 6.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 34 6.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 35 7 TOTEUTTAMINEN 36 7.1 Osayleiskaava-aluetta koskevat luvat 36 7.2 Jatkosuunnittelu 37 8 SUUNNITTELUVAIHEET 37 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 27.2.2012 2. Maisemaselvitys / Pöyry Finland Oy, 17.9.2012 3. Luontoselvitykset: Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi ja suunnittelu Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys ja merikotkahavainnointi 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu Merikarvian tuulivoimahankkeen linnustoselvityksen törmäysmallinnus / Pöyry Finland Oy 2.10.2012 4. Merikarvia Köörtilä Tuulivoimapuiston ja voimajohtolinjakäytävän muinaisjäännösinventointi 2012 / Mikroliitti Oy 5. Hankekuvaus ja alustava ympäristövaikutusten arviointi / Pöyry Management Consulting Oy 2011
1 TIIVISTELMÄ Osayleiskaava-alue Lähtökohdat Merikarvian kunta 4 -alue sijoittuu Merikarvian kunnan eteläosaan Köörtilän kylään. Alue sijaitsee noin 10 km Merikarvian keskustasta etelään ja noin 1,5 km meren rannasta sisämaahan. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on n. 3,83 neliökilometriä. Clean Power Company Finland Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista Merikarvialle Köörtilän kylään. Tuulivoimapuistoa varten laadittavan osayleiskaavaalueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta 110 kv:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Tavoitteet Osayleiskaavan sisältö Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja alustavat tuulivoimaloiden paikat Merikarvian Köörtilän kylässä. Merikarvian kunta vastaa n laadinnasta. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa yhdeksän tuulivoimalan laajuisen tuulivoimapuiston sijoittaminen suunnittelun kohteena olevalle alueelle. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Vuonna 2011 maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Kaavaratkaisu on kuvattu tämän selostuksen kohdassa 5.
2 JOHDANTO Merikarvian kunta 5 Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 prosenttiin vuonna 2020. Strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho noin 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 terawattituntia. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös teknistaloudelliset tekijät sekä muu alueidenkäyttö. Tuulisuudeltaan parhaita alueita Suomessa ovat rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit. Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan pääsääntöisesti samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen. Suurten tuulivoimaloiden toteutuksen tulee lähtökohtaisesti perustua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) mukaiseen kaavoitukseen, jossa määritellään tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää aina rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Tuulivoimarakentamisen suunnittelun kokonaisuuteen kuuluvat olennaisena osan sähkönsiirtoon tarvittavat voimajohdot sekä tuulivoimaloiden osien kuljettamiseen tarvittavat liikenneväylät kullekin sijoituspaikalle. Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos (134/2011) tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksen myötä yleiskaavaa on mahdollista käyttää aikaisempaa useammin tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella. Tuulivoimaloiden sijainnin suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon ympäristön ominaisuudet sekä muu alueiden käyttö kuten asutus ja esimerkiksi lentoliikenteen ja puolustusvoimien alueet. (lähde: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu / Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012, Ympäristöministeriö, Helsinki 2012) Yleiskaavan tehtävänä on ensisijaisesti kuvastaa taajaman tai suunnittelun kohteena olevan alueen kehittämisen yleisiä suuntaviivoja sekä kytkeä toiminnallistaloudellinen suunnittelu maankäytön suunnitteluun. Yleiskaava on mahdollisuuksien mukaan sopeutettava myös lähialueiden ja naapurikuntien maankäyttöön. Huomioon otettavia tekijöitä kaavan laadinnassa ovat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava sekä valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kysymykset ja kestävän kehityksen periaatteen toteutuminen. Köörtilän tuulivoimapuiston hankevastaava on Clean Power Company Finland Oy (CPC Finland Oy). Osayleiskaava on laadittu maankäytön suunnittelua ohjaavien Merikarvian kunnan keskeisten viranhaltijoiden, hankevastaavan ja kaavaa laativan konsultin yhteistyönä. Työn keskeiset vaiheet käsitellään Merikarvian kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Merikarvian kunnasta kaavan valmistelua ovat ohjanneet kunnanjohtaja Pentti Ala-Luopa ja kehittämisjohtaja Jorma Huuhtanen. Hankevastaavan edustajana suunnittelutyöhön on osallistunut CPC Finland Oy:n toimitusjohtaja Erik Trast. Konsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy (Kaupunki- ja aluesuunnittelu), jossa suunnittelutyöstä on vastannut arkkitehti SAFA, johtava asiantuntija Jarmo Lukka. Kaavan laadinnassa ovat olleet mukana FM, suunnittelija Minna Lehtonen, maisema-arkkitehti MARK Kaisa Rantee ja arkk. yo Mikko Peltonen. Projektiin ovat osallistuneet myös FM, biologi Soile Turkulainen ja FM, biologi Ismo Yli-Tuomi. Linnusto- ja lepakkoselvitysten laadinnasta on alikonsulttina vastannut Ahlman Konsultointi & suunnittelu.
6 Osayleiskaavatyöstä on raportoitu vaiheittain työn edetessä sekä hankevastaavalle että Merikarvian kunnalle. Kaavakartan ja selostuksen lisäksi on suunnittelualueelta laadittu luontoselvitys, maisemaselvitys ja arkeologinen inventointi. Selvitykset ovat mukana kaavan liiteaineistoina. Kaavan valmistelussa on huomioitu myös Merikarvian kulttuuriympäristöohjelma (toim. Mervi Lehto, 2011). 2.1 Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja oikeusvaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 35 :n mukaan: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vuorovaikutuksesta kaavaa laadittaessa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä seuraavaa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavoitusprosessi käynnistyi syksyllä 2011 CPC Finland Oy:n aloitteesta. Merikarvian kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan joulukuussa 2011 tuulivoimapuistoa koskevan kaavoitussopimuksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kuulutti kaavahankkeen vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Merikarvian kunnanvirastolle ja kunnan www-sivuille. OAS on nähtävillä koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus antaa kirjallista tai suullista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja vaikuttaa kaavan valmisteluun. Osallistumisja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä 1. Osayleiskaava asetetaan julkisesti nähtäville sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa, jolloin osallisilla on mahdollisuus jättää palautetta kaavan valmistelusta. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Kaavan luonnosvaiheessa loppusyksyllä 2012 järjestetään yleisötilaisuus, jossa hankkeesta kiinnostuneilla on mahdollisuus kuulla hankkeesta ja alueen kaavoituksesta tarkemmin sekä tutustua laadittuihin taustaselvityksiin. Kaavaehdotus valmistellaan luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella ja se on tarkoitus asettaa nähtäville talvella 2013. Osayleiskaavan hyväksyy Merikarvian kunnanvaltuusto. Osayleiskaavan on tarkoitus valmistua loppukeväällä 2013.
7 3 LÄHTÖTIEDOT 3.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 3.2 Köörtilän tuulivoimapuiston kuvaus Osayleiskaava-alueelle, jonka pinta-ala on 3,83 km 2, on tarkoitus kaavoittaa yhdeksän tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta 110 kv:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Alueelle sijoitettavien tuulivoimaloiden yksikköteho on 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi 27 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on n. 140 metriä ja roottorin läpimitta 117 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi siten noin 200 metriä. Tuulivoimaloiden perustustekniikka tulee tarkentumaan hankkeen edetessä. Tuulivoimalat on suunniteltu yhdistettävän jännitetasoltaan 110 kv:n ilmajohdolla Fortumin sähköasemalle, joka sijaitsee Merikarvialla noin 10 km tuulipuistoalueesta pohjoiseen. Sähköverkkoon liittymis- ja reittivaihtoehto tulevat tarkentumaan suunnittelun edetessä. Tuulivoimapuiston suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Clean Power Company Finland Oy. 3.3 Maankäytön suunnittelutilanne 3.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
3.3.2 Maakuntakaava 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Merikarvian kunta 8 Osayleiskaavan laadinnassa on huomioitu erityisesti kohtia 2, 3 ja 4 koskevat tavoitteet. Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 30.11.2011. Vahvistetussa maakuntakaavassa hankealueen itäosan läpi kulkee ohjeellinen ulkoilureitti. Muilta osin maakuntakaavassa ei ole osoitettu hankealueelle kaavavarauksia. Pohjoispuolella 500 metrin päässä sijaitseva Ristijärvi-Kivijärvi on merkitty suojelualueena (S). Eteläpuolella sijaitsee maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokas Silmunnevan kumpumoreenialue (ge3). Valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä kaavaan on osoitettu kh1-merkinnällä Köörtilän kylä ja maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä Pohjansahan kylä. Yleisenä tienä toimiva vanha historiallinen Rantatie, joka kulkee Merikarvian läpi, on merkitty kaavaan yt-ht merkinnällä. Kuva 2. Ote syksyllä 2011 vahvistetusta Satakunnan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen itäosan kautta kulkeva ohjeellinen ulkoilureitti on kaavassa merkitty vihreällä pisteviivalla. Suurten tuulivoimapuistojen rakentamisen mahdollistavan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 laatiminen on kuulutettu vireille 15.8.2011. Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana toimii Mannertuulialueet Satakunnassa selvitys (Satakuntaliitto 2011). Kyseisessä selvityksessä Köörtilän hankealuetta ei ole luokiteltu maakunnallisesti merkittävien tuulivoimalle soveltuvien selvitysalueiden joukkoon. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 22.8. 30.9.2011 välisenä aikana. Vaihemaakuntakaavan 1 luonnos on päivätty 21.5.2012 ja se on ollut jul-
9 kisesti nähtävillä 28.5 29.6.2012 välisenä aikana. Hankevastaavana Köörtilän tuulivoimapuistohankkeessa toimiva CPC Finland Oy jätti mielipiteen Satakuntaliitolle vaihemaakuntakaavaluonnos 1:n nähtävillä oloaikana ja ehdotti siinä, että Köörtilän tuulivoimapuisto huomioitaisiin vaihemaakuntakaavaan mukaan. Satakuntaliiton maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaluonnoksesta saamansa palautteen ja ilmoitti 5.9.2012 päivätyssä ilmoituksessaan hankevastaavalle, että Köörtilän tuulivoimapuisto on päätetty osoittaa valmisteilla olevassa Satakunnan vaihemaakuntakaava I:ssä maakunnallisesti merkittävänä tuulivoimatuotantoalueena. Vaihemaakuntakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 1.- välisenä aikana. Kuva 3. Ote Satakunnan vaihemaakuntakaava I ehdotuksesta, jossa on mukana Köörtilän tuulivoimapuisto. Pohjoisin alue on Merikarvian Korpi-Matin tuulivoimapuisto itäisin Siikaisten kunnan puolella sijaitseva Kurkikeitaan tuulivoimapuisto. Voimajohdon yhteystarve on karttaan merkitty katkonuolimerkinnöillä. Alustavan aikataulun mukaan vaihemaakuntakaava 1 tulisi ympäristöministeriön vahvistettavaksi vuonna 2013. 3.3.3 Yleiskaavat ja asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja.
3.3.4 Rakennusjärjestys Merikarvian kunta 10 Merikarvian kunnassa on voimassa kunnanvaltuuston 13.11.2006 ( 53) hyväksymä rakennusjärjestys, joka on tullut voimaan 18.12.2006. 3.3.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset CPC Finland Oy on teettänyt Pöyry Management Consulting Oy:llä hankekuvauksen ja alustavan ympäristövaikutusten arvioinnin Köörtilän tuulivoimapuiston toteuttamisesta. Aineisto toimitettiin loppuvuodesta 2011 Varsinais-Suomen ELY-keskukselle tiedusteluna ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta Köörtilän hankkeessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta päätöksensä tammikuussa 2012. Päätöksen yhteenvetona ELY-keskus totesi, että otettaessa huomioon suunniteltu hanke kokonaisuutena ja sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, Köörtilän tuulivoimapuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. YVA-lain 25 :n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Hankkeen edellyttämän maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavoitusmenettelyn yhteydessä laadittavien luonto- ja muiden selvitysten kattavuuteen erityisesti linnuston osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä suunnittelualueelta on laadittu maisemaselvitys sekä luontoselvitys (sisältäen luonto-, liito-orava-, lepakko ja linnustoselvitykset sekä linnuston kevät- ja syysmuuton seurannan ja törmäysriskiarvioinnin). Kaavoitettavalta alueelta ja siltä lähtevän johtokäytävän alueelta on laadittu myös arkeologinen inventointi ja luontoselvitys. Kaavaa koskevat lähtötiedot on koottu kaavaselostukseen YVA-hankearviointiraportista sekä maisema- ja luontoselvityksistä ja arkeologisesta inventointiraportista. Maisemaja luontoselvitykset sekä arkeologinen inventointi ovat kaavaselostuksen liitteinä 2,3, ja 4. 3.3.6 Voimansiirtolinjaa koskevat selvitykset Energiansiirto Köörtilän tuulivoimapuiston alueelta toteutetaan sitä varten rakennettavalla uudella 110 kw:n voimansiirtolinjalla. Hankevastaava CPC Finland Oy on laatinut alustavat selvitykset voimansiirtolinjan sijoittamisesta ja teknisestä toteutuksesta. Voimalinjan alueelta on laadittu erillinen luontoselvitys (Fortum Oyj Puukoski Köörtilä Merkarvia, voimansiirtoyhteys 110 kv ympäristöselvitys / Ekotoni Ky, 2.6.2012). Köörtilän tuulivoimaosayleiskaavaa koskeva muinaisjäännösinventointi on suoritettu myös johtokäytävän alueelta (Merikarvia, Köörtilä Tuulivoimapuiston ja voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2012 / Mikroliitti Oy). Sähkönsiirtoa koskevat suunnitelmat tarkentuvat osayleiskaavatyön edetessä. 3.3.7 Lähialueiden muut tuulivoimahankkeet Merikarvian kunnan pohjoisosassa on käynnissä 35 tuulivoimalaa käsittävä Korpi-Matin tuulivoimapuistohanke. Yhteysviranomaisena toimivan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen odotetaan antavan lausuntonsa Korpi-Matin tuulivoimapuiston YVA-prosessista loppuvuodesta 2012. Tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä 28.5. 29.6.2012 välisenä aikana.
11 Kuva 4. Merikarvialla ja lähikunnaissa käynnissä olevat tuulivoimapuistohankkeet. Merikarvian lähikunnissa käynnissä olevia tuulivoimapuistohankkeita ovat Porin Tahkoluotoon merialueelle suunnitteilla oleva merituulivoimapuisto (12-36 tuulivoimalaa) ja Peittoon alueelle (12 tuulivoimalaa) sijoittuva tuulivoimapuisto. Merikarvian pohjoispuolella lähimmät hankkeet sijoittuvat Kristiinankaupunkiin, jossa ovat käynnissä Metsälän ja Siipyyn alueiden tuulivoimahankkeet. Siikaisten Otamolle on suunnitteilla Kurkikeitaan ja Jäneskeitaan alueelle yhdeksän tuulivoimalan tuulipuistohanke. 3.4 Maisema ja luonnonympäristö Maisemamaakuntajaossa Köörtilä sijoittuu Lounaismaan maisemamaakuntaan, jonka tarkemmassa aluejaossa se sijoittuu Satakunnan rannikkoseudun ja Pohjois-Satakunnan järviseudun rajaseudulle. Satakunnan rannikkoseudulla maisema on lounaissaaristoon verrattuna huomattavasti karumpaa. Maa on alavaa, joskin pienipiirteisesti vaihtelevaa. Maisemakuvan vaihtelevuus on seurausta maaperän vaihtelevuudesta; kalliomaiden lisäksi seudulla on pohja- ja kumpumoreenialueita, mutta myös savikoita ja harjumuodostumia. Maannouseminen jatkuu edelleen, mikä näkyy pitkien meren lahtien ruovikoitumisena ja maatumisena. Perinteiset kyläpaikat sijoittuvat rannikon lahtiin. Suhteelliset korkeuserot alueella ovat noin 5-15 metriä. Korkeimmat mäet sijaitsevat rannikon tuntumassa 20-25 merenpinnan yläpuolella mutta etäämmäksi sisämaahan mentäessä mäkien laet kohoavat n. 40 m. m.p.y.
12 Kuvat 5 ja 6. Näkymä osayleiskaava-alueelle sen länsipuolisilta peltoalueilta vasemmanpuoleinen kuva) ja näkymä Fallengintieltä kohti itää Isokirkon alueella (oikeanpuoleinen valokuva) Kuvat: Pöyry Finland Oy, 2012 Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Ahlaisten kulttuurimaisema, jonka pohjoinen reuna sijoittuu n. viiden kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta. Ahlaisten kylän keskustaan matkaa on kymmenkunta kilometriä. Ahlaisten kylä edustaa Satakunnan rannikkoseudulle tyypillistä pienipiirteistä ja vaihtelevaa viljely- ja kylämaisemaa ja se on yksi Satakunnan parhaiten säilyneistä kylistä. 3.5 Kallioperä ja maaperä Kallioperän valtalajit suunnittelualueella ovat metagrauvakka, kiilleliuske, kiillekneissi ja tämän seassa juonteina esiintyvä tonaliitti. Kallioperän pinnanmuodot ovat pienipiirteisiä ja pienialaisia avokallioita on seudulla runsaasti. Vallitseva maalaji alueella on huuhtoutunut hiekkamoreeni. Paikoitellen alueella on myös pienialaisia soistumia. Suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuu 34 hehtaarin laajuinen Silmunnevan kumpumoreenialue, joka on valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma (MOR-Y02-003). 3.6 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee kaksi pienehköä järveä, Kivijärvi ja Ristijärvi. Järvien ranta-alueet ovat asumattomia. Lähimmillään tuulivoimapuiston alueelta on järviin etäisyyttä noin 500 metriä. Merikarvian rannikkoalueelle alueelta on matkaa noin kaksi kilometriä. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. (OIVA 2011). 3.7 Ilmasto ja ilmanlaatu Satakunnan maakunta kuuluu suurelta osin eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Rannikkovyöhykkeelle sijoittuvan Merikarvian paikallisilmastoon antaa vahvasti leimansa meren läheisyys. Vallitseva tuulensuunta alueella on etelästä ja lounaasta. Tuulennopeus suunnittelualueella 100 metrin korkeudella on noin 6,5 7,5 m/s. Tuulen nopeudet kasvavat liikuttaessa rannikon suuntaan. (Suomen tuuliatlas 2011)
3.8 Kasvillisuus Merikarvian kunta 13 Osayleiskaava-alue on maa- ja metsätalouskäytössä. Alueen kasvillisuus kartoitettiin osayleiskaavaa varten laaditun luontoselvityksen yhteydessä keväällä 2012. Alue edustaa eteläboreaalista kasvillisuusvyöhykettä (alajako Pohjanmaan rannikkomaa 2c). Metsämaastossa vuorottelevat tuoreet, lehtomaiset ja kuivahkot kangasmaat sekä niiden välisissä painanteissa sijaitsevat suojuotit ja pellot. Selvitysalueen keski- ja luoteisosassa on laajalti hakkuuaukkoa, taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. Varttunutta kasvatusmetsää on laaja yhtenäinen alue selvitysalueen lounais- ja itäosassa, mutta hakkuukypsän iän saavuttanutta metsää on varsin vähän, laajalti ainoastaan Lampuodinkydön alueella, Ruskankorven eteläpuolella ja toisaalta Fallengin peltoaukean eteläpuolella. Selvitysalueella sijaitsevat luode-kaakkosuuntaiset korpipainanteet ovat, muutamaa pienialaista poikkeusta lukuun ottamatta, ojitettuja ja luonnontilansa menettäneitä, joko pitkällä muuttuneita korpimuuttumia tai ruoho- ja mustikkaturvekankaita. Metsäalueilla esiintyy runsaasti mm. mustikkaa, puolukkaa, oravanmarjaa, metsälauhaa, metsätähteä, käenkaalia ja kevätpiippoa. Pienialaisissa lehdoissa ja ruohoturvekankailla kasvaa mm. käenkaalia, metsäimaretta, sudenmarjaa, tesmaa, hiidenporrasta ja korppi-imarretta. Kuvat 7 ja 8. Kalliokkoa alueen itäosassa ja lehtoa alueen eteläosassa. Kuvat: Pöyry Finland Oy, 2012 Kaavoitettava alue on luontoarvoiltaan pääosin varsin tavanomaista metsätalousmaata, kalliokkoa sekä niiden väleihin sijoittuvia suojuotteja ja peltoja. Mahdollisia metsälain mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat tuore lehto, saniaislehto sekä luonnontilaisen kaltaista harvaa kitukasvuista männikköä kasvavat kallioalueet. Nämä kohteet tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. Muita huomioarvoisia luontokohteita ovat kolme kausikosteaa allasta, Lampuodinkydössä sijaitseva mustikkakorpi ja ympäristöään erirakenteisempi metsikkö sekä suunnittelualueen eteläosassa sijaitsevat runsaslajiset ruohoturvekankaat. Kohteet eivät täytä metsälain, vesilain tai luonnonsuojelulain luontotyypin kriteerejä, mutta paikallisesti arvokkaina luontokohteina ne olisi suositeltavaa huomioida maankäytön suunnittelussa (lähde: n luontoselvitys, Pöyry Finland Oy 2012). 3.9 Merkittävät luontokohteet Valtion ympäristöhallinnon Oiva-tietokannan (2012) mukaan osayleiskaava-alueella ei ole Natura 2000-alueverkkoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai kansallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Kaavoitettavan tuulivoimapuiston lähialueella sijaitsee neljä Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta, joista lähin Natura-alue on Merikarvian laitumet (FI0200131 SCI).
14 Muut lähialueilla sijaitsevat Natura 200 verkoston alueet ovat Fidiholman laidunalue (FI0200131 SCI), Pooskerin saariston Natura-alue (FI0200076 SCI ja SPA), Gummandooran saariston Natura-alue (FI0200075 SCI ja SPA) ja Ouran saariston Natura-alue (FI0200077 SCI). Osayleiskaava-alueen koillispuolella on neljä pientä yksityisellä maalla olevaa suojelualuetta. Kuva 9. -alueen lähialueella sijaitsevat Natura 2000 - alueet, luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelmien alueet sekä arvokkaat kallioalueet. 3.10 Eläimet ja linnusto Suunnittelualueen eläimistö edustaa talousmetsille ja peltoalueille tyypillistä lajistoa. YVA-tarveharkintaa varten pyydettiin lepakko- ja liito-oravahavaintoja Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. ELY-keskuksella ei ollut havaintoja lepakoista hankealueelta eikä 10 km:n säteeltä suunnittelualueesta. Myöskään liito-oravasta ei löytynyt havaintoja suunnittelualueelta eikä 2 km:n säteeltä suunnittelualueesta (Varsinais- Suomen ELYkeskuksen lajihavaintotiedot, 13.10.2011). Liito-oravalle soveltuvia varttuneita kuusisekametsiä ja ruokailualueiksi soveltuvia lehtipuuvaltaisia metsiä ja haapakeskittymiä on suunnittelualueella ja sen läheisyydessä varsin vähän. Kaavoitusta varten laadittavan luontoselvityksen yhteydessä tehtiin myös päivitykset alueen lepakkoja ja liitooravia koskevasta tilanteesta. Linnustoselvitysten yhteydessä keväällä 2012 Köörtilän osayleiskaava-alueelta tehtiin merikotkahavainto, joten linnustoselvityksen yhteydessä laadittiin myös merikotkaselvitys. Selvityksen sisältö ja tulokset on esitetty kaavaselostuksen sivulla 19. Linnuista merikotka on yksi keskeisimmistä lajeista, jotka tulee huomioida tuulivoimarakentamisen suunnittelussa. Se on uhanalainen laji, joka on luokiteltu Suomen lajien uhanalaisuus 2010 selvityksessä luokkaan vaarantuneet ja se on myös luonnonsuojelulain 38 :n nojalla rauhoitettu lintulaji. Lisäksi merikotka on luonnonsuojelulain 47 :n mukainen erityisesti suojeltava laji, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suomessa merikotka pesii lähinnä rannikkoalueilla
15 Lepakot ja saaristossa. Merikotkan säännöllisessä käytössä olevat ja selvästi nähtävissä olevat pesäpuut on rauhoitettu luonnonsuojelulain 39 :n nojalla. Osana luontoselvitystä toteutettiin lepakkoselvitys kesällä 2012, joka koostui sekä lepakkoselvityksestä että lepakkopotentiaalin kartoituksesta. Selvitysaineiston avulla voidaan arvioida alueen arvoa lepakoiden kannalta. Lepakkoselvityksen tulosten perusteella on arvioitu voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia lepakoihin. Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Köörtilän tuulivoimapuiston selvitys tehtiin yleispiirteisenä suuresta pinta-alasta johtuen. Lepakoita havainnoitiin yöllä klo 22.00 4.00 välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi yhteensä noin 24 tunnin aikana. Inventoinnit tehtiin 20. 21.6., 16. 17.7., 27. 28.7. ja 1. 2.8. Lisäksi lepakkopotentiaalia arvioitiin kultakin suunnitellulta tuulivoimalayksikön sijaintapaikalta päivällä 1.8. Kuva 10. -alueella tehdyt lepakkohavainnot (kuva: Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012) Tutkimusalueelta löydettiin yksittäisiä pohjanlepakoita vain neljästä eri paikasta. Lisäksi isoviiksi-/viiksisiippa havaittiin yhdessä paikassa (kuva 4). Kahden tai useamman yksilön keskittymä ei havaittu neljän yön aikana lainkaan. Siippojen lähes täydellinen
16 Liito-orava Linnusto puuttuminen havaintoaineistosta selittynee sillä, että lajien luotausäänet kuuluvat vain lyhyen matkan ja täydellinen lajistoselvitys vaatisi suuremman maastotyöpanoksen. Vaikka lepakkoselvitystä voidaan pitää vain yleispiirteisenä, saatiin detektori-inventointien avulla kuitenkin varsin kattava kuva alueen lepakkotilanteesta. Kokonaisuudessaan alue on varsin tavanomainen tai jopa heikko lepakoiden esiintymisen suhteen. Havainnot saatiin melko etäältä suunniteltuihin tuulivoimalayksiköihin nähden, eikä niiden läheisyydessä havaittu merkittäviä kerääntymiä tai saalistuspaikkoja. Lepakoiden muuttoa ei selvitetty, mutta nykytietämyksen mukaan lepakot noudattelevat muutossaan maastolinjoja (Ympäristöministeriö 2011) ja liikehdintä keskittyy eniten rannikolle. Rannikon läheisyys huomioon ottaen ei ole poissuljettua, etteikö tutkimusalueen kautta saattaisi muuttaa lepakoita (lähde: Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012). Luontoselvitystä varten tehtiin kaksi maastokäyntiä (17.4.2012 ja 31.5.2012), joista huhtikuun maastokäynnillä keskityttiin selvittämään liito-oravan esiintymistä. YVA-tarveharkintaa varten tehdyn selvityksen mukaan alue ei ole tyypillistä liito-oravan elinpiiriä, mutta tästä huolimatta alueelle tehtiin koko alueen kattava liito-oravaselvitys. Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Liito-oravaselvityksessä etsittiin lajin ulostepapanoita järeiden haapojen, koivujen, leppien sekä kookkaiden kuusien tyviltä. Lisäksi pyrittiin löytämään liito-oravan pesäpaikkoina käyttämiä kolohaavoja ja muita pesäpaikkoja. Koska liito-oravan elinympäristöksi soveltuu parhaiten varttunut sekapuustoinen kuusikko, jätettiin selkeästi mäntyvaltaiset metsiköt sekä taimikot ja nuoret kasvatusmetsät pääosin tarkastelun ulkopuolelle. Fallengin peltoalueen itäpuolella Isohuhdan läheisyydessä, ajouran ja metsätien välissä on kaistale varttunutta harvennettua kuusikkoa, jonka joukossa on muutamia kookkaita haapoja. Haavan juurelta löydettiin noin 15 liito-oravan papanaa. Alueelta ei kuitenkaan löydetty pesäpaikaksi soveltuvaa oravan risupesää, kolohaapaa tai papanoita muiden puiden juurilta. Papanat ovat todennäköisesti alueella kulkeneen ja ruokailleen liito-oravan jättämiä. Liito-oravan elinpiirin rajausta ei tehty, mutta alue on kuitenkin suositeltavaa jättää ennalleen. On myös mahdollista, että liito-oravan pesä on tuhoutunut alueelle vastikään tehdyissä harvennushakkuissa (n luontoselvitys, liite 2, kartta 2). Köörtilän alueelta on laadittu kattava linnustoselvitys osana luontoselvitystä kevään ja kesän 2012 aikana. Linnuston osalta selvitettiin alueen pesimälinnusto ja toteutettiin lintujen kevät- ja syysmuutontarkkailu. Pesimälinnustoselvityksellä hankittiin tietoa alueen linnustosta, jotta tuulivoimahankkeen vaikutuksia pesimälajistoon voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Vastaavasti kevätmuutontarkkailun tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Muuttoaineiston avulla on myös laadittu törmäysmallinnus. Kevättalvella 2012 selvitettiin myös merikotkien reviiritilanne välittömästä lähiympäristöstä. Pesimälinnusto Pesimälinnusto selvitettiin alueelta tekemällä viisi kartoituslaskentaa, kaksi linjalaskentaa sekä pistelaskentoina suunniteltujen tuulivoimaloiden sijaintien perusteella. Näiden lisäksi lepakkoselvityksen yhteydessä suoritettiin yöaktiivisista lajeista yölaulajalaskenta.
17 Tulosten valossa hankealueella ja sen lähistöllä pesi 261,70 paria neliökilometriä kohden, mikä on melko korkea lukema linjalaskennoissa. Melko monipuoliset elinympäristöt vaikuttavat linnuston tiheyteen. Metsämaiden perustiheys on yleensä 100 200 paria ja rehevissä lehdoissa se voi kohota jopa 400 600 pariin per neliökilometri. Tutkimusalueen runsaimpia lajeja olivat peippo (48,44 paria / km 2 ), pajulintu (29,20) ja yllättäen räkättirastas (21,33). Nämä kolme lajia muodostavat 38 prosenttia kokonaisparimäärästä. Peruslajeja olivat myös talitiainen, harmaasieppo, hippiäinen, punakylkirastas ja punarinta. Linjalaskennoissa kirjattiin reviirihavaintoja yhteensä 38 lajista. Päätelmät pesimälinnustoselvityksestä: Köörtilän alueen tuulivoimapuiston pesimälinnusto saatiin selvitettyä hyvin kattavasti kartoitus-, linja- ja pistelaskennoin. Lisäksi havaintoaineistoa kertyi lepakkoinventointien yhteydessä sekä kevätmuutonseurannan ja merikotkahavainnoinnin ohessa. Alueen kokonaislajimääräksi saatiin 64 lajia, mikä on tavanomaista talousmetsämaastoa korkeampi lukema. Myös pesimätiheydet ovat melko suuria, mikä johtunee viljelysalueiden, metsien ja hakkuiden reunavaikutuksesta. Aluerajauksen selvästi merkittävin linnustoalue on Fallengin peltokokonaisuus ja merkittävää lajistoa on muualla varsin vähän. Tuulivoimaloita ei sijaitse Fallengin peltoaukealla tai sen välittömässä läheisyydessä (lähde: Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi & suunnittelu) Lintujen kevätmuuton seuranta Lintujen kevätmuuton seuranta toteutettiin maalis-huhtikuussa 2012. Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä seitsemänä päivänä yhteensä 42 tuntia (84 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, osoittautui parhaaksi paikaksi hankealueen luoteisosassa oleva hakkuuala, joka on Saivarnevan länsipuolella. Paikalta oli paras mahdollinen näkyvyys hankealueen läpi liikehtivää linnustoa ajatellen, joskin katvealueita oli silti etenkin pohjoispuolella. Itä länsisuunnassa näkyvyys oli varsin hyvä. Kuva 11. Köörtilän alueen lintujen kevät- ja syysmuuton tarkkailupisteet. Köörtilä on merkitty punaisella ja Kasalan kalasatama sinisellä pallolla. Toinen havaintopiste eli kontrollipiste valittiin oletettavasti paremman muuttoreitin varrelta, jossa oli hyvä näkyvyys. Kohteeksi valikoitui Kasalan kalasatama, jossa havaintopaikkana oli aallonmurtaja aivan meren rannalla. Köörtilän ja Kasalan havainto-
18 paikkojen välinen etäisyys oli noin 22 kilometriä. Kasala sijaitsee tuulivoimapuistoon nähden pohjoisluoteessa. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan siten, että ensimmäinen aste oli 0 63 metriä, toinen 63 100 metriä, kolmas 100 175 ja neljäs yli 175 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 175 metrin korkeudella. Lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Tällaisia olivat ainoastaan itään tai länteen lentävän linnut. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin avulla. Epävarmuustekijänä seurannasta voidaan mainita se, että suurten lintujen muuton alusta jäi muutama päivä havainnoimatta, mutta kokonaisuudessaan liikehdinnästä saatiin hyvä kuva tuona aikana. Kevätmuutto alkoi melko nopeasti, vaikka lunta oli vielä monin paikoin erittäin runsaasti. Usein jo maaliskuun alkuun keskittyvä kotkamuutto jäi havainnoimatta lähes kokonaan. Toukokuun puolella näkyvästä muutosta on jäljellä enää vain kahlaajien sekä myöhäisten petolintujen muutto, eikä niiden havainnointiin panostettu lainkaan, sillä isojen lintujen aineiston karttuminen oli jo huhtikuun viimeisten havaintojaksojen aikana melko vähäistä. Kevätmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä 33 460 lentoa, joista noin 34 prosenttia havaittiin Köörtilässä. Muuttoliikehdintä oli selvästi vilkkaampaa Kasalan kalasatamassa, ja laskijoiden matkapuhelinyhteyden avulla pystyttiin varmistamaan, ettei samoja lintuja havaittu lainkaan molemmissa pisteissä. Köörtilän kokonaislentomäärästä vain noin 19 prosenttia kirjattiin ns. riskikorkeudella, eli 2 176 yksilöä. Köörtilässä lintujen liikehdintä suuntautui pääosin koilliseen, pohjoinen oli selvästi vähemmässä osassa. Havaintopaikalla näkyvyyttä oli parhaasta mahdollisesta sijainnista huolimatta melko niukasti, etenkin pohjoiseen. Aineiston perusteella lähes kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä, mutta riskilentojen prosentuaalinen osuus oli hyvin pieni. Ilmeisesti rannikon läheisyydestä johtuen valtaosa linnuista muutti matalalla selvästi riskikorkeuden alapuolella. Lentojen lukumäärä vaihteli varsin voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan toukokuun lähestyessä muuttavien suurikokoisten lajien yksilömäärät vähenivät selvästi. Tämä näkyy molempien paikkojen aineistossa, joissa muutto oli kiivainta huhtikuun puolivälissä. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin selvästi korkeammat Kasalassa. Päätelmät kevätmuuton seurannasta: Vaikka havainnointi keskittyi vain kuukauden jaksolle (26.3. 25.4.), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta melko kattavaa aineistoa. Toukokuussa näkyvä muutto olisi ollut vähäistä avomeren ulkopuolella, joten lentoja olisi luultavasti kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista. Tulosten valossa Kasalan kalasataman kontrollipisteessä kirjattiin selvästi enemmän lentoja yhteensä noin 22 100 yksilöstä. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa peippoja merkittiin selvästi eniten (12 480 yksilöä), mutta myös merimetsoja (2 863 yks.) kirjattiin runsaasti. Kuuden seuraavaksi runsaimman lista muodostui seuraavaksi: sepelkyyhky (2 244 yksilöä), naurulokki (1 944 yks.), räkättirastas (1 788 yks.), haahka (1 488 yks.), isokos-
19 kelo (1 054 yks.) ja harmaalokki (1 046 yks.). Nämä kahdeksan laji muodostivat 74 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaita lintuja kuten joutsenia, hanhia ja petolintuja havaittiin seitsemän havainnointipäivän aikana varsin paljon suhteessa havainnointiaikaan. Edellä mainittujen lajiryhmien päämuuttoreitti kulkee selvästi hankealueen läpi, mistä merkkinä on esimerkiksi 58 piekanan summa. Vaikka havainnointipäiviä oli vain seitsemän, aineisto kertoo hyvin sen, että Köörtilän tuulivoimapuistoalue sijaitsee merkittävällä lintujen muuttoreitillä. Köörtilässä lentomäärä 42 tunnin aika oli noin 11 400. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin noin 270, mikä on kohtalainen määrä keväällä. Lukema olisi varmasti suurempi, mikäli hankealueella olisi parempi näkyvyys havainnointiin (lähde: Köörtilän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys ja merikotkahavainnointi 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Merikotkahavainnointi Hankealueella havaittiin kevätmuutonseurannan yhteydessä kaklatteleva vanha merikotkapari, joka kaiken lisäksi puolusti hankealueen eteläosan ilmatilaa muilta merikotkilta. Asuttua reviiriä hankealueelta ei ollut tiedossa. Huhtikuussa 2012 tehtiin erillinen merikotkien seurantaan perustunut havainnointi hankealueella ja sen ympäristössä, jotta saataisiin lisätietoa yksilöiden toimista. Hankealueen eteläosa ei edustanut erityisen potentiaalista pesämetsää. Havainnointia tehtiin yhteensä 14 tuntia kahden päivän aikana 1.4. ja 9.4. Havainnointipaikat sijoitettiin mahdollisimman hyviin paikkoihin, joista kykenisi näkemään merikotkien lentoja mahdollisimman kaukaa. Tavoitteena oli haarukoida WWF:n ohjeen mukainen laaja alue, jolta saatettiin pois sulkea pesintä (WWF 2011). Tarkkailupisteitä oli kaikkiaan seitsemän, jotka sijaitsivat peltoaukeiden laiteilla. Havainnointia tehtiin myös siirtymien aikana. Havainnointipäivä kesti seitsemän tunti kerrallaan, ja tarkkailu jaettiin sen mukaan maastossa. Havainnointi perustui myös osittain kuunteluun puustoisilla alueilla, joilla näkyvyys on rajallista. Havainnoinnin ohessa kaikki hankealueen kautta muuttaneet tai muuten liikehtineet linnut kirjattiin, jolloin saatiin lisäaineistoa muuttolinnuista 1 960 lennon verran. Päätelmät merikotkahavainnoinnista: Työ oli kokonaisuutena haastava maaston peitteisyyden vuoksi. Merikotkia ei nähty lainkaan havainnointipäivien aikana, mutta myöhemmin muutonseurantajakson loppupäivinä niitä havaittiin. Havaintoaineistosta voi tehdä sen johtopäätöksen, että hankealueella ei ole asuttua merikotkareviiriä. Vanhan merikotkaparin puolustuskäyttäytyminen hankealueen eteläosan ilmatilassa on epäselvää, mutta siellä saattoi olla esimerkiksi haaska tai jokin muu ravinnonlähde, jota pari puolusti muilta merikotkilta. Muutonseurannan loppupäivinä sama merikotkapari (tulkittu samoiksi pukutuntomerkkien perusteella) kuitenkin leijaili hankealueen eteläosan yllä, eikä se reagoinut mitenkään kahden esiaikuisen merikotkan läsnäoloon. Tämä vanha merikotkapari poistui hankealueen eteläosasta vain yhtä kertaa lukuun ottamatta aina koilliseen. Voi olla, että siellä on niiden reviiri. Huomionarvoista on myös se, että huhtikuussa merikotkanaaraan olisi kuulunut olla hautomassa. Huhtikuun loppuun saakka pariskunta havaittiin kuitenkin aina yhdessä. Kyseessä saattaa olla jostain syystä pesimätön pari tai pesintä on mahdollisesti tuhoutunut jo aikaisessa vaiheessa (lähde: Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys ja merikotkahavainnointi 2012, Ahlman Konsultointi & suunnittelu).
Lintujen syysmuuton seuranta Merikarvian kunta 20 Linnuston kevätmuuton seurannasta saatujen tulosten perusteella Köörtilässä toteutettiin myös lintujen syysmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Syysmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä kymmenenä päivänä yhteensä 60 tuntia (120 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys osayleiskaava-alueen ylle. Koska lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, osoittautui parhaaksi paikaksi alueen keskiosassa oleva Fallengin peltoalue. Paikalta oli paras mahdollinen näkyvyys hankealueen läpi liikehtivää linnustoa ajatellen. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan siten, että ensimmäinen aste oli 0 80 metriä, toinen 80 150 metriä, kolmas 150 200 ja neljäs yli 200 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 200 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Köörtilän lomakkeille oli tarkoitus kirjata erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella, mutta tällaisia havaintoja ei tehty lainkaan. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin avulla. Syysmuuttoselvitys käsitti kymmenenä päivänä yhteensä 60 tuntia havainnointia syys lokakuussa. Selvitystä voidaan pitää varsin kattavana, sillä lentoja kirjattiin hyvin runsaasti ja lukuisten lajien päämuutto osui havaintopäiville. Elokuun lopulle ajoittuva petolintumuutto jäi kuitenkin pääosin havainnoimatta. Isoista linnuista joutsenmuutto ajoittuu yleensä marraskuun puolelle, jolloin muutto on jo kokonaan ohi lähes kaikilta muilta lajeilta, joten seurantaa ei ajoitettu lokakuun puoliväliä myöhemmäksi. Havainnointi painotettiin auringonnousun jälkeiseen aamuun ja aamupäivään, eikä ilta- tai yöhavainnointia ollut lainkaan. Yömuutto vaatisi tutkaseurantaa tai esimerkiksi Song Meter - laitteiden asentamista maastoon, jotta yömuuttajien osuus saataisiin selville. Syysmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä 197 134 lentoa, joista noin 34 prosenttia havaittiin Köörtilässä. Muuttoliikehdintä oli selvästi vilkkaampaa Kasalan kalasatamassa, ja laskijoiden matkapuhelinyhteyden avulla pystyttiin varmistamaan joidenkin lajien osalta, ettei samoja lintuja havaittu molemmissa pisteissä. Köörtilän kokonaislentomäärästä vain noin 15 prosenttia kirjattiin ns. riskikorkeudella, eli 7 192 yksilöä. Köörtilässä lintujen liikehdintä suuntautui pääosin kaakkoon, lounas ja etelä olivat selvästi vähemmässä osassa. Havaintopaikalla näkyvyyttä oli parhaasta mahdollisesta sijainnista huolimatta melko niukasti. Aineiston perusteella kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä, mutta riskilentojen prosentuaalinen osuus oli hyvin pieni. Ilmeisesti rannikon läheisyydestä ja vallitsevista vastatuulista johtuen valtaosa linnuista muutti matalalla selvästi riskikorkeuden alapuolella. Lentojen lukumäärä vaihteli voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan lokakuun puoliväliä lähestyessä muuttavien suurikokoisten lajien yksilömäärät vähenivät selvästi. Tämä näkyy molempien paikkojen aineistossa, joissa muutto oli kiivainta syyskuun puolivä-
3.11 Muinaismuistot Merikarvian kunta 21 listä lokakuun 10. päivään. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin selvästi korkeammat Kasalassa. Päätelmät syysmuuton seurannasta: Vaikka havainnointi keskittyi vain noin viiden viikon jaksolle (9.9. 17.10.), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta melko kattavaa aineistoa. Samalla havaittiin merkittävä määrä muuta lajistoa. Lokakuun kaksi viimeistä havaintopäivää olivat jo varsin hiljaisia lintujen liikehdinnän kannalta, eikä seurantaa olisi ollut tarvetta jatkaa myöhemmäksi. Myöhäisistä muuttajista ainoastaan laulujoutsenten ja isokoskeloiden päämuutto jäi uupumaan aineistosta. Tulosten valossa Kasalan kalasataman kontrollipisteessä kirjattiin selvästi enemmän lentoja yhteensä noin 147 600 yksilöstä, mutta Köörtilän lähes 49 600 lentoa on myös merkittävä määrä havainnointipäivien lukumäärään nähden. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa räkättirastaita merkittiin eniten (42 937 yksilöä), mutta myös peippoja (32 169 yks.), peippolajeja (20 426 yks.), tilhiä (17 955 yks.), sepelkyyhkyjä (15 899 yks.), järripeippoja (15 361 yks.), vihervarpusia (11 673 yks.) ja naakkoja (9 815 yks.) kirjattiin hyvin runsaasti. Nämä seitsemän lajia muodostivat 79 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaista linnuista saatiin melko kattavaa aineistoa joidenkin petolajien ja hanhien osalta. Tällaisia ovat muun muassa varpushaukka, piekana ja metsähanhi. Vaikka havainnointipäiviä oli vain kymmenen ja ne aloitettiin 9.9. lähtien, aineisto kertoo hyvin sen, että Köörtilän tuulivoimapuistoalue sijaitsee varsin merkittävällä lintujen muuttoreitillä. Valtaosa lennoista kirjattiin kuitenkin pikkulinnuista, joiden törmäämisriski on erittäin pieni. Köörtilässä lentomäärä 60 tunnin aikana oli noin 59 600. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 826 yksilöstä, mikä on suuri lukema sisämaan kohteelle. Kokonaissumma olisi varmasti suurempi, mikäli hankealueella olisi parempi näkyvyys lintujen havainnoimiseksi (lähde: Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Linnustoselvityksen törmäysmallinnus Linnuston kevätmuutonseurannasta saadun aineiston avulla on laadittu mallinnus tuulivoimapuiston kautta muuttavien lintujen riskeistä törmätä tuulivoimaloihin. Törmäysmallinnuksesta saatujen tulosten mukaan merkittävimmät törmäyksistä kärsivät lajit ovat merikotka, piekana, merihanhi, naurulokki, isokoskelo, kuovi ja töyhtöhyyppä. Lisäksi laulujoutsen ja metsähanhi saattavat joinakin vuosina läpimuuttajamäärien ollessa runsaita, kärsiä törmäyksistä. Naurulokki ja töyhtöhyyppä taitavina lentäjinä kykenevät mahdollisesti väistämään yli 90 % todennäköisyydellä, joten luvut ovat siltäkin osin arviohaarukan yläpäässä. Teoreettisen maksimiläpimuuttajamäärän perusteella las ketut törmäysmallit antanevat yliarvion esille nousseiden lajien osalta. Merikotka, piekana ja merihanhi, ovat lajeina alttiita törmäyksille ison kokonsa ja osin muuttokäyttäytymistensä vuoksi. Tulosten perusteella ainakin näiden lajien todellisia törmäysmääriä tulisi seurata tuulipuiston toiminnan käynnistyttyä. Yhdenkään lajin kohdalla ei arvioida aiheutuvan törmäyskuolleisuuksista johtuvia populaatiotasonmuutoksia (lähde: Merikarvian tuulivoimahankkeen linnustoselvityksen törmäysmallinnus / Pöyry Finland Oy, 2.10.2012). Kaikki luonto- ja linnustoselvitykset ovat kaavaselostuksen liitteenä 3. -alueella ja pohjoiseen suunnitellun 110 kv voimajohtolinjan käytävällä suoritettiin arkeologinen inventointi alkukesästä 2012. Inventointiraportti on esitetty kaavaselostuksen liitteenä 4.